▼ 

Syntyvyyden lasku on kasvava ja yhteiskunnallinen ongelma, joka korostuu tulevaisuudessa, mikäli kehitys jatkuu samana. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miksi yhä harvempi suomalainen hankkii lapsia. Opinnäytetyössä haettiin vastausta kysymyksiin: Miten suomalaiset perustelevat harkittua lapsettomuuttaan? Mitä suomalaiset kertovat tahattoman lapsettomuutensa syistä? Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ihmisten tietoisuutta tahattoman ja harkitun lapsettomuuden syistä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun Viva- eli viisaat valinnat hankkeen kanssa. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön aineisto oli valmis aineisto. Viva-hanke osoitti paikan, josta aineisto saatiin kerättyä. Aineisto oli Helsingin Sanomien internet-artikkelin alla oleva kommenttikenttä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Työn tärkeimmät tulokset jakautuivat tahattomaan ja tahalliseen lapsettomuuteen. Tahattoman lapsettomuuden osalta tuloksiksi nousivat sosiaaliset suhteet ja hedelmällisyyden lasku. Tahallisen lapsettomuuden osalta tuloksiksi nousivat esiin epävarmuus tulevaisuudesta, yhteiskunnan epäkohdat sekä oman elämän priorisointi. Lapsettomuuden syyt ovat muuttuneet ajan saatossa moninaisemmiksi ja ihmiset ovat tietoisempia muista vaihtoehdoista ja valinnanvapaudesta. Oman itsensä kehittämiseen on alettu panostamaan enemmän ja lastentekoa lykätty tuonnemmaksi. Jatkotutkimuksiksi ehdotettiin syntyvyyden, lapsettomuuden ja ensisynnyttäjien keski-iän kehityksen seuraamista sekä onko lapsettomuuden syissä sukupuolten välisiä eroja.

The decline in birth rates is a growing and societal problem that will be accentuated in the future if the trend continues the same. The purpose of this study was to describe why fewer and fewer Finns are having children. The aim of this study was to raise people's awareness of the causes of unintentional and deliberate infertility. The study was conducted with a qualitative approach. The data were collected from the comment box below the Helsingin Sanomat Internet article. The data were analyzed by data-driven content analysis. The main results of the study were divided into involuntary and intentional childlessness. In the case of unintentional childlessness, social relations and a decline in fertility were the results. In the case of intentional childlessness, the results came from uncertainty about the future, societal disadvantages and prioritizing one's own life. The causes of childlessness have become more diverse over time and people are more aware of other options and choices. More attention has been paid to developing oneself and having a child has been postponed. Further studies were suggested to monitor the birth rate, childlessness, and the average age when having first childbirth, and whether there are gender differences in the causes of childlessness.

▼ 

Syntyvyys on Suomessa laskenut 2010-luvun aikana nopeasti ennennäkemättömän matalalle tasolle. Tahaton lapsettomuus lienee jonkin verran lisääntynyt johtuen osittain siitä, että lapsen hankintaa lykätään myöhäisempään ikään. Ikä alentaa hedelmällisyyttä ja lapsettomuushoidot ovat lisääntyneet. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla tahattoman lapsettomuuden vaikutuksia raskausajan kokemuksiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa terveydenhoitajaopiskelijoille, tahattoman lapsettomuuden parissa työskenteleville ja äitiysneuvolan terveydenhoitajille. Opinnäytetyö tehtävänä oli saada kuvailevia kokemuksia tahattomasta lapsettomuudesta kokeneilta pareilta tai itsellisiltä naisilta. Työssä tutkittiin tahattoman lapsettomuuden koettua vaikutusta raskausaikana, millaisia ajatuksia vanhemmuus herätti, millaista tietoa ja millaista tukea tahatonta lapsettomuutta kokeneet haluaisivat saada äitiysneuvolassa asioidessaan. Opinnäytetyö toteutettiin Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:lle laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin lapsettomuutta kokeneilta vanhemmilta, joilla lapsettomuudesta oli alle kolme vuotta aikaa. Sähköinen kyselylomake sisälsi strukturoitujen taustakysymysten lisäksi neljä avointa kysymystä. Opinnäytetyön analyysimenetelmäksi valittiin aineistolähtöinen sisällön analyysi. Tahattoman lapsettomuuden vaikutukset raskausaikana näyttäytyivät menetyksen pelkona, synnytyspelkona ja vanhemmuuteen valmistautumattomuutena. Vanhemmuus herätti epävarmuuden ohella kiitollisuuden, yhteenkuuluvuuden, mutta myös uskaltamattomuuden tunteita ajatella vanhemmuutta. Yleisesti äitiysneuvolasta saatuun tietoon suhtauduttiin hyvin, mutta lisätietoa toivottiin synnytyksestä, vertaistuesta ja psyykkisentuen saatavuudesta. Tukea, jota äitiysneuvolasta toivottiin, oli vanhemmuuden tukeminen, psyykkinen ja sosiaalinen tuki. Tänä päivänä lapsettomuushoitoja saaneiden vanhempien määrä on lisääntyvää. Lapsettomuustutkimuksien, – hoitojen sisällön ja käsitteistön tunteminen on tärkeää. Psykososiaalisentuen riittämätön tarjoaminen raskausaikana ja synnytyksen jälkeen vaikuttavat vanhemmuuteen. Tahattomasta lapsettomuudesta tulisi antaa tietoa jo koulutuksen aikana. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää koulutuksessa, äitiysneuvolan että kolmannen sektorin toiminnassa sellaisenaan. Simpukka ry voi käyttää aineistoa vertaistukiryhmiä pitäessään, tukihenkilöitä, ohjaajia kouluttaessaan ja tukea antaessaan.

The purpose of this study was to gather information from women and couples that had suffered from infertility to examine their experiences of maternity clinics after conceiving a child. The aim of this study was to provide more information about infertility to profes-sionals working with infertile women and couples. This study was conducted in collaboration with Simpukka Ry. This study was conducted with a qualitive approach. The data were collected through an online questionnaire and analyzed by means of data-based content analysis. The questionnaire contained structured questions about the…

▼ 

Nykypäivänä perhe perustetaan entistä myöhemmin. Nuoret aikuiset kokevat, että elämässä on monia muita asioita, joita heidän tulisi kokea ennen perheen perustamista. Korkeakouluopinnot, työura sekä matkustelu ja mukavuudenhalu ovat yhä useamman lapsihaaveiden tiellä. Lisäksi suomalaisten tietämys lisääntymisterveydestä ja etenkin hedelmällisyydestä on todettu puutteellisiksi. Näiden tekijöiden koetaan olevan syynä ensisynnyttäjien keski-iän nousulle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Tampereen ammattikorkeakoulun Viisaat valinnat (Viva) – hankkeelle toiminnallisen opinnäytetyön menetelmin video, joka on suunnattu kaikille lapsista haaveileville. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä tietoisuutta hedelmällisyyden elinkaaresta ja etenkin sen laskusta – ennen kuin on liian myöhäistä. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, minkälaista tietoa lapsista haaveilevat tarvitsevat hedelmällisyydestä, miksi nykypäivänä aloitetaan perheen perustaminen niin myöhään sekä millainen on hyvä video. Tuotoksena tässä opinnäytetyössä tehtiin video, joka on koostettu tunteisiin vetoavalla tavalla. Tuotoksen tunnelma on haikea ja lapsenkaipuinen. Lapsettomuuden symbolina toimii nalle pehmolelu. Miesnäyttelijän avulla myös miesten kokema lapsettomuus ja sen tuoma tuska on huomioitu. Opinnäytetyön tuotoksen siirtyessä käyttöön, tavoitteena on, että videon välityksellä ihmiset osaisivat huomioida iän tuomat muutokset hedelmällisyyteen. Tulevaisuudessa voisi tehdä koko maan laajuisen kampanjan ja laajemmin asiaa käsittelevän videon, jonka tarkoituksena olisi saada hedelmällisessä iässä olevat tiedostamaan ja ajattelemaan iän sekä hedelmällisyyden laskun yhteyttä ja sen vaikutusta perheen perustamisessa.

Young adults in Finland start their family even later than before. Other important things like career, studying, travelling and comfortable life are in the way of having children. Also, the knowledge of fertility and reproductive health is inadequate. These are some of the reasons the average age of the first-time parents is higher than ever before in Finland. The thesis includes a video and a written report. The purpose of this thesis was to produce an emotional video for Viisaat valinnat (Viva), a project maintained by Tampere University of Applied Sciences. This study was conducted using functional thesis methodology. The work on the thesis revealed that there was a need for fertility information. The lack of knowledge about fertility is one of the reasons why birth rates are declining in Finland. The knowledge of the relationship between the age and fertility is particularly insufficient. The findings indicate, that in the future more campaigns about fertility are needed to inform individuals about their personal fertility. One of the solutions could be to remove fertility counselling from family planning clinics and establish a new clinic for that purpose.

▼ 

Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli saada selville, millaiset tekijät vaikuttavat miesten näkökulmasta Suomen alenevaan syntyvyyteen. Tarkoituksena oli selvittää miesten näkemyksiä aiheesta aineistona toimivaa keskustelua analysoiden. Tavoitteena oli saada tietoa syntyvyyteen vaikuttavista tekijöistä miesten näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) Viisaat Valinnat (Viva) -hankkeen kanssa. Työ analysoitiin laadullisin menetelmin, aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Aineistona oli Vauva.fi-verkkokeskustelu “Suomen alhainen syntyvyys – miesnäkökulmaa kaivataan!” Tulosten mukaan miesten näkemykset Suomen alenevaan syntyvyyteen vaikuttavista tekijöistä jakautuivat laajasti 13 eri pääaiheeseen. Pääaiheita olivat valittu lapsettomuus, ennakkoluulot ja velvollisuudet, arvot, kumppanin puute, naisten valta, elämänlaatu, työ, talous, ero, muutoksen pelko, yksilön huoli, maailma sekä yhteiskunta. Opinnäytetyö antoi viitteitä, että muuttuva maailma ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat epäsuorasti sekä suorasti lastenhankintaan ja näin Suomen syntyvyyteen. Opinnäytetyön aineistosta esiin nousseet tulokset vahvistavat aikaisempien tutkimusten tuloksia siitä, että Suomen syntyvyyden laskuun ei ole yhtä tiettyä syytä. Syntyvyyteen vaikuttavat monet eri miesten elämään vaikuttavat tekijät. Keskustelu syntyvyydestä ja lastenhankinnasta painottuu usein naisten kokemuksiin ja näkemyksiin, unohtaen miesten omat mielipiteet aiheeseen liittyen. Jatkotutkimuksena samaa aihetta voitaisiin vielä tutkia luotettavammalla aineistonkeruumenetelmällä, sillä tässä työssä ei voitu olla täysin varmoja kommentoineiden sukupuolesta. Lisäksi aiheellista olisi tutkia miesten käsityksiä siitä, mitä he ajattelevat raskauden tuomista muutoksista naisessa, lisääntymisterveydestä ja valitun lapsettomuuden yhteydestä maapallon tilanteeseen.

The purpose of this study was to find out men’s view on declining birth rate of Finland. The aim of the study was to gain more information and to express the men’s perspective on the declining birth rate of Finland. The research question was “What factors affect Finland’s declining birth rate from a male perspective?”. The thesis was produced in cooperation with the Viva -project of Tampere University of Applied Sciences. The study was conducted using a qualitative research method. Vauva.fi-discussion” The Low Birth rate of Finland – A Male Perspective Is Needed” was used as a material of this study. The analysis was based on material-based content analysis. The relevant material consisted of 400 different comments, resulting in a total of 677 simplified expressions. At the beginning there were 1907 comments in the discussion. According to the results, men's views on factors affecting Finland's declining birth rate were divided into 13 main topics. The main topics were chosen childlessness, prejudices and responsibilities, values, lack of partner, power of women, quality of life, work, economy, divorce, fear of change, individual…

▼ 

Irtosuhteet kuuluvat useiden nuorten ihmisten elämään. Irtosuhteista voidaan hakea pidempiaikaista parisuhdetta tai vastaavasti pelkkää läheisyyttä. Jotkut irtosuhteet rakentuvat vahvasti seksin ympärille. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää haastatteluiden avulla nuorten naisten näkemyksiä irtosuhteista ja sitoutumisesta sekä siitä, miten nämä asiat ilmenevät haastateltavien omassa elämässä. Tarkoituksena oli myös käydä läpi lastensaantiin liittyviä ajatuksia ja toiveita. Tavoitteena oli tuottaa tietoa nuorten naisten irtosuhteista ja irtosuhteisiin liittyvästä seksuaaliterveydestä, kuten parisuhteeseen sitoutumisesta, tahattomasta lapsettomuudesta sekä ehkäisyn käytöstä. Työssä vastattiin kysymyksiin: Millaisia ovat nuorten naisten irtosuhteet? Millaisia lastensaantiin liittyviä ajatuksia nuorilla naisilla on? Työn tilaajana toimii Tampereen ammattikorkeakoulun Viisaat Valinnat - hanke. Tutkimus toteutettiin käyttäen laadullisen tutkimuksen metodeja. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, jotka etenivät ennalta suunniteltujen teemojen kautta. Niin mahdollistettiin haastateltavan ja haastattelijan välinen vapaa keskustelu aiheesta. Haastattelumateriaali purettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Tuloksiksi saatiin eriäviä mielipiteitä ja kokemuksia irtosuhteista, ehkäisyn käytöstä ja lastensaannista. Irtosuhteisiin liittyi sekä positiivisia, että negatiivisia kokemuksia. Ehkäisyä käytettiin irtosuhteissa vaihtelevasti. Haastatteluissa huomattiin kondomin käytön olevan epäjohdonmukaista. Kaikilla haastateltavilla oli mielipide iästä, jolloin haluaisi ensimmäisen lapsensa. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tehdä vastaava tutkimus haastattelemalla miehiä. Toinen tutkittava aihe voisi liittyä irtosuhteiden tarkempaan tarkasteluun. Tutkimuksen aiheena voisi olla se, millaisia erilaisia irtosuhteita on olemassa ja kuinka ne eroavat toisistaan.

Sexual relationships often belong to young adults’ lives. Young adults can seek long lasting relationships or just mere intimacy from sexual relationships. Some sexual relationships are strongly built around sex. The purpose of this study is to examine through interviews what young women think about sexual relationships and commitment, and how these appear in their lives. The purpose is also to go through thoughts and wishes related to having children. The objective of this study is to produce information about young women’s sexual relationships and also about commitment to relationship, unplanned infertility and contraception usage associated with sexual relationships. The qualitative research method was applied to study this topic. The information was gathered through theme individual interviews. The data was analyzed using qualitative content analysis method. The results showed that the interviewees had mixed feelings and experiences about sexual relationships, use of contraception and having children. Sexual relationships involved both positive and negative experiences. Different methods of contraception were used…

▼ Pro gradu tutkielma koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on julkaisuharkintaan lähetetty tieteellinen artikkeli Haikaran ohilento - Lapsettomuudesta selviytyminen naisten kuvaamana (kirjoittajat: Kettula-Pihlaja T, Aho AL & Kaunonen M). Yhteenveto-osassa kuvattiin naisten kokemuksia lapsettomuudesta. Tutkielman ensimmäisen osan tarkoituksena oli kuvata naisten lapsettomuudesta selviytymistä epäonnistuneiden lapsettomuushoitojen jälkeen. Yhteenveto-osan tarkoituksena oli kuvata naisten kokemuksia lapsettomuudesta epäonnistuneiden lapsettomuushoitojen jälkeen. Tutkimusaineisto kerättiin elektronisella kyselylomakkeella, joka sisälsi kolme avokysymystä ja taustamuuttujia. Tutkimukseen osallistui 18 naista. Kysymykset liittyivät lapsettomuuden kokemukseen ja kokemukseen selviytymistä edistävistä ja estävistä tekijöistä. Tutkimus toteutettiin Lapsettomien yhdistys Simpukka Ry:n kautta, jonka internet-sivustoa, Facebook-ja Twitter-ryhmiä käytettiin kohderyhmän tavoittamiseksi. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Yhteenveto-osassa lapsettomuushoitojen jälkeisiä kokemuksia lapsettomuudesta olivat lapsettomuuden muutoksien näkyminen itsessä, lapsettomuuden läpikäymisen moninaisuus ja sosiaalisen ympäristön vaikutukset lapsettomuuden kokemiseen. Lapsettomuus aiheutti lapsettomissa negatiivisten tunteiden sekä terveydellisten ongelmien lisääntymistä. Lapsettomuuden jälkeen koettiin erilaisia tunteita ja pariskunnan eriävät mielipiteet voivat hankaloittaa tulevaisuuden suunnitelmien tekemistä. Hoitohenkilökunnan tulee huomioida lapsettomaksi jäämisen todennäköisyys koko hoitoprosessin aikana ja tukea lapsettomia löytämään elämään uusia sisältöjä ja mahdollisuuksia. Hoitohenkilökunta voi rohkaista lapsettomia puhumaan avoimesti lapsettomuudestaan, joka edesauttaa sosiaalisen tuen saamista. Avoimuus edesauttaa myös pariskunnan välistä kommunikaatiota, joka on tärkeää yhteisen tulevaisuuden suunnittelussa. Lapsettomien tukeminen ja tuen tarpeen huomaaminen on tärkeää psyykkisen terveyden vuoksi.

▼ Tutkimus käsittelee tahattomasti lapsettomien vapaaehtoistoimijoiden motiiveja. Tutkimuksessa selvitetään, mikä vapaaehtoistoimijoita motivoi ja mikä merkitys vapaaehtoistoiminnalla on heille. Lisäksi kysytään, miten vapaaehtoistoiminta rakentuu osaksi elämänkulkua ja voiko vapaaehtoistoiminta auttaa selviytymään tahattomasta lapsettomuudesta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa vapaaehtoistoiminnan motiiveista. Tutkimuksessa pohditaan järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan merkitystä osana yhteiskuntaa sekä niiden tulevaisuutta ja tehdään ehdotuksia järjestöissä sovellettavaksi. Aineisto koostuu seitsemän tahattomasti lapsettoman, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnassa mukana olevan, vapaaehtoistoimijan teemahaastattelusta ja heidän piirtämistään elämänviivoista. Tahaton lapsettomuus määritellään voimakkaaksi tunteeksi lapsitoiveen toteutumattomuudesta. Lapsettomuudesta selviytyminen ei tarkoita lapsen saamista, vaan tulevaisuuskuvan kirkastumista. Tutkimus on laadullinen, aineistolähtöinen ja kokemusasiantuntijuutta korostava. Tutkimus sijoittuu kansalaisyhteiskuntaparadigmaan. Tutkimuksessa käytetään kahta analyysitapaa. Aineisto on ensinnäkin luokiteltu motiivielementteihin, joista on koostettu Anne Birgitta Yeungin timanttimallin mukainen motiivien kudelma, joka antaa kokonaiskuvan haastateltujen motiiveista. Lisäksi aineistosta on muodostettu tarinoita, joita on tarkasteltu väljästä narratiivisesta viitekehyksestä käsin. Tarinat on tiivistetty yhdeksi tarinaksi. Tarinallisuus mahdollistaa vapaaehtoistoiminnan elämänkulkunäkökulman huomioimisen. Tutkimuksessa käy ilmi, että vapaaehtoistoimijoiden motivaatio koostuu monista, jopa vastakkaisista motiivielementeistä. Toisin kuin yleensä vapaaehtoistoiminnan motiiveja tutkittaessa, tässä tutkimuksessa korostuivat altruisimin sijaan saamiseen liittyvät motiivit. Läheisyys ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat keskeisiä motiivielementtejä, samoin organisointitapa. Vertaistuella on ratkaiseva merkitys tahattomasta lapsettomuudesta selviytymisessä. Aineistossa vertaistukeen osallistuminen ja vapaaehtoistoiminta limittyvät, joten on vaikea tarkkaan rajata, kuinka suuri merkitys vapaaehtoistoiminnalla on selviytymisessä. Näyttää kuitenkin siltä, että vapaaehtoistoiminta voi olla vertaistukeakin merkityksellisempää. Lapsettomuudesta selviäminen on toisaalta vapaaehtoistoiminnan sivutuote, toisaalta yksi motiiveista. Vapaaehtoistoiminnan myötä voi negatiivisen elämäntilanteen – tahattoman lapsettomuuden – kääntää positiiviseksi.

▼ Tutkimusta tahattomasta lapsettomuudesta naisten kokemuksena on paljon, mutta miehet ovat tarkastelussa usein jääneet taka-alalle. Tahaton lapsettomuus on yleistymässä etenkin kehittyneissä maissa muun muassa siitä syystä, että perheen perustamista lykätään myöhemmälle iälle. Tahattoman lapsettomuuden yleistyttyä myös kiinnostus miesten kokemuksia kohtaan on lisääntynyt. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella tahatonta lapsettomuutta miesten kokemuksena. Tavoitteena oli selvittää haastattelun keinoin miesten kokemuksia tahattomasta lapsettomuudesta ja sitä, miten miehet sijoittavat lapsettomuuden ilmiön osaksi omaa elämäänsä ja miten miehet itse sijoittuvat suhteessa ilmiöön. Lisäksi tarkoitus oli selvittää, minkälaisista eri positioista käsin miehet tahattomasta lapsettomuudesta puhuivat. Tutkimuksen aineisto koostui viidestä (n=5) heteromiehestä, jotka kokivat, tai olivat joskus elämänsä aikana kokeneet tahatonta lapsettomuutta. Miehet olivat myös kaikki osallistuneet joskus hedelmöityshoitoihin kumppaninsa kanssa. Miehille toteutettiin teemahaastattelut, jotka litteroitiin tekstimuotoon analyysia varten. Tutkimusasetelma oli laadullinen tutkimus, jossa analyysimenetelmänä oli diskurssianalyysi. Tutkimuksessa selvisi, että miehet kokivat tahattoman lapsettomuuden hyvin ristiriitaisena ilmiönä. Se koettiin rankkana vastoinkäymisenä, mutta suurin huoli liittyi oman kumppanin jaksamiseen. Hedelmöityshoitojen alettua lapsettomuus konkretisoitui miehille ja hoitoihin liittyvä stressi oli itse lapsettomuuden stressiä suurempi. Miehet kokivat itsensä lapsettomuusprosessissa, etenkin hedelmöityshoitojen yhteydessä usein ulkopuolisiksi. Miehet puhuivat lapsettomuudesta sekä aviomiehen että terveydenhuollon asiakkaan positioista käsin. Miehet kertoivat, etteivät tarvinneet tukea lapsettomuuteen, mutta kaipasivat toisaalta käytännön neuvoja ja tietoa lapsettomuuteen liittyen. Miehet pitivät varsin tavallisena sitä, että olivat hedelmöityshoidoissa ulkopuolisia, mutta samanaikaisesti kritisoivat sitä. Tutkielma antaa tietoa miesten asenteista ja tuntemuksista lapsettomuusprosessissa, mistä hyötyvät etenkin terveydenhuollon hedelmöityshoitojen, erilaisten lapsettomuuden tukimuotojen ja muun tahattoman lapsettomuuden parissa työskentelevien ryhmä.

▼ 

Opinnäytetyöni käsittelee tahattoman lapsettomuuden vaikutuksia sosiaaliseen hyvinvointiin, eli kokemukseen omasta elämästä, parisuhteesta, sosiaalisista suhteista ja työstä. Teoria käsittää tahattoman lapsettomuuden käsitteen ja lääketieteelliseltä kannalta lyhyesti lapsettomuuden taustoja. Lapsettomuuden aiheuttamia vaikutuksia käsittelen yksilötasolla, parisuhteelle ja yhteisötasolla. Tukimuodoista esillä ovat vertaistuki ja yhteiskunnan tarjoama tuki. Tutkimukseni oli laadullinen tutkimus ja sitä varten suoritin haastattelut ja valmiin aineiston analyysin. Tutkimuskysymykset ovat miten tahaton lapsettomuus on vaikuttanut naisten hyvinvointiin ja onko naisilla ollut tarvetta vertaistukeen tai ammatilliseen tukeen. Tutkimustulokset ovat, että tahaton lapsettomuus vahvistaa parisuhdetta, mutta saa aikaan ulkopuolisuuden tunnetta muissa sosiaalisissa suhteissa. Tutkimustuloksissa vertaistuki koettiin ammatillista tukea merkittävämmäksi. Lapsettomuushoidot saivat naiset tuntemaan, että he ovat kadottaneet naiseutensa ja itsetunto on heikentynyt.

This thesis deals with the effects of infertility on social well-being. The theory part contains the concepts related to the subject of infertility and briefly presents it form the medical perspective as well. It also contains the effects on relationships, social relations and work. As forms of support there is peer support and the support offered by society. My study is a qualitative research. I did interviews and analysis of ready materials for this research. The research questions are: How has infertility influenced wom-en’s social well-being? Have women needed any peer support or support from professionals? The research results indicated that infertility strengthens the rela-tionship, but creates the feeling of outsider in other social relations. The support of peers is more valuable than the support from professionals. The women feel that they have lost the feeling of being a real woman and suffer from low self esteem.

Advisors/Committee Members: Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

▼ 

Endometrioosi tarkoittaa kohdun limakalvon pesäkesirottumatautia. Se on sairaus, jossa kohdun ulkopuolella, tavallisesti pikkulantion sidekalvossa ja munasarjoissa, esiintyy rauhas- ja stroomasoluista muodostunutta kohdun limakalvon kaltaista kudosta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa endometrioosista ja sen aiheuttamasta lapsettomuudesta. Tavoitteena on jakaa tietoa ja ohjausta endometrioosista terveydenhoitajille ja meille tiedon kokoajille sekä pariskunnille, joiden lapsettomuuden syynä on endometrioosi. Endometrioosia voidaan pitää hedelmättömyyden suoranaisena syynä silloin, kun se on aiheuttanut vaikeita munatorvien toimintaa häiritseviä muutoksia, pahoja kiinnikkeitä ja mekaanisia esteitä hedelmöittymiselle tai silloin, kun endometriooma on suuri. Yhteys lapsettomuuteen on epäselvä lievissä tapauksissa, joissa munanjohtimien kulku on vapaa ja anatomia normaali. Syy-yhteys endometrioosin ja hedelmättömyyden välillä on kyseenalainen muissa tapauksissa, taustalla ei siis ole mitään selvää mekanismia. Lapsettomuudesta kärsivän pariskunnan kohdalla on terveydenhoitajan ohjaus, tuki ja neuvonta erittäin tärkeää työtä. Jokainen pariskunta on ainutlaatuinen, eikä ohjaustilanteeseen ole olemassa selkeää kaavaa. Terveydenhoitajan tulee osata arvioida jokaisen yksilölliset ja yhteiset tarpeet.

Endometriosis is an illness of the mucous membranes of the uterus. In this disease endometrial tissue, like that formed from gland- and stroma cells, occurs outside of the uterus, usually in the conjunctiva of the small pelvis and on the ovaries. The purpose of the current work is to collect information about endometriosis and its effect on infertility. The aim was to share information and guidance about endometriosis for couples affected by the disease infertility couples and the public health nurses who work with them. Endometriosis can be suspected as a cause of infertility, when it has caused difficult disruptive changes of fallopian tube functioning, bad fasteners, and mechanic blocks for fertilization or when endometriosis is big. Its contribution to infertility is unclear in mild cases, where the fallopian tubes are free of endometrial tissue and the anatomy is normal. In other cases the causation between endometriosis and infertility is questionable, so in the background there isn’t clear mechanism. Working with infertile couples is very important work; the public health nurse must be able to give guidance, support and information. Every couple is unique, so there isn’t a clear format in the guidance situations. Nurses has be able to assess everybody’s individual and general needs.

Advisors/Committee Members: Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

▼ 

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kokemuksia viivästyneestä vanhemmuudesta. Työssä selvitettiin mitkä ovat tekijöitä, joiden koetaan vaikuttavan lasten hankinnan viivästymiseen ja mitkä tekijät koetaan vaikeuttavan lasten saamista. Lisäksi opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, miten viivästynyt vanhemmuus koettiin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa viivästyneen vanhemmuuden kokemuksista. Opinnäytetyön yhteistyötahona oli Viva2- hanke. Opinnäytetyö tehtiin laadullisella menetelmällä ja aineisto kerättiin blogiteksteistä, joiden kirjoittajat kuvasivat viivästynyttä vanhemmuutta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tärkeimpinä tuloksina opinnäytetyössä muun muassa monet kirjoittajat kokivat lasten hankinnan suunnittelun olevan tärkeää. He olivat halunneet ensin elää nuoruutta, muodostaa pysyvän parisuhteen ja vakaan taloustilanteen ennen kuin lähtivät harkitsemaan lasten hankintaa. Raskaaksi tulemista saattoi viivästyttää ja vaikeuttaa jokin fyysinen tai psyykkinen sairaus ja niihin liittyvä lääkitys tai lapsettomuushoitojen tarve. Kirjoittajat kokivat viivästyneestä vanhemmuudesta monenlaisia tunteita. Enemmän koettiin kuitenkin negatiivisia tunteita mutta silti myös muun muassa toivoa ja helpotusta jossain kohtaa “lapsenyritysprosessia”. Viivästynyttä vanhemmuutta on tutkittu jo jonkin verran esimerkiksi siitä näkökulmasta, kuinka ikä lisää ongelmia lapsen saamisessa. Tutkimustieto on kuitenkin vähäistä siltä osin, kuinka paljon näitä ongelmia esiintyy nuoremmalla iällä esimerkiksi hieman yli 20–vuotiailla pariskunnilla. Opinnäytetyössä oli vaikea saada kattavasti tutkimustuloksia vanhemmuutta vaikeuttavista tekijöistä. Tästä voitaisiin tehdä lisää jatkotutkimusta. Kolmas mielenkiintoinen tutkimusehdotus olisi, kuinka montaa nuorena vanhemmaksi tullutta, suunnitellusti tai suunnittelematta, mietityttää kesken jäänyt nuoruus. Kuinka moni heistä miettii sitä, ettei talous-, tai työtilanne ollut ehkä yhtä vakaa kuin monella yli 30-vuotiaalla tai kuinka moni pohtii, ettei esimerkiksi matkustellut nuorena ensin, kun se olisi ollut helpompaa.

The thesis purpose was to describe experiences delayed parenthood among over 30–year old persons. The objectives of this thesis were to study how people experienced delayed parenthood and what the reasons which complicated and delayed having a baby were. The aim was to produce knowledge about experiences of delayed parenthood. This thesis was qualitative in nature. Blogs about delayed parenthood experiences were used for this study. The data were analyzed using content analysis. The results show that bloggers felt that they wanted to plan carefully having a baby and live their youth first. Physical and mental illnesses of the bloggers and their medical treatment often may complicate or delay the wish of having a baby. The writers experienced various feeling, mostly negative ones but also hope and comfort while trying for a baby. A suggestion for future studies could be to investigate if young parents, proximately twenty -year…

▼ Tutkimuksessani tarkastelen sitä, millä tavoin vapaaehtoisesti lapsettomat naiset hyväksyttävät valintaansa jäädä lapsettomaksi kertoessaan lapsettomuudestaan naistenlehtien haastatteluissa. Vertailen vapaaehtoisesti lapsettomien naisten kertomuksia vasten tahtoaan lapsettomiksi jääneiden kertomuksiin: vertailun kautta on mahdollista tuoda esille niitä tapoja, joilla äitiyttä, naiseutta ja lapsettomuutta ymmärretään hegemonisessa diskurssissa. Samalla paljastuu, millaisia vastadiskursseja vapaaehtoisesti lapsettomat naiset käyttävät, ja miltä osin taas tulkinnat lapsettomuudesta ovat yhteneviä maternalistisen diskurssin (ks. Morell 1994) kanssa. Tutkimukseni perustana on aineistolähtöisyys ja lähestymistapani diskurssianalyyttinen; aineistonani käytän naistenlehdissä vuosien 2007-2010 välillä julkaistuja artikkeleita ja haastatteluita, joissa käsitellään tai sivutaan vapaaehtoista ja vastentahtoista lapsettomuutta. Aineistoni vapaaehtoisesti lapsettomat voitiin jakaa kahteen eri ryhmään: niihin, jotka tiesivät jo varhain, etteivät halua lapsia ja niihin, jotka siirsivät lapsentekoa aina vain myöhemmäksi, kunnes lopulta lapsetkin jäivät tekemättä. Lykkääjien kohdalla lapsenteon siirtymistä perusteltiin esimerkiksi työn tai sopivan kumppanin puuttumisen kautta, varhaiset tiedostajat taas vetosivat puuttuviin äidinvaistoihin tai maapallon ylikansoittumiseen. Lapsettomuuden varhain valinneilla lasten hankkiminen ei missään vaiheessa ollut todellinen vaihtoehto, joten päätökseen jäädä lapsettomaksi suhtauduttiin varmuudella — lykkääjien kohdalla taas päätökseen liittyi enemmän ambivalenssia ja pohdintaa siitä, kaduttaako lapsettomuus myöhemmällä iällä. Kumpikin vapaaehtoisesti lapsettomien naisten ryhmä sekä vasten tahtoaan lapsettomiksi jääneet tunsivat ajoittaista ulkopuolisuutta lapsettomuutensa vuoksi. Kertomalla läheisistä suhteistaan esimerkiksi sisarusten tai ystävien lapsiin naiset halusivat osoittaa, ettei lapsettmouus merkitse samaa kuin kokonaan lapseton elämä: lapsettomatkin naiset voivat nauttia saadessaan toimia lasten kanssa tai auttaa näitä esimerkiksi vapaaehtoistyön kautta. Liitän tutkimukseni laajempaan keskusteluun äitiydestä ja naiseudesta sekä yhteiskunnassamme käynnissä olevaan individualisaatioon: elämänkaaren korvautuessa yksilöllisten valintojen muodostamalla elämänkululla on vapaaehtoinen lapsettomuuskin vain valinta muiden joukossa. Tästä huolimatta äitiys liitetään edelleen kiinteästi naiseuteen, eikä itse valittua lapsettomuutta siten nähdä hyväksyttävänä vaihtoehtona äitiydelle. Vapaaehtoisesti lapsettomien naisten onkin pyrittävä tekemään valinnastaan hyväksyttävä myös ympäristön silmissä tullakseen hyväksytyksi itse naisina ilman lapsia. Käytännössä tämä tapahtuu perustelemalla lapsettomuutta eri tavoin, esittämällä päätös tietoisena ja tarkkaan harkittuna sekä erottamalla äitiys naiseudesta ja toisaalta liittämällä äidillisinä pidettyjä piirteitä myös lapsettomiin naisiin. Samalla naiset kumoavat vapaaehtoiseen lapsettomuuteen liittyviä stereotypioita ja virheellisiä käsityksiä.

▼ 

Tutkimuksen kohteena on naisen tahattoman lapsettomuuden kokemus ja kokemukselle annetut merkitykset. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostavat 17 kirjoitusta tahattomasta lapsettomuudesta. Kirjoitukset sain esitettyäni kirjoituspyynnön kolmella Internetin keskustelupalstalla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on Lauri Rauhalan holistinen ihmiskäsitys, jossa yksilöä tarkastellaan tajunnallisessa, kehollisessa ja situationaalisessa olemassaolomuodoissa. Tajunnallisuus on kokemuksen kokonaisuutta. Tahattoman lapsettomuuden kokemus tajunnallisuudessa merkitsi äitimisen halun toteutumattomuutta. Se merkitsi myös lapsettomuussurua, joka oli fyysistä kivun tunnetta,toivoa ja epätoivoa. Lapsettomuussuru paikantui parisuhteeseen ja puolisoiden yhteiseen kotiin. Tahaton lapsettomuus saattoi merkitä myös traumaattista ja elämänkatsomuksellista kriisiä. Kehollisuudessa lapsettomuus merkitsi kehon alistamista lapsettomuushoidoille. Hoidot koettiin kirjoituksissa vaativina ja raskaina. Ne vaikuttivat negatiivisena kokemuksena ruumiinkuvaan, identiteettiin ja seksuaalisuuteen. Situationaalisuudessa eli elämäntilanteessa lapsettomuuden kokemus ilmeni parisuhteessa, sukulais-ja ystävyyssuhteissa sekä suhteessa ympäröivään maailmaan. Sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa tahaton lapsettomuus merkitsi vetäytymistä tai pakottautumista. Laajemmassa perhekeskeisessä yhteiskuntamallissa lapsettomuus oli marginalisaatiokokemusta. Se oli eksistentiaalista sivullisuuden ja sosiaalisen erilaisuuden tunnetta suhteessa äiti- ja naisryhmiin. Lapsettomuuden hoitomuodot voidaan jakaa lääketieteellisiin hoitomuotoihin, psyykkiseen tukeen ja hoitoon sekä sosiaaliseen hoitoon. Lääketieteelliset hoitomuodot merkitsivät hoitotyytyväisyyden ja hoitotyytymättömyyden kokemuksen arviointia. Tutkimuksessa nousi esille kolme kirjoittajien tapaa kertoa hoidoista osana elämää. Hoitoihin asennoitumisen tavat nimesin hoitojen kokeminen vapaaehtoisena ja valittuna elämäntapana, vaikeuksien kautta voittoon -asenteena ja hoitojen kokeminen pakkona ja paljon alleen peittävänä. Lapsettomuuden psyykkinen tuki ja hoito merkitsi vertaistuen hakemista. Vertaistuki on kokemuksien jakamista muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Lapsettomuuden sosiaalinen hoito tarkoittaa adoptiota, sijaisvanhemmuutta tai kaksinelämistä. Tutkimuksessani kirjoittajat käsittelivät lapsettomuuden sosiaalista hoitoa adoption ja kaksinelämisen näkökulmista. Adoptio merkitsi kirjoittajille tarkoituksellisuutta ja oikeaa ratkaisua.Toisaalta se merkitsi joutumista vallankäytön kohteeksi ja riippuvuuden kokemusta. Kaksieläminen vaihtoehtona tahattoman lapsettomuuden kokemuksessa merkitsi päätöstä tai tilanteeseen ajautumista. Kummassakaan tilanteessa ei lasta oltu vielä täysin suljettu pois toiveista ja haaveista. Tärkeimmät käytetyt lähteet ovat Lauri Rauhala (1983) Ihmiskäsitys ihmistyössä, Lauri Rauhala (1989) Ihmisen ykseys ja moninaisuus, Maija Ritamo ja Sari Kautto (1997) Näkökulmia hedelmöityshoitoihin, Linda Salzer (1994)Lapsettomuus kriisinä.

Endast…

▼ Tahaton lapsettomuus koskettaa noin joka viidettä suomalaista paria. Se on kokemuksena sukupuolittunut ja tutkimusten mukaan vaikuttaa psykososiaalisesti voimakkaammin naiseen kuin mieheen. Tahaton lapsettomuus saattaa tuottaa naisille syyllisyyden ja vaillinaisuuden tunteita sekä kokemuksen siitä, että he ovat naisina epänormaaleita ja epäonnistuneita. Tahtomattaan ilman lasta elävien naisten subjektiivisia kokemuksia liittyen naisena olemiseen ja naisena elämiseen ei ole juurikaan tutkittu. Tämän tutkimuksen kiinnostuksen kohteena onkin selvittää tahattomasti lapsettomien naisten naiseuden kokemuksia, eli naiseudelle annettuja merkityksiä, keskittyen erityisesti naisten kokemusten yhteisiin piirteisiin. Tutkielma on fenomenologisesti orientoitunut ja sen tieteenteoreettisena lähtökohtana toimii fenomenologinen psykologia. Tutkimuksen aineisto muodostuu kahdestakymmenestäneljästä tahattomasti lapsettoman naisen kirjoituksesta, jotka on kerätty kirjoituspyynnöllä. Kirjoituksissaan naiset kuvaavat yksilöllisiä ja omakohtaisia lapsettomuuskokemuksiaan minuuden, identiteetin ja naiseuden näkökulmista. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään temaattista analyysia. Analyysissa on yksilöllisten kokemusten pohjalta eritelty temaattisesti tutkimuksen naisten naiseuden merkityskokonaisuuksien muodostamaa synteesiä, jonka ydinsisältö temaattisesti jakautuu kolmeen. Nämä analyysin pääteemat ovat 1) yksilön keho, 2) merkittävät muut sekä 3) äitiys naisen normina ja roolina. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tahaton lapsettomuus kokemuksellistui tutkimuksen naisille pettymyksenä ja menetyksenä. Monilla naisista oli huonommuuden, epänormaaliuden ja vajavuuden tunteita ja lapsettomuus merkitsi heille erilaisuutta. Useat naisista kokivat äitiyden ja naiseuden toistensa synonyymeina, joten lapsettomuuden myötä naisilla oli tarve määrittää oma naiseutensa uudelleen. Tutkimuksen naisten kokemuksissa ilmeni vahvasti ideologinen ajattelutapa naisesta äitinä ja äitiydestä naisen arvon rakentajana. Tahaton lapsettomuus on näin tulkittavissa naisen rooliepäonnistumiseksi. Naiseuden määritelmien monimuotoistaminen sekä naisten roolitarjonnan laajentaminen hyödyntäisi tahattomasti lapsettomia naisia.

▼ Tahaton lapsettomuus on yhteiskunnallinen ilmiö, joka koskettaa noin joka viidettä suomalaista paria. Tässä sosiaalityön tutkimuskentälle asettuvassa laadullisessa tutkielmassa tarkastellaan tahattomasti lapsettomien naisten kokemuksia ja tutkitaan, mitä elämänalueita lapsettomuus koskettaa, miten se vaikuttaa naiseuteen ja millaisia selviytymiskeinoja tahattomasta lapsettomuudesta on. Tutkielma on narratiivinen. Aineiston muodostaa 22 tahattomasti lapsettoman naisen tarinaa, jotka on kerätty kirjoituspyynnöllä. Analyysi pohjautuu Kenneth Gergenin (1999) tarinatyyppeihin ja niiden suuntautumiseen regressiivisesti, progressiivisesti ja stabiilisti. Aineistosta paikansin kolme tarinatyyppiä: VajaNainen-, AvoNainen- ja KokoNainen. Aineistosta nousi myös tahattoman lapsettomuuden vaikutus naisten identiteettiin, mitä peilataan Johanna Hännisen (2002) ja Albert Banduran (2006) teorioihin. Tutkimuksesta käy ilmi, että sekä VajaNaisen että AvoNaisen tarinatyypin sisällä tahaton lapsettomuus heijastuu naiseuteen selkeästi kehollisuuden kautta. KokoNaistarinatyypin kehonkuvaan vaikuttaa sen sijaan raskaus. Lapsettomuuden paine kohdistuu KokoNaistarinatyypin sisällä enemmän pariskuntaan kuin naiseen yksilönä. VajaNaisilla ja AvoNaisilla lapsettomuuskokemus heijastuu molemmilla muun muassa työelämään. AvoNaistarinatyypin sisällä uskonnollinen konteksti vaikuttaa lapsettomuuskokemukseen. Sosiaalisissa suhteissa esiintyy tutkimuksessa jonkin verran eroja eri tarinatyyppien sisällä. Selviytymiskeinoina voidaan nähdä lapsettomuuskokemuksen jakaminen ja hyväksyminen. Myös erilaiset "korvaavat" elämänsisällöt auttavat naisia. Naisten kokemus on kuitenkin, että tahattomasta lapsettomuudesta ei koskaan selviydy täysin. Lapsettomuuskokemuksen koetaan vaikuttavan mahdolliseen vanhemmuuteen ja jättävän pysyviä tunnereaktioita. Yhteiskunnallisia resursseja tulisi suunnata tahattoman lapsettomuuden henkisen puolen hoitoon. Tahattomasti lapsettomia naisia voisi tulevaisuudessa auttaa, jos sosiaalityöntekijöitä sijoitettaisiin lääketieteellisten lapsettomuuspalvelujen oheen tarjoamaan psykososiaalista tukea.

▼ Tutkimuksen tarkoituksena oli etsiä perusteluja sille, miksi vapaaehtoinen lapseton elämä on valittu. Tämän lisäksi tutkimuksessa pyrittiin tuomaan esille sitä miten suomalaisten arvot, asenteet ja maailmankuva ovat muuttuneet ajan kuluessa. Empiirinen aineisto koostui tutkimusta varten perustetun "Vapaaehtoinen lapsettomuus" Facebook -ryhmän jäsenten keskusteluista. Keskustelijoiden keskinäisestä puheesta tutkittiin sitä miten lapsettoman elämän valinnoista ja muista aiheeseen liittyvistä teemoista keskustellaan sosiaalisen median sivustolla. Tutkittavana ollut aineisto analysoitiin diskurssianalyysiä käyttäen. Tutkimusmenetelmää, jolla tutkimusta lähestytään, voidaan kutsua diskurssianalyyttiseksi aineistolähtöiseksi tutkimukseksi. Diskurssianalyysin lähtökohtana on puhetapojen tunnistaminen ja niiden tutkiminen. Analysoitavasta aineistosta muodostuikin kuusi tulkintarepertuaaria, joilla jokaisella oli selkeät tunnuspiirteensä. Tutkimuksessa tuli ilmi, että selkeästi hallitsevia puhetapoja olivat keskustelut ja perustelut vapaaehtoisen lapsettomuuden tietoisesta elämänvalinnasta. Lähes kaikki ryhmässä keskustelleet olivat jo pitkään tienneet, etteivät he koskaan tule haluamaan lapsia. Myötäsyntyisyys ja luonnollisten vanhemmuudentunteiden puuttuminen olivat perustelujen keskiössä. Myös eettiset syyt (mm. perinnölliset sairaudet, maailman liikakansoittuminen) hallitsivat osallistujien perusteluja. Vapaaehtoisesti lapsettomat myös pohtivat sitä, että monet perustelut lasten hankkimatta jättämiselle oli keksitty ympäriltä tulevan paineen vuoksi. Harvalla keskustelijalla oli alun perin ollut muuta perustetta vapaaehtoiselle lapsettomuudelle kuin oma tahto. Aiempaa tutkimusta vapaaehtoisen lapsettomuuden tästä näkökulmasta ei ole tiettävästi tehty, joten tarve aiheen tutkimiselle oli -ja on edelleen.

▼ 

Kun pari on vuoden ajan yrittänyt saada raskautta alkuun siinä onnistumatta, voidaan puhua lapsettomuudesta. Noin 15 % hedelmällisessä iässä olevista pareista kärsii lapsettomuudesta jossain elämänsä vaiheessa. Lapsen saamista pidetään usein itsestäänselvyytenä ja useimmille lapsettomuus on ensimmäinen iso vastoinkäyminen elämässä. Suomessa hedelmättömyysongelman on arvioitu yleistyvän, jolloin terveydenhoitaja kohtaa lapsettomia yhä useammin ja keskustelee lapsettomuuteen liittyvistä asioista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää eroja miesten ja naisten suhtautumisessa lapsettomuuteen ja lapsettomuushoitoihin sekä sitä, miten lapsettomuus vaikutti parisuhteeseen. Tavoitteena oli terveydenhoitajien lapsettomuustietouden lisääminen ja lapsettomuuden kokemuksen ymmärtäminen. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna. Tutkimuksessa haastateltiin kahta tahattomasti lapsetonta pariskuntaa, joiden lapsettomuudelle ei ollut varmaa lääketieteellistä selitystä. Opinnäytetyön tulosten mukaan lapsettomuus herättää vaihtelevia tunteita. Tunteet vaihtelevat toivon ja epätoivon välillä aiheuttaen tuskaa ja epäonnistumisen kokemista. Lapsettomuus vaikuttaa parisuhteeseen ja vanhemmuuden merkitys korostuu, kun lasta ei saadakaan. Lapsettomuus vaikuttaa elämään muuttamalla suhtautumista lasten saamiseen, lapsiperheisiin ja ihmissuhteisiin. Lapsettomuushoidot koetaan psyykkisesti raskaina, vaikka suhtautuminen niihin on pääasiassa myönteistä. Miesten ja naisten lapsettomuuteen liittyvät tunteet ovat samansuuntaisia, mutta käsittelytavoissa on eroja. Lapsettomat tarvitsevat enemmän tukea lapsettomuuden käsittelyyn. Terveydenhoitajan tulee huomioida lapsettoman tilanne kokonaisvaltaisesti ja ottaa parisuhde huomioon. Lapsetonta tulee tukea ja kuunnella kaikissa lapsettomuuden vaiheissa.

When a couple has been trying to have a baby for one year without any success, infertility comes into question. About 15% of couples that are on fertility age are suffering from childlessness at one point of their lives. Having a child can be taken for granted and childlessness can be the first big setback on their lives. Infertility as a problem in Finland is estimated to be more common, so public health nurses come across more and more childless couples and they have a conversation on things related to childlessness. The aim of this thesis was to determine differences of responses on infertility between men and women and how infertility influences their relationship. The target of this thesis was to increase information on infertility knowledge among public health nurses. This thesis was a qualitative research executed by theme interview. Two couples that suffered from childlessness were interviewed for this research. There was no medical reason for their infertility. The results show that childlessness triggers changeable feelings. Emotions vary between hope and despair causing agony and feelings of failure. Childlessness influenced the relationship and the meaning…

Advisors/Committee Members: Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

▼ 

Kirjallisuuskatsauksena tehty opinnäytetyö tuotettiin yhteistyössä Seinäjoen kes-kussairaalan naistentautien poliklinikan kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lapsettomuushoidoissa käyvien parien tarvitsemaa henkistä tukea. Aihetta tutkittiin tahattomasti lapsettomien näkökulmasta. Tutkimuskysymykset olivat: Mi-ten tahaton lapsettomuus koetaan ja millaista henkistä tukea potilaat tarvitsevat lapsettomuushoitojen aikana? Työn tavoite oli kehittää lapsettomuushoitojen pa-rissa työskentelevien antamaa henkistä tukea hoitotyössä. On tärkeää, että tahat-tomasti lapsettomien parissa työskentelevät tunnistavat henkisen tuen tarpeen, jotta tahattomasti lapsettomat saavat tarvitsemaansa tukea. Aineistolähtöiseen sisällön analyysilla tehtyyn tarkasteluun valikoitui 9 tutkimusta, vuosilta 1990–2012. Tulokset osoittivat, että tärkeitä hoitotyön auttamismenetelmiä on, että hoitohenkilökunnalla on riittävästi aikaa kohdata lapseton pari ja paneutua yksilöllisesti heidän tilanteeseensa. Kuulumisten kysyminen, parisuhteen toimiminen sekä jaksamisen varmistaminen, toivon antaminen ja rohkaiseminen ovat tärkeitä lapsettomuuden parissa työskentelevien sairaanhoitajien työssä. Tärkeää on myös, että sairaanhoitajalla itsellään on halua antaa henkistä tukea potilaalle ja että hän ymmärtää sen olevan tärkeä osa lapsettomuuden hoitoa. Jatkotutkimushaasteena esitetään tähän aiheeseen sekä kaikenlaisen muun henkiseen tukeen ja lapsettomuuteen sekä lapsettomuushoitoihin liittyvän tutkimuksen.

This thesis was produced in co-operation with the outpatient clinic of gynecology in Seinäjoki Central Hospital. The thesis was carried out as a literature review. The aim of this thesis was to describe the mental support needed by the couples undergoing infertility treatment. The subject was studied from the clients’ point of view. The questions of the study were: How does it feel to suffer from involuntary childlessness? What kind of mental support do couples need during infertility treatments? The aim of this thesis was to develop the mental support provided by the people working with childless couples. It is highly important that people working with childless couples recognize the need of mental support, so that involuntary childless couples can get the support they need. We chose nine studies carried out between 1992 and 2012 and used material based statistical analysis as a method. The results revealed that important helping methods in nursing are that the nursing staff has enough time to face the childless couple and delve thoroughly into their situation. Showing an interest in the couple’s daily life and their relationship, making sure they can cope with the situation, giving them hope and encouragement are important issues concerning nurses working with childless couples. It is also essential that the nurse wants to provide mental support to the patient and understands this is a meaningful part in treating childlessness. The challenges for further research are, among others, studying such a subject and providing all…

Advisors/Committee Members: Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

▼ Lapsettomuus on yleinen lääketieteellinen ja sosiaalinen ongelma. Länsimaissa lapsettomuushoidot ovat yleisesti käytössä, mutta niihin hakeutuminen kuitenkin vaihtelee erilaisten sosioekonomisten tekijöiden suhteen. Lapsettomuus koetaan yleisesti henkisesti raskaaksi ja kuormittavaksi. Myös varsinaisen psykiatrisen diagnoosin kriteerit täyttyvät usein lapsettomuushoitoihin hakeutuneilla. Heikentyneen hedelmällisyyden takana voi olla hormonaalisia tai inflammatorisia muutoksia aiheuttava sairaus kuten munasarjojen monirakkulaoireyhtymä tai endometrioosi. Lapsettomuushoidoissa myös käytetään elimistön omaan hormonitasapainoon vaikuttavia lääkkeitä. Lapsettomuudelle altistavat sairaudet samoin kuin lapsettomuushoidoissa käytettävät lääkkeet saattavatkin lisätä riskiä syövän kehittymiselle. Väitöskirjatyössä on tutkittu lapsettomuutta sekä lapsettomuushoitoihin hakeutumista useista näkökulmista. Tutkimuksessa selvisi, että Suomessa sekä lapsettomuus että lapsettomuushoitoihin hakeutuminen vaihtelee eri tekijöiden suhteen. Nuoremmissa ikäryhmissä lapsettomuus on yleisempää vähemmän koulutetuilla naisilla, mutta kaikissa ikäryhmissä analysoituna ja vanhemmissa ikäryhmissä taas korkeammin koulutetuilla naisilla. Lapsettomuushoitoihin hakeutuminen on yleisempää kaupungeissa sekä korkeammin koulutetuilla ja varakkaimmilla naisilla. IVF-, ICSI- ja FET-hoitojen määrä on 1990-luvun alusta moninkertaistunut ja syyt hoitojen tarpeelle ovat merkittävästi muuttuneet. Hoitojen onnistuminen mitatessa kliinisten raskauksien tai elävän lapsen syntymään johtaneiden raskauksien määrässä on pysynyt vakaana, vaikka hoidoissa siirrettyjen alkioiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Tämä on johtanut myös selvään lisäykseen täysaikaisten ja yli 2500 grammaa painavien lasten syntymään johtaneiden raskauksien määrässä hoitojen tuloksena. Ennen lapsettomuushoitoihin osallistumista lapsettomilla naisilla oli vähemmän sairaalahoitojaksoja kaikkien psykiatristen sairauksien luokkien suhteen. Lapsettomuushoitoihin osallistumisen jälkeen ero oli muuten vastaavanlainen, mutta hoidoissa olleilla naisilla oli tilastollisesti merkitsevästi enemmän sairaalahoitojaksoja sopeutumishäiriöiden vuoksi kuin kontrollinaisilla. Verrattaessa lapsettomuushoidoissa olleita naisia riippuen siitä, saivatko he lapsen, havaittiin selvästi, että sairaalahoitojaksot olivat merkitsevästi yleisempiä kaikkien psykiatristen diagnoosien takia niillä naisilla, jotka eivät lasta saaneet. Tukittaessa syöpien ilmaantuvuutta 6-8 vuotta IVF-, ICSI- tai FET-hoitojen jälkeen havaittiin, että kokonaisilmaantuvuudessa ei hoidossa olleiden naisten kohortissa ja kontrolliryhmässä ollut eroa. Sen sijaan lapsettomuushoidoissa olleilla naisilla oli tilastollisesti merkitsevästi vähemmän kohdunkaulansyöpää ja keuhkosyöpää ja enemmän muita ihosyöpiä kuin melanoomaa. Tämä tutkimus osoitti, että Suomessa on sosioekonomisia eroja lapsettomuuden yleisyyden ja lapsettomuushoitoihin hakeutumisen suhteen. Nuorempien naisten kohdalla havaittiin myös selvästi korkeammin koulutettujen naisten…

▼ 

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella lapsettomien ikääntyvien elämän tarkoituksellisuuden kokemusta sosiaalisen pääoman näkökulmasta. Tavoitteena on ensinnäkin selvittää, onko lapsettomien ja vanhempien välillä eroa elämän tarkoituksellisuuden kokemuksessa. Toiseksi tutkimuksessa halutaan selvittää, onko sosiaalisella pääomalla yhteyttä lapsettomien elämän tarkoituksellisuuden kokemukseen, ja miten yhteys eroaa lapsettomien ja vanhempien kohdalla. Sosiaalista pääomaa tarkastellaan kolmen osa-alueen eli sosiaalisten suhteiden, sosiaalisen osallistumisen ja luottamuksen kautta. Aineistona tutkimuksessa käytetään Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimus- ja kehittämishankkeen seurantatutkimuksen vuoden 2005 kyselyaineistoa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 2476 vuosina 1926–30, 1936–40 ja 1946–50 syntynyttä henkilöä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiriin kuuluvien 15 kunnan alueelta. Kyselytutkimuksessa on kerätty tietoa laajalti ikääntymisen, terveyden ja hyvinvoinnin eri alueilta. Analyysimenetelminä tutkimuksessa käytetään ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysia. Lapsettomien vastaajien ryhmässä elämän tarkoitukselliseksi kokeminen osoittautui harvinaisemmaksi kuin vanhempien ryhmässä. Lapsettomista noin kolme viidestä kokee elämänsä tarkoitukselliseksi tai erittäin tarkoitukselliseksi, vanhemmista hieman useampi eli kolme neljästä. Sosiaaliset suhteet osoittautuivat merkityksellisiksi sekä lapsettomien että vanhempien elämän tarkoituksellisuuden kokemukselle; tiheä yhteydenpito läheisiin ihmisiin oli tärkeää sekä lapsettomille että vanhemmille, ja lapsettomilla vastaajilla korostui lisäksi sisarusten tapaamisen merkitys. Säännölliset kontaktit läheisiin ovat jopa tärkeämpiä lapsettomien elämän tarkoituksellisuuden kokemukselle kuin vanhempien. Sosiaaliseen osallistumiseen liittyvistä tarkastelluista tekijöistä ainoastaan uskonnollinen osallistuminen selitti lapsettomien elämän tarkoituksellisuuden kokemusta. Vahva luottamus on elämän tarkoitukselliseksi kokemista selittävä tekijä sekä lapsettomilla että vanhemmilla. Lapsettomille luottamus näyttää olevan elämän tarkoituksellisuuden kokemuksen kannalta vielä hieman tärkeämpää kuin vanhemmille.

Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.

Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.

▼ Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, millaista julkista keskustelua internetin keskustelupalstoilla käydään vapaaehtoisesta lapsettomuudesta ja lasten hankinnasta. Tutkimusta taustoittaa perheen murrokseen liittyvä sosiologinen keskustelu, jonka keskiössä on perheen perustaminen. Tässä perhesosiologisessa keskustelussa vapaaehtoinen lapsettomuus näyttäytyy ”normaalille” ydinperheelle vaihtoehtoisena elämäntapana. Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemästä vuosina 2003-2005 julkaistusta internetkeskustelusta, joissa keskustellaan vapaaehtoisesta lapsettomuudesta ja lasten hankinnasta. Analysoinnin kohteena ovat yhteensä 153 keskustelijan, joista suurin osa on naisia, esittämät puheenvuorot. Jaottelin internetkeskustelijat lasten hankintaan liittyvien näkemysten mukaisesti ”lapsettomiin”, ”lapsellisiin” ja ”mielipiteen esittäjiin”. Tutkimusmenetelmänä on käytetty tekstianalyysiä joka mukailee grounded theorylle ominaista analysointitapaa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ovat ajatukset liittyen valintaan ja normeihin. Vapaaehtoinen lapsettomuus on toisaalta tulosta vapaasta lapsettoman elämäntavan valinnasta. Toisaalta valintaan kohdistuu normatiivisuutta, jolloin oletetaan, että yhteiskunnan jäsenten tulisi toimia yhdenmukaisesti. Tällöin ajatus vapaudesta rikkoutuu. Tutkimuksen tärkeimpiä lähteitä ovat Ulrich Beckin ja Elisabeth Beck-Gernsheimin, Anthony Giddensin, Frank Furedin sekä Riitta Jallinojan sosiologiset kirjoitukset. Aineistosta nousi esille erottelu ”meihin” ja ”heihin”, jossa lapsettomat keskustelijat edustavat ”meitä” ja muu ympäristö sekä ”lapselliset” keskustelijat edustavat ”heitä”. Tutkimustulokset vahvistavat vapaaehtoisesti lapsettomaan elämäntapaan liittyvän ambivalenttiuden: siinä yhdistyy samanaikaisesti valinnan vapaus ja yhdenmukaisuuden pakko. Tutkimuksen lapsettomilla keskustelijoilla on ”normaalista” lasten hankintaan liittyvästä normista poikkeavina yksilöinä selontekovelvollisuus: he joutuvat perustelemaan elämänvalintaansa muille. Lapsettomien individualistisissa näkemyksissä korostuvat oma riittämättömyys suhteessa ”hyvän” äitiyden normin vaatimuksiin ja negatiivinen suhtautuminen äitiyteen. ”Lapsellisten” familistisissa näkemyksissä korostuu äitiyden ihanuus. Lapsettomilla ja muulla ympäristöllä, jonka piiriin ”lapselliset” kuuluvat, on keskenään ristiriitainen näkemys ”oikeanlaisesta elämäntavasta”, jonka mukaan naisten kuuluu tehdä lapsia. Keskustelijat, jotka puhuvat erilaisuuden hyväksynnän puolesta, näyttävät ratkaisevan tämän ristiriidan, jolloin lapseton elämäntapa muuttuu normaaliksi ja hyväksyttäväksi elämänvalinnaksi. Keskustelijoiden näkemykset osoittavat normatiivisuutta heidän pohtiessaan, milloin päätös hankkia tai olla hankkimatta lapsia on hyväksyttävää. Lasten hankkimattomuus hyväksytään silloin, kun olosuhteet eivät ole otolliset lasten hankinnalle. Lasten hankinta hyväksytään, jos se perustuu haluun ja olosuhteet ovat otolliset tulevia lapsia ajatellen. Ympäristön painostus harmitta lapsettomia keskustelijoita. Painostuksen…

▼ 

Tutkimuksessa tarkastellaan millaisia asenteita ja arvottamista löytyy lapsettomuutta ja lapsettomia pareja kohtaan. Yksi tutkimuksen tarkastelun kohde on myös, erotellaanko puheessa tahatonta ja vapaaehtoista lapsettomuutta, ja sen seurauksia lapsettomille ihmisille. Tutkimuksessa on haastateltu yhtätoista pääkaupunkiseudulla asuvaa ihmistä, joilla on omia lapsia. Haastateltavat eivät itse olleet kärsineet lapsettomuusongelmasta. Haastatteluissa on käytetty laadullisen asennetutkimuksen menetelmää.Laadullisen asennetutkimuksen rungon muodostavat kuusi lauseväittämää. Tässä tutkimuksessa käytetyt lauseväittämät perustuvat lapsettomuudesta tehtyihin tutkimuksiin, ja stereotyyppisiin käsityksiin lapsettomuudesta ja lapsettomista pareista. Lapsettomuus nähdään melko vakavana ongelmana ja kielteisenä ilmiönä. Lapsettomuus on laaja ongelma, jota hahmotettiin sekä miehen, naisen että parisuhteen ongelmana. Lapsettomuus koskettaa kuitenkin eniten naista. Lapsettomuus nähdään surullisena vaihtoehtona. Omat syntymättömät lapset olisi täytynyt yrittää korvata muilla asioilla elämässä. Tässä tutkimuksessa haastatellut naiset olivat pääsääntöisesti sitä mieltä, että tahattoman lapsettomuuden aiheuttamaa kriisiä voi verrata lähiomaisen menetyksen aiheuttamaan suruun. Haastatellut miehet olivat asiasta eri mieltä. Vaikka lapsettomien kanssa halutaan olla tekemisissä, ei vuorovaikutus heidän kanssaan ole aina ongelmatonta. Tahattomasti lapsettomien kanssa voi joutua varomaan puheenaiheitaan. Lasten saaminen muokkaa ihmisiä joustavammaksi, ja tämä kokemus jää lapsettomilta saavuttamatta. Samanlainen elämäntilanne yhdistää usein ihmisiä, ja siksi uusia tuttavia löytyy helpommin toisista lapsiperheistä kuin lapsettomista pareista. Asennoitumisessa lapsettomuutta ja lapsettomia pareja kohtaan nähdään myös poikkeuksia ja lievennyksiä. Mielikuva lapsettomista ihmisistä muodostetaan enimmäkseen erittelemättä lapsettomuuden mahdollisia syitä. Vain kaksi haastateltavaa eritteli tahatonta ja vapaaehtoista lapsettomuutta ja sen seurauksia lapsettomille ihmisille. Tärkeimmät lähteet ovat Kari Mikko Vesalan ja Teemu Rantasen (1999) Pelkkä puhe ei riitä, Michael Billigin (1987) Arguing and Thinking ja Pirre Saarion (2001)Haikara lentää ohi.

Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.

Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.

▼ Miesten kokemuksia tahattomasta lapsettomuudesta on tutkittu vähän. Tutkimusta on tehty enemmän naisten tai pariskuntien kokemuksista, jolloin miesten kuvaamat kokemukset ovat jääneet niukoiksi. Isän ja miehen rooli perheessä on muuttunut muiden yhteiskunnallisten muutosten myötä, eikä isäksi tulemista nähdä enää vain perheen jatkamisen välttämättömyytenä, vaan toiveena isäksi tulemisesta. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksen oli tutkia miesten kokemuksia tahattomasta lapsettomuudesta, sen seurauksista sekä sosiaalisesta tuesta. Tutkimus on osa Tampereen yliopiston lapsettomuushanketta. Empiirisen tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2018 sähköisellä e-lomakkeella. Lomake sisälsi taustatietoja kartoittavia strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä liittyen lapsettomuuden kokemuksiin ja sosiaaliseen tukeen. Viisi e-lomakkeeseen vastanneesta miehestä antoi yhteystietonsa ja luvan jatkohaastattelua varten. Puhelinhaastattelut tehtiin joulukuussa 2018. Tämän tutkielman aineisto muodostui e-lomakkeen vastauksista (n=12) ja puhelimitse toteutetuista teemahaastatteluista (n=3). Tutkimusaineisto analysointiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Miehet kokivat tahattoman lapsettomuuden raskaana emotionaalisena prosessina, johon liittyi tunteiden käsittelyn haasteita. Miehen rooli lapsettomuudessa nähtiin ristiriitaisena, sillä yhteiskunnallisesti rakennetut stereotyyppiset roolit vaikuttivat miehen omiin, mutta myös muiden odotuksiin miehen toiminnasta puolison rinnalla. Miehet kyseenalaistivat asetetut rooliodotukset ja pyrkivät tasa-arvoistamaan lapsettomuuden kokemusta naisten rinnalla. Lapsettomuushoidot koettiin uuvuttaviksi ja kokemukset hoidon laadusta olivat ristiriitaisia. Osa miehistä koki itsensä täysin ulkopuoliseksi lapsettomuushoidoissa, joissa kaikki huomio kiinnitettiin puolisoon. Muut ihmiset kohtasivat lapsettoman miehen myötätuntoisesti, mutta valitettavan usein kohtaamiseen liittyi ajattelematon ja ymmärtämätön suhtautuminen, joka johti lapsettomuuden salailemiseen. Lapsettomuus aiheutti henkistä kasvua ja elämän tuomiin muutoksiin opettelemista. Miehet saivat monipuolista tukea laajalta tukiverkolta, ja puolison tuki vertaistuen ohella koettiin elintärkeäksi. Miehet jäivät kaipaamaan ystävien rohkeaa kohtaamista sekä kokonaisvaltaisesti pariskunnan huomioivaa hoitohenkilökunnan informatiivista tukea. Hoitohenkilökunnan toivottiin ohjaavan pariskuntia vertaistuen ja muiden tukipalveluiden äärelle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lapsettomuudesta kärsivät miehet tarvitsevat tasa-arvoista huomiota sekä rooliodotuksia rikkovaa tukea kaikilla yhteiskunnan sosiaalisten suhteiden tasoilla. Hoidossa huomiota tulisi kiinnittää pariskuntien yksilöllisiin tarpeisiin ja miesten tunteiden käsittelyyn. Tämän tutkimuksen tulosten avulla voidaan kehittää tuki-interventiomenetelmää lapsettomuudesta kärsiville miehille ja pariskunnille.

▼ 

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää endometrioosiin sairastuneiden naisten ja hoitohenkilökunnan kokemuksia endometrioosista johtuvasta lapsettomuuden hoidosta. Tavoite oli tuottaa hyödynnettävissä olevaa tietoa endometrioosiin sairastuneiden naisten lapsettomuuden hoidosta endometrioosiin sairastuneille potilaille sekä heitä hoitavalle henkilökunnalle. Opinnäytetyö tehtiin endometrioosista johtuvasta lapsettomuudesta, koska endometrioosi on yleinen, mutta melko tuntematon sairaus. Endometrioosi aiheuttaa usein lapsettomuutta, mutta aihetta ei ole tutkittu kovin paljon. Opinnäytetyön pohjana oli teoriaosuus, joka laadittiin alan kirjallisuutta ja aikaisempia tutkimuksia apuna käyttäen. Teoriaosuudessa käsiteltiin endometrioosia ja lapsettomuutta sekä niiden hoitomuotoja. Opinnäytetyössä perehdyttiin myös lapsettomuuteen kokemuksena ja lapsettomien parien ohjaukseen sekä tukemiseen. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Endometrioosiyhdistys ry:n ja Satakunnan keskussairaalan naistentautien osaston ja poliklinikan kanssa. Kyselylomake tehtiin potilaille ja hoitohenkilökunnalle, jossa kysyimme heidän kokemuksiaan ja tunteitaan endometrioosista johtuvan lapsettomuuden hoidosta. Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Monivalintakysymykset käsiteltiin Tixel -ohjelmalla tilastollisesti ja tuloksia havainnollistettiin kuvioilla ja taulukoilla. Tulokset kuvasivat monipuolisesti potilaiden ja hoitohenkilökunnan kokemuksia endometrioosista johtuvasta lapsettomuuden hoidosta. Opinnäytetyön tutkimustuloksista selvisi, että endometrioosista johtuvasta lapsettomuuden hoidossa on paljon hyvää, mutta paljon myös parannettavaa. Tulosten mukaan olisi tärkeää, että hoitohenkilökunnalta riittäisi tarpeeksi ohjausaikaa lapsettomille pareille. Hoitohenkilökunnan olisi tärkeää jakaa ilot ja surut parin kanssa. Myös henkisen tuen riittävä saanti sekä omiin lapsettomuushoitoihin vaikuttaminen nousivat tärkeiksi asioiksi potilaiden vastauksissa. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista tutkia, miten paljon esimerkiksi sosiaaliset suhteet ja työssä jaksaminen kärsivät lapsettomuushoitojen aikana.

The purpose of this thesis was to survey women who are suffering from endometriosis and medical staff who treat them for their experiences about infertility treatment. Our aim was to produce information about treatment of women suffering from endometriosis and infertility that could help patients suffering from endometriosis and personnel who are taking care of them. We made our thesis about infertility caused by endometriosis, because it is common but quite unfamiliar disease. Endometriosis often causes infertility, but it hasn’t been much examined. Theory part which was drawn up using the literature on the field and earlier studies as help is the basis of this thesis. It contains discussion about endometriosis and childlessness as well as ways to treat those. The thesis also studied infertility as an experience and how couples suffering from infertility are supported and guided. Thesis was done in…

Advisors/Committee Members: Satakunnan ammattikorkeakoulu.

▼ 

Tämän opinnäytetyön aiheena on lahjasukusoluperheet. Tarkoituksena oli kuvata lahjasukusoluhoidoilla lapsen saaneiden vanhempien kokemuksia perhe-elämästä lapsen syntymän jälkeen sekä kerätä tietoa heidän saamastaan ja tarvitsemastaan tuesta lahjasukusoluprosessin aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada hyödynnettävää tietoa lahjasukusoluperheistä lapsettomien yhdistys Simpukka ry:lle. Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n kanssa. Tiedon antajina olivat lahjasukusolun avulla lapsen saaneet perheet. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jonka Simpukka ry julkaisi Helminauhafoorumilla sekä lähetti sähköpostitse perheille, joilla se tiesi olevan yhteyksiä lahjasukusoluhoitoihin. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 10. Opinnäytetyön vastaukset analysoitiin Tixel-ohjelmalla sekä sisällön analyysiä apuna käyttäen. Opinnäytetyön tulosten perusteella jokainen vastaaja oli kertonut tai aikoo tulevaisuudessa kertoa lapselleen hänen lahjasukusolutaustastaan. Kaikki olivat keskustelleet jonkun läheisensä kanssa lahjasukusoluasioista. Läheisten suhtautuminen oli ollut myönteistä ja kiinnostunutta. Lahjasukusoluprosessilla oli ollut vahvasti positiivisia vaikutuksia parisuhteeseen. Koettiin, että prosessi oli lähentänyt heitä puolisoina. Kerrottiin myös uudesta vanhemmuuden tuomasta ulottuvuudesta parisuhteessa. Lähes kaikki olivat saaneet jonkinlaista tukea lahjasukusoluprosessin aikana. Saatuun tukeen oltiin varsin tyytyväisiä. Erityisesti vertaistukea toisista lahjasukusoluperheistä kaivattiin. Jatkotutkimuksena tälle opinnäytetyölle voisi tehdä vastaavan kyselyn miesten näkökulmasta, sillä miesvastaajien osuus tässä opinnäytetyössä oli varsin pieni. Jatkossa voisi perehtyä myös siihen, miten perheet ovat kertoneet lapsilleen heidän taustastaan ja miten lapset ovat kerrottuun asiaan suhtautuneet. Näiden vastausten pohjalta voisi laatia pienen oppaan tai ohjelehtisen, jossa olisi ehdotelmia siitä miten lapselle kertoa. Opasta voisivat hyödyntää ne perheet, jotka miettivät miten lasta informoisi.

Subject of this thesis is the gift of germline gene families. The aim was to describe the gift in germ cells of parents who have received treatment at the child's experience of family life after birth of child, and they received and needs support in during the germ cells process. The aim of this study was to get utilizable informations of the giftgermcellsfamilies from childlesses association Simpukka ry. This study was done using qualitative research methods. This study was done in collaboration with childlesses association Simpukka ry. The informants were familys, who have got child with a gift germline gene therapy. The data were collected from questionnaire feedback form published by the Helminauha-forum and sent by e-mail for families who knew the connection to a gift germline gene therapy. Responses to the survey received a total of 10. Responses were analyzed in Tixel software and using content analysis. Based on…

Advisors/Committee Members: Satakunnan ammattikorkeakoulu.

▼ Tausta: Siirtymä vanhemmuuteen tarjoaa mahdollisuuden psykologiseen kasvuun, mutta voi myös altistaa mielenterveysongelmille. Väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia äitien ja isien raskauden ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikaisten mielenterveysoireiden vaikutuksia lapsen psykososiaaliseen, kognitiiviseen ja psykofysiologiseen kehitykseen keskilapsuudessa. Ensiksi, muodostimme äitien ja isien spesifit mielenterveyden osaryhmät (latentit trajektoriryhmät) masennuksen ja psyykkisen kuormittuneisuuden ajoituksen ja kulun suhteen vanhemmuuteen siirtymässä. Toiseksi, selvitimme, kuinka äitien ja isien oirehdinta erikseen ja yhdessä ennusti lapsen mielenterveysoirehdintaa sekä sosiaalista ja kognitiivista kehitystä 7-8 vuoden iässä sekä psykofysiologista stressinsäätelyä syljen kortisolista analysoituna 10-11 vuoden iässä. Kolmanneksi, analysoimme äitien ja isien varhaisten mielenterveysoireiden perheensisäistä dynamiikkaa. Selvitimme myös, millä tavoin isän mielenterveysoireiden kulku ja ajoitus olivat yhteydessä varhaiseen isyyskokemukseen. Lopuksi, tarkastelimme perheen lapsettomuustaustan vaikutusta vanhempien mielenterveysoireiden ajoitukseen ja kulkuun sekä vanhempien mielenterveyden ja lapsen mielenterveyden ja kehityksen väliseen yhteyteen. Menetelmä: Väitöstutkimus oli osa monitieteistä pitkittäistutkimusta (Psychosocial Aspects after Assited Reproductive Treatment, PAART), joka on seurannut suomalaisia lapsettomuustaustaisia ja verrokkiperheitä raskausajalta keskilapsuuteen. Tutkimme 763:a perhettä, joista noin puolet (n = 406) oli tullut raskaaksi hedelmöityshoidoilla. Perheet osallistuivat tutkimukseen vanhemmuuden siirtymän aikana kolmesti: raskauden toisella kolmanneksella (T1) sekä lapsen ollessa kahden kuukauden (T2) ja kahdentoista kuukauden ikäinen (T3). Perheitä tutkittiin jälleen lapsen ollessa 7-8 vuotias (T4), sekä osaa heistä (n = 102) lapsen ollessa 10-11 vuotias (T5). Tulokset: Ensiksi, tulokset osoittivat hyvän mielenterveyden tasaista pysyvyyttä, mutta merkittävää dynaamisuutta ja vaihtelua mielenterveysongelmien ajoituksessa ja kulussa. Tasainen, matala oirehdinta oli tyypillistä valtaosalle äitejä (75%) ja isiä (79%). Kohtalainen, lisääntyvä oirehdinta kuvasi isäryhmää (9%), joka raportoi matalaa oirehdintaa raskausajalla, mutta asteittain lisääntyvää oirehdintaa lapsen syntymän jälkeen. Oirehdinta ei kuitenkaan ollut kliinisesti merkitsevää. Äidit ja isät kärsivät mielenterveyden ongelmista tyypillisesti vain yhdessä vanhemmuuden siirtymän vaiheessa: ainoastaan raskausaikana (äidit 6%, isät 5%), ainoastaan lapsen ollessa kahden kuukauden ikäinen (äidit 9%, isät 3%), tai ainoastaan lapsen ollessa kahdentoista kuukauden ikäinen (äidit 6%). Lisäksi, krooninen tai korkea vaihteleva oirehdinta läpi vanhemmuuden siirtymän oli tyypillistä pienelle ryhmälle äitejä (4%) ja isejä (4%). Toiseksi, tulokset osoittivat vanhempien mielenterveyden raskausaikana ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana olevan tärkeä lapsen myöhemmälle hyvinvoinnille ja kehitykselle. Äidin krooninen tai korkea…

▼ Tarkastelen tutkielmassani Samuelin syntymäkertomuksen (1. Sam. 1:1-20) intertekstuaalisia yhteyksiä muualle Vanhaan testamenttiin (VT) sekä joihinkin VT:n ulkopuolisiin teksteihin esimerkiksi Sirakin kirjassa. Samuelin syntymäkertomus edustaa Samuelin kirjojen myöhäisintä aineistoa, ja se on laadittu johdannoksi Daavidista kertovalle materiaalille. Tarkastelen rinnakkain Samuelin syntymäkertomusta MT:ssa, LXX:ssa, ja käytän hyväksi myös käsikirjoitusta 4QSama. Tutkielman teoreettinen osuus käsittelee intertekstuaalisuuden käsitteen taustaa semiotiikan piirissä syntyneenä kirjallisuustieteen käsitteenä sekä erilaisia intertekstuaalisuuden tutkimustapoja raamatuntutkimuksessa. Intertekstuaalisuutta tutkitaan eksegetiikassa pääasiallisesti kahden erilaisen suuntauksen mukaan. Näitä ovat kirjallisuustieteestä peräisin oleva synkroninen sekä traditionaalisempi diakroninen lähestymistapa. Käyn teoriaosuudessa läpi sekä synkronisen että diakronisen lähestymistavan mukaisen määrittelyn intertekstuaalisten yhteyksien tunnistamiseksi. Esittelen myös laatimani luokituksen tekstien välisten yhteyden laadun määrittelemiseksi. Arvioin intertekstuaalisen raamatuntutkimuksen lähestymistapoja, ja perustelen oman valintani käyttää diakronista lähestymistapaa intertekstuaalisten yhteyksien tunnistamiseksi. Analyysiosiossa käyn jakeittain läpi löytämäni tekstien väliset yhteydet Samuelin syntymäkertomuksen ja muiden VT:n tekstien välillä. Osa yhteyksistä edustaa satunnaista kielellistä samankaltaisuutta tai tilannekohtaista yhteistä kielenkäyttöä. Osa yhteyksistä taas edustaa nk. aitoja intertekstuaalisia yhteyksiä. Eri tasoilla olevien yhteyksien joukosta olen vahvistanut selvät intertekstuaaliset yhteydet, jotka on merkitty liitteeseen tutkielman lopussa. Syntymäkertomuksesta on löydettävissä intertekstuaalisia yhteyksiä etenkin Genesiksen alkukertomusten 4. lukuun sekä patriarkkakertomuksiin, ja niissä erityisesti matriarkoista eli Saarasta, Rebekasta ja Raakelista sekä Leasta kertovaan aineistoon. Myös kertomukseen sunemilaisesta naisesta on yhteyksiä. Kaiken kaikkiaan Samuelin syntymäkertomuksesta on havaittavissa intertekstuaalisia yhteyksiä erityisesti muihin VT:n syntymä- ja lapsettomuuskertomuksiin. Hagarista kertoviin teksteihin on myös löydettävissä yhteyksiä. Samuelin syntymäkertomuksesta on selvät yhteydet myös Simsonin syntymäkertomukseen. Kertomuksen kirjoittaja on todennäköisesti tuntenut myös kertomuksen Ruutista, johon on löydettävissä intertekstuaalisia yhteyksiä. Samoin intertekstuaalisia sekä muita tekstien välisiä yhteyksiä on havaittavissa Pentateukin joihinkin säädöksiin, mm. nasiiriussäädöksiin. Kertomuksessa on käytetty kieltä, joka muistuttaa psalmien sekä muun rukousta kuvaavan tekstin kieltä. Siitä on löydettävissä myös yhteyksiä vielä joihinkin muihin VT:n teksteihin sekä myös joihinkin VT:n apokryfisiin teksteihin, mutta suurimmaksi osaksi näiden yhteyksien voidaan katsoa edustavan satunnaista samankaltaisuutta tai yhteistä kielenkäyttöä.

▼ Tutkielmassa tarkastellaan empatian ilmenemistä internetin lapsettomuusaiheisilla keskustelupalstoilla. Tutkimuksen aineistona ovat kaksplus.fi-sivuston kahden keskusteluketjun viestit, jotka on julkaistu ajalla 27.9.2013–31.12.2013. Aineistossa on viestejä yhteensä 200. Tutkimuksessa selvitetään, millaisilla kielen keinoilla keskusteluketjujen viesteissä houkutellaan muilta keskustelijoilta empatiaa, millaisilla kielen keinoilla empatiaa osoitetaan toiselle keskustelijalle sekä millaisiin laajempiin tekstilajille ominaisiin jaksoihin empatia viesteissä kytkeytyy. Tutkimuksen teoriatausta on tekstintutkimuksellinen. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat kognitiivinen kielioppi ja systeemis-funktionaalinen kielitiede. Tutkimuksessa keskeisiä käsitteitä ovat kognitiivisen kieliopin piiristä konstruoinnin ulottuvuudet sekä SF-teoriaan kytkeytyvät funktionaaliset jaksot. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään psykologian alan tutkimusta empatian käsitettä avattaessa. Empatialla tarkoitetaan tutkielmassa monitahoista kognitiivista prosessia, jossa eläydytään ja samastutaan toisen henkilön asemaan ja omaksutaan tämän näkökulma. Empatia on sekä toisen henkilön tunteeseen ja tilanteeseen samastumista että myötätunnon osoittamista. Empatian ilmenemistä aineiston viesteissä tarkastellaan yhtäältä kieliopillisten ja leksikaalisten kielen keinojen tasolla ja toisaalta tekstilajin tasolla funktionaalisen jaksoanalyysin avulla. Tarkasteltavia kieliopillis-leksikaalisia keinoja ovat esimerkiksi viesteissä esiintyvät persoonamuodot, joista tarkastellaan yksikön ja monikon ensimmäistä ja toista persoonaa, sekä persoonan kaltaiset ilmaukset, kuten nollapersoona ja passiivi. Lisäksi tarkastelun kohteena ovat konditionaali, määritteet, tunnekausatiivit, kannustavat ja lohduttavat sanavalinnat, nimimerkit, hymiöt sekä kolmen pisteen käyttö. Tekstilajin tasolla empatia kytkeytyy viesteissä muun muassa oman lapsettomuushistorian ja -tilanteen kuvauksiin, tunteiden kuvaukseen, vastaavan kokemuksen kertomiseen, myötäiloa ja lohdutusta tarjoaviin jaksoihin sekä kysymyksiin, joilla voidaan kontekstista riippuen sekä houkutella että osoittaa empatiaa. Empatia kytkeytyy viesteissä myös jaksoihin, joissa pyydetään muilta lupaa liittyä keskusteluun, sekä itsekeskeisyyttä pahoitteleviin jaksoihin. Aineiston analyysi osoittaa, että empatia näkyy viestien kielen piirteissä monin tavoin ja läpäisee kielen eri rakennetasot. Empatia kytkeytyy sekä viestien kieliopillisiin ja leksikaalisiin keinoihin että laajempiin funktionaalisiin jaksoihin, joilla on oma tehtävänsä tekstilajin rakentumisessa ja empatian ilmentämisessä ja joiden rakenteessa ja käytössä on analyysin perusteella hahmotettavissa säännönmukaisuutta.

▼ Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kolmen erillisen tutkimusaineiston ja –asetelman avulla vanhempien raskausajan kiintymyssuhde- ja hoivamielikuvien laatua ja sitä, miten ne ennustavat tulevaa vanhemmuutta. Tutkimus kohdistui mielikuviin vauvasta, itsestä ja puolisosta vanhempina sekä lapsuuden mielikuviin omista vanhemmista. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin näiden mielikuvien pysyvyyttä vauvan syntymän jälkeiselle ajalle: tapahtuiko odotuksissa pettymystä, mitkä tekijät selittivät pettymystä, ja kuinka odotuksissa pettyminen vaikutti vanhemmuuteen. Tutkimme eroja isien ja äitien välillä sekä erityispiirteitä erilaisten riskiryhmien mielikuvissa: mukana oli lääketieteellisen (lapsettomuushoitotausta) ja psykososiaalisen (masennus ja päihteidenkäyttö) riskin vanhempia. Väitöskirjatutkimus koostui kolmesta pitkittäistutkimusaineistosta, joissa vanhemmaksi tuloa seurattiin kolmena eri ajankohtana: raskausaikana (toinen tai viimeinen raskauskolmannes) sekä varhaisessa (2-4kk) ja myöhemmässä vauvaiässä (noin yksivuotiaana). Ensimmäisessä aineistossa (artikkelit I ja IV) mukana oli 745 pariskuntaa, joista noin puolet (n=367) oli tullut raskaaksi lapsettomuushoidoilla ja puolet ilman hoitoja. Toisessa tutkimusaineistossa (artikkeli II) mukana oli 59 normatiivista äitiä, joilta tutkittiin masennusoireita sekä heidän vauvansa. Kolmas aineisto (artikkeli III) koostui 51 päihderiippuvaisesta äidistä vauvoineen, jotka osallistuivat kahteen erilaiseen päihdeinterventioon sekä 50 verrokista, jotka eivät käyttäneet päihteitä. Tulokset osoittivat, että negatiiviset, idealisoidut tai epäkoherentit raskausajan mielikuvat ennustivat ensimmäisen ikävuoden vanhempi-lapsi- suhteen ongelmia. Samanlainen haitallinen vaikutus oli pettymyksellä raskausaikaisissa odotuksissa. Osa ilmiöistä tuli esille vain korkean riskin ryhmässä: Päihderiippuvaiset äidit olivat muita alttiimpia häiriintyneiden raskausajan mielikuvien haitalliselle vaikutuksille. Sen sijaan lapsettomuushoitotausta ei lisännyt riskiä. Äideillä korostui erityisesti mielenterveysongelmien haitallinen vaikutus mielikuvien ja varhaisen vanhemmuuden kehitykseen. Isillä taas parisuhdeongelmat vaikuttivat erityisen negatiivisesti. Väitöskirjassa pohditaan näitä tuloksia myös raskauden ja vauva-ajan interventioiden kehittämisen näkökulmasta.; The aim of this study was to examine parents’ prenatal representations of attachment and caregiving and the effects of these on postnatal parenting, using three different samples and research settings. Representations of the baby, the self-as-parent, the spouse-as-parent and of one’s parents as parents to self in childhood were examined. Further, we assessed the stability of these representations into the postnatal period, that is, whether violation of expectations occurred, and the causes and consequences of these violations. Differences between mothers and fathers, as well as characteristics of medical (history of infertility) and psychosocial (maternal depression and substance-abuse) risk groups were examined. The three…