Advanced search options

Advanced Search Options 🞨

Browse by author name (“Author name starts with…”).

Find ETDs with:

in
/  
in
/  
in
/  
in

Written in Published in Earliest date Latest date

Sorted by

Results per page:

Sorted by: relevance · author · university · dateNew search

You searched for subject:(Piru). Showing records 1 – 2 of 2 total matches.

Search Limiters

Last 2 Years | English Only

No search limiters apply to these results.

▼ Search Limiters


University of Helsinki

1. Lusma, Sari. Suomalainen piru kansakunnan auttajana.

Degree: Department of Comparative Religion; Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten, Institutionen för religionsvetenskap, 2016, University of Helsinki

Tämän tutkielman aiheena ovat suomalaiset pirukertomukset, erityisesti ne, joissa piru saapuu auttamaan ihmistä hädässä. Alustavana hypoteesina on, että suomalaisissa pirukertomuksissa esiintyvä paholaishahmo on erikoinen verrattuna muihin paholaiskertomuksiin ja ristiriitainen yleiskristillisen paholaistulkinnan kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida piru auttajana -kertomuksia, verrata niitä varhaisempaan kansanperinteeseen ja löytää suomalaisen pirun erityisluonne. Käyttämäni aineisto on Kansanrunousarkiston kokoelmista otsakkeen E Piru, paholainen alle kerätyt memoraatit ja uskomustarinat. Kertomuksia uudelleenluettelointia varten on yli neljä tuhatta ilman toisintoja, ja itse tutkielmaan lainauksina ovat päätyneet vain olennaisimmat ja havainnollistavimmat. Otin tutkielmaani mukaan myös muita kuin piru auttajana -kertomuksia. Muiden kertomusten avulla esittelen, millainen piru on ollut tavoiltaan ja ulkonäöltään ja mitä sen on uskottu tehneen. Verratessani pirua varhaisemman perinteen uskomusolentoihin huomasin selkeitä yhtymäkohtia. Piru omi itselleen muun muassa kalmanväen, hiisien ja maahisten rooleja, ja samantyyppiset kertomukset useista uskomusolennoista elivät rinta rinnan. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla luokittelen kertomukset sekä analysoin, millaisia ne ovat olleet. Päädyin luokittelemaan kertomukset seitsemän eri alakategorian alle. Niistä käytän aktiivisesti analyysissä vain kahta; auttamiskertomuksia (383 kappaletta) ja rankaisukertomuksia (1289 kappaletta). Rankaisukertomusten käsittely on olennaista pirun moraalinvartija-roolin kannalta, vaikka auttamiskertomukset ovatkin tutkimukseni varsinainen ydin. Analysoin, millaisesta pirun ilmentymästä on kussakin kertomuksessa kyse. Erityisesti auttamistarinoiden kohdalla piru saattoi joko auttaa pyyteettömästi, hieman vastahakoisesti tai vastalahjaa vaatien. Tutkimukseni edetessä huomasin hypoteesini pitäneen paikkansa; suomalainen pirun on vallan erikoislaatuinen. Piru auttaa ihmistä jopa pyyteettömästi sekä pitää kirkkokansan kaidalla polulla puuttuen jokaiseen syntiseen toimintaan, kuten kortinpeluuseen ja liialliseen tanssimiseen. Lisäksi piru harvoin kertomusten mukaan vaati itselleen mitään, mutta apu varsinkin esineiden muodossa sisälsi ehtoja: jos katsot terävääkin terävämmän pirun viikatteen terää, se muuttuu hyödyttömäksi havuksi. Kokonaisuudessaan pirulla oli suomalaisessa kansanperinteessä merkittävä ja melko suuri rooli, ja uskomusolentona se poikkeaa miltei täysin yleiskristillisestä paholaiskäsityksestä.

Subjects/Keywords: piru; kansanperinne; paholainen; paholaiskäsitykset; pirukertomukset; Religionsvetenskap; Study of Religions; Uskontotiede

Record DetailsSimilar RecordsGoogle PlusoneFacebookTwitterCiteULikeMendeleyreddit

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6th Edition):

Lusma, S. (2016). Suomalainen piru kansakunnan auttajana. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/163444

Chicago Manual of Style (16th Edition):

Lusma, Sari. “Suomalainen piru kansakunnan auttajana.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed October 25, 2020. http://hdl.handle.net/10138/163444.

MLA Handbook (7th Edition):

Lusma, Sari. “Suomalainen piru kansakunnan auttajana.” 2016. Web. 25 Oct 2020.

Vancouver:

Lusma S. Suomalainen piru kansakunnan auttajana. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2020 Oct 25]. Available from: http://hdl.handle.net/10138/163444.

Council of Science Editors:

Lusma S. Suomalainen piru kansakunnan auttajana. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/163444


University of Southern California

2. Zamudio-Gurrola, Susan. Housing farm workers: assessing the significance of the bracero labor camps in Ventura County.

Degree: Master of Historic Preservation, Historic Preservation, 2009, University of Southern California

Five farm worker housing camps established in the period of the Bracero Program were assessed for historic significance. The Bracero Program entailed a series of agreements between U.S. and Mexican governments allowing for the importation of Mexican laborers. Originally conceived to supply labor for the agriculture industry during WWII, after revisions and extensions, the program continued for over two decades, from 1942 to 1964. The Bracero Program played a role in shaping Ventura County’s agriculture industry. It created a managed migration of Mexican nationals, fostered their settlement in numerous communities throughout the county, and negatively affected job availability and wages for domestics, thus contributing to the rise of the farm worker movement in the second half of the twentieth century.; The camps have often been overlooked due to their isolated locations, nondescript appearance, a lack of understanding of their significance, or their association with the history of an underrepresented ‘minority’ population. Advisors/Committee Members: Breisch, Kenneth A. (Committee Chair), Starr, Kevin (Committee Member), Barajas, Frank (Committee Member).

Subjects/Keywords: Bracero Program; braceros; farm workers; Ventura County; Fillmore; Piru; Oxnard; El Campito; Triple S Camp; Campo Tres S; Buena Vista Camp; Garden City Camp

Record DetailsSimilar RecordsGoogle PlusoneFacebookTwitterCiteULikeMendeleyreddit

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6th Edition):

Zamudio-Gurrola, S. (2009). Housing farm workers: assessing the significance of the bracero labor camps in Ventura County. (Masters Thesis). University of Southern California. Retrieved from http://digitallibrary.usc.edu/cdm/compoundobject/collection/p15799coll127/id/272685/rec/3225

Chicago Manual of Style (16th Edition):

Zamudio-Gurrola, Susan. “Housing farm workers: assessing the significance of the bracero labor camps in Ventura County.” 2009. Masters Thesis, University of Southern California. Accessed October 25, 2020. http://digitallibrary.usc.edu/cdm/compoundobject/collection/p15799coll127/id/272685/rec/3225.

MLA Handbook (7th Edition):

Zamudio-Gurrola, Susan. “Housing farm workers: assessing the significance of the bracero labor camps in Ventura County.” 2009. Web. 25 Oct 2020.

Vancouver:

Zamudio-Gurrola S. Housing farm workers: assessing the significance of the bracero labor camps in Ventura County. [Internet] [Masters thesis]. University of Southern California; 2009. [cited 2020 Oct 25]. Available from: http://digitallibrary.usc.edu/cdm/compoundobject/collection/p15799coll127/id/272685/rec/3225.

Council of Science Editors:

Zamudio-Gurrola S. Housing farm workers: assessing the significance of the bracero labor camps in Ventura County. [Masters Thesis]. University of Southern California; 2009. Available from: http://digitallibrary.usc.edu/cdm/compoundobject/collection/p15799coll127/id/272685/rec/3225

.