Open Access Theses and Dissertations

Advanced search options

Advanced Search Options 🞨

Browse by author name (“Author name starts with…”).

Find ETDs with:

in
/  
in
/  
in
/  
in

Written in Published in Earliest date Latest date

Sorted by

Results per page:

Sorted by: relevance · author · university · date | New search

You searched for subject:(kefaleksiini). Showing records 1 – 2 of 2 total matches.

Search Limiters

Last 2 Years | English Only

No search limiters apply to these results.

▼ Search Limiters


University of Helsinki

1. Heikkilä, Kirsi. Kefaleksiinin vaikutus pyodermaa sairastavien koirien iholla ja limakalvoilla esiintyvään S. intermediukseen.

Degree: Department of Clinical Veterinary Sciences; Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Kliinisen eläinlääketieteen laitos; Helsingfors universitet, Veterinärmedicinska fakulteten, Institutionen för klinisk veterinärmedicin, 1999, University of Helsinki

URL: http://hdl.handle.net/1975/1089 

Koirien yleisin iho-ongelma on pyoderma, jonka pääasiallisin aiheuttajabakteeri on S.intermedius. S.intermediusta on eristetty koirien iholta, karvoista ja limakalvoilta. Limakalvot ovat S.intermediuksen pääasiallisin reservuaaripaikka, josta sen uskotaan leviävän iholle ja karvapeitteelle koiran nuollessa itseään. Kefalosporiinit ovat bakterisidisia β-laktaamiryhmän antibiootteja. Kefalosporiinien suositusannos pyoderman hoitoon on 15-30 mg/kg BID. Kuuria tulisi jatkaa oireiden häviämisen jälkeen vielä 7-14 vrk ajan. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään stafylokokkien esiintyvyyteen terveillä ja pyodermaa sairastavilla koirilla. Tutkimuksissa on havaittu pyodermaa sairastavien koirien limakalvoilla, peräaukon- ja vatsan alueella lisääntyneitä määriä S.intermediusta terveisiin koiriin verrattuna. Tutkimusosuudessa seurattiin kefaleksiinin vaikutusta viiden pinnallista pyodermaa sairastavan koiran iholla ja limakalvoilla olevan S.intermediuksen frekvenssiin. Koirat olivat neljä viikkoa kefaleksiinikuurilla. Kefaleksiini tehosi hyvin, mutta kahden viikon kuluttua kuurin loppumisesta S.intermediuksen frekvenssit nousivat lähtötilanteeseen.

Vain tiivistelmä. Koko työ lainattavissa Viikin tiedekirjastosta.

Subjects/Keywords: pyoderma; kefaleksiini; S. Intermedius; Sisätautioppi; Internmedicin; Internal Medicine; pyoderma; kefaleksiini; S. Intermedius

Record Details  Similar Records    Google PlusoneFacebookTwitterCiteULikeMendeleyreddit

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6th Edition):

Heikkilä, K. (1999). Kefaleksiinin vaikutus pyodermaa sairastavien koirien iholla ja limakalvoilla esiintyvään S. intermediukseen. (Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/1975/1089

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Chicago Manual of Style (16th Edition):

Heikkilä, Kirsi. “Kefaleksiinin vaikutus pyodermaa sairastavien koirien iholla ja limakalvoilla esiintyvään S. intermediukseen.” 1999. Thesis, University of Helsinki. Accessed March 01, 2021. http://hdl.handle.net/1975/1089.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

MLA Handbook (7th Edition):

Heikkilä, Kirsi. “Kefaleksiinin vaikutus pyodermaa sairastavien koirien iholla ja limakalvoilla esiintyvään S. intermediukseen.” 1999. Web. 01 Mar 2021.

Vancouver:

Heikkilä K. Kefaleksiinin vaikutus pyodermaa sairastavien koirien iholla ja limakalvoilla esiintyvään S. intermediukseen. [Internet] [Thesis]. University of Helsinki; 1999. [cited 2021 Mar 01]. Available from: http://hdl.handle.net/1975/1089.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Council of Science Editors:

Heikkilä K. Kefaleksiinin vaikutus pyodermaa sairastavien koirien iholla ja limakalvoilla esiintyvään S. intermediukseen. [Thesis]. University of Helsinki; 1999. Available from: http://hdl.handle.net/1975/1089

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation


University of Helsinki

2. Puumalainen, Tanja. Beetalaktaamien ja fluorokinolonien käyttö koiralla ja kissalla, kirjallisuuskatsaus.

Degree: Department of Equine and Small Animal Medicine; Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto; Helsingfors universitet, Veterinärmedicinska fakulteten, Avdelningen för klinisk häst- och smådjursmedicin, 2014, University of Helsinki

URL: http://hdl.handle.net/10138/135837 

Beetalaktaamiantibiootteja käytetään paljon koirilla ja kissoilla Suomessa. Beetalaktaameihin kuuluvia aminopenisilliinejä ja ensimmäisen polven kefalosporiineja suositellaan moneen infektiosairauteen elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mikrobilääkesuosituksissa. Beetalaktaameilla on vähän sivuvaikutuksia ja niiden turvallisuusmarginaali on leveä. Suomessa koirilla ja kissoilla käytetään etenkin aminopenisilliinejä, amoksisilliini-klavulaanihapon yhdistelmää ja kefaleksiinia. Saatavilla on myös kolmannen polven kefalosporiineihin kuuluva kefovesiini, jota saa käyttää vain valmisteyhteenvedossa mainittuihin käyttöaiheisiin. Beetalaktamaasit estävät bakteerien soluseinän rakentumisen. Vaikutus on bakterisidinen. Beetalaktaamit ovat aikariippuvaisia eli parhaimman tehon saamiseksi niiden pitoisuuden tulee pysyä riittävän korkealla koko annostelu ajan. Beetalaktaameihin kuuluvat myös beetalaktamaasin estäjät. Beetalaktamaasit ovat bakteerien tuottamia beetalaktaamiantibiootteja hajottavia entsyymejä. Uusien beetalaktamaasien ilmeneminen ja beetalaktamaasigeenien leviäminen bakteerien joukossa on johtanut beetalaktaamiresistenssin leviämiseen. Metisilliiniresistenteillä stafylokokeilla beetalaktaamien sitoutuminen vaikutuskohteeseen on vähentynyt ja ne ovat resistenttejä kaikille beetalaktaameille. Fluorokinolonit häiritsevät bakteerien solun jakautumista, proteiinisynteesiä ja DNA:n virheiden korjaamista sitoutumalla DNAgyraasi ja topoisomeraasi IV entsyymeihin. Niiden vaikutus on bakterisidinen. Fluorokinolonit ovat konsentraatioriippuvaisia eli niitä annosteltaessa pyritään saavuttamaan suuri pitoisuus mutta annosten välillä pitoisuus voi laskea pieneksi. Suomessa koirilla ja kissoilla käytetään fluorokinoloneista enrofloksasiinia, marbofloksasiinia ja pradofloksasiinia. Fluorokinolonit ovat laajakirjoisia mikrobilääkkeitä ja niitä käytetään etenkin gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoon. Fluorokinoloneja tulisi käyttää vain bakteeriviljelyn ja herkkyysmäärityksen perusteella. Uusilla fluorokinoloneilla, kuten pradofloksasiinilla, on hyvä teho myös grampositiivisia ja anaerobeja bakteereita vastaan. Myös fluorokinoloneja pidetään turvallisina mikrobilääkkeinä. Niiden käyttöön on kuitenkin todettu liittyvän rustovaurioita kasvavilla koirilla, ja enrofloksasiinin käyttö korkeilla annoksilla on aiheuttanut kissoilla sokeutumiseen johtavaa verkkokalvon rappeumaa. Resistenssi fluorokinoloneita vastaan voi kehittyä nopeasti. Bakteerien resistenssimekanismeja on muun muassa DNA-gyraasin tai topoisomeraasin IV:n muuntelu, jolloin fluorokinolonien sitoutuminen niihin heikkenee. Resistenssin kehittyminen yhdelle fluorokinolonille voi johtaa resistenssiin kaikkia fluorokinoloneita vastaan. Tässä tutkielmassa on keskitytty siihen mitä patogeenejä on yleisimmissä infektiosairauksissa, joihin beetalaktaameja ja fluorokinoloneita suositellaan tai käytetään, sekä mitä kliinisiä tutkimuksia näiden mikrobilääkkeiden käytöstä on. Kirjallisuudessa yleisesti suositeltuja hoitoaikoja ja annoksia on myös mainittu.…

Subjects/Keywords: mikrobilääke; beetalaktaami; aminopenisilliini; ampisilliini; amoksilliini; amoksilliini-klavulaanihappo; kefaleksiini; kefovesiini; enrofloksasiini; marbofloksasiini; pradofloksasiini; mikrobilääkeresistenssi; koira; kissa; mikrobilääkkeet; fluorokinolonit; lääkeresistenssi; infektiot; Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia; Veterinärmedicinska farmakologi och toxikologi; Veterinary Pharmacology and Toxicology; mikrobilääke; beetalaktaami; aminopenisilliini; ampisilliini; amoksilliini; amoksilliini-klavulaanihappo; kefaleksiini; kefovesiini; enrofloksasiini; marbofloksasiini; pradofloksasiini; mikrobilääkeresistenssi

Record Details  Similar Records    Google PlusoneFacebookTwitterCiteULikeMendeleyreddit

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6th Edition):

Puumalainen, T. (2014). Beetalaktaamien ja fluorokinolonien käyttö koiralla ja kissalla, kirjallisuuskatsaus. (Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/135837

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Chicago Manual of Style (16th Edition):

Puumalainen, Tanja. “Beetalaktaamien ja fluorokinolonien käyttö koiralla ja kissalla, kirjallisuuskatsaus.” 2014. Thesis, University of Helsinki. Accessed March 01, 2021. http://hdl.handle.net/10138/135837.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

MLA Handbook (7th Edition):

Puumalainen, Tanja. “Beetalaktaamien ja fluorokinolonien käyttö koiralla ja kissalla, kirjallisuuskatsaus.” 2014. Web. 01 Mar 2021.

Vancouver:

Puumalainen T. Beetalaktaamien ja fluorokinolonien käyttö koiralla ja kissalla, kirjallisuuskatsaus. [Internet] [Thesis]. University of Helsinki; 2014. [cited 2021 Mar 01]. Available from: http://hdl.handle.net/10138/135837.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Council of Science Editors:

Puumalainen T. Beetalaktaamien ja fluorokinolonien käyttö koiralla ja kissalla, kirjallisuuskatsaus. [Thesis]. University of Helsinki; 2014. Available from: http://hdl.handle.net/10138/135837

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

.