▼ 

Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Virtain ja Ruoveden yhteistoiminta-alueen vanhuspalvelut. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää lyhytaikaishoitojaksojen vaikutusta omaishoitajien hyvinvointiin. Tutkimuskysymysten avulla haettiin omaishoitajien omia kokemuksia heidän hyvinvoinnistaan ja lyhytaikaishoitojaksojen vaikutuksesta heidän hyvinvointiinsa. Tutkimustulosten tarkoituksena on auttaa kehittämään lyhytaikaishoitojaksoja siten, että ne tukevat omaishoitajien hyvinvointia. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Kaikki haastateltavat tavattiin kaksi kertaa luottamussuhteen synnyttämiseksi. Aineiston keräämiseksi käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa omaishoitajaa. Virrat- Ruovesi muodostavat yhteiset perusturvan palvelut. Haastattelut suoritettiin kuitenkin vain Ruoveden alueella. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimustulosten mukaan omaishoitajilla on oman hyvinvointinsa kannalta tarve vuorovaikutukseen ja tiedonsaantiin. Lyhytaikaishoitojaksopaikkojen henkilökunnalta odotettiin tasavertaista ja arvostavaa kohtaamista sekä tiedonsaantia lyhytaikaishoitojaksojen sisällöstä. Kuntoutuksen merkitys korostui ja se koettiin jokaisen näkökulmasta erittäin tarpeelliseksi asiaksi. Omaishoitajat olivat kuitenkin hyvin kiitollisia lyhytaikaishoitojaksoista. Ilman niitä heidän jaksamisensa olisi tutkimustulostenkin mukaan mahdotonta. Lyhytaikaishoitojaksojen yksilöllinen sisällön suunnittelu ja tavoitteellisuus eivät vaikuta pelkästään hoidettavaan. Sillä on suuri ja kauaskantoinen merkitys myös omaishoitajan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Omaishoitajat ovat hyvin haavoittuvaisia ja heidän kohtaamiseensa on kiinnitettävä erityistä huomiota. Omaisyhteistyö lyhytaikaishoitojaksoilla tarvitsee kehittämistä. Toisaalta tätä asiaa olisi mielenkiintoista tutkia myös hoitajien työhyvinvoinnin kannalta. Siten molemmat näkökulmat olisivat esillä varsinaisen kehittämistyön alkaessa.

This thesis was commissioned by Virrat and Ruovesi cooperation area’s geriatric services. The aims were to establish carer’s own experiences of their well-being as well as effects of short-term care periods their well-being. The purpose is to help short-term care to develop so that they support carer’s well-being. This study is qualitative. The data were collected using thematic interviews. Eight carers were interviewed in the Ruovesi area. Data were content-analysed. The results showed that carers need interaction and information to promote their well-being. The carers expected equal and appreciative encounter as well as information about the contents of the short-term care periods from the staff. The significance of rehabilitation was emphasized and everybody found it extremely important. Carers were grateful for short-term care periods. Without them it would be impossible to cope. The individual planning of contents and objectives of the short-term care do not influences only to patients. It has substantial and far-reaching consequences for a cares well-being…

Advisors/Committee Members: Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

▼ Kehittämistyössä kartoitettiin ammatillisen koulutuksen opettajien ja oppilaiden väliseen vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä ja mahdollisia haasteita. Tavoitteena oli löytää erilaisia konkreettisia toimintamalleja vuorovaikutuksen parantamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitettiin vuorovaikutuksessa syntyviin tunteisiin ja niiden käsittelyyn. Opettajan ja oppilaan vuorovaikutustilanteen tutkiminen tarjosi mahdollisuuden peilata myös opetustilanteen tunneilmapiiriä ja siihen tiiviisti liittyvää pedagogisen hyvinvoinnin käsitettä. Tampereen ammattikorkeakoulu järjesti täydennyskoulutuksena erityisesti ammatillisen koulutuksen opetuksessa toimivalle opetus- ja ohjaushenkilöstölle suunnatun Hanskaatko -koulutuksen vuoden 2017 aikana. Kehittämistyön aineistona käytettiin haastatteluaineistoa, joka kerättiin Hanskaatko -koulutukseen osallistuneelta kahdeksalta ammatillisen koulutuksen opettajalta. Lisäksi ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla teetettiin tunnepäiväkirjaa. Edellytyksenä onnistuneeseen vuorovaikutukseen koettiin tarvittavan tilaa, aikaa ja opettajan ja oppilaan välistä keskinäistä arvostusta. Opettajat korostivat erityisesti kasvokkaisen vuorovaikutuksen ja keskustelun merkitystä. Keskustelussa tulee korostua dialogisuuden periaatteiden mukaisesti avoimuus ja kahdenkeskisyys. Opettajat korostivat ratkaisukeskeisen ohjauksellisuuden merkitystä onnistuneen vuorovaikutuksen edellytyksenä. Sitä tukevat arvostus, yhteisten tavoitteiden asettaminen ja tunteista kertominen. Tilanteisiin liittyvien tunteiden tunnistaminen on tärkeää. Myös tunnepäiväkirjaa täyttäneet opiskelijat pitivät omien tunnetilojen kuvailua ja kiinnittämistä kehollisiin tuntemuksiin tärkeänä kuulemisen muotona. Tunteiden esille nostaminen voisikin olla yksi merkittävä asia vuorovaikutuksen onnistumisessa. Kehittämistyössä pohditaan, miten tunteiden tunnistaminen, ilmaisu ja käsittely tulisi parhaiten huomioida vuorovaikutustilanteissa. Kuulluksi ja nähdyksi tulemisen tarve, vuorovaikuttaminen sekä omien vahvuuksien esiintuominen ovat ihmisyyden perustarpeita. Tämä tulisi paremmin sisällyttää osaksi oppilaan ja opettajan kohtaamista. Opettajat kaipaavat tässä hetkessä työkaluja oppilaiden kohtaamiseen ja opetustilanteen rauhoittamiseen. Kohtaamistilanteiden väliset ongelmat eivät useinkaan liity tiedon tai ammattitaidon puutteeseen, vaan usein on kyse omien ja toisten tunteiden käsittelyyn ja ymmärtämiseen liittyvistä ongelmista. Koska tunteilla on keskeinen rooli vuorovaikutusprosesseissa, tulisi niihin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Vuorovaikutukselle pitää myös varata tilaa ja aikaa. Nämä näkökulmat on hyvä ottaa huomioon myös kun koulutuksen rakenteita kehitetään opettajien ja oppilaiden pedagogista hyvinvointia tukevaksi. Advisors/Committee Members: Tampereen ammattikorkeakoulu.

▼ Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten ikääntyneet pirkanmaalaiset kokevat oman hyvinvointinsa, mitkä asiat vaikuttavat siihen eniten ja miten ikääntymiseen koettiin vaikuttavan hyvinvointiin. Hyvinvointia tarkasteltiin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin muodostamana kokonaisuutena, ja lisäksi otettiin huomioon ympäristöllinen ulottuvuus eli se, miten ympäristö ja sen tarjoamat mahdollisuudet vaikuttavat hyvinvointiin. Lisäksi saatiin selville joitain eroavaisuuksia maaseudulla ja kaupungissa asuvien hyvinvoinnin kokemuksesta. Myös nuorimpien ja vanhimpien sekä naisten ja miesten vastauksien välillä oli joitain eroavaisuuksia. Tutkielmassa pyrittiin tuomaan esiin nimenomaan ikääntyneiden itsensä näkemyksiä ja kokemuksia. Ikääntyneiden hyvinvoinnin tutkiminen on tärkeää, sillä ikääntyneiden määrä on Suomessa kasvussa. Tutkielman kohdejoukko koostui 18 pirkanmaalaisesta 65-93 vuotiaasta henkilöstä. Ryhmäkeskusteluiden avulla kerätty aineisto on peräisin Tampereen yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen syksyllä 2018 käynnistämästä tutkimushankkeesta ”Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi (SoWell)”. Aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ikääntyneet tässä tutkimuksessa kokivat voivansa keskimäärin hyvin. Tutkielmassa tunnistettiin monia ikääntyneiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Vastaukset kuitenkin vaihtelivat. Tutkittavat kokivat hyvinvointinsa kannalta tärkeäksi hyvän terveydentilan ja hyvän olon, perusasiat kuten asumisen, ruuan ja vaatteet, tasapainoisen taloudellisen tilanteen, toimintakyvyn ja arjessa jaksamisen, sosiaaliset suhteet perheeseen, ystäviin ja muihin tuttaviin, yleisen turvallisuuden tunteen ja asuinympäristön turvallisuuden, osallistumisen ja aktiivisuuden sekä luontokokemukset. Tutkittavat kokivat, että ikääntyminen vaikuttaa omaan hyvinvointiin, mutta se on myös asennekysymys. Tulokseksi saatiin myös, että suurin osa tutkittavista oli varautunut ikääntymiseen aiheuttamaan muutoksiin. Tutkielman tuloksia voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi ikääntyneiden hyvinvointia edistäviä palveluita suunniteltaessa. Tutkielman pohjalta nousi myös jatkotutkimuksen aiheita.

▼ Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella työhyvinvoinnin vaikutusta yksilön suorituskykyyn. Aiempien tutkimusten pohjalta työhyvinvointia tarkasteltiin neljällä eri osaalueella, joita olivat fyysinen hyvinvointi, psykologinen hyvinvointi, sosiaalinen hyvinvointi ja organisaatiotason hyvinvointi. Työhyvinvoinnin jako kyseisiin osa-alueisiin perustui tutkimuksen teoriaosassa esitettyihin tutkimuksiin sekä kirjallisuuteen hyvinvoinnista. Tutkimuksen alatavoitteena oli tarkastella mahdollisia eroja työhyvinvoinnin osaalueiden vaikutuksista suorituskykyyn. Teoriaosuudessa tarkasteltiin työhyvinvointia yleisellä tasolla, sekä perehdyttiin työhyvinvoinnista mahdollisesti seuraaviin ilmiöihin. Lisäksi teoriaosuudessa perehdyttiin aiempaan kirjallisuuteen suorituksen mittaamisesta sekä tarkasteltiin itsearvioidun suorituskyvyn mittaamista. Teoriaosuudessa muodostettiin tutkimuksessa käytetyt hypoteesit, joita oli yhteensä neljä kappaletta. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kyselytutkimuksena, jossa kohdejoukkona olivat kohdeyrityksen suljetussa facebook-ryhmässä olleet työntekijät. Lisäksi kysely lähetettiin noin 50 työntekijälle sähköpostitse. Kyselyyn vastasi yhteensä 45 henkilöä ja vastausasteeksi saatiin noin 15,8 %. Sekä työhyvinvointia että suorituskykyä mitattiin itsearvioidun suorituskykymittarin avulla. Tutkimuksen hypoteesien testaus toteutettiin tilastollisin menetelmin korrelaatioanalyysin ja regressioanalyysin avulla. Analyysit toteutettiin SPSS-ohjelmalla. Regressioanalyysit laadittiin sekä usean selittävän muuttujan regressioanalyysinä että yhden selittävän muuttujan regressioanalyysinä. Tutkimuksen tulosten perusteella voi todeta, että työhyvinvoinnin osa-alueista kolmella on tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys itsearvioituun suorituskykyyn. Neljästä hypoteesista kolme vahvistettiin. Yksi hypoteesi hylättiin, sillä menetelmästä riippumatta tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Työhyvinvoinnin kokonaisvaikutuksesta ei pystytty tulosten perusteella laatimaan johtopäätöksiä, sillä usean selittävän muuttujan regressioanalyysin tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tulosten analysoinnissa tulee kuitenkin huomioida rajoitukset, kuten aineiston pieni koko ja muuttujien vahva positiivinen keskinäinen korrelaatio, mikä heikentää usean selittävän muuttujan regressioanalyysin tuloksia.

▼ 

Opinnäytetyöni aiheena on lastensuojelulaitoksessa asuvien nuoren hyvinvointi heidän itsensä kokemana, sekä se miten aikuiset voivat heidän hyvinvointiaan enemmän tukea. Tutkimukseni pohjana olen käyttänyt tietoa nuorten hyvinvoinnista, lastensuojelulaista sekä lastensuojelulaitoksesta asuinpaikkana. Myös syyt jotka johtavat lapsen sijoitukseen kodin ulkopuolelle ovat tutkimuksen perustana. Opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus. Aineiston tutkimukseeni sain haastattelemalla neljää lastensuojelulaitoksessa asuvaa nuorta. Haastattelut toteutin teemahaastatteluina. Analyysimenetelmänä työssäni käytin teemoittelua. Tutkimuksen tuloksista voi todeta, että lastensuojelun piirissä olevat nuoret kokevat tärkeäksi tulla kuulluksi ja nähdyksi itsenään, yksilöinä. Nuoret haluavat myös mahdollisuuden vaikuttaa omiin asioihinsa. Lisäksi he pitivät tärkeänä aikuisten kunnioittavaa ja luottamuksellista suhtautumista heihin. Myös rajojen tuoman turvallisuuden merkitys korostuu tutkimuksessa. Lastenkodissa asuvan nuoren hyvinvointiin vaikuttavat monet asiat, muun muassa heidän rikkonainen lapsuutensa. Kehittämisajatuksia nousi esiin motivointiin ja yhteisöllisyyteen liittyvissä asioissa.

The grounds for my thesis are the welfare of young people living at the children´s home experienced by themselves and how the adults could more be able to support their welfare. I have based my thesis on the information about the welfare of young people, law of childcare and children´s home as a place of residence, but also on the reasons bringing about the placement of a child outside of the home. The thesis of my studies is a qualitative one. The substance of the thesis I received by interviewing four young people living at the children´s home. The interviews were carried out by thematic method. For the analysis thematic method was as well exploited. About the results of the thesis I may summarize that young people living at the childrens home feel crucial to be heard and seen as individuals. The young people also want a possibility to contribute to the concerns of their own. Additionally they consider important the respectful and confidential attitude of the adults towards them. Also the safety created by limitations is emphasized in the study. The welfare of young people living at the children´s home is influenced by many matters among them their chattered childhood. Ideas of improvement woke up concerning matters related to motivation and individuality.

Advisors/Committee Members: Satakunnan ammattikorkeakoulu.

▼ 

Opinnäytetyöni tavoitteena oli tutkia nuorten tyytyväisyyttä elämään ja tyytyväisyyttä taloudelliseen tilanteeseen. Suomi on hyvinvointivaltio. Suomalaiset nuoret ovat yleisellä tasolla tyytyväisiä elämäänsä. Yleinen hyvinvointi kuvaa nuorten omaa arviota siitä, kuinka tyytyväisiä he ovat yleisellä tasolla elämäänsä. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, mikä yhteys nuorten keskinäisillä suhteilla, perheen sosiaalisella tuella ja sosiaalisilla riskeillä on nuoren kokemaan hyvinvointiin. Hyvinvoinnin merkittävin tekijä on kytkeytyminen yhteiskunnan rakenteisiin sekä ihmisen omaan toimintaan. Opinnäytetyöni tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimuksessa hyvinvointi kohdistettiin yleiseen elämään tyytyväisyyteen ja taloudelliseen tyytyväisyyteen. Tutkimuksessa tuli esiin, että yksilö voi kokea elämänsä tyydyttäväksi monenlaisissa erilaisissa olosuhteissa elämässään. Vaikka tyytyväisyyserot ovat hyvinvointivaltiossa suhteellisen pieniä, löytyy yksilöiden välillä selvästi eroja tyytyväisyydessä elämään. Tutkimusaineisto on kerätty syöttämällä ja tallentamalla aineisto exeliin. Tutkimusaineistoa pyrittiin tutkimaan numeerisesti IBM SPSS Statistics 21- tilastointiohjelmalla. Nuorten kokema sosiaalinen tuki vahvistaa nuorten tyytyväisyyttä elämään. Erityi-sesti vanhempien sosiaalinen tuki on merkittävässä asemassa. Esimerkiksi työt-tömyyteen, asumiseen tai päihteisiin liittyvät ongelmat eivät suoraan näy nuorten hyvinvointikokemuksissa. Perheen arjen elämänhallintaan liittyvät asiat rasittavat nuorten hyvinvointia ja vähentävät hänen yleistä tyytyväisyyttään. Toisaalta nuoren kokema tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseen on positiivisessa yhteydessä perheen taloudelliseen tilanteeseen. Nuoren tyytyväisyyttä taloudelliseen tilanteeseen vahvistaa myös nuoren saama sosiaalinen tuki. Hyvinvointi on aina yksilöllinen asia. Asiasanat: Sosiaalinen hyvinvointi, taloudellinen hyvinvointi, tyytyväisyys elämään

Aim of this study was to investigate young people's life satisfaction and satisfaction with financial situation. Finland is a welfare state. Finnish young people are generally satisfied with their lives. The general welfare of the image of young people's own assessment of how satisfied they are with their life in general. The study aims to find out what connection the relations between young people, family, social support and social risks having to experience the well-being of young people. The most important factor of well-being is to the structures of society and one's own activities. Thesis research method was a quantitative study. The study focused on the gen-eral well-being of life satisfaction and financial satisfaction. The study revealed that an individual can experience life as satisfactory in a variety of different circumstances in their lives. Although satisfaction with the differences are relatively small welfare state, can be found between individuals with clear differences in life satisfaction. The data is collected by entering and saving the data to exel. The research aimed to…

Advisors/Committee Members: Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

▼ 

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia lasten näkemyksiä hyvästä elämästä. Hyvästä elämästä löytyy paljon teoriatietoa, mutta lasten näkökulmasta asiaa on tutkittu melko vähän. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2013 eräässä Porin kaupungin päiväkodissa yhteistyössä päiväkodin henkilökunnan kanssa. Tutkimusjoukko koostui kuudesta esikouluikäisestä lapsesta. Opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sadutusta. Lapsia pyydettiin kertomaan satu aiheesta hyvä elämä. Lapsia sadutettiin yksitellen, ja lasten sadut äänitettiin ja kirjoitettiin muistiin. Aineisto analysoitiin käyttäen sisällönanalyysia. Lapset nostivat saduissaan esille samoja asioita, jotka teoriatiedossakin kuuluvat hyvään elämään. Lasten mukaan hyvään elämään kuului äiti, isä, koti, turva, ruoka, ystävät, eläimet ja se, että saa tehdä asioita joista pitää. Uutena asiana lasten saduissa nousi esille eläimet, ja niiden merkitys lasten hyvinvoinnille.

GOOD LIFE AS CHILDREN SEE IT Laine, Jetta Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Social Services December 2013 The goal of this thesis was to examine the way children see good life. There is a lot of theory written about welfare, but it has been studied fairly little from children’s point of view. The study was put into effect in the fall of 2013 in a day care center in Pori. It was done in collaboration with the personnel of the day care center. Six children at the age of six participated in the study. This is a qualitative thesis. The research method used was storycrafting. One child in turn was asked to tell a story about good life. The stories were recorded and written down. The research material was analyzed by using content analysis. Children brought up same things in their stories, as there is to be found in the theory about welfare. Mother, father, home, shelter, food, friends, animals, and the fact that you can do things you like, were the things children thought are a part of good life. New aspect that rose in the stories was animals, and their importance for the welfare of children.

Advisors/Committee Members: Satakunnan ammattikorkeakoulu.

▼ 

Tutkimuksessa etsittiin mukautetun systemaattisen kirjallisuusanalyysin avulla määritelmää termille ”hyvinvointiteknologia”. Lähteinä käytettiin kotimaisia opinnäytetöitä ja kotimaisia ja ulkomaisia tieteellisiä kirjoituksia. Löydösten perusteella voitiin todeta, että vaikka julkaistuja määritelmiä on vähän, hyvinvointiteknologia käsitteenä voidaan määritellä. Seuraava määritelmä on kontekstista riippumaton synteesi tutkimuksen tuloksista. Hyvinvointiteknologia on monialaista ja poikkitieteellistä opetusta, tutkimusta ja kehitystä, jonka tavoitteena on edistää sellaisten teknisten ratkaisujen toteuttamista, asentamista ja käyttämistä, joiden avulla jokainen pystyy selviämään arjesta mahdollisimman itsenäisesti koko elämänsä ajan. Hyvinvointiteknologian toteuttamisessa ja käytössä kunnioitetaan humaaneja arvoja, joita ovat elämän, ihmisen ja ihmisarvon kunnioitus, kestävän kehityksen periaatteiden hyväksyminen, avoimmuus käyttöönotossa, kaikkien osapuolten vapaaehtoisuus ja yksityisyyden kunnioitus sekä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden noudattaminen kaikilla tasoilla.

In this thesis the applied systematic literature review was used to find an acceptable definition for the term “welfare technology”. Finnish theses as well as Finnish and foreign scientific works were used as sources. Based on the results of this study, it can be stated that, although very few definitions have been published, welfare tecnology as a concept can be defined. The following definition is a context-free synthesis of the findings of this research. Welfare technology means multidisciplinary and interdisciplinary education, research and development aimed to promote the production, implementation and usage of technical solutions, with which each person can manage his / her everyday chores as independently as possible throughout his / her life. In the implementation and usage of welfare technology the human values are to be respected. These values are respect for life, the human being and human dignity, acceptance of the principles of sustainable development, openness in implementation, voluntariness of all participants, respect and protection of privacy and adopting the principles of equality, parity and non-discrimination on all levels.

Advisors/Committee Members: Satakunnan ammattikorkeakoulu.

▼ 

Objectives: High well-being is associated with good social relationships and social support, successful work performance and better health. During last decades, research has concentrated on examining which psychological factors are associated with hedonic well-being. Aggression could be potential trait affecting well-being: aggression develops early, it is relatively stable and is related to wide range of psychosocial problems over life course. The aim of this study is to examine whether aggressive behavior in adolescence and in adulthood is associated with hedonic well-being in adulthood. Hypothesis is that higher aggression in adolescence and in adulthood is associated with lower hedonic well-being in adulthood. Methods: Data used in this study is part of longitudinal Pohjanmaa study, which investigates the development of social behavior. The sample of this study included 685 adults (mean age 38 years). Data was collected between years 1990-1991 and 2013-2014. During adolescence, aggressive behavior was assessed both by teacher and as a self-report. Aggression in adulthood was assessed by BAQ, short from of Buss and Perry's aggression questionnaire. Well-being was assessed by measuring hedonic well-being, which includes three components: life satisfaction, positive affect and negative affect. Scales used to measure hedonic well-being were the Satisfaction with Life Scale (SWLS) and brief form of the Positive and Negative Affect Scale (PANAS-S). Gender and age were only control variables in this setting. Results and conclusions: Higher aggression in adulthood was associated with lower hedonic well-being in adulthood. Contrary to this, and against prior expectations, aggression in adolescence was found to predict higher hedonic well-being in adulthood. It was also found that only two components of aggression, hostility and anger, were associated with lower hedonic well-being. Current results suggest that whereas cognitive and emotional components of aggression are associated with lower well-being, aggressive behavior includes also components that predict higher levels of well-being.

Tavoitteet: Korkean hedonisen hyvinvoinnin on havaittu olevan yhteydessä muun muassa hyviin sosiaalisiin suhteisiin, työelämässä menestymiseen sekä terveyteen. Kiinnostus hyvinvoinnin taustalla vaikuttaviin tekijöihin on kasvanut runsaasti viime vuosikymmeninä. Yksi hyvinvoinnin taustalla vaikuttava tekijä voisi olla aggressiivisuus, joka on varhain kehittyvä ja luonteeltaan varsin pysyvä piirre, ja johon liittyy myös paljon psykososiaalisia ongelmia. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, onko nuoruuden aggressiivinen käyttäytyminen yhteydessä hedoniseen hyvinvointiin aikuisuudessa, ja lisäksi tutkittiin poikittaisasetelmassa aikuisuuden aggressiivisuuden ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä. Molemmissa asetelmissa hypoteesiksi asetettiin, että korkea aggressiivisuus on yhteydessä matalampaan hedoniseen hyvinvointiin. Menetelmät: Tutkimuksessa käytetty aineisto on osa Pohjanmaa-seurantatutkimusta, jossa tutkitaan nuorten sosiaalisen…

▼ Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu ikäihmisten taiteeseen ja kulttuuriin liittämiä merkityksiä sekä niistä saatavia kokemuksellisia hyvinvointivaikutuksia. Tarkastelun kohteena olivat kulttuuriin liittyvät itseisarvolliset ja välineelliset merkitykset, iän myötä harrastamisessa tapahtuneet muutokset sekä kulttuurin harrastamisen kokemusperäiset hyvinvointivaikutukset. Tutkimuksen aineistona toimi neljän yksin kotonaan asuvan iäkkään naisen teemahaastattelut. Tutkimuksen teoreettinen osuus muodostui alan aikaisemmista tutkimuksista sekä keskeisistä käsitteistä. Aineisto on analysoitu käyttämällä metodina aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Analyysissä saadut tulokset on esitelty analyysiluvussa. Tutkimuksen perusteella selvisi, että kulttuuritoimintaan liittyy sekä itseisarvollisia että välineellisiä merkityksiä. Kulttuuri on elämyksellistä sen itsensä takia, mutta se voi olla väline myös sosiaaliseen kanssakäymiseen, toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä muistojen käsittelyyn. Iän myötä harrastaminen oli muuttunut etenkin liikuntakyvyn vaikeutumisen vuoksi siirtymällä yhä enemmän kotiin. Subjektiivisesti koetut hyvinvointivaikutukset liittyivät kulttuurin, etenkin musiikin ja kirjallisuuden harrastamisen kautta saatuihin rentoutumisen ja voimaantumisen tunteisiin, sekä tunteiden ja mielikuvien heräämiseen. Hyvinvointivaikutuksia kuvattiin yleisesti hyvän olon käsitteen kautta.

▼ Kouluhyvinvoinnilla on merkittävä vaikutus opiskelumotivaatioon ja -tehokkuuteen sekä elämänlaatuun ja mielenterveyteen. Oppilaiden hyvinvoinnin vahvistaminen on koulujen keskeinen vastuutehtävä ympäri maailman. Vanhemmilla on suuri merkitys oppilaiden hyvinvoinnille ja he voivat tukea lastensa kehitystä ja hyvinvointia koulussa. Tässä pro gradu -tutkielmassa kuvattiin vanhempien näkemyksiä oppilaiden kouluhyvinvointia vahvistavista tekijöistä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan lisätä opettajien ja koulun muun henkilöstön sekä vanhempien ja oppilaiden ymmärrystä vanhempien näkemyksistä oppilaiden kouluhyvinvoinnista. Tuloksia voidaan hyödyntää vahvistamalla oppilaiden hyvinvointia koulun arjessa. Tutkimuskysymyksenä oli: Mitkä tekijät vahvistavat vanhempien mielestä oppilaiden kouluhyvinvointia? Tutkimusaineistona oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman Oppilas ja opiskelijahuolto ja sen johtaminen –tutkimushankkeen vuonna 2013 keräämä aineisto. Hanke toteutettiin yhteistyössä Opetushallituksen, sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä vanhemmilta vuonna 2013 koko maasta Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kysely lähetettiin 315 kuntaan. Jokaisesta kunnasta otettiin tutkimukseen mukaan yksi perusopetuksen koulu ja yksi viides luokka. Vastauksia saatiin 255 kunnasta . Tämä pro gradu -tutkielma oli laadullinen ja aineisto koostuu viidesluokkalaisten vanhempien (n=1626) kirjoittamista avoimista vastauksista. Vanhemmat olivat vastanneet kysymykseen: ”Mitkä kolme asiaa tekisivät koulusta paremman paikan?” Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Oppilaiden kouluhyvinvointia vahvistivat vanhempien näkemysten mukaan koulukiusaamisen lopettaminen, koulun henkilökunnan lisääminen, ammattitaitoiset ja motivoituneet opettajat ja monipuolinen oppimisympäristö. Kouluhyvinvointia vahvistivat lisäksi koulunkäynnin tuki, monipuolinen kouluruoka, hyvä fyysinen kouluympäristö, yhteistyön lisääminen kodin ja koulun välillä sekä koulun muun toiminnan kehittäminen. Tuloksien perusteella koulukiusaamiseen tulisi puuttua välittömästi ja tehokkaammin. Hyvinvointia vahvistaisi koulun henkilökunnan lisääminen niin, että opetus tapahtuisi pienemmissä ryhmissä. Opettajien tulisi olla ammattitaitoisia sekä pitää yllä työrauhaa ja puuttua häiriökäytökseen. Hyvinvointia edistäisi oppilaslähtöinen, joustava ja monipuolinen opetus hyvässä ilmapiirissä. Oppilaiden olisi saatava riittävästi erityis- ja tukiopetusta sekä eriyttävää opetusta oppilaiden edistyneisyyden mukaan. Kouluruuan laatua ja monipuolisuutta voisi kehittää sekä koulun tiloja uudistaa hyvinvointia edistävään suuntaan. Yhteistyötä ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä tulisi kehittää.

▼ Yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa nuorten aikuisten syrjäytyminen on nostettu yhdeksi keskeisimmistä huolenaiheista ja hyvinvointivaltioon kohdentuvista uhkakuvista. Hyvinvointivaltion rakenne nojaa täystyöllisyyden ideaaliin. Tavoitetilaan, johon kasvava nuorisotyöttömyys ja nuoret eläkeläiset eivät sovi. Erilaisia poliittisia linjauksia, tukitoimenpiteitä ja palveluita perustellaan sosiaalisen huoltosuhteen kehityksellä. Taloudellisten seikkojen ohella syrjäytymiseen liittyy erilaisia yksilöön itseensä kohdentuvia lieveilmiöitä kuten ulkopuolisuuden tunnetta sekä henkilökohtaista kärsimystä. Nuoren oman kokemuksellisen näkökulman huomioiminen tehostaa palveluiden kohdentamista sekö nuoren osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä. Tutkielmassamme etsimme vastausta kysymyksiin: miten nuoret itse puhuvat syrjäytymisestä ja miten syrjäytymiseen voitaisiin nuorten mielestä vaikuttaa? Tutkielmamme koostuu kahdesta osuudesta: aiempiin syrjäytymistutkimuksiin tukeutuvasta teoriaosasta sekä ryhmähaastatteluista saadun aineiston sisällönanalyysistä. Ryhmähaastattelujen kohderyhmänä on suunnitelmallisen sosiaalityön rajapinnassa olevat 18-29 -vuotiaat nuoret, jotka tapasimme Nuorten matalan kynnyksen pajalla tai Nuorten inforyhmän yhteydessä. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Analyysin jaottelussa on hyödynnetty Anna-Liisa Lämsän syrjäytymisen viittä ulottuvuutta: koulutuksellisuutta, työmarkkinallisuutta, sosiaalisuutta, normatiivisuutta ja vallankäytöllisyyttä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei yhteiskunnan määrittämä ja nuorten kokemuksellinen näkemys kohtaa toisiaan. Iällisestä aikuisuudestaan huolimatta nuoret kaipaavat ennen kaikkea sosiaalista yhteisöllisyyttä sekä henkilökohtaista, yksilöllisyyttä kunnioittavaa ja lähelle tulevaa sosiaalityötä. Monipuolisilla verkkopalveluilla ja sähköisillä lomakkeilla ei voida korvata kasvokkain tehtävää työtä tilanteissa, joissa yksilön oma toimintakyky on syystä tai toisesta rajallinen.

▼ Tässä pro gradu -tutkielmassa ollaan kiinnostuneita yhteisopetuksesta oppilaiden näkökulmasta katsottuna. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita paitsi siitä, miten oppilaiden kirjoittamissa tarinoissa kuvataan yhteisopettajuutta, myös siitä mitkä tekijät vaikuttavat hyvän pedagogisen oppimisympäristön ja opettajuuden syntymiseen yhteisopettajuusluokassa. Tutkimuksen taustalla ovat käsitykset yhteisopettajuuden kategorioista, yhteistyöstä sekä pedagogisesta hyvinvoinnista. Tutkimusaineisto (n=64) kerättiin eläytymismenetelmää käyttäen. Tutkimukseen osallistuneet 10- 11-vuotiaat oppilaat kirjoittivat tarinan joko hyvin tai huonosti toimivasta yhteisopetuksen luokasta. Näiden tarinoiden perusteella haluttiin selvittää, millaisia asioita oppilaat pitävät merkityksellisinä luokassa, kun se toimii hyvin tai mitkä ovat esteenä luokan toiminnalle, kun opettajia on useampia kuin yksi. Tarinoiden pohjalta muodostettiin hyvän ja huonon yhteisopettajan tyyppikuvaukset. Tutkimuksen perusteella hyvään ja turvalliseen pedagogiseen oppimisympäristöön kuuluu opettajuuden rinnalla avun saaminen oppitunneilla sekä luokan yleinen ilmapiiri. Hyvä yhteisopettaja on suunnitellut tunnit ja on läsnä oleva ja turvallinen aikuinen. Hyvän yhteisopettajuuteen liittyy olennaisesti auttavainen suhde oppilaisiin, sen sijaan suhde toisiin opettajiin jää oppilaiden mielestä vähäiselle huomiolle. Huonon yhteisopettajan tunnuspiirteenä on riitaisa suhde toisiin opettajiin. Suhde oppilaisiin on etäinen ja välinpitämätön. Huono opettaja ei välttämättä kohtele huonosti oppilaita, mutta hänen aikansa kuluu opetustilanteen hallintaan. Tässä tutkimuksessa yhteisopettaminen tuli esille varsin erilaisena, kun eläytymistarinaa varioitiin. Aineistosta tehdyt tyyppikuvaukset opettajuudesta poikkesivat selkeästi toisistaan. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat arvostivat yhteisopettajuudessa olevan merkityksellistä ennen kaikkea opettajan henkilökohtaiset ominaisuudet ja oppimisympäristön hallintataito. Se, onko opettajia luokassa yksi vai useampia, näyttäytyy oppilaille positiivisena silloin, kun opetus on suunniteltua ja strukturoitua. Useampi opettaja voi kuitenkin saada aikaan luokassa kaaoksen, ellei yhteistyön tekeminen ole hallussa. Opettajien persoonallisuuden piirteillä ja yhteistyötaidoilla on iso merkitys yhteisopettajuuden onnistuneelle toteuttamiselle.

▼ Tutkielmani käsittelee ikääntyneiden omaishoitajien hyvinvointia. Tutkimuskysymykseni ovat millaisena ikääntynyt omaishoitaja kokee hyvinvointinsa ja mitkä tekijät omaishoitajan kokemana vahvistavat tai heikentävät hyvinvointia? Tutkimusaineisto koostuu kahdeksan omaishoitajan haastattelusta. Aineiston keruu tapahtui teemahaastattelun avulla. Tutkimusaineiston analysoin sisällön analyysiä hyväksi käyttäen. Käsittelen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä hyvinvointitutkimuksen klassikon Erik Allardtin (1976) hyvinvoinnin ulottuvuuksien mukaisesti, jonka mukaan hyvinvoinnin aste määräytyy sen mukaan kuinka hyvin ihmisen perustarpeet on tyydytetty. Perustarpeet määritellään kolmen osa-alueen mukaisesti; elintaso (having), yhteisyyssuhteet (loving) sekä itsensä toteuttaminen (being). Työni on ajankohtainen, koska ikääntyneiden määrän lisääntyessä kasvaa myös heille suunnattujen palveluiden tarve. Ikääntyneiden ihmisten osuuden arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2012 voimaan tulleen vanhuspalvelulain (980/2012) keskeisenä tavoitteena on lisätä kotona tapahtuvaa hoitoa ja samassa yhteydessä vähentää laitoshoitoa. Laitoshoitoa vähennettäessä on kehitettävä kotiin annettuja palveluita. Tämä aiheuttaa omaishoidon tarpeen lisääntymisen. Tulosten perusteella oman ajan saaminen sitovasta hoivatyöstä on tärkein hyvinvointia vahvistava tekijä. Omaishoitajien vapaita suunniteltaessa mahdollisuus yksilöllisiin ratkaisuihin auttaisi vapaiden käyttöä. Lisäksi omaishoitajat kaipaavat enemmän ohjantaa ja tukea omaan jaksamiseensa. Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä tutkia sosiaalityöntekijöiden kokemuksia omaishoitajien tarpeista ja pohtia kohtaavatko asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja myönnetyt palvelut toisensa.

▼ Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hyväksyi yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista jo vuonna 2006. Myös Suomessa on ollut jo pitkään valmisteilla vammaisia henkilöitä koskevien lakien uudistaminen, mitä jo tehdyn sopimuksen ratifiointi edellyttää. Nykyisin voimassa olevassa vammaispalvelulaissa (Laki vammaisuuden perusteella annettavista palveluista ja tukitoimista 280/1987) vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti apua tai muuta tukea suoriutuakseen tavanomaisessa elämässä. Hyvinvoinnin, tasavertaisuuden ja osallisuuden näkökulmasta vammaisten henkilöiden elämää saattavat vammasta riippuen määrittää hyvin erilaiset lait, joita voivat olla esimerkiksi vammaispalvelu-, erityishuolto-, ja sosiaalihuoltolaki. Tämän sosiaalipolitiikan alaan kuuluva pro gradu -tutkielma käsittelee kokemuksia vammaisten henkilöiden hyvinvointia ja osallisuutta lisäämään tarkoitettujen lakien toimivuudesta. Tutkimuksen aineisto on kerätty sähköisesti puolistrukturoidulla kyselomakkeella vammaisjärjestöjen puheenjohtajilta eri puolilta Suomea. Menetelmänä on aineistolähtöinen narratiivinen analyysi. Vammaisjärjestöjen puheenjohtajien vastauksista muodostui neljä uutta tarinaa kuvaamaan heidän näkemyksiään. Tässä tutkielmassa on aineiston alkuperäisten vastauksien ilmaisutapaa muokattu esitystavaltaan yhteneväisiksi siten, että sisällöllisesti kaikki neljä kertomusta ovat puheenjohtajien ajatuksia ja kertomaa. Vammaisjärjestöjen puheenjohtaja-aineisto osoitti selkeästi, kuinka eri vammaisryhmät kamppailevat edelleen niiden samojen asioiden kanssa, joita koskevaa edunvalvontaa on tehty jo kauan. Kaikissa kertomuksissa mainittiin esimerkiksi nykyinen vammaispalvelulaki yhtenä merkittävä lakina, jonka vaikutukset ovat osin positiivisia ja osin negatiivisia. Samoin koettiin monet muutkin lait, joiden seuraukset saattoivat järjestöjohtajien mukaan tuottaa järjestöjen jäsenille hyvinvointia ja toisaalta samanaikaisesti myös pahoinvointia. Kokonaisuutena kuitenkin lakien takaamat palvelut nähtiin vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin ja tasavertaisuuden kannalta hyvinkin merkityksellisenä. Osalle puheenjohtajien edustamista vammaisryhmistä lait mahdollistivat asioita, joita ilman lailla säädettyjä tukitoimia ei olisi mahdollista toteuttaa.

▼ 

Opinnäytetyön tavoite oli laatia Salon kaupungille pidemmän ajanjakson liikuntatoiminnan suunnitelma ja saada liikunta läpäisemään koko kaupungin organisaatio. Tässä työssä keskitytään liikuntapalvelujen toiminnan painopisteen siirtämiseen liikkumattomien ja terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien kuntalaisten aktivoimiseen kaikissa ikäryhmissä sekä toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Toimenpiteitä ovat liikuntaneuvonnan kehittäminen ja tehostaminen sekä yhteistyön lisääminen eri liikuntaa tarjoavien tahojen kanssa. Salon kaupungin tulee selvittää liikunta-aktiivisuuskyselyllä liikkumattomien ja terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien määrä kunnan alueella. Toistamalla kysely säännöllisin väliajoin liikkumattomien mää-rän muutoksia voidaan seurata ja suunnitelman toimenpiteitä muuttaa tarpeen mukaan. Liikuntapalvelujen tavoite on terveiden ja hyväkuntoisten kuntalaisten määrän lisäämi-nen. Liikuntatoiminnan suunnitelma tukee tähän tavoitteeseen pyrkimistä ja se on tär-keä sekä ajankohtainen 2009 Salossa tapahtuneen kuntauudistuksen jälkeen. Väestö-pohja kaksinkertaistui ja maantieteellisesti Salon kaupungin pinta-ala kaksi kymmenker-taistui eikä Salon kaupungilla ole voimassa olevaa pidemmälle ajanjaksolle kirjattua liikuntatoiminnan suunnitelmaa.

The aim of this study was to establish to the city of Salo Physical Activity Strategy. The vision of the Strategy was to get exercise to pass the entire town of Salo and also commit the organization of a management to support Exercice Service to implement of Physical Activity. The target of the Salo´s Exercice Service is to increase healthy and fit residents'. This strategy supports the residents' health and well-being. The findings indicate the importance of low threshold groups, as well as the significance of cooperation with operators. By developing and enhancing the physical activity advice in cooperation with social welfare and health, healthy and affluent residents increasing occurs. Measures to improve the health and well-being is the extension of the "low threshold" groups of older working age groups, sports teams as well as cooperation with other exercise when dealing with. The subject of the study was seen to be important and appropriate after the municipal reform (2009) in which the population doubled and the city area ten-folded geographically and the City of Salo´s Exercise services does not have a valid long term Physical Activity Strategy.

Advisors/Committee Members: HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu.

▼ Tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä taiteen kuluttamiseen, tarkemmin sanottuna etsiä vastausta kysymykseen kuka kulttuuria kuluttaa. Suomen Gallup toteutti syyskuun ja lokakuun 2013 välisenä aikana kyselytutkimuksen, jossa tutkimuksen kohteena olivat suomalaisten näkemykset kulttuurista. Tutkimus toteutettiin kotipäätekyselynä strukturoidulla kyselylomakkeella ja siihen vastasi 7859 henkilöä. Aineiston on tuottanut Suomen Kulttuurirahasto. Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten näkemyksiä ja arvioita kulttuurista ja sen kuluttamisesta. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin taiteen läsnäoloa elämän arjessa ja etsittiin perusteluita sen kuluttamisen lisäämisen tarpeeseen. Tutkimus toteutettiin fenomenologis-hermeneuttisella tutkimusoteella. Kulttuurin kuluttamista tulkittiin Rauhalan holistisen ihmiskäsityksen perustalle luotujen kuluttajatyyppien kautta. Tieteenfilosofinen pohja kulttuurin kokemukselle haettiin pragmatistisesta filosofiasta, erityisesti kulttuurinkuluttajia tarkasteltiin Deweyn kokemusfilosofian avulla. Suomen kulttuurirahaston tilaaman ja Suomen gallupin toteuttaman tutkimuksen Suomalaisten käsityksiä kulttuurista tuloksia käytettiin soveltuvin osin. Kyselytutkimuksen aineiston tietoihin perustuen luotiin ahkerien taiteenkuluttajien profiilit. Profiileihin valittiin ne henkilöt, jotka olivat käyneet viimeisen 6 kuukauden kuluessa joko teatterissa, klassisen musiikin konsertissa, oopperassa, popkonsertissa, kansanmusiikin konsertissa, tanssiesityksessä tai elokuvissa. Lisäksi muodostettiin myös ei-kulttuurin-kuluttaja-profiili. Aineistoa tarkasteltiin näiden profiilien kautta käyttämällä apuna SPSS-ohjelmaa. Tutkimuskysymyksinä olivat kuka kulttuuria kuluttaa ja kuinka paljon sekä miksi meidän tulisi kokea ja kuluttaa enemmän taidetta? Tutkimuksen mukaan viimeisen kahden vuoden aikana 13,7 % vastanneista oli käynyt klassisen musiikin konsertissa, 9,5 % oli vieraillut oopperassa ja 28,5 % teatterissa. Toisaalta 34,9 % ilmoitti, ettei ole koskaan käynyt klassisen musiikin konsertissa, 49,6 % ei ole nähnyt ikinä oopperaa ja taas 4,7 % ei ollut ikinä käynyt teatterissa. Aineistosta kävi selkeästi ilmi, että työelämässä olevat käyvät kerran vuodessa tai harvemmin kulttuuritapahtumissa. Huomionarvoista oli myös se, että jokaisen ahkeraprofiilin suurin osallistujakunta muodostui eläkeläisistä, lukuun ottamatta ahkerapoppareita, ahkerafilmejä ja eikulttuurityyppejä. Lisäksi kaikki ahkerat kulttuurikuluttajat kuuluivat keski- tai alempaan keskiluokkaan. Tämän tutkimuksen näkökulmasta näytti siltä, että suomalaisessa yhteiskunnassa taiteista ehtii nauttimaan vasta eläkkeellä ollessa. Tämän perusteella voidaan väittää, että taide ei ole vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Miksi kulttuuria sitten tulisi kuluttaa? Aiempien tutkimusten mukaan laulaminen vahvistaa keuhkoja ja auttaa kontrolloimaan hengitystä, tanssiminen vaikuttaa sydämen sykkeeseen, hapenottokykyyn sekä luiden tiheyteen, musiikki vaikuttaa sympaattisen ja parasympaattisen hermoston toimintaan, stressihormoonitasoon ja lisäksi tanssimisella on…

▼ 

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää markkinointia Perinnehoito Ari Suonpäälle, joka sijaitsee Sastamalan keskustassa. Yritys on perustettu keväällä 2012, joten vielä toiminnassa olevia markkinointitoimenpiteitä ei yrityksellä ole. Yritys tarjoaa perinnehoitoja eli perinnehierontaa ja jäsenkorjausta sekä muita hoitoja, kuten kuivakuppausta, MHM-vyöhyketerapiaa ja vyöhykeakupunktiota. Markkinoinnin kehittämisen tarkoituksena oli, että yritys saisi tunnettuutta ja asiakkaita sekä hyvän alun markkinointitoimenpiteilleen. Tarkoituksena oli myös organisoida avoimien ovien päivä. Markkinoinnin kehittämissuunnitelman teoriaosan laatimisessa on käytetty markkinoinnin kirjallisuutta. Työssä on käytetty myös hyvinvointialan yrittäjyyttä käsittelevää kirjallisuutta sekä suomalaisen perinnehoito- ja luontaislääketiedeyhdistys ry:n materiaalia. Perinnehoitoyrittäjä Ari Suonpään haastattelut antoivat sekä teoriapohjaa perinnehoitoja käsittelevään lukuun että näkökulmia ja ajatuksia työn edetessä. Hyvinvointialan yrittäjyys on koko ajan kasvussa, joten työssä on käsitelty myös tätä osa-aluetta. Markkinoinnin kehittämissuunnitelmassa käsiteltiin ensin lähtökohta-analyysit, joiden pohjalta tehtiin SWOT-analyysi eli määriteltiin yrityksen sisäisen ympäristön vahvuudet ja heikkoudet sekä ulkoisen ympäristön mahdollisuudet ja uhat. Markkinoinnin kehittämissuunnitelma käsitteli myös liikeideaa ja toiminta-ajatusta sekä palveluyrityksen markkinointistrategioita. Päämäärien ja tavoitteiden kartoituksen jälkeen käsiteltiin toimintasuunnitelmaa markkinoinnin kilpailukeinojen avulla sekä mietittiin seurantaa. Jokaisen teoriaosuuden jälkeen on teoriassa käsiteltyjä asioita mietitty Perinnehoito Ari Suonpään osalta. Markkinoinnin kehittämissuunnitelman avulla yrittäjä pystyy toteuttamaan yrityksen markkinointia ja tulevaisuudessa myös kehittämään markkinointia haluamaansa suuntaan. Yleisötapahtuman järjestämisen teoriaosuus käsittelee tapahtuman suunnittelua ja toteutusta, jonka jälkeen käsitellään Perinnehoito Ari Suonpään avoimien ovien päivän suunnittelua ja toteutusta, joka järjestettiin 26.5.2012. Avoimien ovien päivän tarkoituksena oli saada tunnettuutta Perinnehoito Ari Suonpäälle ja tehdä myös perinnehoitoja tunnetuksi. Avoimien ovien päivä onnistui hyvin ja antoi yrittäjälle intoa järjestää vastaavanlainen tapahtuma myös tulevaisuudessa.

The purpose of this thesis was to develop marketing for Perinnehoito Ari Suonpää, located in the center of Sastamala. The company was founded in spring 2012, so the company does not have any kind of marketing actions yet. The company offers traditional treatments of traditional massage and other treatments, such as cupping, MHM reflexology and acupuncture. The purpose of developing the marketing was to get recognition and customers and a good start for the marketing operations. The purpose was also to organize an open house day. Marketing literature was used in the theory part of the market development plan. In the thesis, literature concerning entrepreneurship on this…

Advisors/Committee Members: Satakunnan ammattikorkeakoulu.

▼ 

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää seinäjokelaisten ikääntyneiden eli 65 vuotta täyttäneiden puoliso-omaishoitajien terveydentilaa, elämänlaatua ja elämänhallintaa sekä henkistä hyvinvointia. Lisäksi tarkoituksena oli kartoittaa saman kohderyhmän kokemuksia ammattihenkilöstön järjestämän kokonaisvaltaisen tuen tarpeesta. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää asiantuntijaryhmän kanssa sisältö omaishoitajille tarkoitettuun hyvinvointitapaamiseen haastatteluaineiston analyysin tulosten pohjalta. Tutkimus tehtiin tilaustyönä Seinäjoen Ikäkeskukselle, joka on omaishoitajien tukemiseen suuntautunut ennaltaehkäisevän työn yksikkö. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutki-musaineisto kerättiin haastattelemalla yksilöllisesti viittä seinäjokelaista ikääntynyttä puoliso-omaishoitajaa heidän kotonaan. Ikäkeskuksen toimitiloissa järjestettiin lisäksi yksi ryhmähaastattelu, johon osallistui viisi omaishoitajaa. Yhteensä aineisto koostui siis kymmenen seinäjokelaisen ikääntyneen puoliso-omaishoitajan kokemuksista. Kaikki haastattelut toteutettiin teemahaastattelulla. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimustuloksissa pääluokiksi muodostuivat ikääntyneen puoliso-omaishoitajan terveydestä huolehtiminen, elämänlaatua ja -hallintaa voimavaraistavat tekijät, elämänlaatua ja -hallintaa murentavat tekijät sekä hyvinvointitapaaminen. Mahdollisuutta hyvinvointitapaamiseen pidettiin hyvänä ja tarpeellisena asiana. Fyysisestä terveydestä huolehtimisen sijaan omaishoitajat toivoivat saavansa hyvinvointitapaamisessa tukea enemmän henkiselle hyvinvoinnille. Tutkimustuloksena syntyi sisältö hyvinvointitapaamiseen haastatteluaineiston tulosten, asiantuntijaryhmäkeskustelun sekä aiemman teorian ja tutkimusten pohjalta. Sisältö ohjaa sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstöä ottamaan ikääntyneen puoliso-omaishoitajan elämäntilanteen kokonaisvaltaisesti huomioon.

The purpose of this Bachelor’s thesis was to find out the health status, quality of life, life management and emotional well-being of elderly people’s at least 65-year- old spousal caregivers living in Seinäjoki. The second purpose was to identify the same group’s experiences about their comprehensive support needs organized by professionals. The aim of this dissertation was to develop, together with a group of experts, the contents of well-being meeting for caregivers using the results of interview data analysis. This research was made for Ikäkeskus, which is a preventive work unit oriented for supporting caregivers in Seinäjoki. This thesis was carried out using a qualitative research method. The research material was gathered by interviewing five elderly spouse-caregivers in their home in Seinäjoki. In addition, one group interview for five caregivers was organized on the premises of Ikäkeskus. In total the material consisted of ten elderly spouse-caregiver’s experiences. All interviews were carried out by theme interview. The obtained material was analyzed through content analysis. The results showed the older…

Advisors/Committee Members: Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

▼ 

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia nuorten liikuntatottumuksia sekä liikunnan yhteyksiä mieleen ja hyvinvointiin. Tavoitteena on terveysalan ammattilaisina saada uutta tietoa, miten seitsemäsluokkalaiset nuoret kokevat psyykkisen hyvinvointinsa ja miten paljon he harrastavat liikuntaa tänä päivänä. Opinnäytetyössä tavoitteena on kyselytutkimuksen avulla hankkia luotettavaa tietoa liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteyksistä ja merkityksistä nuorten elämässä. Tarkoituksena on saada vertailukelpoisia tuloksia nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Kyselylomakkeen kysymykset tehtiin tutkimusongelmien ja tavoitteiden mukaisesti sekä tutkitun teoriatiedon pohjalta. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena Ilmajoen Jaakko Ilkan koulun seitsemäsluokkalaisille. Opinnäytetyön tutkimusaineisto koostui 71 vastauksesta. Kyselytutkimus sisälsi monivalintakysymyksiä ja viisi avointa kysymystä. Tutkimustulosten mukaan nuoret harrastivat liikuntaa monipuolisesti vapaa-ajallaan. Liikuntatunnit koettiin monipuolisiksi ja hyvinvointia tukeviksi. Nuorilla oli niistä enemmän hyviä kuin huonoja kokemuksia. Nuorten ulkonäköpaineet olivat tyttöjen kohdalla kovemmat ja saattoivat vaikuttaa myös liikunnan harrastamiseen. Enemmistö nuorista harrasti hengästyttävää liikuntaa viikoittain. Nuoret kokivat psyykkisen hyvinvointinsa hyväksi ja olivat elämäänsä yleensä tyytyväisiä. Mielipiteet jakautuivat nuorten tämän hetkisestä psyykkisestä hyvinvoinnista. Liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin merkityksiä toisiinsa verrattaessa, suurin osa kertoi hyvänolon tulevan liikunnasta.

Purpose of this thesis is to research young people's physical activity habits, and physical connections to the mind and well-being. The aim is to get new information about the health care professionals on how to seventh-graders’ young people experience mental well-being, and how physically active they are today. This thesis aims to through a questionnaire survey, obtain reliable information about the physical and mental well-being of connections and meanings of young people's lives. The purpose is to get comparable results to improve the wellbeing of young people. The questions were research problems and objectives according to the theory, as well as researched knowledge. The thesis was carried out as a quantitative ques-tionnaire survey for 7th - graders in Ilmajoki Jaakko Ilkka school. The material of this study consisted of 71 replies. The survey included multiple-choice questions and five open-answer questions. The research results showed that young people were doing workouts to diversify their free time. Physical exercise lessons were considered versatile and support-ing the general well-being. The young people involved in the survey considered them to be rather good experiences. Pressure regarding physical appearance was harder for girls, and could also affect sports practice. The majority of young people did endurance exercises on a weekly basis. Young people considered their mental well-being good and were generally pleased…

Advisors/Committee Members: Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

▼ Hyvinvointimatkailijat etsivät jatkuvasti uusia kokemuksia ja tapoja edistää omaa hyvinvointiaan. Suomi vastaa kysyntään luontoon perustuvalla hyvinvointimatkailutarjonnalla. Kansainvälisesti luonnon hyvinvointivaikutukset on voimistuva trendi. Tutkimustieto hyvinvointivaikutuksista tukee luonnollisen hyvinvointimatkailun kasvua. Tietoa on mahdollista hyödyntää aktiivisemmin matkailupalveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Vauhdilla kehittyvä hyvinvointiteknologia mahdollistaa hyvinvointivaikutusten havainnollistamisen matkailijalle. Teknologian avulla voidaan tuottaa erottuvia asiakaskokemuksia ja luoda aivan uudenlaisia matkailun palvelukonsepteja. Erityisesti hyvinvointidata avaa matkailulle mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Tässä oppaassa kerromme, kuinka luonto vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin, ja miten teknologia mahdollistaa vaikutusten mittaamisen. Tavoitteemme on herättää tiedonjano luonnon hyvinvointivaikutuksia kohtaan sekä johdattaa lukija lisätiedon ja käytännön kokeilujen pariin. Advisors/Committee Members: Mikkelin ammattikorkeakoulu.

▼ 

Opinnäytetyön aiheina olivat perheen hyvinvointi, tuki sekä palvelut ja palveluohjaus. Tavoitteena oli selvittää mistä hyvinvointi kehitysvammaisten lasten perheessä koostuu ja millaisia voimavaroja perheillä on. Tavoitteena oli myös selvittää mistä ja millaista tukea sekä palveluita perhe saa ja millaista informaatiota ja ohjausta he ovat saaneet ammattilaisilta lapsen kehitysvammaisuudesta.Opinnäytetyön yhtenä osa-alueena oli myös selvittää millaisia kokemuksia perheellä on palveluohjauksesta eräässä kunnassa. Siitä saadun tiedon avulla kyseisen kunnan palveluohjaaja voi kehittää palveluohjaajan työnkuvaa sekä tukea jatkossa paremmin kehitysvammaisten lasten perheitä. Opinnäytetyötä varten haastateltiin alle kouluikäisten ja kouluikäisten kehitysvammaisen lapsen vanhempia. Tutkimustuloksia saatiin liittyen perheen hyvinvointiin, arjen haasteisiin, saatuun tukeen ja saatuihin palveluihin. Tutkimustuloksista kävi ilmi muun muassa se, että perheen arki muuttuu kehitysvammaisen lapsen syntymän myötä. Heti syntymän jälkeen ammattilaisten antamalla ensitiedolla oli suuri merkitys vanhemmille. Tiedon saamisen jälkeen perheiden sopeutuminen arkeen riippui lapsen kehitysvammaisuuden asteesta ja siitä kuinka kauan lapsi joutui olemaan sairaalahoidossa. Lapsen kehitysvammaisuuden myötä arkeen tuli erilaisia haasteita, jotka aiheutuivat muun muassa kehitysvammaisen lapsen hoitamisesta ja vanhempien yhteisen ajan puutteesta. Lapsen kehityksen ja kasvamisen myötä ilmeni arjessa uusia haasteita. Kehitysvammaisten lasten vanhempien mielestä sekä vanhempien että lapsen terveys olivat merkityksellistä koko perheen hyvinvoinnin kannalta. Palveluohjausta pidettiin tärkeänä perheen tukimuotona. Saatuihin palveluihin oltiin tyytyväisiä. Mielipiteet palvelujen saatavuudesta vaihtelivat. Kuitenkin vanhemmat toivoivat, että perheitä tiedotettaisiin paremmin siitä, mihin palveluihin he ovat oikeutettuja.

The theme of the thesis was well-being, support, services and service-guidance. The goal was to explain the well-being factors and resources of the families with disabled children. For the research, I interviewed some parents that had handicapped, under-aged children. Also the goal of the research was to find out where and what kind of support families with handicapped children get. The research showed some results about ordinary-day challenges. Furthermore, the research study also points out some support and services that families had. One factor was that families’ everyday life changes ultimately after a child with handicap is born. After being born, the primary information had a great meaning for the parents. After getting the information the adjustment finally starts. Adjustment depends on how long the child has to stay in hospital. After discharge from hospital and when the child is at home, some challenges appear regarding the nursing of the handicapped baby. The child’s parents might not have enough time for their relationship or for their own activities. With the handicapped child’s growing, there appear new…

Advisors/Committee Members: Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

▼ 

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sitä, millaisena vuorohoitolasten hyvinvointi näyttäytyy päiväkodin kasvattajien silmissä. Vuorohoidolla tarkoitetaan normaalin päiväkodin aukioloaikojen ulkopuolella eli iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tapahtuvaa hoitoa. Subjektiivinen päivähoito-oikeus ei koske vuorohoitoa, sillä sitä voivat saada vain perheet, joissa vanhemmat ovat estyneitä hoitamaan lastaan tai lapsiaan vuorohoitoaikoina. Opinnäytetyöni tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten vuorohoito voi tukea tai lisätä vuorohoitolasten hyvinvointia ja, että mitä negatiivisia seurauksia sillä voi puolestaan olla. Tutkimuksen toteutin syksyllä 2014 eräässä vuorohoitoyksikössä. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jonka aineiston keräsin haastattelemalla 13 alan ammattilaista. Haastateltavat koostuivat kuuden eri ammattikunnan edustajista ja heillä oli kokemusta vuorohoidosta 2-15 vuotta. Haastattelut olivat teemahaastatteluita, joissa oli kysymyksiä kaikista kolmesta valitsemastani teemasta. Näitä teemoja olivat hoitoajat, uni ja rytmit sekä sosiaaliset suhteet. Aineiston analysoinnin toteutin teemoittelemalla. Haastatteluaineistosta kävi ilmi, että lasten vuorohoidossa esiintyy tiettyjä epäkohtia. Epäkohtia löytyi jokaisesta teemasta, mutta erityistä huolta kasvattajahenkilöstössä herättivät lasten pitkät hoitopäivät sekä hoitopäivien määrä. Pitkät hoitorupeamat herättivät ajatuksia etenkin pienten lasten kohdalla. Hyvänä vuorohoidossa koettiin se, että lapset oppivat sopeutumaan erilaiseen rytmiin. Positiivista oli myös se, että lapsilla on paljon kavereita vuorohoidossa ja kaikki opitaan ottamaan mukaan leikkiin, mikäli oma paras kaveri ei ole samaan aikaan hoidossa. Jatkotutkimusaiheita voisivat olla vanhempien tai perheiden näkemys lapsen vuorohoidosta, lapsen kokemukset vuorohoidosta sekä vanhempien ja vuoropäiväkodin välinen yhteistyö sekä kasvatuskumppanuus vuoropäiväkodin ja vanhempien välillä hyvinvoinnin näkökulmasta.

The purpose of this study is to find out how kindergarten educators consider the welfare of children in a 24-hour kindergarten to be. A 24-hour kindergarten pro-vides care outside of opening hours of a normal day-care kindergarten or care happening in the evenings, nights and weekends. The subjective right to day care does not apply to 24-hour kindergarten because it is only available to families where parents are unable to care for a child or children beyond office hours. The aim of this study is to provide information on how 24-hour kindergartens could support or increase children's well-being and the negative consequences it may cause. The study was carried out in the autumn of 2014 in a 24-hour kindergarten. The thesis is a qualitative study in which data was collected by interviewing 13 profes-sionals. The interviewees were representatives of six different professions and they had experience in a 24-hour kindergarten from 2 to 15 years. The interviews were theme interviews, which included questions on all three themes chosen. These themes were…

Advisors/Committee Members: Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

▼ 

Lapset viettävät koulussa suuren osan ajastaan. Kouluympäristöstä löytyy monia alakoululaisen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, joilla on positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia. Opinnäytetyössä keskityttiin ainoastaan kouluympäristön sosiaalisiin tekijöihin. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka koulun vuorovaikutus- ja ihmissuhteet vaikuttavat alakoululaisen hyvinvointiin ja millä keinoin hyvinvointia voidaan edistää. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus toteutettiin Seinäjoella Törnävän alakoululla osana ILOA-projektia. Koululla pidettiin ”Hyvinvointia ja hyvää oloa kouluarkeen” -tuokio, johon kerättiin tietoa kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Hyvinvointituokion tarkoituksena oli antaa oppilaille tietoa siitä, kuinka he itse pystyvät vaikuttamaan omaan ja muiden hyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla koulun sosiaalista ympäristöä voidaan kehittää alakoululaisen hyvinvointia tukevaksi. Opinnäytetyön tulosten mukaan alakoululaisten hyvinvointiin vaikuttivat monet tekijät koulun sosiaalisessa ympäristössä. Erityisesti kiusaamisella oli sosiaalisessa ympäristössä suuri merkitys alakoululaisten hyvinvointiin. Kiusaamisesta ei puhuta riittävästi alakoululaisten kanssa, mikä kävi ilmi koululla pidetyssä hyvinvointituokiossa. Opinnäytetyön tulosten mukaan jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oma merkityksensä hyvinvointia edistävän sosiaalisen kouluympäristön luomisessa. Terveydenhoitajat ovat avainasemassa lasten hyvinvoinnin edistämisessä, koska he ovat usein ainoita henkilöitä, joille lapset uskaltavat koulussa puhua henkilökohtaisista asioistaan. Lisäksi terveydenhoitajilla on mahdollisuus olla yhteistyössä opettajien, muun henkilökunnan ja oppilaan vanhempien kanssa.

Children spend most of their time at school. There are many factors in school environment which affect children`s well-being either positively or negatively. This thesis concentrates on the social factors of school environment. The aim was to clarify how the interactions and human relations in school influence individuals’ well-being and how the well-being of primary school children can be reinforced. The functional part of the thesis was held at Törnävä Primary School in Seinäjoki as a part of the ILOA-project. “Well-being and feeling good” –moment was held at this school. This moment is based on the information found in professional literature. The aim of the well-being moment was to provide information to children about possibilities to contribute to their own well-being as well as others. The aim of the thesis was to provide information about how the social environment can be developed so that it supports the well-being of primary school children. According to the results of the thesis, many factors affect the well-being of children in the school social environment. Especially bullying had a great effect on children`s well-being in social environment. Bullying is not spoken enough about with primary school children, which became evident in the well-being moment. According to the results of the…

Advisors/Committee Members: Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

▼ 

Lasten ja nuorten terveyttä uhkaavia tekijöitä ovat mielenterveysongelmat ja sosiaalisen kehityksen häiriintyminen. Näiden terveyttä uhkaavien tekijöiden lisääntyminen näkyy myös mielenterveyspalvelujen käytön lisääntymisenä Suomessa. Liikunnan lisäämiseen kannattaa panostaa, koska sillä on myönteisiä vaikutuksia sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli pitää kuudennen luokan oppilaille opetustapahtuma, jonka avulla pyrimme lisäämään heidän tietoutta liikunnan positiivisista vaikutuksista ja sen merkityksestä hyvinvointiin, sekä pyrkiä motivoimaan koululaisia liikkumaan enemmän. Tavoitteenamme on edistää oppilaiden ja heidän perheidensä terveellisiä elintapoja, motivoida liikuntaan, vaikuttaa asenteisiin ja siten myös parantaa oppilaiden psyykkistä hyvää oloa, sekä kehittää sosiaalisia suhteita. Opinnäytetyössä tarkastelemme myös, miten terveydenhoitaja voi edistää oppilaiden liikunnallisuutta ja näin ehkäistä koululaisten psyykkisiä tai sosiaalisia ongelmia. Tavoitteena oli oman ammattitaidon kehittyminen ja tiedon saaminen tulevaisuuden työskentelyä varten sekä oppia edistämään ja tukemaan oppilaiden liikunnallisuutta sekä psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Yhteistyösopimus on allekirjoitettu Seinäjoella Törnävän alakoulun kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Järjestimme kuudesluokkalaisille 45 minuutin liikuntatapahtuman ja opetustuokion. Kuudennen luokan oppilailta ja opettajilta saadun palautteen perusteella selvisi, että oppilaat ja opettajat pitivät järjestämästämme opetustapahtumasta. Opetustapahtuma oli ollut opettavainen ja hyödyllinen. Lisäksi yli puolet vastaajista kertoi saaneensa uusia vinkkejä liikuntamahdollisuuksista. Terveydenhoitajan rooli lasten terveyshaittojen ennaltaehkäisijänä ja normaalin kehityksen tukijana on merkittävä. Tärkeää on pyrkiä tunnistamaan varhain alkaneet psyykkiset häiriöt, koska ne ovat uhka yksilön tulevalle kehitykselle ja lapsuusiän normaali kehitys taas luo pohjan aikuisiän hyvälle mielenterveydelle.

Children's and young people's health threats are mental health problems and disruption of social development. The health threat increase is also reflected in the growing usage of mental health services in Finland. More exercise is worth investing in, because it has a positive effect on both physical and mental health. The purpose of our study was to organize a teaching event for 6th grade students. We aim to increase their awareness on the positive effects of physical activity and its importance for well-being, as well as to try to motivate school children to exercise more. Our goal is to help promote knowledge for pupils and their families towards a healthy lifestyle and motivation for exercise, to influence attitudes, and thus also to improve students' mental well-being, and at the same time to develop social relationships. The aim was also to examine how public health nurses can promote students' physical activity and thus prevent school psychological or social problems. Another goal was…

Advisors/Committee Members: Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

▼ Opinnäytetyön tavoite on tarkastella, onko verkossa tapahtuvalla hyvinvointivalmennuksella ja ravitsemusneuvonnalla vaikutuksia ihmisten elintapoihin. Pystytäänkö verkkovalmennuksella saamaan aikaan positiivia muutoksia kehon koostumukseen, hapenottokykyyn ja lihaskun-toon. Ja mitä muita vaikutuksia saadaan aikaa? Työ tarkastelee puolentoista vuoden mittaisen hyvinvointihankkeen vaikutuksia yrityksen henkilökunnassa ja heidän liikuntakäyttäytymises-sään. Tarkastellaan, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että ihmiset aktivoituvat ja osallistuvat hyvin-vointihankkeisiin. Useimmat ihmiset tiedostavat liikunnan ja ravitsemuksen vaikutuksen omaan hyvinvointiinsa, mutta mitkä asiat mahdollisesti vaikuttavat päätökseen osallistua työn-antajan tarjoamaan ilmaiseen kuntotestiin ja hyvinvointivalmennukseen? Lapsuusajan liikunta ja aikaisemmat positiiviset kokemukset liikunnasta vahvistivat tämän otannan mukaan osallis-tumista aikuisena liikuntahankkeisiin sekä työnantajan tarjoamiin liikuntatapahtumiin. Työelämän kehittämistyö toteutettiin Kiipulasäätiön koko henkilökunnalle sekä päätoimipaikal-la Janakkalassa, että muilla toimipisteillä Etelä-Suomen alueella. KiipKunnossa - hyvinvointi-hanke käynnistyi syksyllä 2014 ja päättyi joulukuussa 2015. Hankkeeseen osallistui koko han-kekautena noin 270 henkilöä. Hankkeen tavoitteena oli aktivoida henkilökuntaa, sekä lisätä liikunnan harrastamista arjessa. Onnistumista liikunnallisuuden lisääntymisen vaikutuksista mitattiin kehon ikä- kuntotesti paketilla, joka sisältää kehon koostumuksen mittauksia, lihas-kunto-osion sekä hapenottokyvyn arvion. Näistä parametreistä muodostui yksi yhtenäinen tulos, kehon ikä. Verkkovalmennus osoittautui osalle valmennettavista erittäin tärkeäksi kannustimeksi liikku-miseen. Valmentajat julkaisivat lähes viikoittain ravitsemukseen ja liikuntaan liittyviä artikkelei-ta, tutkimustietoa ja vinkkejä verkossa. Ohjelma toimi myös sosiaalisena verkostona ja liikun-tapäiväkirjana. Verkossa julkaistut liikuntaan liittyvät kokemukset, kommentit ja tavoitteet sai-vat työkavereilta kannustusta ja hauskoja kuva palkintoja. Valmennusalusta tarjosi myös val-miita treeni- ja hyvinvointiohjelmia, jotka innostivat kokeilemaan uusia lajeja ja haasteita. Tässä hankkeessa käytettyjen mittareiden perusteella, verkossa tapahtuvalla hyvinvointival-mennuksella, informatiivisella terveysviestinnällä ja kannustavalla ohjannalla voidaan vaikut-taa ihmisten elintapa käyttäytymiseen positiivisesti. Kyseisessä hankkeessa käytettiin lähinnä ryhmävalmennusta, mutta parhaan tuloksen saavuttamiseksi, olisi suositeltavaa, että käytet-täisiin myös tarvittaessa henkilökohtaista viestintää tai tapaamisia valmentajan ja valmennet-tavien kesken. Nämä tarpeellisia silloin, kun tarvitaan ohjantaa ravitsemukseen ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Hankkeen aikana toivottiin myös yhdessä tekemistä ja liikuntalaji kokeiluita. Muutamat toteu-tetut liikuntapäivät mahdollistivat uusiin liikuntalajeihin tutustumisen sekä liikunnan positiivisten kokemusten jakamisen yhdessä. Advisors/Committee Members: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

▼ 

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Porin Hyvän Mielen Talon toiminnan merkitystä osallistujien hyvinvointiin. Hyvän Mielen Talo on Porin seudun mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu avoin päivätoimintakeskus, jonka toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista. Tavoitteena oli saada tietoa toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki kahden viikon tutkimusaikana huhtikuussa 2012 Hyvän Mielen Talolla käyneet kuntoutujat. Tätä tutkimusta varten tehtiin oma kyselylomake. Hyvinvointi operationalisoitiin tässä tutkimuksessa sosiologi Erik Allardtin hyvinvointiteorian Having, Loving & Being -mukaisesti. Hyvinvointiin liittyvien kysymysten lisäksi lomakkeessa oli yksityiskohtaisemmin päivätoimintakeskuksen toimintaan liittyviä kysymyksiä. Vastauksia tutkimukseen saatiin 36. Tutkimustulosten mukaan Hyvän Mielen Talon merkitys on ollut suurinta psyykkisen terveyden, itsetunnon ja mielialan kohentumisessa. Päivätoimintaan osallistuminen on lisännyt kävijöiden sosiaalisten suhteiden määrää ja tyytyväisyyttä niihin ja tarjonnut mahdollisuuksia harrastamiseen sekä arvostuksen saamiseen. Hyvän Mielen Talon toiminnassa tutkimukseen vastanneet olivat tyytyväisimpiä ohjaajiin, aukioloaikoihin, jäsenetuihin sekä Talolla järjestettäviin juhliin. Tutkimuksessa selvitettiin päivätoimintakeskuksen nykytilaa eikä kysytty kehittämisehdotuksia. Tuloksissa oli myös yksittäisiä kielteisiä vastauksia, joten jatkossa on selvitettävä vielä konkreettisemmin, miten Talon toimintaan toivotaan muutosta. Lisäksi tämä tutkimus koski yhden päivätoimintakeskuksen aktiivikävijöitä, joten jatkossa olisi mielenkiintoista laajentaa esimerkiksi tutkimuksen kohderyhmää.

The purpose of this thesis was to study the influence of the activities in Hyvän Mielen Talo in Pori on the wellbeing of participants. Hyvän Mielen Talo (House of Good Mood) is a daytime activity center open to all psychiatric rehabilitants in Pori area. Participation in all the activities is voluntary. The aim of this thesis was to gain information in order to evaluate and improve activities. The research method in this thesis was quantitative. Target group included all the rehabilitants visiting Hyvän Mielen Talo in two weeks' research perioid in April 2012. A new questionnaire was made for this study. Wellbeing was operationalized according to sociologist Erik Allardt's theory Having, Loving & Being. In addition to the questions about wellbeing, the questionnaire included spesific questions concerning the different activities in the activity center. The study gathered 36 answers. Research results show that the greatests influence of Hyvän Mielen Talo has been on psychic health, self-esteem and mood. Participation in daytime activities has increased the number of social relationships, the satisfaction in them and offered opportunities to engage hobbies and be respected. When asked about the different activities, the participants in this study…

Advisors/Committee Members: Satakunnan ammattikorkeakoulu.

▼ 

Tänä päivänä työhyvinvointi ja työyhteisön toimivuus sekä hyvinvointi ovat entistä tärkeämmässä roolissa. Etenkin työelämässä tapahtuvat muutokset ovat monessa organisaatiossa nykypäivää ja muutokset haastavat työyhteisön toimivuutta. Tutkimusten mukaan työhyvinvointiin panostaminen kannattaa, sillä se vaikuttaa organisaation maineeseen, kilpailukykyyn ja taloudelliseen tulokseen. Työn tavoitteena oli löytää keinoja Imatran kaupungin liikuntapalveluiden työyhteisön hyvinvoinnin lisäämiseksi. Keinoja hyvinvoinnin lisäämiseksi etsittiin Tiikerinloikka- mallia apuna käyttäen. Tiikerinloikka- mallin avulla määriteltiin kolme tavoitetta työyhteisön hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tavoitteiksi valittiin tiedonkulun parantaminen, rehti peli ja pelisäännöt kuntoon sekä palveluiden kehittäminen. Jokaiselle tavoitteelle suunniteltiin polku, miten tavoite toteutui. Jokainen työyhteisön jäsen kehitti samalla itseään työyhteisön jäsenenä. Työ toteutettiin kolmivaiheisina työyhteisön kehittämispäivinä. Ensimmäisessä työyhteisön kehittämispäivässä määriteltiin hyvinvoinnin lisäämisen tavoitteet. Toisella tapaamiskerralla tarkastettiin tavoitteet, olivatko ne oikeat ja oliko niitä syytä muuttaa. Viimeisessä työyhteisön kehittämispäivässä arvioitiin, miten tavoitteet olivat toteutuneet ja luotiin työyhteisön pelisäännöt. Työn tuloksena saatiin aikaan työyhteisön pelisäännöt, säännölliset työyhteisön tapaa-miset ja asiakaspalaute järjestelmä. Yhteisten tapaamisten myötä työyhteisön me-henki tiivistyi. Asiakaspalaute järjestelmä, uusi kuntoilupuisto ja uudet musiikkilaitteet lisäsivät palveluiden laatua. Osa työyhteisön jäsenistä pystyi kehittämään omaa henkilökohtaista tavoitettaan työyhteisön jäsenenä ja osa taas ei. Työyhteisön hyvinvointia pystyttiin lisäämään ja työn aikana työyhteisön aktiivisuus lisääntyi, asioista keskusteltiin ja tiedotettiin enemmän kuin aikaisemmin. Vaikka työ päättyi, jatkettiin työyhteisössä edelleen tavoitteiden toteutumisen eteen töit

Welfare in the working community plays a more important role nowadays. Changes in working life are visible in many organizations and changes challenge the working community. According to research, investing in work welfare is important, because it influences organization´s reputation, competitiveness and financial results. The goal of this study was to find means to develop Imatra City Sports Department´s work welfare. Tiikerinloikka- model was used to increase work welfare. With this model three objectives were defined. The chosen objectives were information improvement, fair play and house rules as well as improving services. A plan for de-velopment was made for each of these objectives. Everyone in the work community improved themselves as a member of the community. The process was carried out in three periods. On the first development day, objec-tives to increase working welfare were defined. On the second day, the objectives were checked to see if a something should be done differently. On the last day it was estimated, how the goals were…

Advisors/Committee Members: HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu.

▼ 

Opinnäytetyöni tavoitteena on kartoittaa ja selvittää, tulevatko nuorten tarpeet kohdatuiksi. Tarkoituksena on tutkia asiaa keskittymällä ihmisen henkiseen hyvinvointiin, joka muodostuu hänen ajatuksistaan ja tunteistaan. Tutkimukseni keskittyy pääasiassa kolmeen alueeseen: koulumaailmaan, perheeseen ja nuoreen itseensä. Käytin tutkimuksessani sekä määrällistä että laadullista tutkimusmenetelmää. Toteutin kyselyosuuden tutkimuksestani toukokuussa 2013. Tutkimukseeni osallistui osa erään yläasteen yhdeksäsluokkalaisista (15–16-vuotiaita), Pirkan-maalta. Muodostin kyselylomakkeet 36 nuorelle, joista 15 oli poikia ja 21 tyttöjä. Haastattelin myös kyseisen koulun yhtä opinto-ohjaajaa ja kuraattoria, jotta olisin saanut paremman kuvan kyseisen koulun nuorista. Kyselyyn saamani vastaukset antavat aiheen olettaa, että suurin osa tutkimukseen osallistuneista nuorista voi suhteellisen hyvin. Monilla heistä oli kuitenkin haasteita itsensä hyväksymisessä ja toisten hyväksynnän saamisesta oli muodostunut melko tärkeä asia. Nuoret kaipaavat vanhemmiltaan muun muassa enemmän aikaa, huomiota ja kannustusta. Nuoret antoivat myös palautetta kyseisen koulun tiloista sekä niihin liittyvistä seikoista. Heidän vastauksissaan tuli esille, että koulussa avuntarvitsijoita on liikaa resursseihin nähden, jonka seurauksena nuorten avun saaminen kestää. Samaan liittyy myös se, että osa tytöistä koki, että terveydenhoitajaa on vaikea tavoittaa vastaanottoaikojen vähyyden takia.

The purpose of this study is to map out and to clarify if the needs of young people are met. The aim is to study the issue by focusing on human mental wellbeing, which consists of thoughts and feelings. My research focuses on three main areas: the school world, family and the youths themselves. In my thesis I used both quantitative and qualitative research methods. I carried out a survey in May 2013, which took place in a middle school in the Pirkanmaa region. The study involved only a portion of ninth graders (15-16 years of age). I made a survey for 36 students, of whom 15 were boys and 21 girls. I also interviewed one of the school's guidance counselors and curators, in order to get a better perspective on the students. The answers to the survey suggest that the majority of the participants are relatively well. Many of them, however, have challenges concerning self-acceptance and receiving the acceptance of others had become an important issue. What the youth need from their parents are more time, attention and encouragement, among other things. The students also gave feedback about the school space and the factors related to them. Their answers revealed that there are too many students in need of help in relation to the given resources, which results in the students having to wait for help. Also, many girls experienced, that the school nurse is difficult to reach due to lack of reception hours.

Advisors/Committee Members: Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

▼ 

Opinnäyteyön tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tietoa vanhempien ja lasten yhteisestä ajankäytöstä lasten näkökulmasta. Perheiden hyvinvointi on ollut vahvasti keskusteluissa läsnä myös yhteiskunnallisella tasolla. Opinnäytetyössäni pyrin ottamaan selvää paljonko lapset viettävät aikaa arkisin ja viikonloppuisin perheen kanssa, paljonko lapset viettävät aikaa yksin kotona sekä onko harrastuksilla, sisaruksilla ja vanhempien työssäkäynnillä merkitystä perheen kanssa yhdessä vietetylle ajalle. Lisäksi lapset saivat kertoa unelmapäivästään vanhempiensa kanssa. Tutkimuksen toteuttamiseksi olen haastatellut erään eteläpohjalaisen koulun kuudesluokkalaisia oppilaita. Tutkimukseni oli määrällinen tutkimus, jossa osin toteutuu myös laadullinen tutkimus. Kyselylomake koostuu sekä avoimista että monivalintakysymyksistä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Vastauksia sain yhteensä 46 kappaletta, joita kaikkia voitiin käyttää. Aineiston analysoin IBM SPSS Statics 22- ohjelmalla sekä avoimet kysymykset sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että lapset viettävät mielestään vanhempiensa kanssa aikaa riittävästi. Lapset kokivat viettävänsä aikaa yksin kotona sopivasti. Suurimpina rajoittavina tekijöinä vanhempien kanssa yhteiseen vietettyyn aikaan lapset kokivat olevan vanhempien työssäkäynnin, omien harrastusten ja kavereiden kanssa vietetyn ajan. Lapset viettivät yhdessä vanhempien kanssa viikonloppuisin enemmän aikaa kuin arkena. Tuloksien mukaan lapset viettivät vanhempien kanssa suurimmaksi osaksi aikaa ruoan valmistamisen ja ruokailun yhteydessä, televisiota katsellen sekä ulkoillen.

The goal of this thesis was to provide current information of the time parents and their children spend together, from the children´s point of view. The welfare of families has been strongly discussed at a societal level, too. This thesis aims at finding out how much time children spend together with their families both during weekdays and weekends, as well as how much time children spend alone at home, on hobbies, with siblings. Furthermore, the thesis inquires how the time that parents spend at work affect the time spend together with families. In addition, children were given the possibility to tell about their dream days with their parents. To conduct the survey, sixth graders from a South Ostrobothnic school were interviewed. The research is mainly quantitative, but it also partly implements qualitative research methods. The questionnaire consists of both open and multiple choice questions. The data was collected through the questionnaires. 46 answers were received, which were all usable. The data was analysed with IBM SPSS Statics 22-program, and the open questions with content analysis. The results of the research showed that children considered that they spend enough time with their parents, and that the time they spend home alone was reasonable. The main factors they felt that limited their time with their parents were their parents´ work, their own hobbies and the time that they spend…

Advisors/Committee Members: Seinäjoen ammattikorkeakoulu.