subject:(Musikvetenskap)

Linnaeus University

1. Sellgren, Caroline. Vaggvisan : Användning, funktion och repertoar.

Degree: Music and Art, 2015, Linnaeus University

URL: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:lnu:diva-42893

► I denna uppsats granskas hur nattande av barn går till. Studiens huvudfokus ligger på vad en vaggvisa är, att kategorisera vaggviserepertoaren samt hur vaggvisan… (more)

Subjects/Keywords: Musicology; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Sellgren, C. (2015). Vaggvisan : Användning, funktion och repertoar. (Thesis). Linnaeus University. Retrieved from http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:lnu:diva-42893

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Sellgren, Caroline. “Vaggvisan : Användning, funktion och repertoar.” 2015. Thesis, Linnaeus University. Accessed April 10, 2021. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:lnu:diva-42893.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

MLA Handbook (7^th Edition):

Sellgren, Caroline. “Vaggvisan : Användning, funktion och repertoar.” 2015. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Sellgren C. Vaggvisan : Användning, funktion och repertoar. [Internet] [Thesis]. Linnaeus University; 2015. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:lnu:diva-42893.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Council of Science Editors:

Sellgren C. Vaggvisan : Användning, funktion och repertoar. [Thesis]. Linnaeus University; 2015. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:lnu:diva-42893

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Uppsala University

2. Bergel, Erik. Folkmusik, främlingsfientlighet och Sverigedemokraterna : Debatt kring svensk folkmusik under 2010/2011.

Degree: Musicology, 2012, Uppsala University

URL: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-169436

► Under det senaste året har det friskt debatterats om svensk folklig kultur och inte minst folkmusikens traditioner; debatten initierades vid manifestationer, som väcktes under… (more)

Subjects/Keywords: Music; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Bergel, E. (2012). Folkmusik, främlingsfientlighet och Sverigedemokraterna : Debatt kring svensk folkmusik under 2010/2011. (Thesis). Uppsala University. Retrieved from http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-169436

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Bergel, Erik. “Folkmusik, främlingsfientlighet och Sverigedemokraterna : Debatt kring svensk folkmusik under 2010/2011.” 2012. Thesis, Uppsala University. Accessed April 10, 2021. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-169436.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

MLA Handbook (7^th Edition):

Bergel, Erik. “Folkmusik, främlingsfientlighet och Sverigedemokraterna : Debatt kring svensk folkmusik under 2010/2011.” 2012. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Bergel E. Folkmusik, främlingsfientlighet och Sverigedemokraterna : Debatt kring svensk folkmusik under 2010/2011. [Internet] [Thesis]. Uppsala University; 2012. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-169436.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Council of Science Editors:

Bergel E. Folkmusik, främlingsfientlighet och Sverigedemokraterna : Debatt kring svensk folkmusik under 2010/2011. [Thesis]. Uppsala University; 2012. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-169436

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Uppsala University

3. Göranzon, Ingrid. Inflytande och delaktighet i musikskolan : En enkätstudie av de kommunalt finansierade musikskolorna i Uppsala.

Degree: Musicology, 2012, Uppsala University

URL: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-169435

► Ingrid Göranzon: Inflytande och delaktighet i musikskolan. En enkätstudie av de kommunalt finansierade musikskolorna i Uppsala. - Musikvetenskap, Uppsala 2012. C-uppsats för 60p. Den… (more)

Subjects/Keywords: Music; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Göranzon, I. (2012). Inflytande och delaktighet i musikskolan : En enkätstudie av de kommunalt finansierade musikskolorna i Uppsala. (Thesis). Uppsala University. Retrieved from http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-169435

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Göranzon, Ingrid. “Inflytande och delaktighet i musikskolan : En enkätstudie av de kommunalt finansierade musikskolorna i Uppsala.” 2012. Thesis, Uppsala University. Accessed April 10, 2021. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-169435.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

MLA Handbook (7^th Edition):

Göranzon, Ingrid. “Inflytande och delaktighet i musikskolan : En enkätstudie av de kommunalt finansierade musikskolorna i Uppsala.” 2012. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Göranzon I. Inflytande och delaktighet i musikskolan : En enkätstudie av de kommunalt finansierade musikskolorna i Uppsala. [Internet] [Thesis]. Uppsala University; 2012. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-169435.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Council of Science Editors:

Göranzon I. Inflytande och delaktighet i musikskolan : En enkätstudie av de kommunalt finansierade musikskolorna i Uppsala. [Thesis]. Uppsala University; 2012. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-169435

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

University of Gothenburg / Göteborgs Universitet

4. Nelson, Karin. Improvisation and Pedagogy through Heinrich Scheidemann's Magnificat Settings.

Degree: 2010, University of Gothenburg / Göteborgs Universitet

URL: http://hdl.handle.net/2077/23266

► ABSTRACT Doctoral dissertation in musicology, artistic-creative programme, University of Gothenburg, Sweden 2010, 302 pages Author: Karin Nelson Title: Improvisation and Pedagogy through Heinrich Scheidemann’s Magnificat… (more)

▼ ABSTRACT Doctoral dissertation in musicology, artistic-creative programme, University of Gothenburg, Sweden 2010, 302 pages Author: Karin Nelson Title: Improvisation and Pedagogy through Heinrich Scheidemann’s Magnificat Settings. Language: English Department: Department of Cultural Scienses Series: Skrifter från musikvetenskap, Göteborgs universitet, Nº 96 ISBN 978-91-85974-12-2. ISSN 1654-6261. © Karin Nelson, 2010 Keywords: Alternatim, Amsterdam, composition, Hamburg, improvisation, Luther, Magnificat, notation, Paumann, pedagogy, Scheidemann, St. Catharinen, Sweelinck, Weckmann. The general topic of this thesis concerns the purpose of musical notation in an historical period during which organists were famous predominantly for their improvisational abilities. The aim of the study is to determine how the 17th century organist in North Germany learned to improvise, and to compare this method to our method today. As a case study, Heinrich Scheidemann’s Magnificat settings from the 17th-century manuscript Ze1 have been analyzed. The verses in Scheidemann’s Magnificat settings demonstrate a variety of improvisational techniques, and they have a clear structure that is easy to copy. It is proposed in the thesis that these verses were meant to be used pedagogically, in contrast to the two anonymous settings which lack this regular structure. The process of teaching improvisation and a musical style by means of notated compositions was common in the 17th century. Jan Pieterszoon Sweelinck’s keyboard composi¬tions also are advanced in the study as possible educational materials. Different uses of notation are considered, including the practice of a number of prominent com¬posers to begin their creative process by departing from the notated score of another composer. The history of the Magnificat, its context and use in the early Lutheran church is also discussed. Different approaches to improvisation are described, both from a historical perspective and from the author’s point of view, including her collaboration with other musicians. The conclusion of this study is that Scheidemann’s Magnificat settings in Ze1 were intended as pedagogical models, which could be used to demonstrate improvisational techniques over the Magnificat theme as well as improvisation in general. It is also concluded that the two anonymous Magnificat settings in Ze1, which until now have been attributed to Scheidemann, are not written by him. The study shows several similarities and differences between the way organists in the 17th century in North Germany learned to improvise in comparison with contemporary improvisers.

Subjects/Keywords: musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Nelson, K. (2010). Improvisation and Pedagogy through Heinrich Scheidemann's Magnificat Settings. (Thesis). University of Gothenburg / Göteborgs Universitet. Retrieved from http://hdl.handle.net/2077/23266

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Nelson, Karin. “Improvisation and Pedagogy through Heinrich Scheidemann's Magnificat Settings.” 2010. Thesis, University of Gothenburg / Göteborgs Universitet. Accessed April 10, 2021. http://hdl.handle.net/2077/23266.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

MLA Handbook (7^th Edition):

Nelson, Karin. “Improvisation and Pedagogy through Heinrich Scheidemann's Magnificat Settings.” 2010. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Nelson K. Improvisation and Pedagogy through Heinrich Scheidemann's Magnificat Settings. [Internet] [Thesis]. University of Gothenburg / Göteborgs Universitet; 2010. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://hdl.handle.net/2077/23266.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Council of Science Editors:

Nelson K. Improvisation and Pedagogy through Heinrich Scheidemann's Magnificat Settings. [Thesis]. University of Gothenburg / Göteborgs Universitet; 2010. Available from: http://hdl.handle.net/2077/23266

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Uppsala University

5. Roos, Fredrica. A Lonely Voice Sounding From the Deep Forests : The Representation of Nature in Sibelius's Symphonies.

Degree: Musicology, 2017, Uppsala University

URL: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-410055

► Although the notion that the music of Jean Sibelius portrays the nature and landscape of Finland has long dominated his reception, the more precise… (more)

▼ Although the notion that the music of Jean Sibelius portrays the nature and landscape of Finland has long dominated his reception, the more precise ways in which these aspects are musically expressed have remained relatively unexamined. In an attempt to further explore and deepen the knowledge of the natural world’s musical mediation in the composer’s art, the aim of this essay is to define therepresentation of nature and landscape in Sibelius’s seven symphonies. The two central questions of the investigation are: What kind of nature is evoked and how can it be characterized? Whichmusical features/compositional techniques are used in order to produce this nature? The basic methods applied are those of history and music analysis, the former striving to construct a picture of Sibelius’s own relationship with nature by emanating from specific sources (such as the composer’s diary) in combination with reception and literature, this part of the essay forming a necessary platform for the execution of the latter. Drawing on the depiction of nature in several of the composer’s tone poems, many of them with titles or programs referring to the realms of the natural world and thus adequate as a sort of reference point, I have in the musical analysis of the representation of nature in the symphonies proceeded from several nature-related themes or ’topics’ such as the forest, winds and storms, landscape constituting a broader, subdivided suchtopic. However, aspects associated with or somewhat connected to nature are also included, for example that of light, darkness and inwardness. The results of this study show that the nature evoked in Sibelius’s music is a highly multifaceted and conflicted one, portraying rich spectra of various environmental shapes and atmospheres. Moreover, his art also demonstrates nature’s continual change over time as well as presents ’humanized’ landscapes in which a narrative ’voice’ or viewer is actively integrated. As a whole, Sibelius’s nature comes forth as decisively elemental and unreflective, mirroring the composer’s own, all-encompassing view of his surroundings. Although applying greatly differing expressional tools and compositional techniques, the symphonies’ musical portrayal of the natural world is largely based on four main features; sound/ timbre (rendering a nature scene its particular mood or color), orchestral texture (providing a structural ’space’ of landscape), gestures (illustration of movement) and formal principles(Sibelius’s own compositional methods of rotational form and teleological genesis, constructing certain processes related to nature such as storm and meditative withdrawal). Frequently, however, it’s the specific combination of two or more of these components that produce the particular nature scene or event.

Subjects/Keywords: Musicology; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Roos, F. (2017). A Lonely Voice Sounding From the Deep Forests : The Representation of Nature in Sibelius's Symphonies. (Thesis). Uppsala University. Retrieved from http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-410055

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Roos, Fredrica. “A Lonely Voice Sounding From the Deep Forests : The Representation of Nature in Sibelius's Symphonies.” 2017. Thesis, Uppsala University. Accessed April 10, 2021. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-410055.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

MLA Handbook (7^th Edition):

Roos, Fredrica. “A Lonely Voice Sounding From the Deep Forests : The Representation of Nature in Sibelius's Symphonies.” 2017. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Roos F. A Lonely Voice Sounding From the Deep Forests : The Representation of Nature in Sibelius's Symphonies. [Internet] [Thesis]. Uppsala University; 2017. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-410055.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Council of Science Editors:

Roos F. A Lonely Voice Sounding From the Deep Forests : The Representation of Nature in Sibelius's Symphonies. [Thesis]. Uppsala University; 2017. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-410055

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Linnaeus University

6. Nikolausson, Lars Göran Gunnar. "Komponera mera" : En studie om kreativa lärandeprocesser i musikskapande på grundskolan.

Degree: Music and Art, 2020, Linnaeus University

URL: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:lnu:diva-99608

► Den kvalitativa studien behandlar kreativa lärandeprocesser i musikskapande inom ramen för en undervisningspraktik i årskurs 9. Detta sker både utifrån en musiklärares undervisning och… (more)

Subjects/Keywords: Musicology; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Nikolausson, L. G. G. (2020). "Komponera mera" : En studie om kreativa lärandeprocesser i musikskapande på grundskolan. (Thesis). Linnaeus University. Retrieved from http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:lnu:diva-99608

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Nikolausson, Lars Göran Gunnar. “"Komponera mera" : En studie om kreativa lärandeprocesser i musikskapande på grundskolan.” 2020. Thesis, Linnaeus University. Accessed April 10, 2021. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:lnu:diva-99608.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

MLA Handbook (7^th Edition):

Nikolausson, Lars Göran Gunnar. “"Komponera mera" : En studie om kreativa lärandeprocesser i musikskapande på grundskolan.” 2020. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Nikolausson LGG. "Komponera mera" : En studie om kreativa lärandeprocesser i musikskapande på grundskolan. [Internet] [Thesis]. Linnaeus University; 2020. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:lnu:diva-99608.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Council of Science Editors:

Nikolausson LGG. "Komponera mera" : En studie om kreativa lärandeprocesser i musikskapande på grundskolan. [Thesis]. Linnaeus University; 2020. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:lnu:diva-99608

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

University of Helsinki

7. Huttunen, Kaapo. Musiikki ja ääni 2000-luvun suomalaisessa valtavirtaelokuvassa. Viiden elokuvan analyysiä.

Degree: Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies; Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning, 2015, University of Helsinki

URL: http://hdl.handle.net/10138/224207

► Tutkimuksessa analysoidaan viiden suomalaisen 2000-luvulla valmistuneen fiktiivisen elokuvan musiikkia ja äänisuunnittelua, pyrkimyksenä hahmottaa elokuvamusiikin ja -äänen toimintaa ja yhteispeliä suomalaisessa niin sanotussa valtavirtaelokuvassa. Tarkastellut elokuvat… (more)

▼ Tutkimuksessa analysoidaan viiden suomalaisen 2000-luvulla valmistuneen fiktiivisen elokuvan musiikkia ja äänisuunnittelua, pyrkimyksenä hahmottaa elokuvamusiikin ja -äänen toimintaa ja yhteispeliä suomalaisessa niin sanotussa valtavirtaelokuvassa. Tarkastellut elokuvat ovat: Äideistä parhain (ohj. Klaus Härö, 2005), Musta jää (ohj. Petri Kotwica, 2007), Havukka-ahon ajattelija (ohj. Kari Väänänen, 2009), Rare Exports (ohj. Jalmari Helander, 2010) ja Napapiirin sankarit (ohj. Dome Karukoski, 2010). Elokuvat valikoitiin eri tyylilajeista, jotta otos suomalaisen valtavirtaelokuvan kentästä olisi mahdollisimman heterogeeninen. Tämän lisäksi elokuvien valintakriteerinä oli hyvä katsojamenestys elokuvateattereissa. Tutkimusmetodologiassa yhdistyvät niin kvalitatiivinen kuin kvantitatiivinenkin tutkimusote. Elokuvamusiikkia ja -ääntä lähestytään deskriptiivis-analyyttisesti, joka edellyttää elokuvien auditiivisen materiaalin lähilukua sen laadullisiin ominaisuuksiin perehtyen. Tämän lisäksi tutkimuksessa myös luokitellaan ja tilastoidaan useita elokuvamusiikin ilmaisuun, kerrontaan ja toimintamekanismeihin liittyviä tekijöitä. Analyysissä elokuvien musiikeista etsitään niiden keskeiset temaattiset ainekset, sekä tarkastellaan niiden kuulokuvaa ja käyttötapoja. Lisäksi tutkimuksessa kiinnitetään huomiota elokuvamusiikin erilaisten funktioiden toteutumiseen. Tässä hyödynnetään erityisesti Anu Juvan laatimaa elokuvamusiikin funktioanalyysin mallia, eli etsitään elokuvien musiikeista niiden rakenteellisia, sisällöllisiä ja kokemuksellisia funktioita. Tutkimuksessa tarkastellaan myös elokuvien musiikkien suhdetta tarinasisältöön ja muuhun elokuvakerrontaan ja -ilmaisuun, sekä kiinnitetään huomiota niiden tarjoamiin samastumisprosesseihin. Elokuvaäänen osalta analyysissä keskitytään äänisuunnittelijan taiteelliseen työhön, erityisesti niin sanottuihin äänitehosteisiin, niiden funktioihin ja toimintamekanismeihin, narratiivisiin ja draamallisiin ulottuvuuksiin ja niiden yhteistoimintaan elokuvamusiikin kanssa. Elokuvamusiikin ja -äänen analyysin lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan lähdekriittisesti elokuvaääntä käsittelevää tutkimuskirjallisuutta ja muuta alan kirjallisuutta keskeisten elokuvaäänen teoriaan liittyvien käsitteiden – akusmaattisuuden ja kuulokulmaäänen – kautta, sekä tarkastellaan kriittisesti eri käsityksiä elokuvaäänen funktioista. Tässä yhteydessä esitellään myös uusi, yhdessä äänisuunnittelija Janne Jankerin kanssa laadittu elokuvaäänen funktioiden luettelo. Sen tarkoituksena on toimia aiemmin saatavilla olleita luettelointeja käytännöllisempänä äänianalyysin työkaluna. Tutkimuksessa nousevat esiin elokuvamusiikin ja -äänen moninaiset tavat vaikuttaa kuulija-katsojan elokuvakokemukseen ja elokuvan muotokieleen, sekä erilaiset tavat, joilla ne voivat olla vuorovaikutuksessa ja vaikuttaa toistensa toimintaan. Tutkimuksessa myös osoitetaan suomalaisen valtavirtaelokuvan sisältävän hyvin…

Subjects/Keywords: Musicology; Musiikkitiede; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Huttunen, K. (2015). Musiikki ja ääni 2000-luvun suomalaisessa valtavirtaelokuvassa. Viiden elokuvan analyysiä. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/224207

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Huttunen, Kaapo. “Musiikki ja ääni 2000-luvun suomalaisessa valtavirtaelokuvassa. Viiden elokuvan analyysiä.” 2015. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed April 10, 2021. http://hdl.handle.net/10138/224207.

MLA Handbook (7^th Edition):

Huttunen, Kaapo. “Musiikki ja ääni 2000-luvun suomalaisessa valtavirtaelokuvassa. Viiden elokuvan analyysiä.” 2015. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Huttunen K. Musiikki ja ääni 2000-luvun suomalaisessa valtavirtaelokuvassa. Viiden elokuvan analyysiä. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2015. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://hdl.handle.net/10138/224207.

Council of Science Editors:

Huttunen K. Musiikki ja ääni 2000-luvun suomalaisessa valtavirtaelokuvassa. Viiden elokuvan analyysiä. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2015. Available from: http://hdl.handle.net/10138/224207

University of Helsinki

8. Saari, Juhani. SININEN SOIVA SISIN - Psykoanalyyttis-musiikkiterapeuttinen näkökulma Krzysztof Kieślowskn elokuvaan Kolme väriä: Sininen ja sen ääniraitaan.

Degree: Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies; Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning, 2013, University of Helsinki

URL: http://hdl.handle.net/10138/166106

► Tämä tutkielma tarkastelee Krzysztof Kieślowskin elokuvaa Kolme väriä: Sininen sekä sen ääniraitaa. Tutkimuksen keskiössä on kysymys toistamisen merkityksestä ihmisen psyykkiselle toiminnalle: mitä musiikin toistumisella pitkin… (more)

Subjects/Keywords: Musicology; Musiikkitiede; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Saari, J. (2013). SININEN SOIVA SISIN - Psykoanalyyttis-musiikkiterapeuttinen näkökulma Krzysztof Kieślowskn elokuvaan Kolme väriä: Sininen ja sen ääniraitaan. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/166106

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Saari, Juhani. “SININEN SOIVA SISIN - Psykoanalyyttis-musiikkiterapeuttinen näkökulma Krzysztof Kieślowskn elokuvaan Kolme väriä: Sininen ja sen ääniraitaan.” 2013. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed April 10, 2021. http://hdl.handle.net/10138/166106.

MLA Handbook (7^th Edition):

Saari, Juhani. “SININEN SOIVA SISIN - Psykoanalyyttis-musiikkiterapeuttinen näkökulma Krzysztof Kieślowskn elokuvaan Kolme väriä: Sininen ja sen ääniraitaan.” 2013. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Saari J. SININEN SOIVA SISIN - Psykoanalyyttis-musiikkiterapeuttinen näkökulma Krzysztof Kieślowskn elokuvaan Kolme väriä: Sininen ja sen ääniraitaan. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2013. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://hdl.handle.net/10138/166106.

Council of Science Editors:

Saari J. SININEN SOIVA SISIN - Psykoanalyyttis-musiikkiterapeuttinen näkökulma Krzysztof Kieślowskn elokuvaan Kolme väriä: Sininen ja sen ääniraitaan. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2013. Available from: http://hdl.handle.net/10138/166106

University of Helsinki

9. Holmberg-Nordman, Lise. Kunnian kentät – suomalaisen kulttuuridiskurssin muutos vuosien 1966 ja 2016 valossa.

Degree: Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies; Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning, 2016, University of Helsinki

URL: http://hdl.handle.net/10138/174358

► Tutkielmani lähtökohtana on ollut vuoden 1966 massakulttuuridebatti, joka käytiin pääasiassa suomalaisten sanomalehtien sivuilla. Sen tutkimiseen päädyin proseminaarityön kautta, joka käsitteli säveltäjä Seppo Nummea kulttuurivaikuttajana. Massakulttuuridebattia… (more)

Subjects/Keywords: Musicology; Musiikkitiede; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Holmberg-Nordman, L. (2016). Kunnian kentät – suomalaisen kulttuuridiskurssin muutos vuosien 1966 ja 2016 valossa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/174358

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Holmberg-Nordman, Lise. “Kunnian kentät – suomalaisen kulttuuridiskurssin muutos vuosien 1966 ja 2016 valossa.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed April 10, 2021. http://hdl.handle.net/10138/174358.

MLA Handbook (7^th Edition):

Holmberg-Nordman, Lise. “Kunnian kentät – suomalaisen kulttuuridiskurssin muutos vuosien 1966 ja 2016 valossa.” 2016. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Holmberg-Nordman L. Kunnian kentät – suomalaisen kulttuuridiskurssin muutos vuosien 1966 ja 2016 valossa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://hdl.handle.net/10138/174358.

Council of Science Editors:

Holmberg-Nordman L. Kunnian kentät – suomalaisen kulttuuridiskurssin muutos vuosien 1966 ja 2016 valossa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/174358

University of Helsinki

10. Forsman, David. Zenbuddhalaisesta meditaatiosta roomalaiskatoliseen kontemplaatioon - Mukaiji ja Miserere.

Degree: Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies; Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning, 2018, University of Helsinki

URL: http://hdl.handle.net/10138/235697

► Tämän pro gradu –tutkielman aihe on vertaileva tutkimus kahden mietiskelymusiikkikappaleen välillä. Tutkimukseen valituista kappaleista toinen edustaa japanilaista zenbuddhalaista mietiskelymusiikin traditiota ja on nimeltään Mukaiji. Mukaiji… (more)

▼ Tämän pro gradu –tutkielman aihe on vertaileva tutkimus kahden mietiskelymusiikkikappaleen välillä. Tutkimukseen valituista kappaleista toinen edustaa japanilaista zenbuddhalaista mietiskelymusiikin traditiota ja on nimeltään Mukaiji. Mukaiji kuuluu rinzai-koulukunnan honkyoku-kokoelman shakuhachi-kappaleiden kolmeen klassikkoon ja on siksi pätevä edustamaan traditiotaan. Toinen tutkimukseen valittu kappale, Miserere, tulee roomalaiskatolisen latinalaisen kirkkolaulun traditiosta ja edustaa gregoriaanista rukouslaulumusiikkia. Miserere on ikoninen gregoriaanisen laulun kappale, jonka lyriikat ilmentävät kristillisiä teemoja ja siksi se on pätevä edustamaan roomalaiskatolista mietiskelymusiikkitraditiota. Tutkimuksessa pyritään selvittämään mietiskelymusiikin ilmiön essentiaalisia ja eksistentiaalisia ominaisuuksia sekä kysytään, miten uskonnollinen narratiivi vaikuttaa mietiskelymusiikin subjektin musikointiin. Menetelmät, joiden avulla näihin kysymyksiin etsitään vastauksia ovat katsaus tutkimuskirjallisuuteen ja historiaan, asiantuntijahaastattelut, partituurianalyysi sekä äänilevyjen kuuntelu. Traditioita pyritään ymmärtämään paremmin tutkimalla niiden esteettis-, eettis- ja uskonnollis-filosofisia konsepteja. Näitä pohditaan, kun etsitään traditioiden kappaleiden merkittäviä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Tutkimuksesta saatuja vastauksia käytetään hyödyksi tutkimuksen johtopäätöksissä. Tuloksissa ja johtopäätöksissä selvisi mietiskelymusiikin ilmiön essentiaalisia ja eksistentiaalisia ominaisuuksia. Essentiaaliset ominaisuudet olivat pääsosin uskonnollisesta narratiivista riippumattomia tekijöitä kuten rituaalisidonnaisuus, säestyksettömyys, koruttomuus, vapaa rytminkuljetus ja melankolinen sointi. Eksistentiaaliset ominaisuudet olivat pääosin uskonnolliseen narratiiviin sidottuja tekijöitä kuten se, mihin mystiikan ydin mietiskelymusiikkissa kohdistuu. Uskonnollinen narratiivi vaikutti mietiskelymusiikin subjektin musikointiin siten, että se antoi narratiivistaan riippuen erilaisia muotoja mietiskelymusikoinnin harjoittamiseen ja erilaisia päämääriä mietiskelymusikoinnin subjektille.

Subjects/Keywords: musiikkitiede; Musicology; musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Forsman, D. (2018). Zenbuddhalaisesta meditaatiosta roomalaiskatoliseen kontemplaatioon - Mukaiji ja Miserere. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/235697

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Forsman, David. “Zenbuddhalaisesta meditaatiosta roomalaiskatoliseen kontemplaatioon - Mukaiji ja Miserere.” 2018. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed April 10, 2021. http://hdl.handle.net/10138/235697.

MLA Handbook (7^th Edition):

Forsman, David. “Zenbuddhalaisesta meditaatiosta roomalaiskatoliseen kontemplaatioon - Mukaiji ja Miserere.” 2018. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Forsman D. Zenbuddhalaisesta meditaatiosta roomalaiskatoliseen kontemplaatioon - Mukaiji ja Miserere. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2018. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://hdl.handle.net/10138/235697.

Council of Science Editors:

Forsman D. Zenbuddhalaisesta meditaatiosta roomalaiskatoliseen kontemplaatioon - Mukaiji ja Miserere. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2018. Available from: http://hdl.handle.net/10138/235697

University of Helsinki

11. Kujanpää, Emmi. ”Sielu sydämen sylissä” : Bulgarialainen laulu transnationaalisena ilmiönä.

Degree: Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies; Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning, 2016, University of Helsinki

URL: http://hdl.handle.net/10138/175422

► Bulgarialaista kansan- ja kuorolaulua voidaan pitää transnationaalisena eli ylirajaisena ilmiönä. Transnationaalisuus tarkoittaa valtioiden ja arvomaailmojen rajat ylittäviä prosesseja, joihin liittyy ihmisten, kulttuurin, politiikan ja sosiaalisten… (more)

▼ Bulgarialaista kansan- ja kuorolaulua voidaan pitää transnationaalisena eli ylirajaisena ilmiönä. Transnationaalisuus tarkoittaa valtioiden ja arvomaailmojen rajat ylittäviä prosesseja, joihin liittyy ihmisten, kulttuurin, politiikan ja sosiaalisten ilmiöiden liikkuvuus (Rautiainen-Keskustalo 2013, 322). Bulgarialainen laulu on vahvasti sekä paikallista että valtioiden rajat ylittävää laulukulttuuria. Bulgarialaista laulua, ja erityisesti kuorolaulua, harrastetaan tai esitetään ammattimaisesti tällä hetkellä muun muassa Yhdysvalloissa ja eri Euroopan maissa. Mirjana Laušević on tutkinut balkanilaista musiikkia ja tanssia transnationaalisena ilmiönä Yhdysvalloissa. Transnationaalisuuden rinnalla bulgarialainen kansanlaulukulttuuri on Bulgarian sisällä elävää, pääasiassa naisten esittämää lauluperinnettä, joka koostuu useasta historiallisesta tyylikerrostumasta. Pro gradu -tutkielmassa käsitellään bulgarialaista laulua transnationaalisena ilmiönä Suomessa. Tutkielmaa varten on haastateltu viittä Suomessa asuvaa bulgarialaisen laulun harrastajaa, jotka on valittu mukaan pitkäaikaisen harrastajuuden perusteella. Yksi haastateltavista on Suomessa asuva bulgarialainen, neljä muuta ovat suomalaisia. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastattelut ovat käsitelleet transnationaalisuutta sekä transnationaalisen oppimisen tapoja. Lisäksi on kysytty naisten laulukulttuurista ja äänenkäyttötapaan liittyvistä kehollisuuden kokemuksista. Tutkimushaastatteluiden ohella mukana on autoetnografinen näkökulma, joka pohjautuu Carolyn Ellisin (2004), Barbara Tedlockin (2016) ja Tami Spryn (2016) käsityksiin autoetnografiasta. Olen pyrkinyt autoetnografisella tutkimusmetodilla syventämään taustateorian, lähdemateriaalin ja haastatteluiden antamaa tietoa ja nivonut mukaan henkilökohtaisia bulgarialaisen laulun esitys- ja opetuskokemuksia vuoropuhelussa haastatteluanalyysin kanssa. Tutkimushaastatteluista nousee esille, että bulgarialaisen kansanlaulun transnationaalisuus on Suomessa monikerroksellista, ja että ylirajaista vuorovaikutusta tapahtuu sekä paikallisella että Suomen valtion rajat ylittävällä tasolla. Suomalainen ja bulgarialainen perinne muodostavat keskenään erilaisia taidehybridejä, ja perinteiden yhdistäminen on uutta luovaa. Suomalaishaastateltavat eivät näe bulgarialaisen laulun ja esittämisessä perinnettä säilyttävää merkitystä Lauševićin (2007) haastattelemien yhdysvaltalaisharrastajien tavoin. Nationalismin nousu ja bulgarialaisen kansanmusiikin historian kytkeytyminen kansallismielisyyteen näkyvät haastateltujen vastauksissa vastakkaisina kokemuksina. Suurin osa haastatelluista ei ole saanut negatiivisia palautetta itselle vieraan perinteen esittämisestä, mutta ei-bulgarialaisen oikeutta esittää bulgarialaista perinnettä on myös kyseenalaistettu. Tutkielman haastateltavat eivät ilmaise yhteyttä bulgarialaisen laulun ja feminismin välillä. Tulos poikkeaa Lauševićin (emt.) tutkimuksesta, jonka mukaan bulgarialainen laulu ja feminismi ovat linkittyneet toisiinsa Yhdysvalloissa.…

Subjects/Keywords: Musicology; Musiikkitiede; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Kujanpää, E. (2016). ”Sielu sydämen sylissä” : Bulgarialainen laulu transnationaalisena ilmiönä. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/175422

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Kujanpää, Emmi. “”Sielu sydämen sylissä” : Bulgarialainen laulu transnationaalisena ilmiönä.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed April 10, 2021. http://hdl.handle.net/10138/175422.

MLA Handbook (7^th Edition):

Kujanpää, Emmi. “”Sielu sydämen sylissä” : Bulgarialainen laulu transnationaalisena ilmiönä.” 2016. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Kujanpää E. ”Sielu sydämen sylissä” : Bulgarialainen laulu transnationaalisena ilmiönä. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://hdl.handle.net/10138/175422.

Council of Science Editors:

Kujanpää E. ”Sielu sydämen sylissä” : Bulgarialainen laulu transnationaalisena ilmiönä. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/175422

University of Helsinki

12. Elomaa, Hannu. Oscar Petersonin tyyli "C Jam Bluesissa": Oscar Peterson's Style in "C Jam Blues".

Degree: Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies; Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning, 2013, University of Helsinki

URL: http://hdl.handle.net/10138/39655

► Jazzmusiikissa käytettiin sävellysten ja improvisoinnin pohjana yleisesti bluesista periytyvää, 1800-luvun lopulla syntynyttä 12-tahtista sointukiertoa vielä bebop-kaudella toisen maailmansodan jälkeen. Sointukiertoa reharmonisoitiin, mutta tonaalinen perusrakenne pysyi… (more)

▼ Jazzmusiikissa käytettiin sävellysten ja improvisoinnin pohjana yleisesti bluesista periytyvää, 1800-luvun lopulla syntynyttä 12-tahtista sointukiertoa vielä bebop-kaudella toisen maailmansodan jälkeen. Sointukiertoa reharmonisoitiin, mutta tonaalinen perusrakenne pysyi jokseenkin samana. Useat nimekkäät jazzmuusikot levyttivät oman blues-kiertoon perustuvan sävellyksensä tai oman versionsa jonkun toisen muusikon tunnetuksi tekemästä teemasta. Swing-tyylisen jazzin tunnetuimpiin nimiin lukeutuva Duke Ellington (1899 - 1974) levytti C Jam Bluesin vuonna 1942. Sen jälkeen useat jazzmuusikot levyttivät siitä oman versionsa. Tutkin työssäni, millainen pianisti Oscar Petersonin (1925 - 2007) tyyli oli hänen C Jam Blues -levytyksissään ja miten hänen tyylinsä muuttui jazzmusiikin niin sanotun bebopmurroksen aikana. Ensisijainen tutkimuskohteeni on vuonna 1962 levytetty, Night Train -levyllä ilmestynyt versio. Toissijainen tutkimuskohteeni on vuonna 1945 ilmestynyt versio. Hypoteesini on, että Oscar Petersonin tyyli vuoden 1962 C Jam Bluesissa oli yhdistelmä bluesia, swingiä ja bebopia. Lisäksi otaksun, että verrattaessa äänitettä vuoden 1945 versioon hän oli hylännyt elementtejä, jotka eivät olleet bebop-kaudelle tyypillisiä. Tutkimus jakautuu kahteen osaan: 1) taustatutkimukseen, jossa kontekstualisoin äänitteet kartoittamalla jazzin kehitystä sen edeltäjistä bluesista ja ragtimesta bebop-kaudelle asti erityisesti jazzpianon näkökulmasta 2) musiikin teoriaan perustuvaan musiikkianalyysiin: analysoin vuoden 1962 version soololinjan transkription avulla sekä vuoden 1945 version auditiivisella analyysilla. Tutkielmani osoittaa, että Peterson käytti vuoden 1962 C Jam Bluesissaan , paitsi blues- ja swing-tyylisiä, myös bebop-pianismille ominaisia elementtejä, joskin säästeliäästi. Verrattaessa kahta C Jam Blues -levytystä voidaan todeta, että hän oli hylännyt jazzin aiempiin kehitysvaiheisiin kuuluneita tyylipiirteitä, joita hän käytti vielä vuonna 1945.

Subjects/Keywords: Musicology; Musiikkitiede; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Elomaa, H. (2013). Oscar Petersonin tyyli "C Jam Bluesissa": Oscar Peterson's Style in "C Jam Blues". (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/39655

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Elomaa, Hannu. “Oscar Petersonin tyyli "C Jam Bluesissa": Oscar Peterson's Style in "C Jam Blues".” 2013. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed April 10, 2021. http://hdl.handle.net/10138/39655.

MLA Handbook (7^th Edition):

Elomaa, Hannu. “Oscar Petersonin tyyli "C Jam Bluesissa": Oscar Peterson's Style in "C Jam Blues".” 2013. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Elomaa H. Oscar Petersonin tyyli "C Jam Bluesissa": Oscar Peterson's Style in "C Jam Blues". [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2013. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://hdl.handle.net/10138/39655.

Council of Science Editors:

Elomaa H. Oscar Petersonin tyyli "C Jam Bluesissa": Oscar Peterson's Style in "C Jam Blues". [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2013. Available from: http://hdl.handle.net/10138/39655

University of Helsinki

13. Björn, Sami Juhani. Kaikuja tulevaisuudesta : Musiikin funktiot Ridley Scottin elokuvassa Blade Runner.

Degree: Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies; Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning, 2013, University of Helsinki

URL: http://hdl.handle.net/10138/39957

► Tutkielmassa tarkastellaan musiikin funktioita ja merkityksiä Ridley Scottin ohjaamassa tieteiselokuvassa Blade Runner: The Final Cut (2007). Elokuvan ensimmäinen versio Blade Runner sai ensi-iltansa vuonna 1982… (more)

▼ Tutkielmassa tarkastellaan musiikin funktioita ja merkityksiä Ridley Scottin ohjaamassa tieteiselokuvassa Blade Runner: The Final Cut (2007). Elokuvan ensimmäinen versio Blade Runner sai ensi-iltansa vuonna 1982 ja se on vuosien saatossa osoittautunut yhdeksi viime vuosikymmenien merkittävimmäksi tieteiselokuvaksi ja saavuttanut lajityypissään kulttielokuvan aseman. Elokuva perustuu löyhästi Philip K. Dickin romaaniin Do Androids Dream of Electric Sheep? (1968) ja tyyliltään se on sekoitus kyberpunkia ja film noiria. Elokuvan juoni keskittyy seuraaman Harrison Fordin tähdittämän ex-poliisi Rick Deckardin edesottamuksia, kun tämä yrittää jäljittää ja tuhota neljää vaarallista androidia lähitulevaisuuden dystooppisessa Los Angelesissa. Toiminta- ja dekkaripiirteittensä lisäksi elokuvan tarina tarjoaa syvällisiä ja filosofisia kysymyksiä, kuten missä kulkee tekoälyllä varustetun koneen ja ihmisen välinen raja? Tutkielma kuuluu elokuvamusiikin tutkimuksen kenttään ja sen tarkoituksena on selvittää, millaisia funktioita Blade Runnerin musiikilla on ja miten nämä funktiot toteutuvat. Tätä kautta pyrkimyksenä on selvittää sitä, millainen merkitys musiikilla voi olla esimerkiksi tieteiselokuvan tarinankerronnassa, tunnelman säätelyssä, genren määrittämisessä sekä futuristisen tarinamaailman kuvaamisessa. Tutkimusaineistona on elokuvan viimeisin versio Blade Runner: The Final Cut (2007) sekä elokuvan virallinen soundtrack Blade Runner: Vangelis (1994). Elokuvan soundtrack toimii kuitenkin etupäässä vain referenssinä elokuvissa esiintyvien musiikkien nimiin. Analyysi keskittyykin pääosin kuvan ja musiikin välisiin suhteisiin, ei yksinomaan musiikkiin itseensä. Tutkielman analyysi pohjautuu Anu Juvan kehittelemään elokuvamusiikin funktioanalyysiin, joka tarjoaa käsitteitä ja keinoja elokuvamusiikin kokemuksellisten, rakenteellisten, sisällöllisten ja ulkoisten funktioiden tarkasteluun. Tämän lisäksi analyysissä hyödynnetään Claudia Gorbmanin klassisen Hollywoodin musiikkikonventioista tekemiä havaintoja, sekä Michel Chionin, David Bordwellin ja Kristin Thompsonin esittämiä näkemyksiä äänen ja kuvan suhteesta elokuvassa. Tutkimus tuo esiin musiikin lukuisat funktiot ja merkitykset Blade Runner: The Final Cut (2007) -elokuvassa. Musiikki vaikuttaa esimerkiksi elokuvan katsomiskokemukseen verraten hitaan tempon ja ambient-piirteittensä kautta luoden näin elokuvaan rauhallista tunnelmaa. Lisäksi musiikki tukee elokuvan esteettistä ja rakenteellista yhtenäisyyttä, lisää futuristisesta tarinamaailmasta katsojille välittyvää informaatiota sekä elektronisen tyylinsä kautta auttaa alleviivaamaan elokuvan kuulumista nimenomaan tieteiselokuvien genreen. Näiden lisäksi tutkimus osoittaa myös musiikin suuren merkityksen elokuvan katsomiskokemuksessa yleisemmälläkin tasolla. Nykyisellään elokuvatutkimus ja elokuvakritiikki keskittyvät etupäässä elokuvan visuaalisiin ja narratiivisiin aspekteihin ja jättävät ääniraidan ja sen mukana musiikin ja sen merkitykset verraten vähälle huomiolle. Tämä on sääli, sillä kuten tämä…

Subjects/Keywords: Musicology; Musiikkitiede; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Björn, S. J. (2013). Kaikuja tulevaisuudesta : Musiikin funktiot Ridley Scottin elokuvassa Blade Runner. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/39957

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Björn, Sami Juhani. “Kaikuja tulevaisuudesta : Musiikin funktiot Ridley Scottin elokuvassa Blade Runner.” 2013. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed April 10, 2021. http://hdl.handle.net/10138/39957.

MLA Handbook (7^th Edition):

Björn, Sami Juhani. “Kaikuja tulevaisuudesta : Musiikin funktiot Ridley Scottin elokuvassa Blade Runner.” 2013. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Björn SJ. Kaikuja tulevaisuudesta : Musiikin funktiot Ridley Scottin elokuvassa Blade Runner. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2013. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://hdl.handle.net/10138/39957.

Council of Science Editors:

Björn SJ. Kaikuja tulevaisuudesta : Musiikin funktiot Ridley Scottin elokuvassa Blade Runner. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2013. Available from: http://hdl.handle.net/10138/39957

University of Helsinki

14. Miettinen, Ari. Moodit, riffit ja modulaatiot Metallican albumilla ...And Justice for All.

Degree: Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies; Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning, 2013, University of Helsinki

URL: http://hdl.handle.net/10138/39991

► Tutkielmassa selvitetään, miltä Metallican 1980-luvun loppupuolen thrash metal -tyyli näyttää, kun sitä tarkastellaan sävellajin käsitteen näkökulmasta. Thrash metal enimmäkseen ei noudata duurimollitonaalisen musiikin harmonismelodisia lainalaisuuksia,… (more)

▼ Tutkielmassa selvitetään, miltä Metallican 1980-luvun loppupuolen thrash metal -tyyli näyttää, kun sitä tarkastellaan sävellajin käsitteen näkökulmasta. Thrash metal enimmäkseen ei noudata duurimollitonaalisen musiikin harmonismelodisia lainalaisuuksia, vaan musiikissa esiintyvät asteikkorakenteet ovat pikemminkin nähtävissä modaalisina. Analyysin aineistona on vuonna 1988 ilmestynyt Metallican albumi ...And Justice for All. Analyysi on rajattu kitarariffeihin ja laulumelodioihin, joten kitarasoolojen modaalisia piirteitä ei tutkielmassa käsitellä. Thrash metal on yksi niistä suuntauksista, jotka syntyivät 1980-luvulla heavy metalin jakaantuessa useaksi ala-genreksi. Thrash metalin tärkeimmät vaikutteet olivat brittiläinen uuden aallon heavy metal (NWOBHM) ja amerikkalainen hardcore punk, ja sen synty on osittain nähtävissä vastareaktiona 1980-luvulla suurta kaupallista menestystä ja medianäkyvyyttä saavuttaneille heavy metal-tyyleille. 1980-luvun thrash metal -yhtyeistä Metallica nousi suosituimmaksi. Tutkielman teoreettisena taustana ovat aiemmat rockin musiikkianalyysia sekä modaalisuutta metal-musiikissa käsittelevät tutkimukset (esim. Esa Lilja, Allan Moore ja Glenn Pillsbury), sekä tonaalisen musiikin harmoniaa käsittelevät oppikirjat (esim. Erkki Salmenhaara ja Diether de la Motte). Tutkielmassa käydään läpi lokristen, fryygisten, aiolisten, ja muihin moodeihin perustuvien riffien tyypilliset piirteet ja roolit kappaleiden osina. Metallican modaalisen tyylin sävellajivaihdosten analysoimiseksi tutkielmassa käytetään neljä erilaista modulaatiotyyppiä toisistaan erottavaa modulaatiotaulukkoa. Taulukon pohjalta modulaatioita tarkastellaan suhteessa kolmeen teoreettiseen käsitteeseen: tonaalinen keskus, sävelvarasto ja moodi. Analyysin mukaan jokaisella modulaatiotyypillä on albumilla omat erityiset roolinsa riffien välisten kontrastien luomisessa. Tietyissä kappaleissa valittujen modulaatiotyyppien käyttö luo koherenssia koko kappaleen tasolla.

Subjects/Keywords: Musicology; Musiikkitiede; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Miettinen, A. (2013). Moodit, riffit ja modulaatiot Metallican albumilla ...And Justice for All. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/39991

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Miettinen, Ari. “Moodit, riffit ja modulaatiot Metallican albumilla ...And Justice for All.” 2013. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed April 10, 2021. http://hdl.handle.net/10138/39991.

MLA Handbook (7^th Edition):

Miettinen, Ari. “Moodit, riffit ja modulaatiot Metallican albumilla ...And Justice for All.” 2013. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Miettinen A. Moodit, riffit ja modulaatiot Metallican albumilla ...And Justice for All. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2013. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://hdl.handle.net/10138/39991.

Council of Science Editors:

Miettinen A. Moodit, riffit ja modulaatiot Metallican albumilla ...And Justice for All. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2013. Available from: http://hdl.handle.net/10138/39991

University of Helsinki

15. Kontro, Miia. ”Musiikki antoi meille toivoa” : Hermeneuttis-fenomenologinen tapaustutkimus turbofolkin merkityksestä 1990-luvun Serbiassa.

Degree: Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies; Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning, 2013, University of Helsinki

URL: http://hdl.handle.net/10138/40299

► Turbofolkin kulta-aika 1990-luvun Jugoslaviassa ajoittui poliittisesti ja historiallisesti merkittävään ajanjaksoon. Perinteistä kansanmusiikkia ja länsimaista tanssimusiikkia yhdistelevän turbofolkin keskuspaikka oli Serbiassa, mutta sodista huolimatta se oli… (more)

Subjects/Keywords: Musicology; Musiikkitiede; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Kontro, M. (2013). ”Musiikki antoi meille toivoa” : Hermeneuttis-fenomenologinen tapaustutkimus turbofolkin merkityksestä 1990-luvun Serbiassa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/40299

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Kontro, Miia. “”Musiikki antoi meille toivoa” : Hermeneuttis-fenomenologinen tapaustutkimus turbofolkin merkityksestä 1990-luvun Serbiassa.” 2013. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed April 10, 2021. http://hdl.handle.net/10138/40299.

MLA Handbook (7^th Edition):

Kontro, Miia. “”Musiikki antoi meille toivoa” : Hermeneuttis-fenomenologinen tapaustutkimus turbofolkin merkityksestä 1990-luvun Serbiassa.” 2013. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Kontro M. ”Musiikki antoi meille toivoa” : Hermeneuttis-fenomenologinen tapaustutkimus turbofolkin merkityksestä 1990-luvun Serbiassa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2013. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://hdl.handle.net/10138/40299.

Council of Science Editors:

Kontro M. ”Musiikki antoi meille toivoa” : Hermeneuttis-fenomenologinen tapaustutkimus turbofolkin merkityksestä 1990-luvun Serbiassa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2013. Available from: http://hdl.handle.net/10138/40299

University of Helsinki

16. Laitinen, Martti. Uupumaton uurastus : Tarkastelu Ilmari Krohnin elämänvaiheista ja sävellystuotannosta kevääseen 1905 asti.

Degree: Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies; Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning, 2014, University of Helsinki

URL: http://hdl.handle.net/10138/135232

► Ilmari Krohn (1867 - 1960) teki monipuolisen elämäntyön säveltäjänä, urkurina ja musiikkitieteen ylimääräisenä professorina. Hän sävelsi mm. oratoriot Ikiaartehet ja Voittajat, oopperan Tuhotulva, Johannes-passion, musiikinhistorian… (more)

▼ Ilmari Krohn (1867 - 1960) teki monipuolisen elämäntyön säveltäjänä, urkurina ja musiikkitieteen ylimääräisenä professorina. Hän sävelsi mm. oratoriot Ikiaartehet ja Voittajat, oopperan Tuhotulva, Johannes-passion, musiikinhistorian ainoan kaikki 150 psalmia sisältävän Psalttarin, orkesteriteoksia, kantaatteja, rukoushetkiä ja kymmeniä pienempiä vokaali- ja instrumentaalisävellyksiä. Olen muusikkona mieltynyt Krohnin laajaan sävellystuotantoon, jota esitetään valitettavan vähän. Tästä syystä olen halunnut selvittää, 1) mitä ja millaisia teoksia hän sävelsi, 2) millaisen elämän hän eli, ja 3) millaisia yhteyksiä hänen elämällään ja tuotannollaan on. Jill Leporen määritelmän mukaan tutkielma on biografinen: pyrin rakentamaan Krohnin elämästä eheän kokonaiskuvan hänen historiallisen merkittävyytensä vuoksi. Historiantutkimus pyrkii etenkin lähteitä vertailemalla hahmottamaan tapahtumia ja ilmiöitä yhteydessä sekä samanaikaiseen ympäristöön että ajan myötä tapahtuneeseen kehitykseen. Lähdekritiikki muodostaa siinä käytetyn menetelmän, jolla kunkin lähteen suhdetta menneisyyteen selvitetään. Tällöin arvioidaan lähteen syntyolosuhteita, alkuperäisiä funktioita, laatijan ominaisuuksia ja pyrkimyksiä sekä lähteen ajallista välimatkaa sen kuvaamiin tapahtumiin. Lisäksi on pohdittava sen tarjoamaa informaatiota kysymyksenasettelun kannalta. Suurin osa tutkielman valmistelusta on ollut arkistotyötä Kansalliskirjastossa, Kansallisarkistossa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa sekä muissa arkistoissa Suomessa, Saksassa ja Ranskassa. Työn aikana olen perehtynyt hyvin laajaan aikalaisaineistoon: Krohnin kirjeisiin, julkaisuihin, sävellyskäsikirjoituksiin, asiakirjoihin ja muihin papereihin sekä häntä ja hänen sävellyksiään koskeviin lehtiarvosteluihin ja -uutisiin. Krohnin elämän tarkastelu on johdattanut minut yhä uusien lähteiden äärelle, ja toisaalta lähteiden myötä olen voinut ymmärtää hänen elämäänsä paremmin. Tutkielma päättyy kevääseen 1905, jolloin Krohn jäi leskeksi ja alkoi seurustella Hilja Haahden kanssa. Heidän 55-vuotinen taiteellinen yhteistyönsä vaatisi oman tutkimuksensa. Julius Krohnin nuorin poika Ilmari Krohn sai lapsuudenkodistaan kansallisen, kansainvälisen ja uskonnollisen peruseetoksen. Hänen monipuolisen lahjakkuutensa vahvimmaksi linjaksi osoittautui musiikki. Krohn sai pianonsoitonopettajikseen Suomen parhaita voimia ja aloitti säveltämisen noin 12-vuotiaana. Opiskeltuaan vuoden yliopistossa Krohn teki ensimmäisen kansansävelmien keruumatkansa 1886. Tämän jälkeen hän vietti neljä vuotta Leipzigin konservatoriossa opiskellen pianon- ja urkujensoittoa sekä sävellystä, josta tuli hänen tärkein oppiaineensa käsikivun vuoksi. Julius Krohnin kuoltua 1888 hänen tärkeimmäksi neuvonantajakseen tuli Kaarle-veli. Saksalaisen romantiikan tyylisessä varhaistuotannossa esiin nousevat ensin pianoteokset ja yksinlaulut, sitten kuoro- ja kamarimusiikki ja lopuksi orkesteriteokset. Kansanlaulusovituksia hän teki koko elämänsä ajan. Helsinkiin palattuaan Krohn sävelsi etenkin…

Subjects/Keywords: Musicology; Musiikkitiede; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Laitinen, M. (2014). Uupumaton uurastus : Tarkastelu Ilmari Krohnin elämänvaiheista ja sävellystuotannosta kevääseen 1905 asti. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/135232

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Laitinen, Martti. “Uupumaton uurastus : Tarkastelu Ilmari Krohnin elämänvaiheista ja sävellystuotannosta kevääseen 1905 asti.” 2014. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed April 10, 2021. http://hdl.handle.net/10138/135232.

MLA Handbook (7^th Edition):

Laitinen, Martti. “Uupumaton uurastus : Tarkastelu Ilmari Krohnin elämänvaiheista ja sävellystuotannosta kevääseen 1905 asti.” 2014. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Laitinen M. Uupumaton uurastus : Tarkastelu Ilmari Krohnin elämänvaiheista ja sävellystuotannosta kevääseen 1905 asti. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2014. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://hdl.handle.net/10138/135232.

Council of Science Editors:

Laitinen M. Uupumaton uurastus : Tarkastelu Ilmari Krohnin elämänvaiheista ja sävellystuotannosta kevääseen 1905 asti. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2014. Available from: http://hdl.handle.net/10138/135232

University of Helsinki

17. Aittoniemi, Toni. Cultural and Musical Dimensions of Goa Trance and Early Psychedelic Trance in Finland : The history, translation and localization of an internationally mobile electronic dance-music scene.

Degree: Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies; Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning, 2012, University of Helsinki

URL: http://hdl.handle.net/10138/34536

► Goa trancella on vuosikymmenien pituinen historia, sen ensimmäiset kulttuuriset osatekijät syntyivät jo 60-luvun USA:ssa ja kehittyivät sitten Goalla Intiassa 70- ja 80-lukujen aikana. Näiden tekijöiden… (more)

▼ Goa trancella on vuosikymmenien pituinen historia, sen ensimmäiset kulttuuriset osatekijät syntyivät jo 60-luvun USA:ssa ja kehittyivät sitten Goalla Intiassa 70- ja 80-lukujen aikana. Näiden tekijöiden kypsyttyä alakulttuurisiksi länsimaissa, uudistuneet käsitykset nuorten roolista yhteiskunnassa johtivat lisääntyvään nuorten matkailuun ja jopa paikallaan pysyvän elämäntavan osittaiseen hylkäämiseen. Goa trancesta kehittyi täysikuun tanssijuhlissa trooppisissa maissa tapaavan nuorison musiikki, kulttuuri ja tunnusmerkki. Nämä nuoret olivat uusi maailmanmatkaajien ryhmä joiden arvomaailmaa ohjasi itsensä kehittäminen, mystisismi, vaihtoehtoiset elämäntavat ja vaihtoehtoinen hengellisyys. Goa trance saapui suomeen samojen ihmisten mukana, kun kansainvälinen travellereiden ryhmä seurasi suomalaista Ior Bockia Goalta Suomeen vuonna 1987. Goa trance juhlat hänen kesäasunnollaan Sipoossa alkoivat samana kesänä ja jatkuivat vuoteen 1988 asti. Vuodesta 1988 samanlainen ilmiö alkoi näkyä ja vaikuttaa myös muualla maailmassa. Uusia Goa trance juhlia järjestäviä ryhmiä alkoi syntyä Suomeen 1992, ja samana vuonna tehtiin täällä myös ensimmäiset Goa trance musiikin tuottamiseen tähtäävät kokeilut. Tässä historiallisessa tutkimuksessa käytetään musiikkianalyysiä siltana sosio-kulttuurisen ja etnografisen analyysin välillä. Sen hypoteesi on että Goa trance musiikista on löydettävissä järjestelmä joka heijastaa ja kuvaa kulttuurista arvomaailmaa. Tätä samaa järjestelmää käyttäen on mahdollista tutkia kuinka suomalainen Goa trance musiikki ja kulttuuri heijastelivat eri puolia alkuperäisestä ja kansainvälisestä Goa trance kulttuurista, sekä sitä kuinka muuntuminen suomalaiseksi tapahtui. Tutkimus on materiaalilähtöinen, nojaten pääasiallisimmin 1990-luvun Suomen Goa trance kulttuurissa vaikuttaneiden avainhenkilöiden haastatteluihin, äänitelähteisiin DAT-nauhoilla ja c-kaseteilla sekä tänä ajanjaksona julkaistuun musiikkin. Toissijaisina lähteinä toimivat toiset, lähinnä etnografiset julkaisut ja artikkelit aiheesta sekä dokumenttielokuvat. Fikentscherin, Thorntonin, Taylorin, St. Johnin sekä D Andrean sosio-kulttuuriset ja antropologiset tutkimukset elektronisen tanssimusiikin kulttuureista ovat sekä tutkimuksen edelläkävijät että osittain myös sen akateeminen viitekehys. Uuden etnomusikologian soveltamisen lisäksi, tutkimuksessa suositaan kognitiivista näkökulmaa, muun muuassa John Blackingin etnomusikologian, psykoakustiikan ja kognitiivisen musiikkikokemuksen mallintamisen muodossa. Yleistä kulttuurin semiotiikka käytetään niin ikään kehitettyjen käyttäytymismallien tukemiseen. Musiikkianalyysi muodostaa suuren osan tutkimuksesta, ja siinä pyritään muodostamaan teoria ominaispiirteistä ja omintakeisuuksista sekä tyylipiirteistä joita sitten sovelletaan kulttuurisen analyysin viitekehyksessä. Kaiken musiikkianalyysin tukena toimivat nuotinnokset lähdemateriaaleista. Analyysimetodologia muodostuu etnomusikologisen ja länsimaisen musiikkianalyysin metodeista joita on täydennetty Hastyn modernilla projektiivisella…

Subjects/Keywords: Musicology; Musiikkitiede; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Aittoniemi, T. (2012). Cultural and Musical Dimensions of Goa Trance and Early Psychedelic Trance in Finland : The history, translation and localization of an internationally mobile electronic dance-music scene. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/34536

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Aittoniemi, Toni. “Cultural and Musical Dimensions of Goa Trance and Early Psychedelic Trance in Finland : The history, translation and localization of an internationally mobile electronic dance-music scene.” 2012. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed April 10, 2021. http://hdl.handle.net/10138/34536.

MLA Handbook (7^th Edition):

Aittoniemi, Toni. “Cultural and Musical Dimensions of Goa Trance and Early Psychedelic Trance in Finland : The history, translation and localization of an internationally mobile electronic dance-music scene.” 2012. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Aittoniemi T. Cultural and Musical Dimensions of Goa Trance and Early Psychedelic Trance in Finland : The history, translation and localization of an internationally mobile electronic dance-music scene. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2012. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://hdl.handle.net/10138/34536.

Council of Science Editors:

Aittoniemi T. Cultural and Musical Dimensions of Goa Trance and Early Psychedelic Trance in Finland : The history, translation and localization of an internationally mobile electronic dance-music scene. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2012. Available from: http://hdl.handle.net/10138/34536

University of Helsinki

18. Lönnblad, Irene. Political Elements in the Music of M.I.A.

Degree: Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies; Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning, 2012, University of Helsinki

URL: http://hdl.handle.net/10138/34538

► Populaarimusiikki heijastaa usein aikansa poliittisia suuntauksia ja aatteita vaikka sitä pidetään pinnallisena ja viihteellisenä musiikin kenttänä. Yksi nykypäivän poliittisimmista artisteista on Sri Lankalaista Tamili alkuperää… (more)

▼ Populaarimusiikki heijastaa usein aikansa poliittisia suuntauksia ja aatteita vaikka sitä pidetään pinnallisena ja viihteellisenä musiikin kenttänä. Yksi nykypäivän poliittisimmista artisteista on Sri Lankalaista Tamili alkuperää edustava M.I.A., joka on viimeisen vuosikymmenen aikana vakiinnuttanut asemansa yhtenä populaarimusiikin mielenkiintoisimpana tähtenä. Tämä pro gradu -tutkielma keskittyy tarkastelemaan minkälaisia poliittisia elementtejä M.I.A.:n musiikista löytyy ja miten nämä elementit haastavat populaarimusiikissa vallitsevia valtahierarkioita. M.I.A.:n musiikkia lähestytään kolmesta näkökulmasta, jotka kaikki omalla tavallaan tuovat esiin erilaisia poliittisia merkityksiä ja viittauksia. Teknologiaan keskittyvä kappale tarkastelee Internetin, uusien teknologioiden ja ohjelmistojen rooleja M.I.A.:n tavassa tehdä ja jakaa musiikkia. Teoreettisena pohjana käytetään Timothy D. Taylorin (1997, 2001) ja Sanna Rojolan (2007) tekstejä. Kulttuurisesta näkökulmasta M.I.A.:n pakolaistausta nostaa esiin mielenkiintoisia kaksinjakoja paikallisten ja globaalien tyylien sekä vallitsevan kulttuurin ja sen eri alakulttuurien välille. Myös M.I.A.:n etninen alkuperä ja eri musiikilliset tyylilajit otetaan huomioon tarkastellessa hip hopin merkitystä hänen musiikissaan. Lähteinä käytetään Marcyliena Morganin (2009) ja Halifu Osumaren (2007) kirjoituksia rapista ja hip hopista kun taas kulttuuriset valtasuhteet heijastavat Stephen Duncomben (2002) ajatuksia. Uusia ulottuvuuksia M.I.A.:n musiikin poliittisuuteen saadaan kun sitä tarkastellaan naistutkimuksen näkökulmasta. M.I.A.:n rooli populaarimusiikin ja musiikkiteollisuuden kentällä poikkeaa niistä rooleista, joita naisartistit yleensä toistavat saavuttaakseen menestystä. Ne tavat, joilla M.I.A. esiintyy julkisuudessa ja representoi omaa seksuaalisuuttaan tukevat ajatusta itsenäisestä naisartistista, joka on tasa-arvoisessa asemassa miesartistien kanssa. Näitä ajatuksia tukevat mm. Tricia Rosen (1994, 2008), Norma Coatesin (1997), Teresa de Lauretisen (1987) ja bell hooksin (1986 [1981], 1998) kirjoitukset. Lopussa edellisten kappaleiden ajatukset ja teoriat tuodaan yhteen analysoidessa seitsemää eri M.I.A.:n teosta. Musiikkivideoilla on analyyseissä merkittävä rooli, sillä M.I.A.:n ei-musiikillinen anti on tärkeä osa hänen poliittista sanomaansa.

Subjects/Keywords: Musicology; Musiikkitiede; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Lönnblad, I. (2012). Political Elements in the Music of M.I.A. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/34538

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Lönnblad, Irene. “Political Elements in the Music of M.I.A.” 2012. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed April 10, 2021. http://hdl.handle.net/10138/34538.

MLA Handbook (7^th Edition):

Lönnblad, Irene. “Political Elements in the Music of M.I.A.” 2012. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Lönnblad I. Political Elements in the Music of M.I.A. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2012. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://hdl.handle.net/10138/34538.

Council of Science Editors:

Lönnblad I. Political Elements in the Music of M.I.A. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2012. Available from: http://hdl.handle.net/10138/34538

University of Helsinki

19. Lehtonen-Ayikar, Sonja. Musiikki ja teksti, ooppera ja kertomus : joitakin näkökohtia Eduard Tubinin oopperaan Reigin pappi.

Degree: Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies; Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning, 2012, University of Helsinki

URL: http://hdl.handle.net/10138/36897

► Tutkielmassa analysoidaan Aino Kallaksen samannimiseen kertomukseen pohjautuvan Eduard Tubinin Reigin pappi -oopperan rakennetta, musiikillista materiaalia ja tyylipiirteitä sekä tarkastellaan sen musiikillista kerrontaa ja dramatisointia. Rakenteellisten… (more)

▼ Tutkielmassa analysoidaan Aino Kallaksen samannimiseen kertomukseen pohjautuvan Eduard Tubinin Reigin pappi -oopperan rakennetta, musiikillista materiaalia ja tyylipiirteitä sekä tarkastellaan sen musiikillista kerrontaa ja dramatisointia. Rakenteellisten ja tyylillisten ratkaisujen ohella keskeisinä tarkastelun kohteina ovat kerronnan fokalisointi, musiikillinen symboliikka ja tähän liittyen myös johtoaiheiden käyttö sekä yksilön ja yhteisön välisen ristiriidan taso ja sen ilmenemismuodot kerronnassa. Reigin papin analyysin metodologisena lähtökohtana on makrotasolla musiikillisten taiterakenteiden analyysi ja rinnakkainen tarkastelu juonellisten taiterakenteiden kanssa. Mikrotason lähtökohtana on teoksen musiikillisen materiaalin analyysi partituurin lähiluvun avulla; tässä yhteydessä havaittuja musiikillisia eleitä tarkastellaan musiikkidramaattisina merkkeinä sekä fokalisoinnin ja henkilökuvauksen keinoina. Kummankin mittakaavan analyysissä todettavia musiikillisia ratkaisuja tarkastellaan suhteessa draamaan ja libreton tekstiin sekä oopperan lähdeteokseen eli Aino Kallaksen Reigin pappi -kertomukseen. Lisäksi Reigin pappi -oopperaa tarkastellaan paitsi säveltäjän myös libretistien ratkaisujen osalta kannanottona lähdeteokseensa. Reigin pappi -oopperan rakenneanalyysin tulokset osoittavat, että teoksen musiikilliset ja juonelliset taiterajat useimmiten vastaavat toisiaan. Merkittävimmät poikkeamat tästä ovat yhtä lukuun ottamatta tulkittavissa työhypoteesin mukaisesti säveltäjän tärkeinä pitämiä, dialogin tai näyttämötapahtumien tasolla vähemmän selvästi erottuvia kohtia korostaviksi ratkaisuiksi. Omaa poikkeamatyyppiään edustaa esimerkki sisäisestä musiikillisesta fokalisoinnista rakenteellisin keinoin: juonen kannalta odottamattomaan kohtaan sijoittuva musiikillinen taiteraja on tulkittavissa kyseisen osuuden keskushenkilöiden kokemaa subjektiivista käännekohtaa ilmentäväksi. Fokalisointia ilmentävät Reigin pappi -oopperassa rakenteellisten ratkaisujen lisäksi paikallisemman tason tyylilliset tai musiikin yleissävyä koskevat ratkaisut ja siirtymät, jotka valottavat joko fokalisoijan muutoksia tai saman fokalisoijan – tavallisimmin puhujan – asenteen tai mielentilan muutoksia tai ulkoisen ja sisäisen fokalisoinnin välisiä siirtymiä. Niin fokalisointia ilmentävät kuin muutoin kerronnallisesti merkittävät yksittäiset melodia-, rytmi- tai sointiväriaiheet toistuvat useissa tapauksissa riittävän johdonmukaisesti samankaltaisessa merkityksessä, jotta niitä voisi laajasti ottaen pitää vähintään paikallisina johtoaiheina. Erityisesti teoksen henkilöiden saamien musiikillisten attribuuttien kartoitus tarjoaa odotettua monisyisempiä tuloksia paitsi johtoaihe- ja henkilökuvauskysymysten myös fokalisoinnin tasolla: saman henkilön saamissa musiikillisissa attribuuteissa on paikoin havaittavissa fokalisoijakohtaista eriytymistä. Tuloksekkaana tarkastelun kohteena näyttäytyvät myös yksilö–yhteisö-tason musiikilliset attribuutit, joissa on havaittavissa kompleksista tilannekohtaista eriytymistä esiteltävistä…

Subjects/Keywords: Musicology; Musiikkitiede; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Lehtonen-Ayikar, S. (2012). Musiikki ja teksti, ooppera ja kertomus : joitakin näkökohtia Eduard Tubinin oopperaan Reigin pappi. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/36897

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Lehtonen-Ayikar, Sonja. “Musiikki ja teksti, ooppera ja kertomus : joitakin näkökohtia Eduard Tubinin oopperaan Reigin pappi.” 2012. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed April 10, 2021. http://hdl.handle.net/10138/36897.

MLA Handbook (7^th Edition):

Lehtonen-Ayikar, Sonja. “Musiikki ja teksti, ooppera ja kertomus : joitakin näkökohtia Eduard Tubinin oopperaan Reigin pappi.” 2012. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Lehtonen-Ayikar S. Musiikki ja teksti, ooppera ja kertomus : joitakin näkökohtia Eduard Tubinin oopperaan Reigin pappi. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2012. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://hdl.handle.net/10138/36897.

Council of Science Editors:

Lehtonen-Ayikar S. Musiikki ja teksti, ooppera ja kertomus : joitakin näkökohtia Eduard Tubinin oopperaan Reigin pappi. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2012. Available from: http://hdl.handle.net/10138/36897

University of Helsinki

20. Koski, Eero. Apurahajazzia : jazzmuusikot ja Taiteen keskustoimikunnan taiteilija-apurahat 2005–2010.

Degree: Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies; Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning, 2012, University of Helsinki

URL: http://hdl.handle.net/10138/37226

► Tutkielma käsittelee Taiteen keskustoimikunnan jakamia säveltaiteen taiteilija-apurahoja. Tarkastelu keskittyy jazzmusiikkiin ja sen saamaan suoraan taiteilijatukeen. Aineisto koostuu Taiteen keskustoimikunnan taiteilija-apurahahakemuksien hakijalistoista vuosilta 2005 - 2010,… (more)

Subjects/Keywords: Musicology; Musiikkitiede; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Koski, E. (2012). Apurahajazzia : jazzmuusikot ja Taiteen keskustoimikunnan taiteilija-apurahat 2005–2010. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/37226

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Koski, Eero. “Apurahajazzia : jazzmuusikot ja Taiteen keskustoimikunnan taiteilija-apurahat 2005–2010.” 2012. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed April 10, 2021. http://hdl.handle.net/10138/37226.

MLA Handbook (7^th Edition):

Koski, Eero. “Apurahajazzia : jazzmuusikot ja Taiteen keskustoimikunnan taiteilija-apurahat 2005–2010.” 2012. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Koski E. Apurahajazzia : jazzmuusikot ja Taiteen keskustoimikunnan taiteilija-apurahat 2005–2010. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2012. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://hdl.handle.net/10138/37226.

Council of Science Editors:

Koski E. Apurahajazzia : jazzmuusikot ja Taiteen keskustoimikunnan taiteilija-apurahat 2005–2010. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2012. Available from: http://hdl.handle.net/10138/37226

University of Helsinki

21. Metsä, Helen. Kiinalaisia runoja, Arabian lumoa ja Tahitin unelmia : Sulho Rannan 1920-luvun itämais-eksoottiset laulusävellykset ja suomalaisen taidemusiikin orientalismi.

Degree: Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies; Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning, 2012, University of Helsinki

URL: http://hdl.handle.net/10138/37691

► Orientti eli Itä ja itämaisuus ovat jo kauan kiehtoneet eksoottisuudellaan länsimaalaisia eri alojen taiteilijoita. Tätä useimmiten mielikuviin perustunutta viehätystä itämaisuuteen kutsutaan myös orientalismiksi. Tässä pro… (more)

▼ Orientti eli Itä ja itämaisuus ovat jo kauan kiehtoneet eksoottisuudellaan länsimaalaisia eri alojen taiteilijoita. Tätä useimmiten mielikuviin perustunutta viehätystä itämaisuuteen kutsutaan myös orientalismiksi. Tässä pro gradussa tutkitaan orientalismia eli itämaista eksotiikkaa suomalaisen säveltäjän Sulho Rannan (1901 1960) 1920-luvun yksinlaulutuotannossa. Tutkielmassa tarkastellaan myös yleisemmin orientalismia suomalaisissa taiteissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta 1900-luvun alkuvuosikymmenille painottuen erityisesti taidemusiikkiin. Tutkimuksessa halutaan selvittää, mitä kautta itämaiset piirteet tulivat suomalaiseen taidemusiikkiin ja mitä orientalismi suomalaisen taidemusiikin yhteydessä tarkoittaa. Rannan teosten analysoinnin myötä esitellään tarkemmin itämaisen eksotiikan ilmenemistä sävellyksissä, muotoillaan Rannan säveltäjäkuvaa ja pohditaan itämaisen eksotiikan vaikutusta Rannan sävellysuraan. Orientalismin käsite on vanha, mutta sitä määrittelee kattavasti vasta Edward Said pioneeriteoksessaan Orientalism. Western Conceptions of the Orient (1978), jonka imperialismiin ja kolonialismiin nojaavaa teoriaa on myös kritisoitu. Orientalismin kulta-ajaksi mielletään länsimaisessa taidemusiikissa 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku. 1900-luvun alussa itämaiset vaikutteet alkoivat kulkeutua myös Suomeen. Keskeinen suomalaisille taiteilijoille itämaisia vaikutteita tarjonnut paikka on mitä luultavimmin ollut Ranska ja erityisesti Pariisi. Moni länsimaisen taidemusiikin säveltäjä on tehnyt kokeiluja itämaisilla vaikutteilla. Useiden säveltäjien kokeilut ulottuvat kuitenkin vain muutamiin teoksiin; näin on myös useilla suomalaisilla säveltäjillä. 1900-luvun alun suomalaisesta säveltäjäsukupolvesta tekee poikkeuksen Sulho Ranta, jonka tuotanto sisältää aikalaisiin verrattuna useita itämaiseen eksotiikkaan viittaavia teoksia. Paitsi teosten poikkeuksellisen runsas määrä myös niiden monipuolinen itämainen aiheisto tekee Rannan tuotannon tutkimisesta hyvin mielenkiintoista. Rannan kimmokkeet itämaiseen eksotiikkaan ovat mitä luultavimmin tulleet kirjallisen perinteen kautta, sillä Rannan yhteydet muun muassa nykyaikaa ja romanttista eksotiikkaa ihannoineeseen nuorten kirjailijoiden Tulenkantajat-ryhmään olivat tiiviit. Jotta suomalaisen taidemusiikin orientalismista voitaisiin muodostaa mahdollisimman laaja kuva, esitellään tutkielmassa Rannan teosten ohella esimerkkejä myös aikalaissäveltäjien itämaista eksotiikkaa sisältävistä teoksista. Tutkielmassa osoitetaan, että suomalaisen taidemusiikin orientalismi liittyy kiinteästi länsimaisen taidemusiikin orientalismin perinteeseen. Suomalaisen orientalismin luomiseen osallistuivat kaikki taiteen alat, ja erityisesti musiikin ja kirjallisuuden välillä on havaittavissa vuorovaikutusta muun muassa Sulho Rannan ja Tulenkantajat-kirjailijaryhmän kesken. Suomalaisen orientalismin tutkimuksella saadaan lisää tietoa Suomen musiikin historiasta, ja sillä voidaan myös selvittää edelleen suomalaisen identiteetin muodostumista sekä Suomen asemaa vuosisadan…

Subjects/Keywords: Musicology; Musiikkitiede; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Metsä, H. (2012). Kiinalaisia runoja, Arabian lumoa ja Tahitin unelmia : Sulho Rannan 1920-luvun itämais-eksoottiset laulusävellykset ja suomalaisen taidemusiikin orientalismi. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/37691

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Metsä, Helen. “Kiinalaisia runoja, Arabian lumoa ja Tahitin unelmia : Sulho Rannan 1920-luvun itämais-eksoottiset laulusävellykset ja suomalaisen taidemusiikin orientalismi.” 2012. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed April 10, 2021. http://hdl.handle.net/10138/37691.

MLA Handbook (7^th Edition):

Metsä, Helen. “Kiinalaisia runoja, Arabian lumoa ja Tahitin unelmia : Sulho Rannan 1920-luvun itämais-eksoottiset laulusävellykset ja suomalaisen taidemusiikin orientalismi.” 2012. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Metsä H. Kiinalaisia runoja, Arabian lumoa ja Tahitin unelmia : Sulho Rannan 1920-luvun itämais-eksoottiset laulusävellykset ja suomalaisen taidemusiikin orientalismi. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2012. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://hdl.handle.net/10138/37691.

Council of Science Editors:

Metsä H. Kiinalaisia runoja, Arabian lumoa ja Tahitin unelmia : Sulho Rannan 1920-luvun itämais-eksoottiset laulusävellykset ja suomalaisen taidemusiikin orientalismi. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2012. Available from: http://hdl.handle.net/10138/37691

22. Nordström, Irene. Klassisk musik : Relevans och värde i dagens samhälle och musikliv.

Degree: Theatre and Art, 2020, Örebro University

URL: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-83496

Subjects/Keywords: Musicology; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Nordström, I. (2020). Klassisk musik : Relevans och värde i dagens samhälle och musikliv. (Thesis). Örebro University. Retrieved from http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-83496

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Nordström, Irene. “Klassisk musik : Relevans och värde i dagens samhälle och musikliv.” 2020. Thesis, Örebro University. Accessed April 10, 2021. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-83496.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

MLA Handbook (7^th Edition):

Nordström, Irene. “Klassisk musik : Relevans och värde i dagens samhälle och musikliv.” 2020. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Nordström I. Klassisk musik : Relevans och värde i dagens samhälle och musikliv. [Internet] [Thesis]. Örebro University; 2020. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-83496.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Council of Science Editors:

Nordström I. Klassisk musik : Relevans och värde i dagens samhälle och musikliv. [Thesis]. Örebro University; 2020. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-83496

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Uppsala University

23. Bartels, Kevin. "Då tog kullan fiolen och fortsatte" : En studie om kvinnliga instrumentalister inom svensk folkmusikhistoria.

Degree: Musicology, 2020, Uppsala University

URL: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-414118

Subjects/Keywords: Musicology; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Bartels, K. (2020). "Då tog kullan fiolen och fortsatte" : En studie om kvinnliga instrumentalister inom svensk folkmusikhistoria. (Thesis). Uppsala University. Retrieved from http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-414118

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Bartels, Kevin. “"Då tog kullan fiolen och fortsatte" : En studie om kvinnliga instrumentalister inom svensk folkmusikhistoria.” 2020. Thesis, Uppsala University. Accessed April 10, 2021. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-414118.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

MLA Handbook (7^th Edition):

Bartels, Kevin. “"Då tog kullan fiolen och fortsatte" : En studie om kvinnliga instrumentalister inom svensk folkmusikhistoria.” 2020. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Bartels K. "Då tog kullan fiolen och fortsatte" : En studie om kvinnliga instrumentalister inom svensk folkmusikhistoria. [Internet] [Thesis]. Uppsala University; 2020. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-414118.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Council of Science Editors:

Bartels K. "Då tog kullan fiolen och fortsatte" : En studie om kvinnliga instrumentalister inom svensk folkmusikhistoria. [Thesis]. Uppsala University; 2020. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-414118

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Linnaeus University

24. Lindén, Carolina. Who gets to play the electronic musik? : A gender equal perspective on Lost Beach club stage in Ecuador..

Degree: Music and Art, 2016, Linnaeus University

URL: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:lnu:diva-62664

► The purpose with this thesis was to, through a gender perspective, get an insight in equality between genders at the electronic music stage is… (more)

Subjects/Keywords: Musicology; Musikvetenskap; Gender Studies; Genusstudier

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Lindén, C. (2016). Who gets to play the electronic musik? : A gender equal perspective on Lost Beach club stage in Ecuador.. (Thesis). Linnaeus University. Retrieved from http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:lnu:diva-62664

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Lindén, Carolina. “Who gets to play the electronic musik? : A gender equal perspective on Lost Beach club stage in Ecuador..” 2016. Thesis, Linnaeus University. Accessed April 10, 2021. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:lnu:diva-62664.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

MLA Handbook (7^th Edition):

Lindén, Carolina. “Who gets to play the electronic musik? : A gender equal perspective on Lost Beach club stage in Ecuador..” 2016. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Lindén C. Who gets to play the electronic musik? : A gender equal perspective on Lost Beach club stage in Ecuador.. [Internet] [Thesis]. Linnaeus University; 2016. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:lnu:diva-62664.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Council of Science Editors:

Lindén C. Who gets to play the electronic musik? : A gender equal perspective on Lost Beach club stage in Ecuador.. [Thesis]. Linnaeus University; 2016. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:lnu:diva-62664

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

25. Högberg, Frida Jansson. Massmedia och Britpop.

Degree: Theatre and Art, 2011, Örebro University

URL: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-44940

Subjects/Keywords: Musicology; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Högberg, F. J. (2011). Massmedia och Britpop. (Thesis). Örebro University. Retrieved from http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-44940

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Högberg, Frida Jansson. “Massmedia och Britpop.” 2011. Thesis, Örebro University. Accessed April 10, 2021. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-44940.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

MLA Handbook (7^th Edition):

Högberg, Frida Jansson. “Massmedia och Britpop.” 2011. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Högberg FJ. Massmedia och Britpop. [Internet] [Thesis]. Örebro University; 2011. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-44940.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Council of Science Editors:

Högberg FJ. Massmedia och Britpop. [Thesis]. Örebro University; 2011. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-44940

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

26. Högberg, Louise. Genus i högre musikutbildning : En kvalitativ intervjustudie med tre kvinnliga musikstudenter.

Degree: Theatre and Art, 2017, Örebro University

URL: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-56240

Subjects/Keywords: Musicology; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Högberg, L. (2017). Genus i högre musikutbildning : En kvalitativ intervjustudie med tre kvinnliga musikstudenter. (Thesis). Örebro University. Retrieved from http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-56240

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Högberg, Louise. “Genus i högre musikutbildning : En kvalitativ intervjustudie med tre kvinnliga musikstudenter.” 2017. Thesis, Örebro University. Accessed April 10, 2021. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-56240.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

MLA Handbook (7^th Edition):

Högberg, Louise. “Genus i högre musikutbildning : En kvalitativ intervjustudie med tre kvinnliga musikstudenter.” 2017. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Högberg L. Genus i högre musikutbildning : En kvalitativ intervjustudie med tre kvinnliga musikstudenter. [Internet] [Thesis]. Örebro University; 2017. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-56240.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Council of Science Editors:

Högberg L. Genus i högre musikutbildning : En kvalitativ intervjustudie med tre kvinnliga musikstudenter. [Thesis]. Örebro University; 2017. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-56240

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

27. Eklund, Robert. UUB 20:13 – A Contextual Analysis of a Lute Manuscript : Tablature, Transcription, Concordances.

Degree: Stockholm University;, 1991, Department of Musicology

URL: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:liu:diva-135297

The original ornament signs have been retained in the transcription, with the sole exception of the trill sign, which in the D# minor suite is written tr. due to the original sign's similarity to the double sharp sign; the use of both signs could cause eon.fusion....

Subjects/Keywords: Musicology; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Eklund, R. (1991). UUB 20:13 – A Contextual Analysis of a Lute Manuscript : Tablature, Transcription, Concordances. (Thesis). Department of Musicology. Retrieved from http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:liu:diva-135297

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Eklund, Robert. “UUB 20:13 – A Contextual Analysis of a Lute Manuscript : Tablature, Transcription, Concordances.” 1991. Thesis, Department of Musicology. Accessed April 10, 2021. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:liu:diva-135297.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

MLA Handbook (7^th Edition):

Eklund, Robert. “UUB 20:13 – A Contextual Analysis of a Lute Manuscript : Tablature, Transcription, Concordances.” 1991. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Eklund R. UUB 20:13 – A Contextual Analysis of a Lute Manuscript : Tablature, Transcription, Concordances. [Internet] [Thesis]. Department of Musicology; 1991. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:liu:diva-135297.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Council of Science Editors:

Eklund R. UUB 20:13 – A Contextual Analysis of a Lute Manuscript : Tablature, Transcription, Concordances. [Thesis]. Department of Musicology; 1991. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:liu:diva-135297

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Stockholm University

28. Eklund, Robert. UUB 20:13 – A Contextual Analysis of a Lute Manuscript.

Degree: Musicology;, 1991, Stockholm University

URL: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:liu:diva-135296

► Of the various periods in the lute's history, that which is chronologically closest to us - the 18th century - is ironically the least… (more)

▼ Of the various periods in the lute's history, that which is chronologically closest to us - the 18th century - is ironically the least familiar. The lute is strongly associated with Elisabethan England through well known composers such as John Dowland, and the 17th century French lutenists' influence on the style brise clavecin composers is similarly well documented. However, the generations of German lutenists working after c.1720 are largely unfamiliar today. One explanation is that by this time the lute had lost the preeminence which it had enjoyed in previous centuries, its position as the main chordal-, dynamically flexible instrument having been supplanted by the piano-forte. Also, writers such as Mattheson criticised the lute for being exceptionally hard to play and tune, as well as excessively expensive to maintain.2 Moreover, the gradual abandonment of the continuo concept deprived the lute of its accompanimental role. Thus, 18th century lutenists were writing for an increasingly obsolescent instrument. However, they were very productive and technically innovative, and the treasury of 18th century lute music constitutes a rich, interesting and idiomatic contribution to the repertory of the instrument. Few of the works were ever published, however, and the bulk of the repertory is preserved in MSS in various museums and libraries, which thus renders it inaccessible. The notation presents a further difficulty, since virtually all of this music was written in tablature - a notation which few scholars read. Although Sweden's contribution to the history of the lute was never major, a relatively large amount of lute music is preserved in Swedish libraries, museums and foundations. Most of these have been treated in a series of articles by Kenneth Sparr in the Swedish Guitar and Lute Society Journal,3 but there are no thorough studies of Swedish lute MSS, with the sole exception of Bengt Hambreaus' Codex Carminum Gallicorum,4 translated into French. Furthermore, articles on Swedish lute MSS in international languages are even less common, and consequently knowledge about the music concerned is inaccessible to the international audience of players and scholars. The aforementioned situations provided the author with ample justification for writing this paper.

Subjects/Keywords: Musicology; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Eklund, R. (1991). UUB 20:13 – A Contextual Analysis of a Lute Manuscript. (Thesis). Stockholm University. Retrieved from http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:liu:diva-135296

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Eklund, Robert. “UUB 20:13 – A Contextual Analysis of a Lute Manuscript.” 1991. Thesis, Stockholm University. Accessed April 10, 2021. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:liu:diva-135296.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

MLA Handbook (7^th Edition):

Eklund, Robert. “UUB 20:13 – A Contextual Analysis of a Lute Manuscript.” 1991. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Eklund R. UUB 20:13 – A Contextual Analysis of a Lute Manuscript. [Internet] [Thesis]. Stockholm University; 1991. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:liu:diva-135296.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Council of Science Editors:

Eklund R. UUB 20:13 – A Contextual Analysis of a Lute Manuscript. [Thesis]. Stockholm University; 1991. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:liu:diva-135296

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

29. Ingebäck, Niklas. Valet av musikgenrer i Ensemble 1 och 2 : En undersökning om hur musiklärare på gymnasiets uppfattar styrdokumentens direktiv.

Degree: Theatre and Art, 2016, Örebro University

URL: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-50539

Subjects/Keywords: Musicology; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Ingebäck, N. (2016). Valet av musikgenrer i Ensemble 1 och 2 : En undersökning om hur musiklärare på gymnasiets uppfattar styrdokumentens direktiv. (Thesis). Örebro University. Retrieved from http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-50539

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Ingebäck, Niklas. “Valet av musikgenrer i Ensemble 1 och 2 : En undersökning om hur musiklärare på gymnasiets uppfattar styrdokumentens direktiv.” 2016. Thesis, Örebro University. Accessed April 10, 2021. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-50539.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

MLA Handbook (7^th Edition):

Ingebäck, Niklas. “Valet av musikgenrer i Ensemble 1 och 2 : En undersökning om hur musiklärare på gymnasiets uppfattar styrdokumentens direktiv.” 2016. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Ingebäck N. Valet av musikgenrer i Ensemble 1 och 2 : En undersökning om hur musiklärare på gymnasiets uppfattar styrdokumentens direktiv. [Internet] [Thesis]. Örebro University; 2016. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-50539.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Council of Science Editors:

Ingebäck N. Valet av musikgenrer i Ensemble 1 och 2 : En undersökning om hur musiklärare på gymnasiets uppfattar styrdokumentens direktiv. [Thesis]. Örebro University; 2016. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-50539

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

30. Wendelsson, Andreas. Digitaliseringens påverkan på musikproducentens arbete.

Degree: Theatre and Art, 2015, Örebro University

URL: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-43810

Subjects/Keywords: Musicology; Musikvetenskap

Record Details Similar Records Cite « Share

❌

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6^th Edition):

Wendelsson, A. (2015). Digitaliseringens påverkan på musikproducentens arbete. (Thesis). Örebro University. Retrieved from http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-43810

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Chicago Manual of Style (16^th Edition):

Wendelsson, Andreas. “Digitaliseringens påverkan på musikproducentens arbete.” 2015. Thesis, Örebro University. Accessed April 10, 2021. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-43810.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

MLA Handbook (7^th Edition):

Wendelsson, Andreas. “Digitaliseringens påverkan på musikproducentens arbete.” 2015. Web. 10 Apr 2021.

Vancouver:

Wendelsson A. Digitaliseringens påverkan på musikproducentens arbete. [Internet] [Thesis]. Örebro University; 2015. [cited 2021 Apr 10]. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-43810.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Council of Science Editors:

Wendelsson A. Digitaliseringens påverkan på musikproducentens arbete. [Thesis]. Örebro University; 2015. Available from: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-43810

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

		in
And / Or
		in
And / Or
		in
And / Or
		in

Open Access Theses and Dissertations