Advanced search options

Advanced Search Options 🞨

Browse by author name (“Author name starts with…”).

Find ETDs with:

in
/  
in
/  
in
/  
in

Written in Published in Earliest date Latest date

Sorted by

Results per page:

You searched for subject:(Lymfosyyttikoriomeningiitti). One record found.

Search Limiters

Last 2 Years | English Only

No search limiters apply to these results.

▼ Search Limiters

1. Mertaoja, Milla. Lemmikkijyrsijät ja -kanit zoonoosien välittäjinä.

Degree: Department of Veterinary Biosciences; Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto; Helsingfors universitet, Veterinärmedicinska fakulteten, Avdelningen för veterinärmedicinska biovetenskap, 2014, University of Helsinki

Jyrsijöitä ja kaneja on historiallisesti pidetty tuhoeläiminä ja niiden tiedetään aiheuttaneen jopa maailmanlaajuisia epidemioita. Nykyään jyrsijät ja kanit ovat jatkuvasti suosiotaan kasvattavia lemmikkieläimiä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää minkälaisia lemmikkijyrsijä- ja kanivälitteisiä zoonooseja on olemassa ja minkälaisia riskejä on zoonoosien saamiselle Suomen olosuhteissa. Suomen luonnonvaraisissa jyrsijöissä ja jäniseläimissä esiintyy runsaasti zoonooseja, kuten myyräkuumetta, jänisruttoa ja lehmärokkoa. Nämä taudit vaikuttavat kuitenkin siirtyvän huonosti lemmikkijyrsijöihin ja -kaneihin. Esimerkiksi Suomen yleisin jyrsijävälitteinen sairaus, myyräkuume, ei vaikuttaisi ollenkaan tarttuvat lemmikkijyrsijöihin. Lemmikkijyrsijät ja -kanit elävät myös kohtalaisen suojattua elämää enimmäkseen sisätiloissa, mikä vähentää luonnonvaraisista eläimistä saatavien tartuntojen mahdollisuutta. Euroopassa tunnetaan lemmikkijyrsijöiden ja -kanien suurkasvattamoista lähteneitä zoonoosiepidemioita. Suomessa jyrsijöiden ja kanien kasvatus on kuitenkin pienimuotoista, jolloin suuria epidemioita ei pääse syntymään. Uusia jalostuseläimiä saatetaan kuitenkin tuoda ulkomailta, jolloin tauditkin saattavat siirtyä eläinten mukana. Lemmikkijyrsijöiltä ja -kaneilta tunnetaan runsaasti zoonoottisia taudinaiheuttajia. Nämä taudinaiheuttajat voivat tarttua esimerkiksi hengitysteiden kautta, terveen tai rikkoutuneen ihon kautta sekä suun kautta. Tautia kantava jyrsijä tai kani on useimmiten oireeton. Jyrsijävälitteisten zoonoosien tarttuminen terveeseen henkilöön on kohtalaisen harvinaista. Suurimmat riskit tartunnoille ovat henkilöillä, joiden immuunipuolustus on heikentynyt sekä runsaasti jyrsijöitä käsittelevillä henkilöillä. Suomessa riskit jyrsijävälitteisille zoonooseille ovat kohtalaisen pieniä, eikä monia tautitapauksia tunneta. Toisaalta jyrsijävälitteisiä zoonooseja on usein vaikea tunnistaa, sillä usein tautia kantanut jyrsijä tai kani on oireeton, taudit ovat verrattain harvinaisia tai huonosti tunnettuja ja ne voivat mahdollisesti tarttua muutakin kautta. Siksi lääkärissä ei välttämättä osata epäillä lemmikkieläintä sairauden aiheuttajaksi. Useilta zoonooseilta on kohtalaisen helppoa suojautua muistamalla hyvä käsihygienia sekä säilyttämällä ihmisten elintarvikkeet eläinten ulottumattomissa. Lemmikkieläimen oikea käsittely vähentää puremien ja raapimien riskiä. Lemmikkien häkit ja muu elinympäristö kannattaa myös pitää siistinä sekä suojata lemmikkien ruuat ja hoitovälineet luonnonvaraisilta eläimiltä. Tämä työ on tarkoitettu oppaaksi niin eläinlääkäreille kuin lemmikkijyrsijöiden ja -kanien omistajille erilaisten tartuntariskien tunnistamiseksi ja välttämiseksi.

Subjects/Keywords: Lymfosyyttikoriomeningiitti; dermatofyytti; rabies; Streptobacillus moniliformis; Spirillum minus; Leptospira; Giardia duodenalis; Cheyletiella parasitivorax; Francisella tularensis; Encephalitozoon cuniculi; zoonoosit; jyrsijät; kani; rotta; Salmonella-bakteerit; lehmärokkovirus; vesikauhu; raivotauti; Mikrobiologia ja epidemiologia; Mikrobiologi och epidemiologi; Microbiology and Epidemiology; Lymfosyyttikoriomeningiitti; dermatofyytti; rabies; Streptobacillus moniliformis; Spirillum minus; Leptospira; Giardia duodenalis; Cheyletiella parasitivorax; Francisella tularensis; Encephalitozoon cuniculi

lymfosyyttikoriomeningiitti LCMV - lymfosyyttikoriomeningiittivirus Normaalimikrobisto - normaalifloora, isännälle… …hamsteri ja hiiri Lymfosyyttikoriomeningiittivirus (lymfosyyttikoriomeningiitti)… …ihmistapaukset harvinaisia 49, 52, 92 Lymfosyyttikoriomeningiitti (… 

Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7

Record DetailsSimilar RecordsGoogle PlusoneFacebookTwitterCiteULikeMendeleyreddit

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6th Edition):

Mertaoja, M. (2014). Lemmikkijyrsijät ja -kanit zoonoosien välittäjinä. (Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/42680

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Chicago Manual of Style (16th Edition):

Mertaoja, Milla. “Lemmikkijyrsijät ja -kanit zoonoosien välittäjinä.” 2014. Thesis, University of Helsinki. Accessed May 06, 2021. http://hdl.handle.net/10138/42680.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

MLA Handbook (7th Edition):

Mertaoja, Milla. “Lemmikkijyrsijät ja -kanit zoonoosien välittäjinä.” 2014. Web. 06 May 2021.

Vancouver:

Mertaoja M. Lemmikkijyrsijät ja -kanit zoonoosien välittäjinä. [Internet] [Thesis]. University of Helsinki; 2014. [cited 2021 May 06]. Available from: http://hdl.handle.net/10138/42680.

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

Council of Science Editors:

Mertaoja M. Lemmikkijyrsijät ja -kanit zoonoosien välittäjinä. [Thesis]. University of Helsinki; 2014. Available from: http://hdl.handle.net/10138/42680

Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation

.