You searched for subject:(Constitutional Law).
Showing records 1 – 30 of
949 total matches.
◁ [1] [2] [3] [4] [5] … [32] ▶
University of KwaZulu-Natal
1.
Mhodi, Peacemore Talent.
The constitutional experience of Zimbabwe : some basic fundamental tenets of constitutionalism which the new constitution should embody.
Degree: LL.M., Constitutional law, 2013, University of KwaZulu-Natal
URL: http://hdl.handle.net/10413/11005 
► Zimbabwe adopted the Lancaster Constitution in 1980. This constitution has been amended a record nineteen times. The critic on some of the amendments is that…
(more)
▼ Zimbabwe adopted the Lancaster Constitution in 1980. This constitution has been amended a record nineteen times. The critic on some of the amendments is that they have undermined the fundamental tenets of constitutionalism. Therefore, in the light of the fact that the tide of constitutionalism is sweeping throughout Africa, the dissertation critically evaluates the extent to which the Lancaster Constitution subsumes the basic tenets of constitutionalism. This evaluation is precipitated by the fact that Zimbabwe is currently grappling with drafting a new Constitution. Through this evaluation the inescapable conclusion is that the Lancaster Constitution merely provides a veneer of constitutionalism. Drawing from the
constitutional experience of Anglophone African countries which include Botswana, Ghana, Lesotho, Malawi, Namibia, South Africa and Zambia; the dissertation offers some reforms which the drafters of the new constitution could include in the envisaged constitution. It is argued that it is only after a constitution embodies the identified fundamental tenets of constitutionalism that it becomes worth the paper it is written on.
Advisors/Committee Members: Govender, Karthigasen. (advisor), Stone, Lee. (advisor).
Subjects/Keywords: Constitutional law.
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Mhodi, P. T. (2013). The constitutional experience of Zimbabwe : some basic fundamental tenets of constitutionalism which the new constitution should embody. (Thesis). University of KwaZulu-Natal. Retrieved from http://hdl.handle.net/10413/11005
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Mhodi, Peacemore Talent. “The constitutional experience of Zimbabwe : some basic fundamental tenets of constitutionalism which the new constitution should embody.” 2013. Thesis, University of KwaZulu-Natal. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/10413/11005.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
Mhodi, Peacemore Talent. “The constitutional experience of Zimbabwe : some basic fundamental tenets of constitutionalism which the new constitution should embody.” 2013. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Mhodi PT. The constitutional experience of Zimbabwe : some basic fundamental tenets of constitutionalism which the new constitution should embody. [Internet] [Thesis]. University of KwaZulu-Natal; 2013. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/10413/11005.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
Mhodi PT. The constitutional experience of Zimbabwe : some basic fundamental tenets of constitutionalism which the new constitution should embody. [Thesis]. University of KwaZulu-Natal; 2013. Available from: http://hdl.handle.net/10413/11005
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
University of Manchester
2.
O'Loughlin, Elizabeth Alice.
International Law and Constitutional Reform: A Case Study
of the 2010 Constitution of Kenya.
Degree: 2018, University of Manchester
URL: http://www.manchester.ac.uk/escholar/uk-ac-man-scw:316828
► This thesis explores the function of international law in constitutional reform in post- independence Kenya. International law has played a critical role in the nation’s…
(more)
▼ This thesis explores the function of international
law in
constitutional reform in post- independence Kenya.
International
law has played a critical role in the nation’s
constitutional review process that culminated in a new constitution
in 2010. It has also determined much of the content of the new
document. This thesis argues that injecting international norms
into the
constitutional order services the emancipation of the
Kenyan legal system. The application of international
law and
standards in the Kenyan
constitutional order helps emancipate the
law from the legacy that colonialism left upon the legal system. In
support of this central claim, the thesis first addresses the role
of international
law in the design and reform of the new
constitution and the new judiciary. It disputes concerns about the
‘hegemonic’ or ‘homogenising’ force of international
law.
Both the
constitutional and judicial review process, and the
assimilation of international norms into the document, were adapted
in order to respond to the nuanced demands of the Kenyan state. The
thesis then turns its attention to the application of these norms
in the Kenyan courts. It is posited that the domestic judiciary
indigenises and hybridises international norms in a way that
unlocks the counter-hegemonic potential of international
law.
Advisors/Committee Members: D'ASPREMONT, JEAN J, Thornhill, Christopher, D'Aspremont, Jean.
Subjects/Keywords: International Law; Kenya; Constitutional Law; Constitutional Reform
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
O'Loughlin, E. A. (2018). International Law and Constitutional Reform: A Case Study
of the 2010 Constitution of Kenya. (Doctoral Dissertation). University of Manchester. Retrieved from http://www.manchester.ac.uk/escholar/uk-ac-man-scw:316828
Chicago Manual of Style (16th Edition):
O'Loughlin, Elizabeth Alice. “International Law and Constitutional Reform: A Case Study
of the 2010 Constitution of Kenya.” 2018. Doctoral Dissertation, University of Manchester. Accessed January 17, 2021.
http://www.manchester.ac.uk/escholar/uk-ac-man-scw:316828.
MLA Handbook (7th Edition):
O'Loughlin, Elizabeth Alice. “International Law and Constitutional Reform: A Case Study
of the 2010 Constitution of Kenya.” 2018. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
O'Loughlin EA. International Law and Constitutional Reform: A Case Study
of the 2010 Constitution of Kenya. [Internet] [Doctoral dissertation]. University of Manchester; 2018. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://www.manchester.ac.uk/escholar/uk-ac-man-scw:316828.
Council of Science Editors:
O'Loughlin EA. International Law and Constitutional Reform: A Case Study
of the 2010 Constitution of Kenya. [Doctoral Dissertation]. University of Manchester; 2018. Available from: http://www.manchester.ac.uk/escholar/uk-ac-man-scw:316828
University of Toronto
3.
Moore, Carlin.
Importing U.S. Establishment Clause Principles in Canada: Changing the Debate on Funding for Faith-based Schools in Ontario.
Degree: 2012, University of Toronto
URL: http://hdl.handle.net/1807/33454
► Ontario is the only Province that publicly funds Roman Catholic separate schools, while providing no public funds to any other faith-based schools. This thesis explores…
(more)
▼ Ontario is the only Province that publicly funds Roman Catholic separate schools, while providing no public funds to any other faith-based schools. This thesis explores the history, politics, past and current litigation surrounding Ontario’s education system. It looks at the education systems in other Canadian Provinces. I argue that focusing the debate around equality and fairness, and preventing the perceived establishment of the Roman Catholic Church in respect for multiculturalism will allow for an appealable solution. In many church and state cases, the Supreme Court of Canada made its decisions similar to the U.S. regarding the establishment of religion in public schools. This thesis suggests that Ontario should adopt a bilateral constitutional amendment that includes Establishment Clause principles similar to the U.S. Constitution. It concludes that the treatment of all faith-based schools equally, respects the historic rights of the Roman Catholic schools, and demonstrates a commitment to multiculturalism in Canada.
MAST
Advisors/Committee Members: Schneiderman, David, Law.
Subjects/Keywords: constitutional law; religion
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Moore, C. (2012). Importing U.S. Establishment Clause Principles in Canada: Changing the Debate on Funding for Faith-based Schools in Ontario. (Masters Thesis). University of Toronto. Retrieved from http://hdl.handle.net/1807/33454
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Moore, Carlin. “Importing U.S. Establishment Clause Principles in Canada: Changing the Debate on Funding for Faith-based Schools in Ontario.” 2012. Masters Thesis, University of Toronto. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/1807/33454.
MLA Handbook (7th Edition):
Moore, Carlin. “Importing U.S. Establishment Clause Principles in Canada: Changing the Debate on Funding for Faith-based Schools in Ontario.” 2012. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Moore C. Importing U.S. Establishment Clause Principles in Canada: Changing the Debate on Funding for Faith-based Schools in Ontario. [Internet] [Masters thesis]. University of Toronto; 2012. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/1807/33454.
Council of Science Editors:
Moore C. Importing U.S. Establishment Clause Principles in Canada: Changing the Debate on Funding for Faith-based Schools in Ontario. [Masters Thesis]. University of Toronto; 2012. Available from: http://hdl.handle.net/1807/33454
University of Cape Town
4.
Mapodisi, Tebogo Titose.
Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe.
Degree: Image, Public Law, 2014, University of Cape Town
URL: http://hdl.handle.net/11427/12908
► This dissertation seeks to answer the following research questions: Whether there exist legal and institutional gaps that need to be filled by the establishment of…
(more)
▼ This dissertation seeks to answer the following research questions: Whether there exist legal and institutional gaps that need to be filled by the establishment of a National Human Rights Institution (NHRI) in Botswana? How will the establishment of a NHRI fill gaps in Botswana’s existing legal and institutional framework? What are the minimum standards, guidelines and principles which must be adhered to in order to establish an effective NHRI ? What lessons can Botswana learn from South Africa and Zimbabwe in order to establish a NHRI Botswana’s which complies with the Paris Principles?
Advisors/Committee Members: Chirwa, Danwood Mzikenge (advisor).
Subjects/Keywords: Constitutional & Administrative Law
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Mapodisi, T. T. (2014). Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe. (Thesis). University of Cape Town. Retrieved from http://hdl.handle.net/11427/12908
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Mapodisi, Tebogo Titose. “Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe.” 2014. Thesis, University of Cape Town. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/11427/12908.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
Mapodisi, Tebogo Titose. “Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe.” 2014. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Mapodisi TT. Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe. [Internet] [Thesis]. University of Cape Town; 2014. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/11427/12908.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
Mapodisi TT. Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe. [Thesis]. University of Cape Town; 2014. Available from: http://hdl.handle.net/11427/12908
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
5.
Page, Reba A.
"Wringing Their Bread from the Sweat of Other Men's Faces" The Persistent Use of Forced Labor in the Postbellum South.
Degree: 2017, University of Nevada – Reno
URL: http://hdl.handle.net/11714/1970
► For many, “involuntary servitude” is intellectually understood as unconstitutional; it is viewed as a vague legal concept that is difficult to define. For its prey,…
(more)
▼ For many, “involuntary servitude” is intellectually understood as unconstitutional; it is viewed as a vague legal concept that is difficult to define. For its prey, “involuntary servitude” is a harmful and damaging reality in which they are forced to work for another and prevented from leaving. For black refugees of the great 1927 Mississippi River flood in Greenville, Mississippi, it seemed a nightmare return to slave-like conditions that were forbidden by
law if not custom after the Civil War. This dissertation examines the events that took place, and key people who affected them, against the backdrop of three centuries of American
law that facilitated or forbade the use of coerced labor, particularly against those of African American descent. Specific legal topics and relevant caselaw assessed include the development of slavery in colonial and post- revolutionary America; coerced labor and emerging civil rights as consequences of the Civil War and Reconstruction; the use of racially-motivated violence to subvert freedmen’s rights; and President Theodore Roosevelt’s peonage investigation, which led to landmark decisions and new views on debt enslavement and misused convict labor as surrogates for chattel slavery. The dissertation builds on this historic legal framework to explore the question of whether Greenville’s black refugees were illegally victimized or simply mistreated within harsh but acceptable social norms.1. Introduction to the FloodThe devastation wrought by the 1927 Mississippi River flood remains almost beyond imagination. While official tallies are suspect, at least 245 people drowned, and a land mass exceeding 26,000 square miles spread over seven states was inundated by waters up to 80 miles wide; a map of the affected area is provided in figure (2). This was a cataclysmic natural event with geopolitical consequences that are little acknowledged, yet are still experienced today. Repercussions spurred an increasing number of African Americans to move from the South, and undermined the power of the Republican Party. The overwhelming task of meeting the needs of those affected by this overwhelming natural catastrophe helped change official disaster policy from a primary reliance upon charitable organizations, to greater federal funding and support for relief and recovery. The human toll of the floodwaters was compounded by racialized abuses in segregated refugee camps that were established by the American Red Cross (ARC). Black victims’ pleas for help went unmet until “leaks” to the northern “Negro press” ignited public outcry. When this scandal threatened to derail U.S. Secretary of Commerce Herbert Hoover’s presidential aspirations and diminish desperately needed donations, the ARC convened a “Colored Advisory Commission” (CAC) comprised of representatives from Tuskegee Institute and other leading African Americans to investigate the charges. CAC member Thomas Monroe Campbell (1883-1956) of the United States Department of Agriculture (USDA), the son of slaves, handled particularly…
Advisors/Committee Members: Richardson, James T. (advisor), de Jong, Greta (committee member), Chen, James M. (committee member), Cuillier, David (committee member), Chandler, Dana (committee member).
Subjects/Keywords: constitutional law; peonage
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Page, R. A. (2017). "Wringing Their Bread from the Sweat of Other Men's Faces" The Persistent Use of Forced Labor in the Postbellum South. (Thesis). University of Nevada – Reno. Retrieved from http://hdl.handle.net/11714/1970
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Page, Reba A. “"Wringing Their Bread from the Sweat of Other Men's Faces" The Persistent Use of Forced Labor in the Postbellum South.” 2017. Thesis, University of Nevada – Reno. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/11714/1970.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
Page, Reba A. “"Wringing Their Bread from the Sweat of Other Men's Faces" The Persistent Use of Forced Labor in the Postbellum South.” 2017. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Page RA. "Wringing Their Bread from the Sweat of Other Men's Faces" The Persistent Use of Forced Labor in the Postbellum South. [Internet] [Thesis]. University of Nevada – Reno; 2017. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/11714/1970.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
Page RA. "Wringing Their Bread from the Sweat of Other Men's Faces" The Persistent Use of Forced Labor in the Postbellum South. [Thesis]. University of Nevada – Reno; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/11714/1970
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
University of Oxford
6.
Bobić, Ana.
The jurisprudence of constitutional conflict in the European Union.
Degree: PhD, 2017, University of Oxford
URL: http://ora.ox.ac.uk/objects/uuid:11f62d7d-3eba-43de-8d41-144ca733b1c0
;
https://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.735913
► The aim of the thesis is to address the jurisprudence of constitutional conflict between the Court of Justice and national courts with constitutional jurisdiction. It…
(more)
▼ The aim of the thesis is to address the jurisprudence of constitutional conflict between the Court of Justice and national courts with constitutional jurisdiction. It seeks to determine how the principle of primacy of EU law works in reality and whether the jurisprudence of the courts under analysis supports this concept. In so doing, the goal is to determine if the theory of constitutional pluralism can explain and guide the application of the principle of primacy of EU law in the jurisprudence of constitutional conflict. The analysis has been carried out on two levels. First, by exploring sovereignty claims by the courts under analysis, as well as reconciliatory vocabulary they employ to manage and contain constitutional conflict. Second, by further studying the three areas of constitutional conflict - ultra vires review, identity review, and fundamental rights review - to provide more nuance in the analysis of the way the Court of Justice has expanded the self-referential system of the Treaties; the different limits that constitutional adjudicators have placed on the principle of primacy as a result; and what possible solutions they envisage in the event of a constitutional conflict. All the courts under analysis have employed the vocabulary of mutual respect and self-restraint as principles guiding the resolution of constitutional conflict. Constitutional conflict is managed through incremental and permanent contestation and accommodation of their opposing claims to sovereignty (the auto-correct function of constitutional pluralism) that results in the uniform interpretation and application of Union law, but keeping in line with conferral as its defining principle. The analysis demonstrated the existence of a heterarchical constellation - the potential of all the courts involved for being ranked in a number of different ways at different times - grounded in mutual respect and self-restraint.
Subjects/Keywords: 342.08; Law; Constitutional Theory; Constitutional pluralism; European Union Law; Constitutional Law; Constitutional Review; Judicial Dialogue
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Bobić, A. (2017). The jurisprudence of constitutional conflict in the European Union. (Doctoral Dissertation). University of Oxford. Retrieved from http://ora.ox.ac.uk/objects/uuid:11f62d7d-3eba-43de-8d41-144ca733b1c0 ; https://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.735913
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Bobić, Ana. “The jurisprudence of constitutional conflict in the European Union.” 2017. Doctoral Dissertation, University of Oxford. Accessed January 17, 2021.
http://ora.ox.ac.uk/objects/uuid:11f62d7d-3eba-43de-8d41-144ca733b1c0 ; https://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.735913.
MLA Handbook (7th Edition):
Bobić, Ana. “The jurisprudence of constitutional conflict in the European Union.” 2017. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Bobić A. The jurisprudence of constitutional conflict in the European Union. [Internet] [Doctoral dissertation]. University of Oxford; 2017. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://ora.ox.ac.uk/objects/uuid:11f62d7d-3eba-43de-8d41-144ca733b1c0 ; https://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.735913.
Council of Science Editors:
Bobić A. The jurisprudence of constitutional conflict in the European Union. [Doctoral Dissertation]. University of Oxford; 2017. Available from: http://ora.ox.ac.uk/objects/uuid:11f62d7d-3eba-43de-8d41-144ca733b1c0 ; https://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.735913
University of New South Wales
7.
Siregar, Fritz.
Indonesian Constitutional Politics 2003-2013.
Degree: Law, 2016, University of New South Wales
URL: http://handle.unsw.edu.au/1959.4/56179
;
https://unsworks.unsw.edu.au/fapi/datastream/unsworks:40210/SOURCE02?view=true
► In 2011, the Indonesian Parliament enacted Law 8 of 2011 amending Law 24 of 2003 on the Indonesian Constitutional Court. The amendment was intended to…
(more)
▼ In 2011, the Indonesian Parliament enacted
Law 8 of 2011 amending
Law 24 of 2003 on the Indonesian
Constitutional Court. The amendment was intended to limit the Court’s jurisdiction after a period of sustained activism. The Court responded by declaring substantial parts of the amending
law constitutionally invalid. This dissertation examines the timing and nature of this unsuccessful ‘attack’ on the Court’s authority and the reasons behind the apparent ease with which the Court was able to thwart it. Two broad sets of theorisations of judicial power are tested: those that focus on external factors or background political conditions, and those that focus on internal factors or the issue of judicial agency. The dissertation’s central finding is that no single theorization adequately accounts for the events of 2011. Rather, a combination of theoretical perspectives is required. From 2003-2008, the Court’s first Chief Justice, Jimly Asshiddiqie, exploited the window of opportunity provided by the groundswell of popular support for constitutionalism in Indonesia to build the Court’s public reputation. His successor, Mahfud MD, was appointed to the Court on promises of returning it to its original jurisdiction. Instead, Mahfud MD pushed the Court in an even more activist direction, dispensing with Asshiddiqie’s careful, scholarly style and introducing a ‘substantive justice’ approach that further exacerbated the Court’s relationship with the political branches. That change explains the timing of the 2011 attack. The Court’s capacity to resist the attack, in turn, was a function of the fragmentation of Indonesian party politics. While it was one thing to construct the political coalition required to pass the 2011 reforms, it was another to amend the Constitution to counteract the Court’s decisions.While the Court emerges from this story as an apparently strong institution, its somewhat dogmatic stance on judicial independence leaves cause for concern. Paradoxically, the Court’s very success in contributing to the strengthening of Indonesia’s
constitutional democracy means that it needs to develop a new understanding of judicial independence, one that is more sensitive to democratic preferences. The thesis concludes by explaining this idea and speculating about the future trajectory of Indonesian
constitutional politics.
Advisors/Committee Members: Roux, Theunis, Law, Faculty of Law, UNSW, Butt, Simon, Law School, University of Sydney.
Subjects/Keywords: Constitutional Law; Indonesia; Constitutional Court; Judicial Politic
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Siregar, F. (2016). Indonesian Constitutional Politics 2003-2013. (Doctoral Dissertation). University of New South Wales. Retrieved from http://handle.unsw.edu.au/1959.4/56179 ; https://unsworks.unsw.edu.au/fapi/datastream/unsworks:40210/SOURCE02?view=true
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Siregar, Fritz. “Indonesian Constitutional Politics 2003-2013.” 2016. Doctoral Dissertation, University of New South Wales. Accessed January 17, 2021.
http://handle.unsw.edu.au/1959.4/56179 ; https://unsworks.unsw.edu.au/fapi/datastream/unsworks:40210/SOURCE02?view=true.
MLA Handbook (7th Edition):
Siregar, Fritz. “Indonesian Constitutional Politics 2003-2013.” 2016. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Siregar F. Indonesian Constitutional Politics 2003-2013. [Internet] [Doctoral dissertation]. University of New South Wales; 2016. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://handle.unsw.edu.au/1959.4/56179 ; https://unsworks.unsw.edu.au/fapi/datastream/unsworks:40210/SOURCE02?view=true.
Council of Science Editors:
Siregar F. Indonesian Constitutional Politics 2003-2013. [Doctoral Dissertation]. University of New South Wales; 2016. Available from: http://handle.unsw.edu.au/1959.4/56179 ; https://unsworks.unsw.edu.au/fapi/datastream/unsworks:40210/SOURCE02?view=true
University of Melbourne
8.
Carter, Anne Clare.
Proportionality and the proof of facts in Australian constitutional adjudication.
Degree: 2018, University of Melbourne
URL: http://hdl.handle.net/11343/214526
► This thesis examines the relationship between proportionality and facts in constitutional adjudication. The Australian High Court has developed various tests of constitutional validity that incorporate…
(more)
▼ This thesis examines the relationship between proportionality and facts in constitutional adjudication. The Australian High Court has developed various tests of constitutional validity that incorporate elements of the tripartite proportionality formula of suitability, necessity and balancing. Yet the scope and content of these tests, including the role of facts, remains uncertain. In addition, while the global spread of proportionality has attracted considerable academic attention, there has been little sustained analysis of the role of facts. In light of this, the thesis seeks to understand the extent to which factual inquiry matters in proportionality reasoning in Australia, both conceptually and in practice. Following this primary research question, the thesis considers how courts currently deal with facts in proportionality reasoning and, second, how an understanding of the nature and significance of facts might assist in the processes of fact-finding.
The thesis answers these questions by analysing the conceptual structure of proportionality and the relevance of facts within each of the three stages. To understand the nature of these facts, it evaluates various taxonomies of fact that have been developed and considers how these might apply to proportionality reasoning. Building on this conceptual foundation, the thesis examines how proportionality has been applied by courts in practice. While the primary focus is on Australian constitutional adjudication, the thesis also draws on the experiences of Germany, Canada and South Africa. These comparative perspectives demonstrate how the link between proportionality and facts has been understood in practice, and potentially inform the application and development of proportionality reasoning in Australia.
The thesis argues that facts are relevant to all three stages of proportionality reasoning but are likely to be most prominent at the necessity stage. The Australian and comparative jurisprudence illustrates, however, that there is variation in the extent to which questions of fact have been recognised in practice; courts do not always openly acknowledge the factual underpinnings of proportionality and there has been considerable judicial disagreement about whether evidence is necessary or appropriate to inform assessments of proportionality. It is argued, further, that in order to understand the significance of facts there is a need to distinguish more clearly between the types of empirical claims that arise at the different stages of proportionality analysis. While it is possible to draw on existing categorisations of fact that have been developed, such as legislative or constitutional facts, proportionality contains its own distinctive set of questions. It is therefore instructive to consider the facts that arise at each stage separately. The thesis concludes by considering the procedural implications that result from this contextual approach to facts.
Subjects/Keywords: proportionality; facts; constitutional law; comparative constitutional law; evidence law; litigation
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Carter, A. C. (2018). Proportionality and the proof of facts in Australian constitutional adjudication. (Doctoral Dissertation). University of Melbourne. Retrieved from http://hdl.handle.net/11343/214526
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Carter, Anne Clare. “Proportionality and the proof of facts in Australian constitutional adjudication.” 2018. Doctoral Dissertation, University of Melbourne. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/11343/214526.
MLA Handbook (7th Edition):
Carter, Anne Clare. “Proportionality and the proof of facts in Australian constitutional adjudication.” 2018. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Carter AC. Proportionality and the proof of facts in Australian constitutional adjudication. [Internet] [Doctoral dissertation]. University of Melbourne; 2018. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/11343/214526.
Council of Science Editors:
Carter AC. Proportionality and the proof of facts in Australian constitutional adjudication. [Doctoral Dissertation]. University of Melbourne; 2018. Available from: http://hdl.handle.net/11343/214526
University of Zambia
9.
Sike, Arthur (JR).
Constraints on the legal framework and Institution governing the legislative; Zambian case study
.
Degree: 2013, University of Zambia
URL: http://hdl.handle.net/123456789/2727
► Essentially, the dissertation has primarily focused on the legal framework governing the appointments of Members of Parliament belonging to both the ruling party, (Movement for…
(more)
▼ Essentially, the dissertation has primarily focused on the legal framework governing the appointments of Members of Parliament belonging to both the ruling party, (Movement for Multi- party Democracy), and other opposition political parties to Cabinet, within the Zambian perspective. The afore-mentioned has been considered in the context relating to the adequacy of the law presently, since it is the author's view that the recent appointments of opposition party Members of Parliament to Cabinet by the President, (Mr. Manawasa) in the quest of desired national unity has facilitated for the opposition political parties to expel their Members of Parliament who were appointed, basing their argument on the fact that those appointed Members of Parliament to Government had breached the Party's policy and regulations.The exposition has endeavored to illustratively demonstrate that the President is given latitude by the law to appoint Cabinet Ministers from among Members of Parliament. However, the law currently, has demonstrated to be insufficient to insulate the Legislature from being held to ransom from political parties, hence the failure of the Legislature to realize its potential and function with regards to effectively represent the citizenry who elect the Members of Parliament by adult suffrage. Thus far emphasized, the expelled Members of Parliament have necessitated for Bye-elections which are costly and more so, creating an imbalance in the House, in which case, the electorates are losing out from being represented.In view of the foregoing, the author has emphatically stated that the law has to be reviewed because it (Law) is constrained in this regard, and that opposition political parties should stop interfering with this important institution, save to say that, political parties in Zambia are regarded as clubs, and their actions are justified, hence, emerging as supreme over the Legislature.Furthermore, the thesis has examined the independence of the Judiciary with regards to its effectiveness in policing the Legislature. However, a postmortem has exemplified that the Judiciary in Zambia is timid, in that political interference has regrettably taken centre stage. This has affected the effective policing of the Legislature, thus, the failure in realizing good governance and constitutionalism in Zambia.
Subjects/Keywords: Constitutional law – Zambi;
Legislature-Zambia
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Sike, A. (. (2013). Constraints on the legal framework and Institution governing the legislative; Zambian case study
. (Thesis). University of Zambia. Retrieved from http://hdl.handle.net/123456789/2727
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Sike, Arthur (JR). “Constraints on the legal framework and Institution governing the legislative; Zambian case study
.” 2013. Thesis, University of Zambia. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/123456789/2727.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
Sike, Arthur (JR). “Constraints on the legal framework and Institution governing the legislative; Zambian case study
.” 2013. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Sike A(. Constraints on the legal framework and Institution governing the legislative; Zambian case study
. [Internet] [Thesis]. University of Zambia; 2013. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/123456789/2727.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
Sike A(. Constraints on the legal framework and Institution governing the legislative; Zambian case study
. [Thesis]. University of Zambia; 2013. Available from: http://hdl.handle.net/123456789/2727
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
University of KwaZulu-Natal
10.
Ramji, Bhavna.
The right to housing : evictions, engagement and alternatives : the constitutional responsiblity on local government to provide access to adequate housing, and the obligation not to impact on this right negatively.
Degree: LL.M., Constitutional law, 2013, University of KwaZulu-Natal
URL: http://hdl.handle.net/10413/10999
Subjects/Keywords: Constitutional law.
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Ramji, B. (2013). The right to housing : evictions, engagement and alternatives : the constitutional responsiblity on local government to provide access to adequate housing, and the obligation not to impact on this right negatively. (Thesis). University of KwaZulu-Natal. Retrieved from http://hdl.handle.net/10413/10999
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Ramji, Bhavna. “The right to housing : evictions, engagement and alternatives : the constitutional responsiblity on local government to provide access to adequate housing, and the obligation not to impact on this right negatively.” 2013. Thesis, University of KwaZulu-Natal. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/10413/10999.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
Ramji, Bhavna. “The right to housing : evictions, engagement and alternatives : the constitutional responsiblity on local government to provide access to adequate housing, and the obligation not to impact on this right negatively.” 2013. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Ramji B. The right to housing : evictions, engagement and alternatives : the constitutional responsiblity on local government to provide access to adequate housing, and the obligation not to impact on this right negatively. [Internet] [Thesis]. University of KwaZulu-Natal; 2013. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/10413/10999.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
Ramji B. The right to housing : evictions, engagement and alternatives : the constitutional responsiblity on local government to provide access to adequate housing, and the obligation not to impact on this right negatively. [Thesis]. University of KwaZulu-Natal; 2013. Available from: http://hdl.handle.net/10413/10999
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
University of Johannesburg
11.
Van Eck, Michele M.
The impact on democracy of the state's failure to fulfil its duties in South Africa.
Degree: 2010, University of Johannesburg
URL: http://hdl.handle.net/10210/3156
► LL.M.
This study seeks to investigate the extent to which the state fails to comply with its constitutional and legal duties, and the impact of…
(more)
▼ LL.M.
This study seeks to investigate the extent to which the state fails to comply with its constitutional and legal duties, and the impact of this failure on democracy. The study determines the effect of such failure and assesses the effectiveness of existing compliance mechanisms in ensuring the state fulfills its constitutional and legal duties. The duties imposed on the state must be complied with to ensure the legitimacy of the Constitution remains intact. State compliance with these duties forms an essential foundation of the Constitution. It is accepted in this study that the manner in and extent to which the state fails to comply with its duties impacts the status of the Constitution and the development of democracy in South Africa. There are two ways in which the state may fail to comply with its duties: 1. The first instance is where the state bona fide misinterprets legislation. 2. The second instance is where the state negligently ignores its duties or wilfully disregards its duties or takes on “imagined powers”. This study concerns itself with this second instance of non-compliance. The question not only concerns the extent of state non-compliance with its duties. The question also becomes, what are the ramifications if the state does not comply with its duties? What would be the consequences if the state wilfully, with mala fide intent or by the use of “imagined powers” neglects or ignores its duties? What would be the effect on the development and sustainability of democracy in South Africa? What are the existing compliance mechanisms and are they effective enough to ensure state compliance with its duties? The study endeavours to explore these questions. The study looks at a series of court cases illustrating the extent to which the state has so far failed to act in compliance with its duties. The study attempts to determine whether such non-compliance was merely a mistake or whether the state acted with some form of wilfulness or neglect. The study looks at the existing mechanisms and watchdogs that ensure state compliance with the Constitution and briefly examines whether they are effective. Other possible mechanisms that may strengthen control over state compliance are also considered. The study first looks at the duties of the state and the existing control mechanisms. Then a selection of cases are analysed to determine in what manner and to what extent the state is failing to comply with its constitutional duties. The study then assesses the current control mechanisms to determine whether they are effective in enforcing state compliance with its duties. Lastly, the study examines other possibilities and alternative mechanisms that may be introduced to secure state compliance.
Subjects/Keywords: Government liability; Constitutional law; Democracy
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Van Eck, M. M. (2010). The impact on democracy of the state's failure to fulfil its duties in South Africa. (Thesis). University of Johannesburg. Retrieved from http://hdl.handle.net/10210/3156
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Van Eck, Michele M. “The impact on democracy of the state's failure to fulfil its duties in South Africa.” 2010. Thesis, University of Johannesburg. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/10210/3156.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
Van Eck, Michele M. “The impact on democracy of the state's failure to fulfil its duties in South Africa.” 2010. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Van Eck MM. The impact on democracy of the state's failure to fulfil its duties in South Africa. [Internet] [Thesis]. University of Johannesburg; 2010. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/10210/3156.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
Van Eck MM. The impact on democracy of the state's failure to fulfil its duties in South Africa. [Thesis]. University of Johannesburg; 2010. Available from: http://hdl.handle.net/10210/3156
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
University of Helsinki
12.
Nihtilä, Heidi.
Ensisijaisesti lapsia — Paperittomien alaikäisten perusoikeudet Suomessa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/225058
► Kielteisten turvapaikkapäätösten määrän kasvu yhdessä ulkomaalaislakiin ja vastaanottolakiin tehtyjen muutosten kanssa on johtanut Suomessa tilanteeseen, jossa niin sanottujen paperittomien maahanmuuttajien määrä on kääntynyt kasvuun. Näiden…
(more)
▼ Kielteisten turvapaikkapäätösten määrän kasvu yhdessä ulkomaalaislakiin ja vastaanottolakiin tehtyjen muutosten kanssa on johtanut Suomessa tilanteeseen, jossa niin sanottujen paperittomien maahanmuuttajien määrä on kääntynyt kasvuun. Näiden paperittomien joukossa on myös alaikäisiä lapsia, joiden perusoikeuksien, tarkemmin sanottuna tiettyjen TSS-oikeuksien toteutumiseen tutkielma keskittyy.
Tutkielman kaksi keskeistä kysymystä ovat, toteutuvatko paperittomien lasten TSS-oikeudet Suomessa kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja perustuslain edellyttämillä tavoilla sekä kuinka paperittomien lasten perusoikeuksien toteutumista voitaisiin Suomessa parantaa lainsäädännön avulla.
Suomen perustuslaki takaa suurimman osan perustuslain 2 luvussa turvatuista perusoikeuksista jokaiselle Suomessa oleskelevalle henkilölle. Tutkielma keskittyy etenkin perustuslain 16.1 §:n mukaiseen maksuttomaan perusopetukseen sekä 19 §:ssä turvattuihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Perustuslain sanamuodon perusteella voidaan tulkita näiden oikeuksien kuuluvan myös paperittomille, mutta käytännön lainsoveltamistilanteissa tilanne ei ole näin yksinkertainen.
Paperittomien terveyspalvelut on rajoitettu vain kiireellisiin terveydenhuollon palveluihin, samoin on myös sosiaalipalveluiden osalta. Ongelmia nousee esiin niin hoitoon pääsyn, toimeentulotuen, asunnon kuin myös lastensuojelun osalta, sillä paperittomien asema on sääntelemätön.
Paperittomien lasten oikeutta perusopetukseen ei ole rajoitettu, mutta harva paperiton kuitenkaan osallistuu opetukseen käytännön esteiden, kuten esimerkiksi henkilötunnuksen puuttumisen, tiedonpuutteen ja viranomaisten pelon vuoksi.
Tutkielman perusteella voidaan sanoa, että paperittomien lasten perusoikeuksien toteutumisessa edellä mainittujen oikeuksien osalta on Suomessa puutteita. Nimenomaista lainsäädäntöä ei ole ja aineellisen lainsäädännön tulkinta on kunnissa haparoivaa, ja ei aina ole selvyyttä siitä, kuinka paperittomien osalta tulee toimia. Nykyistä lainsäädäntöä olisi mahdollista ihmisoikeusystävällisen laintulkinnan avulla tulkita niin, että paperittomien perusoikeudet voisivat toteutua. Tämä ei kuitenkaan poista tarvetta säätää paperittomien perusoikeuksista lailla.
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Nihtilä, H. (2017). Ensisijaisesti lapsia — Paperittomien alaikäisten perusoikeudet Suomessa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/225058
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Nihtilä, Heidi. “Ensisijaisesti lapsia — Paperittomien alaikäisten perusoikeudet Suomessa.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/225058.
MLA Handbook (7th Edition):
Nihtilä, Heidi. “Ensisijaisesti lapsia — Paperittomien alaikäisten perusoikeudet Suomessa.” 2017. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Nihtilä H. Ensisijaisesti lapsia — Paperittomien alaikäisten perusoikeudet Suomessa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/225058.
Council of Science Editors:
Nihtilä H. Ensisijaisesti lapsia — Paperittomien alaikäisten perusoikeudet Suomessa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/225058
University of Helsinki
13.
Laine, Lydia.
Uskonnon ja vakaumuksen mukaiset asut ja muut tunnukset työpaikoilla perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/225061
► Tutkielmassa pohditaan uskonnon- ja omantunnonvapauden ja syrjinnän kiellon näkökulmasta sitä, millä edellytyksillä ja missä olosuhteissa työnantajan on mahdollista asettaa rajoituksia työntekijän oikeudelle pitää uskontoon tai…
(more)
▼ Tutkielmassa pohditaan uskonnon- ja omantunnonvapauden ja syrjinnän kiellon näkökulmasta sitä, millä edellytyksillä ja missä olosuhteissa työnantajan on mahdollista asettaa rajoituksia työntekijän oikeudelle pitää uskontoon tai vakaumukseen liittyviä symboleita, tunnuksia tai asusteita työpaikalla. Tarkastelun kohteina ovat sekä yksityisten työnantajien työntekijät että virkamiehet ja muut julkisyhteisöjen palveluksessa olevat. Tutkielma koskee sekulaareja, tunnustuksettomia työpaikkoja. Uskonnolliset yhdyskunnat ja yhteisöt sekä muut työpaikat, joilla on vakaumuksellinen eetos, jäävät tarkastelun ulkopuolelle.
Lähteinä käytetään lainsäädäntöä, lainsäädännön esitöitä ja muita virallislähteitä, oikeuskäytäntöä sekä oikeuskirjallisuutta ja -artikkeleita. Suomalaista käytäntöä on aiheesta vähän, joten pääpaino on ylikansallisten elinten tulkintaratkaisuilla, joista pyritään etsimään uskonnon- ja omantunnonvapauden suojan minimitasoa. Tärkeitä lähteitä ovat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ja sen edeltäjän ihmisoikeustoimikunnan sekä YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut. Lisäksi merkitystä on kahdella EU-tuomioistuimen antamalla ennakkoratkaisulla, jotka antavat lisävaloa yhdenvertaisuuslain taustalla vaikuttavan työsyrjintädirektiivin tulkintaan. Kansainvälisen suojan minimitasoa pyritään selvittämään vertailemalla keskenään EIT:n ja ihmisoikeuskomitean käytäntöä, jotka eroavat toisistaan ennen kaikkea EIT:n soveltaman harkintamarginaalidoktriinin vuoksi, ja sovittamalla käytännöstä saatavia johtopäätöksiä yhteen EU-oikeudellisen tulkinnan kanssa. EU-oikeudessa lähtökohta on syrjinnän kiellossa, ja olennaista on välittömän ja välillisen erilaisen kohtelun ero ja niihin sovellettavat erilaiset oikeuttamisperusteet.
Tutkielma koostuu kuudesta pääkappaleesta. Kahdessa ensimmäisessä kappaleessa avataan tutkimuskysymyksen valtiosääntöoikeudellista taustaa, uskonnon- ja omantunnonvapautta ja syrjinnän kieltoa perus- ja ihmisoikeuksina sekä työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeutta. Kolmannessa kappaleessa pyritään selvittämään, minkälaisia uskontoja ja muita vakaumuksia uskonnon- ja omantunnonvapauden suojan piiriin kuuluu, ja millainen yhteys asulla tai tunnuksella tulee olla kyseessä olevaan vakaumukseen, jotta sen pitäminen saisi suojaa uskonnon tai uskon tunnustamisena. On esimerkiksi epäselvää, suojaako uskonnon- ja omantunnonvapaus myös poliittisia ja filosofisia vakaumuksia ja voidaanko vakaumuksen tai sen tunnustamisen laadulle asettaa objektiivisia kriteerejä, vai onko lähdettävä uskonnonvapauteen vetoavan henkilön omasta näkemyksestä. Neljännessä kappaleessa tarkastellaan uskonnollisten asujen ja tunnusten käytölle asetettavien rajoitusten hyväksyttävyyttä kansainvälisen käytännön valossa niin uskonnonvapauden rajoitusten kuin syrjintäkieltojenkin näkökulmista. Viidennessä kappaleessa pyritään tuomaan tarkastelua käytännöllisemmälle tasolle pohtimalla uskonnollisten tunnusten käytölle asetettavien kieltojen tai rajoitusten sallittavuutta erilaisissa esimerkkikonteksteissa ja erilaisilla perusteilla…
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Laine, L. (2017). Uskonnon ja vakaumuksen mukaiset asut ja muut tunnukset työpaikoilla perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/225061
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Laine, Lydia. “Uskonnon ja vakaumuksen mukaiset asut ja muut tunnukset työpaikoilla perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/225061.
MLA Handbook (7th Edition):
Laine, Lydia. “Uskonnon ja vakaumuksen mukaiset asut ja muut tunnukset työpaikoilla perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.” 2017. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Laine L. Uskonnon ja vakaumuksen mukaiset asut ja muut tunnukset työpaikoilla perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/225061.
Council of Science Editors:
Laine L. Uskonnon ja vakaumuksen mukaiset asut ja muut tunnukset työpaikoilla perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/225061
University of Helsinki
14.
Ruotsalainen, Katherine.
Ikään perustuva eri asemaan asettaminen perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/225076
► Tutkielma keskittyy perustuslain 6.2 §:n ikään perustuvan syrjintäkieltosäännön tutkimiseen. Tutkimuskysymys keskittyy siihen, milloin ihmisiä saa asettaa eri asemaan iän perusteella siten, että tämä toiminta on…
(more)
▼ Tutkielma keskittyy perustuslain 6.2 §:n ikään perustuvan syrjintäkieltosäännön tutkimiseen. Tutkimuskysymys keskittyy siihen, milloin ihmisiä saa asettaa eri asemaan iän perusteella siten, että tämä toiminta on perusoikeusjärjestelmän mukaisesti hyväksyttävää. Tutkimuksen keskiössä on ikään perustuvan syrjintäkiellon ja siihen liittyvän hyväksyttävän perusteen välinen suhde ja kehittyminen.
Syrjintäkielto on alun perin ollut osa yhdenvertaisuussäännöstä, mutta nykyään se on kansallisessa oikeudessa, EU-oikeudessa ja kansainvälisessä oikeudessa voimassa nimenomaisena ja erillisenä syrjintäkieltona. Useiden syrjintäkieltosäännösten sanamuodossa ikä mainitaan erikseen kiellettynä syrjintäperusteena. Iän kirjaaminen nimenomaisesti kielletyksi syrjintäperusteeksi on korostanut ikään perustuvan syrjintäkiellon merkitystä.
Perustuslakivaliokunnan käytännössä on kehittynyt melko kattava käytäntö ikärajojen asettamisen hyväksyttävyyden suhteen. Perustuslakivaliokunta ei ole omassa viimeaikaisessa käytännössään pitänyt ikärajojen asettamista ongelmallisena, kunhan erilaiselle kohtelulle on perusoikeusjärjestelmän mukainen hyväksyttävä peruste. Hyväksyttävän perusteen täyttyminen on tavallista korkeampi, kun kyseessä on ikään perustuva syrjintäperuste. Hyväksyttävä syy edellyttää asiallista ja kiinteää yhteyttä lain tarkoitukseen. Henkilöiden väliset erot eivät saa kasvaa kohtuuttomiksi. Perustuslakivaliokunnan arvioidessa säädösehdotusten ikään perustuvan eriasemaan asettamisen hyväksyttävyyttä, on se vakiintuneesti huomioinut kolme eri aspektia: normatiivinen aspekti, yksittäisen tapauksen tosiasiat ja eri keinot saavuttaa sääntelyn tavoite. Näin ollen ikään perustuva eri asemaan asettamisen hyväksyttävän perusteen arviointi edellyttää kokonaisuuden arvioimista.
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Ruotsalainen, K. (2017). Ikään perustuva eri asemaan asettaminen perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/225076
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Ruotsalainen, Katherine. “Ikään perustuva eri asemaan asettaminen perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/225076.
MLA Handbook (7th Edition):
Ruotsalainen, Katherine. “Ikään perustuva eri asemaan asettaminen perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.” 2017. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Ruotsalainen K. Ikään perustuva eri asemaan asettaminen perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/225076.
Council of Science Editors:
Ruotsalainen K. Ikään perustuva eri asemaan asettaminen perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/225076
University of Helsinki
15.
Rönkä, Maija.
Lainsäätäjän harkintavalta ja valtiosääntöoikeudelliset rajoitukset kohdentamattomalle elektronisen viestinnän tiedustelulle.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/164899
► Teknologiakehityksen ja kansainvälisen turvallisuusympäristön muutosten seurauksena valtiot ovat pyrkineet kasvattamaan tiedustelua koskevia toimivaltuuksia. Perinteisen kohdennettujen rikosepäilyperusteisten tiedustelumenetelmien lisäksi on kehitetty tiedustelujärjestelmiä, joilla pyritään erityisesti kansalliseen…
(more)
▼ Teknologiakehityksen ja kansainvälisen turvallisuusympäristön muutosten seurauksena valtiot ovat pyrkineet kasvattamaan tiedustelua koskevia toimivaltuuksia. Perinteisen kohdennettujen rikosepäilyperusteisten tiedustelumenetelmien lisäksi on kehitetty tiedustelujärjestelmiä, joilla pyritään erityisesti kansalliseen turvallisuuteenn kohdistuvien uhkien ennakoimiseen ja näiden uhkien toteutumisen estämiseen. Valtioissa onkin kehitetty kohdentamattomia elektronisen viestinnän tiedustelujärjestelmiä, joiden tarkoituksen on yhtäältä seuloa suuresta viestinnän joukosta tiedusteluviranomaisia kiinnostavaa tietoa ja toisaalta ulottamaan tiedustelutoimet myös sellaisiin valtion turvallisuudelle haitallisiin tekoihin, joiden osalta ei välttämättä täyty vielä rikoksen tunnusmerkit.
Kysymys laaja-alaisisten tiedustelutoimivaltuuksien valtisääntöoikeudellisesta hyväksyttävyydestä on aktualisoitunut viimeisten vuosien aikana erityisesti yksityiselämän ja henkilötietojen suojan näkökulmasta. Voidaan sanoa, että eurooppalainen oikeustila on kohdentamattomalle elektronisen viestinnän tiedustelulle asetettavien valtiosääntöoikeudellisten rajoitusten suhteen murrostilassa. Viimeisen kolmen vuoden aikana Euroopan unionin tuomioistuin on ottanut yksityiseläm ja henkilötietojen suojan arvioinnissa Euroopan ihmisoikuestuomioistuimen rinnalla kasavan roolin. Tälläkin hetkellä niin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa kuin Euroopan unionin tuomioistuimessa on vireillä merkittäviä tiedustelujärjestelmien perus- ja ihmisoikeuksien mukaisuutta koskevia asioita.
Tutkielmassa hahmotetaaan perus- ja ihmisoikeuspluralismin hengessä ne valtiosääntöoikeudelliset oikeuslähteet, jotka vaikuttavat kansallisen lainsäätäjän harkintavaltaan. Näiden oikeuslähteiden valossa tarkastellaan niitä perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoitteesta seuraavia vaatimuksia, joita kohdentamattoman elektronisen viestinnän tiedustelulainsäädännölle on kansallisesti asetettava. Tämän analysin pohjalta on määritelty kansallisen lainsäätäjän harkintavallan rajoitukset, eli ne seikat, jotka tiedustelua koskevassa lainsäädännössä on otettava huomioon, jotta lainsäädäntö täyttäisi yksityiselämän ja henkilötietojen suojan rajoittamisen edellytykset.
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Rönkä, M. (2016). Lainsäätäjän harkintavalta ja valtiosääntöoikeudelliset rajoitukset kohdentamattomalle elektronisen viestinnän tiedustelulle. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/164899
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Rönkä, Maija. “Lainsäätäjän harkintavalta ja valtiosääntöoikeudelliset rajoitukset kohdentamattomalle elektronisen viestinnän tiedustelulle.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/164899.
MLA Handbook (7th Edition):
Rönkä, Maija. “Lainsäätäjän harkintavalta ja valtiosääntöoikeudelliset rajoitukset kohdentamattomalle elektronisen viestinnän tiedustelulle.” 2016. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Rönkä M. Lainsäätäjän harkintavalta ja valtiosääntöoikeudelliset rajoitukset kohdentamattomalle elektronisen viestinnän tiedustelulle. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/164899.
Council of Science Editors:
Rönkä M. Lainsäätäjän harkintavalta ja valtiosääntöoikeudelliset rajoitukset kohdentamattomalle elektronisen viestinnän tiedustelulle. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/164899
University of Helsinki
16.
Nevaranta, Timo.
Onko minulla perustuslaillinen oikeus työhön? – Perustuslain työllisyyssäännöksen oikeudellinen sisältö ja merkitys perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön valossa vuosina 1972 - 2014.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/164903
► Tässä tutkielmassa tarkastelun kohteena on perustuslain työllisyyssäännöksen oikeudellinen velvoittavuus erityisesti eduskunnan perustuslakivaliokunnan käytännössä. Tarkoituksena on tarkastella perustuslakivaliokunnan suhtautumista työn perusoikeuteen eri vuosikymmenten aikana. Työllisyyssäännöksen oikeudellinen…
(more)
▼ Tässä tutkielmassa tarkastelun kohteena on perustuslain työllisyyssäännöksen oikeudellinen velvoittavuus erityisesti eduskunnan perustuslakivaliokunnan käytännössä. Tarkoituksena on tarkastella perustuslakivaliokunnan suhtautumista työn perusoikeuteen eri vuosikymmenten aikana. Työllisyyssäännöksen oikeudellinen velvoittavuus ei ollut itsestäänselvyys, joten tutkielmassa käydään läpi myös historiallisen lainsäätäjän tahto suhteessa perusoikeuteen sekä käsittelyn yhteydessä esitetyt erilaiset näkemykset.
Työllisyyssäännöksen muoto on muuttunut siitä, mitä se alun perin oli vuonna 1972, kun työn perusoikeus nostettiin silloiseen Hallitusmuotoon kansanedustajien lakialoitteen pohjalta. Valtiovallan velvollisuudesta tarjota tarvittaessa työtä sitä tarvitseville on siirrytty perusoikeusuudistuksen yhteydessä valtiovallan velvollisuuteen edistää työllisyyttä ja pyrkiä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Tutkielmassa selitetään tämä muutos varsinkin lainsäätäjän näkökulmasta ja pyritään hahmottamaan sitä tapaa, jolla perustuslakivaliokunta on ottanut kantaa uuteen työllisyyssäännökseen.
Oikeuskirjallisuudessa on esitetty näkemys, jonka mukaan uuden työllisyyssäännöksen ymmärtämisen ja tulkinnan tärkeimpänä lähtökohtana on edelleen vertailu vanhaan säännökseen ja sen tulkintakäytäntöön. Tutkielmassa tarkastellaan tätä väitettä kriittisesti. Lähtökohtana tutkielmassa on se, että perusoikeusuudistus toimi työllisyyssäännöksen velvoittavuuden suhteen eräänlaisena vedenjakajana. Työllisyyssäännöksen tulkinnassa ja toteutuksessa on 90-luvulta lähtien siirrytty velvoittavampaan suuntaan. Perustuslakivaliokunnan käytännössä työllisyyden edistämisen nimissä henkilöltä voidaan evätä esimerkiksi työttömyyskorvaukset, mikäli henkilö kieltäytyy omaa työllistymistään edistävistä toimista. Perusoikeuksien tasolla punninta tapahtuu usein työllisyyssäännöksen ja Perustuslaissa turvatun yhdenvertaisuuden ja perustoimeentulonturvan välillä.
Vaikka työllisyyssäännöksen muoto muuttui vasta perusoikeusuudistuksessa, perustuslakivaliokunta oli jo muutama vuosi aiemmin linjannut uuden suhtautumisensa työllisyyssäännökseen. Tämä tulkinnanmuutos tapahtui 90-luvun alussa pahimman talouslaman aikana. Valtiovalta ei enää kyennyt pitämään kiinni työllisyyslain mukaisista velvoitetyöllistämistoimista. Ongelmaksi valtiosääntöoikeudellisesti muodostui perusoikeuksien heikentämiskielto sekä perustuslakivaliokunnan linjaamat lakisääteiset keinot, jotka olivat valiokunnan mukaan keskiössä työn perusoikeuden toteutuksessa. Jo ennen perusoikeusuudistusta valiokunta katsoi mahdolliseksi luopua työllisyyslain lakisääteisistä työllistämistoimista sekä lisätä työn vastaanottamisen velvoittavuutta. Tämä tulkinnanmuutos sinetöitiin perusoikeusuudistuksessa.
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Nevaranta, T. (2016). Onko minulla perustuslaillinen oikeus työhön? – Perustuslain työllisyyssäännöksen oikeudellinen sisältö ja merkitys perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön valossa vuosina 1972 - 2014. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/164903
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Nevaranta, Timo. “Onko minulla perustuslaillinen oikeus työhön? – Perustuslain työllisyyssäännöksen oikeudellinen sisältö ja merkitys perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön valossa vuosina 1972 - 2014.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/164903.
MLA Handbook (7th Edition):
Nevaranta, Timo. “Onko minulla perustuslaillinen oikeus työhön? – Perustuslain työllisyyssäännöksen oikeudellinen sisältö ja merkitys perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön valossa vuosina 1972 - 2014.” 2016. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Nevaranta T. Onko minulla perustuslaillinen oikeus työhön? – Perustuslain työllisyyssäännöksen oikeudellinen sisältö ja merkitys perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön valossa vuosina 1972 - 2014. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/164903.
Council of Science Editors:
Nevaranta T. Onko minulla perustuslaillinen oikeus työhön? – Perustuslain työllisyyssäännöksen oikeudellinen sisältö ja merkitys perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön valossa vuosina 1972 - 2014. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/164903
University of Helsinki
17.
Juvonen, Annika.
Kuluttajansuoja- uusi perusoikeus? Tarkastelu kuluttajansuojasta perus- ja ihmisoikeutena sekä sen perus- ja ihmisoikeusliitännöistä kansainvälisellä ja kansallisella tasolla.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/164931
► Tutkielmani tarkastelee kuluttajansuojan perus- ja ihmisoikeusnäkökulmia sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Sen on myös tarkoitus pohjustaa keskustelua kuluttajansuojasta perus- ja ihmisoikeutena. Erityisenä näkökulmana tutkielmassani on…
(more)
▼ Tutkielmani tarkastelee kuluttajansuojan perus- ja ihmisoikeusnäkökulmia sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Sen on myös tarkoitus pohjustaa keskustelua kuluttajansuojasta perus- ja ihmisoikeutena. Erityisenä näkökulmana tutkielmassani on kuluttajansuojan toimiminen elinkeinovapauden ja elinkeinonharjoittajan omaisuudensuojan rajoittajana. Kuluttajansuojan rooli perusoikeutena olisi nimenomaan näiden kahden perusoikeuden tasapainottajana. Tutkielmani metodi on lainopillinen.
Aloitan tutkielmani tarkastelemalla kuluttajansuojaa perus- ja ihmisoikeutena käsittelevää kansainvälistä keskustelua. Samassa osiossa tarkastelen eri valtioiden perusoikeussuojaa kuluttajansuojalle. Tämän jälkeen tutkin aiheeseen liittyviä kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia (erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 38 artiklaa, jossa turvataan kuluttajansuojan korkea taso). Viimeisessä osiossa tarkastelen kuluttajansuojan perusoikeussuojaa ja sen asemaa elinkeinovapauden ja elinkeinonharjoittajan rajoitusperusteena Suomessa.
Kuluttajansuojaa on tutkittu perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta erittäin vähän. Laajempaankin tutkimukseen olisi selkeästi perusteita, koska PL 22 §:n perustuvan perusoikeuksien horisontaalivaikutuksen myötä julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen myös kahden yksityisen välisessä suhteessa. Lisäksi kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välinen suhde on epäsymmetrinen, eli kuluttaja on lähtökohtaisesti heikommassa asemassa kuin elinkeinonharjoittaja.
Kuluttajansuojaa ei ole mainittu eksplisiittisesti muissa ihmisoikeussopimuksissa kuin EU:n perusoikeuskirjassa. Tämä johtunee siitä, että kuluttajansuojan tarve nousi keskusteluun vasta 1970-luvulla, jolloin suuri osa ihmisoikeussopimuksista oli jo laadittu. Monen eri ihmisoikeussopimuksissa suojatun oikeuden voidaan katsoa suojaavan myös kuluttajansuojaa.
Tutkimuksesta käy ilmi, ettei kuluttajansuojaa toistaiseksi voida pitää perus- tai ihmisoikeutena muualla kuin valtioissa, joissa se on säädetty perusoikeudeksi. Perusoikeuskirjassa on tehty jaottelu oikeuksien ja periaatteiden välille, joista 38 artikla sijoittuu periaatteeksi. Suomessa ei ole havaittavissa merkkejä siitä, että kuluttajansuoja olisi lähiaikoina kehittymässä perusoikeudeksi. Ennemminkin on havaittavissa, etteivät kaikki kuluttajansuojaa suojaavat perusoikeudet suoranaisesti toteudu. Kuluttajansuojalla on kuitenkin potentiaalia kehittyä perus- ja ihmisoikeudeksi nimenomaan elinkeinovapauden vastinpariksi.
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Juvonen, A. (2016). Kuluttajansuoja- uusi perusoikeus? Tarkastelu kuluttajansuojasta perus- ja ihmisoikeutena sekä sen perus- ja ihmisoikeusliitännöistä kansainvälisellä ja kansallisella tasolla. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/164931
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Juvonen, Annika. “Kuluttajansuoja- uusi perusoikeus? Tarkastelu kuluttajansuojasta perus- ja ihmisoikeutena sekä sen perus- ja ihmisoikeusliitännöistä kansainvälisellä ja kansallisella tasolla.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/164931.
MLA Handbook (7th Edition):
Juvonen, Annika. “Kuluttajansuoja- uusi perusoikeus? Tarkastelu kuluttajansuojasta perus- ja ihmisoikeutena sekä sen perus- ja ihmisoikeusliitännöistä kansainvälisellä ja kansallisella tasolla.” 2016. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Juvonen A. Kuluttajansuoja- uusi perusoikeus? Tarkastelu kuluttajansuojasta perus- ja ihmisoikeutena sekä sen perus- ja ihmisoikeusliitännöistä kansainvälisellä ja kansallisella tasolla. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/164931.
Council of Science Editors:
Juvonen A. Kuluttajansuoja- uusi perusoikeus? Tarkastelu kuluttajansuojasta perus- ja ihmisoikeutena sekä sen perus- ja ihmisoikeusliitännöistä kansainvälisellä ja kansallisella tasolla. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/164931
University of Helsinki
18.
Hiltunen, Jenni.
Syntymässä kadotettu sukupolvi? Euroopan unionin toimivalta lapsen oikeuksien alalla erityisesti lapsiköyhyyden torjumiseksi.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/167120
► Vuonna 2008 alkanut taloudellinen taantuma on vaikuttanut vakavasti lasten elinolosuhteisiin ja hyvinvointiin Euroopassa. Vuosien 2008—2012 välillä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskissä elävien lasten määrän voidaan…
(more)
▼ Vuonna 2008 alkanut taloudellinen taantuma on vaikuttanut vakavasti lasten elinolosuhteisiin ja hyvinvointiin Euroopassa. Vuosien 2008—2012 välillä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskissä elävien lasten määrän voidaan katsoa kasvaneen jopa miljoonalla. Köyhyys vaikuttaa haitallisesti kaikkiin ikäryhmiin, mutta lapsille köyhyydestä aiheutuu tutkitusti muita ikäryhmiä haitallisempia ja pitkäkestoisempia seurauksia. Lapsiköyhyyden voidaan myös katsoa vaarantavan lapsen oikeuksien toteutumisen sellaisena kuin ne on turvattu esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa ja EU:n perusoikeuskirjassa.
EU:n perusoikeuskirjan 51 artiklan mukaisesti Euroopan unionin tulee ottaa perusoikeuskirjassa turvatut oikeudet huomioon kaikessa toiminnassaan ja pidättyä toimenpiteistä, jotka voisivat merkitä niiden loukkausta. Lisäksi 51 artiklaa on mahdollista tulkita niin sanotusti laajasti, eli 51 artiklasta voidaan katsoa johtuvan EU:lle positiivinen velvollisuus ryhtyä aktiivisiin toimenpiteisiin perusoikeuskirjassa turvattujen oikeuksien edistämiseksi. Lapsiköyhyyden kannalta merkitystä on erityisesti perusoikeuskirjan lapsen oikeuksia koskevalla 24 artiklalla sekä erinäisillä muilla perusoikeuskirjan säännöksillä, joiden voidaan katsoa edistävän lapsen oikeuksien toteutumista.
Sekä suppeasti että laajasti tulkittuna perusoikeuskirjan mukainen velvollisuus perusoikeuskirjassa turvattujen oikeuksien edistämiseen koskee kuitenkin Euroopan unionia vain sille annetun toimivallan laajuudessa. EU:n toimivalta lapsiköyhyyttä ja lasten sosiaalista syrjäytymistä koskevissa kysymyksissä määräytyy SEUT 153 artiklan sosiaalista syrjäytymistä ja sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamista koskevan toimivallanjakosäännöksen perusteella. SEUT 153 artiklan nojalla unionilla on toimivalta ryhtyä lapsiköyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, jotka eivät merkitse jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että EU:lla on toimivalta soft law -toimenpiteisiin lapsiköyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumista koskevissa kysymyksissä. Lapsiköyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen kannalta EU:n keskeisin instrumentti on vuonna 2010 käyttöön otettu Eurooppa 2020 -strategia, jonka yhtenä tavoitteena on köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskissä elävien vähentäminen vuoteen 2020 mennessä.
Perusoikeuskirjan 51 artiklan mukaisesti unionilla on siis velvollisuus huomioida perusoikeuskirjan mukaisten lapsen oikeuksien ja muiden siinä turvattujen oikeuksien toteutuminen Eurooppa 2020 -strategian puitteissa. Strategiassa ei ole asetettu nimenomaista tavoitetta lapsiköyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi, mikä herättää kysymyksen lapsen oikeuksien edistämisen tehokkuudesta. Strategian valvontamekanismin puitteissa on kuitenkin otettu huomioon lapsiköyhyyttä koskevia kysymyksiä. Näin ollen EU:n toimenpiteet Eurooppa 2020 -strategian puitteissa saattavat, nimenomaisesta lapsiköyhyyttä koskevasta tavoitteesta huolimatta, edistää myös lapsiköyhyyden…
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Hiltunen, J. (2016). Syntymässä kadotettu sukupolvi? Euroopan unionin toimivalta lapsen oikeuksien alalla erityisesti lapsiköyhyyden torjumiseksi. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/167120
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Hiltunen, Jenni. “Syntymässä kadotettu sukupolvi? Euroopan unionin toimivalta lapsen oikeuksien alalla erityisesti lapsiköyhyyden torjumiseksi.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/167120.
MLA Handbook (7th Edition):
Hiltunen, Jenni. “Syntymässä kadotettu sukupolvi? Euroopan unionin toimivalta lapsen oikeuksien alalla erityisesti lapsiköyhyyden torjumiseksi.” 2016. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Hiltunen J. Syntymässä kadotettu sukupolvi? Euroopan unionin toimivalta lapsen oikeuksien alalla erityisesti lapsiköyhyyden torjumiseksi. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/167120.
Council of Science Editors:
Hiltunen J. Syntymässä kadotettu sukupolvi? Euroopan unionin toimivalta lapsen oikeuksien alalla erityisesti lapsiköyhyyden torjumiseksi. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/167120
University of Helsinki
19.
Kantokorpi, Saara.
Laittomasti hankittujen todisteiden hyödyntämiskielto rikosprosessissa perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/161191
► Tutkimuksessa käsitellään laittomasti hankittujen todisteiden hyödyntämiskieltoa perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, erityisesti liittyen oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uuteen säännökseen koskien hyödyntämiskieltoa. Tutkimus lähtee liikkeelle rikosprosessista ja sen tarkoituksesta…
(more)
▼ Tutkimuksessa käsitellään laittomasti hankittujen todisteiden hyödyntämiskieltoa perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, erityisesti liittyen oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uuteen säännökseen koskien hyödyntämiskieltoa. Tutkimus lähtee liikkeelle rikosprosessista ja sen tarkoituksesta selvittää aineellinen totuus asiassa. Tämän jälkeen siirrytään esittelemään todisteiden hyödyntämiskieltoa tätä tavoitetta rajoittavana tekijänä.
Hyödyntämiskielto on osa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, joten tutkimuksessa on esitelty oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sisältöä, sen taustoja ja oikeuslähteitä. Kaikkein merkityksellisin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sisällön määrittelijä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Tutkimuksessa on tämän vuoksi esitelty ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä liittyen todisteiden hyödyntämiskieltoon. Tämän lisäksi on määritelty oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin alaisia käsitteitä, jotka liittyvät vahvasti hyödyntämiskieltoon, kuten itsekriminointisuojaa ja kontradiktatorisuuden periaatetta.
Koska tarkoituksena on ollut kotimaisen oikeuden sisällön selvittäminen, on tutkimuksessa käsitelty myös melko laajasti kotimaista oikeuskäytäntöä. Suomessa ei ole aikaisemmin ollut laintasoista säännöstä hyödyntämiskiellosta, joten oikeuskäytännössä viitataan ihmisoikeussopimuksiin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Tämän jälkeen tutkimuksessa siirrytään uuden hyödyntämiskieltopykälän valmisteluun ja esitellään valmistelun lopputulos, eli voimaan tullut uusi säännös. Lopuksi on pohdittu, että muuttaako säännös kansallista oikeutta, vai voiko sen nähdä enimmäkseen oikeuskäytännön kirjaamisena lakiin.
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Kantokorpi, S. (2016). Laittomasti hankittujen todisteiden hyödyntämiskielto rikosprosessissa perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/161191
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Kantokorpi, Saara. “Laittomasti hankittujen todisteiden hyödyntämiskielto rikosprosessissa perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/161191.
MLA Handbook (7th Edition):
Kantokorpi, Saara. “Laittomasti hankittujen todisteiden hyödyntämiskielto rikosprosessissa perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta.” 2016. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Kantokorpi S. Laittomasti hankittujen todisteiden hyödyntämiskielto rikosprosessissa perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/161191.
Council of Science Editors:
Kantokorpi S. Laittomasti hankittujen todisteiden hyödyntämiskielto rikosprosessissa perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/161191
University of Helsinki
20.
Klemola, Vilja.
Verotietojen ja muiden viranomaisjulkisten henkilötietojen käsittely journalistisessa tarkoituksessa - Yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutus verotietojen julkisuuteen ja massamuotoiseen julkaisuun.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/191308
► Henkilötietojen laajamittainen käsittely ja julkaisu ovat olennainen osa nykyjournalismia. Henkilötietolakimme, jolla on implementoitu EU:n tietosuojadirektiivi, sisältää toimituksellisen eli journalistisen tarkoituksen poikkeuksen 2 §:n 5 momentissa.…
(more)
▼ Henkilötietojen laajamittainen käsittely ja julkaisu ovat olennainen osa nykyjournalismia. Henkilötietolakimme, jolla on implementoitu EU:n tietosuojadirektiivi, sisältää toimituksellisen eli journalistisen tarkoituksen poikkeuksen 2 §:n 5 momentissa. Poikkeus rajaa median pitkälti henkilötietolain henkilötietojen käsittelyvaatimusten ulkopuolelle. Myös EU:n uusi yleinen tietosuoja-asetus, jonka kansallinen soveltaminen alkaa toukokuussa 2018, sisältää journalistisen tarkoituksen poikkeuksen mahdollistavan 85 artiklan, mutta journalistista tarkoitusta ei ole määritelty kotimaisessa tai EU-lainsäädännössä.
Koska EU:n yleinen tietosuoja-asetus muuttaa henkilötietolakiamme, tutkielma tarkastelee de lege ferenda -näkökulmasta yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutusta henkilötietojen käsittelyyn journalistisessa tarkoituksessa. Tutkielma keskittyy erityisesti viranomaisten julkisista henkilörekistereistä saatujen henkilötietojen massamuotoiseen julkaisuun mediassa. Julkiset verotiedot on nostettu keskeisimmäksi henkilötietoesimerkiksi, jonka vuoksi tutkielmassa pohditaan myös verotietojen viranomaisjulkisuuden kehitystä ja julkisuuden perusteita. Lisäksi käsitellään yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutusta kansalliseen julkisuusperiaatteeseen ja verotietojen julkaisuun mediassa. Myös verokoneiden journalistisen tarkoituksen toteuttamista tarkastellaan.
Tutkielman johdattelevassa ja taustoittavassa toisessa luvussa käydään läpi henkilötietojen suojan kehitystä yksityiselämän suojan osasta itsenäiseksi perusoikeudeksi ja tarkastellaan relevanttia eurooppalaista oikeuskäytäntöä. Lisäksi sananvapauden, tiedonvälityksen vapauden ja mediavapauden merkitystä demokraattisessa yhteiskunnassa käsitellään. Koska tutkielmassa on valittu viranomaisjulkiset henkilötiedot tarkastelun kohteeksi, julkisuusperiaatteen roolia ja kehitystä Suomessa tarkastellaan. Tässä yhteydessä pohditaan lyhyesti myös EU:n julkisen sektorin hallussa olevan avoimen datan uudelleenkäyttöä koskevan direktiivin eli PSI-direktiivin suhdetta kotimaiseen julkisuusperiaatteeseen.
Tutkielman kolmannessa luvussa pyritään löytämään kotimaisen ja eurooppalaisen oikeuskäytännön pohjalta ne elementit, joiden avulla voidaan arvioida journalistisen tarkoituksen toteutumista kun julkaistaan verotietoja tai muita viranomaisjulkisia henkilötietoja. Keskeisimpänä oikeustapausesimerkkinä toimii Veropörssi-tapaus (KHO 2009:82, Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu C-73/07 Satakunnan markkinapörssi ja Satamedia ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen jaostoratkaisu Satakunnan Markkinapörssi Oy ja Satamedia Oy v. Suomi). Tietojen julkaisua pohdittaessa voidaan ensinnäkin kiinnittää huomiota henkilötietojen käsittelytarkoitukseen. Julkaisun tavoitteena on oltava tietojen, mielipiteiden tai ajatusten jakaminen yleisölle, ja julkaisun on palveltava yleistä etua. Julkaisutoiminnan kaupallinen tarkoitus ei automaattisesti sulje pois journalistista tarkoitusta, kuten ei myöskään raakatietojen massamuotoinen julkaisu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, onko julkaisun…
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Klemola, V. (2017). Verotietojen ja muiden viranomaisjulkisten henkilötietojen käsittely journalistisessa tarkoituksessa - Yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutus verotietojen julkisuuteen ja massamuotoiseen julkaisuun. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/191308
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Klemola, Vilja. “Verotietojen ja muiden viranomaisjulkisten henkilötietojen käsittely journalistisessa tarkoituksessa - Yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutus verotietojen julkisuuteen ja massamuotoiseen julkaisuun.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/191308.
MLA Handbook (7th Edition):
Klemola, Vilja. “Verotietojen ja muiden viranomaisjulkisten henkilötietojen käsittely journalistisessa tarkoituksessa - Yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutus verotietojen julkisuuteen ja massamuotoiseen julkaisuun.” 2017. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Klemola V. Verotietojen ja muiden viranomaisjulkisten henkilötietojen käsittely journalistisessa tarkoituksessa - Yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutus verotietojen julkisuuteen ja massamuotoiseen julkaisuun. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/191308.
Council of Science Editors:
Klemola V. Verotietojen ja muiden viranomaisjulkisten henkilötietojen käsittely journalistisessa tarkoituksessa - Yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutus verotietojen julkisuuteen ja massamuotoiseen julkaisuun. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/191308
University of Helsinki
21.
Nikolainen, Päivi.
Omaisuudensuoja ja sananvapaus tekijänoikeudessa – omaisuudensuojan ja sananvapauden punnintaa tekijänoikeuden yhteydessä.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/164852
► Tutkielman aiheena on tekijänoikeus sananvapauden ja omaisuudensuojan kannalta arvioiden. Tekijänoikeus ja siihen liittyvät perus- ja ihmisoikeudelliset kysymykset ovat olleet paljon esillä viime vuosina. Tässä tutkielmassa…
(more)
▼ Tutkielman aiheena on tekijänoikeus sananvapauden ja omaisuudensuojan kannalta arvioiden. Tekijänoikeus ja siihen liittyvät perus- ja ihmisoikeudelliset kysymykset ovat olleet paljon esillä viime vuosina. Tässä tutkielmassa on tarkoitus tutkia, miten tekijänoikeudessa ja erityisesti Suomen tekijänoikeuslaissa suojataan sananvapautta ja omaisuudensuojaa sekä arvioida toteutuvatko nämä oikeudet tasapainoisesti tekijänoikeuden yhteydessä. Tutkielman tarkoituksena on näin tutkia tekijänoikeutta perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.
Omaisuudensuojan ja sananvapauden arvioinnissa otetaan huomioon niin Suomen perustuslaki, Euroopan unionin perusoikeuskirja kuin eräitä kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Omaisuudensuojaa tarkastellaan teosten oikeudenhaltijoiden näkökulmasta ja sananvapautta laajasti yleisön oikeuksien kautta. Tutkielmassa tutkitaan, miten omaisuudensuojaa ja sananvapautta voidaan katsoa suojattavan tekijänoikeuslaissa ja arvioidaan omaisuudensuojan ja sananvapauden toteutumista ja keskinäistä punnintaa lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä.
Tutkielmassa tuodaan esille, että digitalisaatio ja internetin kehitys ovat tuoneet haasteita tekijänoikeuden yhteyteen, myös sananvapauden ja omaisuudensuojan toteutumiselle. Sananvapauden ja omaisuudensuojan toteutumisesta tekijänoikeuden yhteydessä erityisesti internetiin liittyvissä asioissa on paljon uutta oikeuskäytäntöä, jonka tutkiminen ja arvioiminen ovat tärkeässä osassa tässä tutkielmassa.
Keskeisenä johtopäätöksenä on, että sekä oikeudenhaltijoiden omaisuutta että yleisön sananvapautta suojataan tekijänoikeudessa ja Suomen tekijänoikeuslaissa. Sananvapaudella ja omaisuudensuojalla voi olla tekijänoikeuden yhteydessä yhteinen luovuutta tukeva tavoite, mutta nämä oikeudet voivat olla myös keskenään jännitteessä.
Omaisuudensuoja ja sananvapaus ovat molemmat tekijänoikeuden yhteydessä esillä olevia perus- ja ihmisoikeuksia, ja niitä molempia pyritään suojaamaan tekijänoikeuden yhteydessä. Toisena keskeisenä johtopäätöksenä on, että tekijänoikeudessa teosten oikeudenhaltijoiden omaisuudensuoja on suojattu korkealla tasolla ja sananvapauden toteutumiselle on ongelmakohtia. Sanavapauden toteutumista sekä omaisuudensuojan ja sananvapauden keskinäistä tasapainoa tekijänoikeuden yhteydessä voitaisiin parantaa. Tutkielmassa esitellään tämän vuoksi ehdotuksia sananvapauden ja omaisuudensuojan keskinäisen tasapainon parantamiseksi.
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Nikolainen, P. (2016). Omaisuudensuoja ja sananvapaus tekijänoikeudessa – omaisuudensuojan ja sananvapauden punnintaa tekijänoikeuden yhteydessä. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/164852
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Nikolainen, Päivi. “Omaisuudensuoja ja sananvapaus tekijänoikeudessa – omaisuudensuojan ja sananvapauden punnintaa tekijänoikeuden yhteydessä.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/164852.
MLA Handbook (7th Edition):
Nikolainen, Päivi. “Omaisuudensuoja ja sananvapaus tekijänoikeudessa – omaisuudensuojan ja sananvapauden punnintaa tekijänoikeuden yhteydessä.” 2016. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Nikolainen P. Omaisuudensuoja ja sananvapaus tekijänoikeudessa – omaisuudensuojan ja sananvapauden punnintaa tekijänoikeuden yhteydessä. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/164852.
Council of Science Editors:
Nikolainen P. Omaisuudensuoja ja sananvapaus tekijänoikeudessa – omaisuudensuojan ja sananvapauden punnintaa tekijänoikeuden yhteydessä. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/164852
University of Helsinki
22.
Vikkula, Nelly.
The CRPD and a paradigm shift to legal capacity: A human rights based examination of the right to equal recognition before the law of persons with intellectual disabilities in Finland.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/164862
► Regimes of guardianship have been subject to various legal reforms around the world, but the current wave challenges their very existence. Article 12 of the…
(more)
▼ Regimes of guardianship have been subject to various legal reforms around the world, but the current wave challenges their very existence. Article 12 of the Convention on the Rights of Persons with Disabilities (CRPD) has been considered as the embodiment of a paradigm shift in legal capacity. This thesis examines the normative content of the right to equal recognition before the law of Article 12 of the CRPD and the obligations it sets out to States parties. In addition, this thesis reviews the relevant Finnish legislation in order to assess what changes might be required to be made after Finland has ratified the Convention.
Article 12 has been one of the most contentious Articles in the Convention and, consequently, it has generated several interpretations. The debate concerns the issue of whether Article 12 of the CRPD obligates States parties to abolish all regimes of substituted decision-making or if substituted decision-making could still be allowed as a last resort. Article 12 provides persons with disabilities with a right to receive support in the exercise of legal capacity. The right to support has potential to influence the foundational premises of personhood in moral philosophy and our understanding of autonomy. The CRPD is based on a perception of personhood which does not give primacy to rationality and recognizes the interdependence of all individuals.
During the negotiations of the CRPD a system of supported decision-making was presented as the legal framework that could fulfil the obligation to provide support in the exercise of legal capacity. A system of supported decision-making can take various different forms, which allows States parties to take into account their specific cultural and political framework. Supported decision-making respects person’s will and preferences while also protecting the right to be free from abuse and exploitation. The prominent difference between substituted decision-making and supported decision-making is that supported decision-making demands replacing the principle of objective “best interests” of a person with the principle of respecting the person’s will and preferences.
The Guardianship Services Act (GSA) in Finland is not regulated upon the kind of construction of a person’s right to self-determination required by the CRPD. The GSA is precisely based on the principle of “best interests” and the opinion of a principal is not binding on the guardian. Furthermore, the GSA allows the declaration of incapacity as well as restrictions on a principal’s right to exercise rights, which can be argued to be discriminatory in effect. The support guardian in the GSA has potential to fulfil the requirements for supported decision-making, if the necessary changes to the Act will be made. The Act concerning special services of persons with disabilities, which is currently being drafted, would contain a provision on the right to receive support in decision-making. It appears promising that Finland will have a statutory provision on supported decision-making in the near…
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Vikkula, N. (2016). The CRPD and a paradigm shift to legal capacity: A human rights based examination of the right to equal recognition before the law of persons with intellectual disabilities in Finland. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/164862
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Vikkula, Nelly. “The CRPD and a paradigm shift to legal capacity: A human rights based examination of the right to equal recognition before the law of persons with intellectual disabilities in Finland.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/164862.
MLA Handbook (7th Edition):
Vikkula, Nelly. “The CRPD and a paradigm shift to legal capacity: A human rights based examination of the right to equal recognition before the law of persons with intellectual disabilities in Finland.” 2016. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Vikkula N. The CRPD and a paradigm shift to legal capacity: A human rights based examination of the right to equal recognition before the law of persons with intellectual disabilities in Finland. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/164862.
Council of Science Editors:
Vikkula N. The CRPD and a paradigm shift to legal capacity: A human rights based examination of the right to equal recognition before the law of persons with intellectual disabilities in Finland. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/164862
University of Helsinki
23.
Puurunen, Tapio.
Perus- ja ihmisoikeusrajoitusten sääntelytarkkuudesta eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/164863
► Perus- ja ihmisoikeudet edustavat sääntelyä, joka on kansainvälisissä sopimuksissa ja kansallisissa perustuslaeissa ilmaistu hyvinkin yleisluontoisin ilmaisuin. Mainittuja oikeuksia voidaan kuitenkin yleensä rajoittaa vain riittävän täsmällisellä…
(more)
▼ Perus- ja ihmisoikeudet edustavat sääntelyä, joka on kansainvälisissä sopimuksissa ja kansallisissa perustuslaeissa ilmaistu hyvinkin yleisluontoisin ilmaisuin. Mainittuja oikeuksia voidaan kuitenkin yleensä rajoittaa vain riittävän täsmällisellä ja tarkkarajaisella sääntelyllä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä sääntelytarkkuudella tarkoitetaan, ja minkälaista sääntelytarkkuutta edellytetään nimenomaan perus- ja ihmisoikeuksien rajoitussääntelyssä ja miksi. Kysymystä tarkastellaan lainlaatijan näkökulmasta. Tältä osin kirjoittajan on tarkoitus osallistua suomalaisen lainsäädäntötutkimuksen viimeaikaiseen sääntelytarkkuutta koskevaan keskusteluun tutkimuksella, joka vastaa vaatimuksiin lisätä nimenomaan lainvalmistelun tieteellistä tutkimusta. Tutkimuksessa perehdytään myös säädöskieleen.
Tutkimuksessa keskitytään kahteen normistoon ja niitä koskevaan tulkintakäytäntöön. Yhtäältä tutkitaan Suomen perustuslakia ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntöä ja toisaalta Euroopan ihmisoikeussopimusta ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöä. Tutkimuksen pääpaino on kotimaisessa lainsäädännössä ja perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännössä.
Perustuslain osalta tutkimus keskittyy perustuslain perusoikeuksien yleisiin rajoitusedellytyksiin ja nimenomaan siihen vaatimukseen, että lainsäätäjän on muotoiltava perusoikeuksia rajoittavat säännökset riittävän tarkkarajaisesti ja täsmällisesti. Tutkimuskohteesta on rikasta perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntöä, jota ei ole näiltä osin toistaiseksi tutkittu seikkaperäisesti suomalaisessa valtiosääntöoikeustutkimuksessa.
Euroopan ihmisoikeussopimusta ja ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöä käytetään tutkimuskohteena osoittamaan, miten kysymykset näyttäytyvät Suomen oikeuteen merkittävästi vaikuttavan kansainväliseen ihmisoikeussopimukseen perustuvan kansainvälisen tuomioistuimen käytännössä.
Perustuslakivaliokunta ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin näyttäisivät peilaavan rajoitussääntelyä siihen intuitiiviseen käsitykseen, että lainsäätäjän tulisi säätää perus- ja ihmisoikeusrajoituksista mahdollisimman tarkalla ja täsmällisellä sääntelyllä. Molemmat kuitenkin ovat käytännössään todenneet jo lähtökohtaisesti, että vaatimus täysin tarkasta sääntelystä on käytännössä mahdoton toteuttaa ja ovat kehittäneet sääntelytarkkuuden suhteellisuutta todentavaa käytäntöä. Sekä perustuslakivaliokunta että ihmisoikeustuomioistuin ovat esittäneet valtaosin samoja perusteita sille, miksi säännös voidaan jättää jossain määrin väljäksi.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomea koskevien tapausten laatu ja määrä sekä muita sopimuksen osapuolia koskevat ratkaisut eivät ole antaneet aihetta katsoa, että Suomen lainsäädäntö ei yleisesti täyttäisi sopimuksen vähimmäistasoa perus- ja ilmisoikeuksia rajoittavan sääntelyn täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden osalta.
Tutkimus yhtyy suomalaisen lainsäädäntötutkimuksen päätelmiin siitä, että sääntelytarkkuuden ongelmiin ei ole yhtä vakioratkaisua. Lainsäätäjän tehtävä on sen toimintaa ohjaavista normeista huolimatta…
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Puurunen, T. (2016). Perus- ja ihmisoikeusrajoitusten sääntelytarkkuudesta eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/164863
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Puurunen, Tapio. “Perus- ja ihmisoikeusrajoitusten sääntelytarkkuudesta eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/164863.
MLA Handbook (7th Edition):
Puurunen, Tapio. “Perus- ja ihmisoikeusrajoitusten sääntelytarkkuudesta eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä.” 2016. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Puurunen T. Perus- ja ihmisoikeusrajoitusten sääntelytarkkuudesta eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/164863.
Council of Science Editors:
Puurunen T. Perus- ja ihmisoikeusrajoitusten sääntelytarkkuudesta eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/164863
University of Helsinki
24.
Ojala, Perttu.
Henkilötietojen suoja Euroopan unionissa - Perusoikeuksien ja sisämarkkinoiden ristiaallokossa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2018, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/231934
► Tämän tutkielman aiheena on henkilötietojen suoja Euroopan unionissa. Henkilötietojen suojan sääntelyä tarkastellaan EU-oikeudellisessa kontekstissa niin unionin primaari- kuin sekundaarilainsäädännössäkin. Unionin tietosuojalainsäädäntöä tarkastellaan kahdesta näkökulmasta: perusoikeusnäkökulmasta…
(more)
▼ Tämän tutkielman aiheena on henkilötietojen suoja Euroopan unionissa. Henkilötietojen suojan sääntelyä tarkastellaan EU-oikeudellisessa kontekstissa niin unionin primaari- kuin sekundaarilainsäädännössäkin. Unionin tietosuojalainsäädäntöä tarkastellaan kahdesta näkökulmasta: perusoikeusnäkökulmasta ja sisämarkkinanäkökulmasta.
Euroopan unionissa meneillään oleva tietosuojauudistus yhdessä useiden merkittävien EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisujen kanssa on nostanut henkilötietojen suojan perusoikeuden näkyvälle paikalle. Samalla kyseisen perusoikeuden suhde toiseen läheiseen perusoikeuteen – yksityisyyden suojaan – on saanut huomiota osakseen.
Tutkielmassani pyrin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Miten henkilötietojen suojan asema Euroopan unionin oikeusjärjestyksessä ilmentää perusoikeuksien ja sisämarkkinoiden välistä vuorovaikutusta? Miten perusoikeuksien ja sisämarkkinoiden vuorovaikutus ilmenee Euroopan unionin tietosuojalainsäädännössä? Mikä on henkilötietojen suojan perusoikeuden suhde yksityiselämän suojan perusoikeuteen Euroopan unionissa? Kuinka henkilötietojen suojasta tuli perusoikeus EU-oikeuteen?
Euroopan unionin perusoikeuskirjassa henkilötietojen suojalle on omistettu oma artiklansa, ja perusoikeuskirjan tulo osaksi unionin primaarioikeutta on ollut omiaan kasvattamaan niin perusoikeuksien merkitystä yleensä kuin henkilötietojen suojan perusoikeutta unionissa. Henkilötietojen suoja ei kuitenkaan ole EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä saanut itsenäistä merkitystä, vaan on edelleen pitkälti osa yksityisyyden perusoikeutta.
EU:n tietosuojalainsäädännöllä on kaksi pääasiallista tarkoitusta: yhtäältä turvata ihmisyksilöille henkilötietojen ja yksityisyyden suojan perusoikeudet ja toisaalta harmonisoida jäsenvaltioiden kansalliset tietosuojalait, jotta henkilötietojen vapaa liikkuvuus jäsenmaasta toiseen helpottuu, mikä tehostaa sisämarkkinoiden toimintaa. EU-tuomioistuin on ennakkoratkaisuissaan painottanut vuoroin ensimmäistä, vuoroin jälkimmäistä funktiota. Toisaalta henkilötietojen suojan perusoikeuden joutuessa konfliktiin muiden perusoikeuksien ja yhteiskunnallisten intressien kanssa on EU-tuomioistuin antanut huomattavan suurta painoarvoa henkilötietojen suojalle – joskin yhdessä yksityisyyttä turvaavan perusoikeuden kanssa.
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Ojala, P. (2018). Henkilötietojen suoja Euroopan unionissa - Perusoikeuksien ja sisämarkkinoiden ristiaallokossa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/231934
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Ojala, Perttu. “Henkilötietojen suoja Euroopan unionissa - Perusoikeuksien ja sisämarkkinoiden ristiaallokossa.” 2018. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/231934.
MLA Handbook (7th Edition):
Ojala, Perttu. “Henkilötietojen suoja Euroopan unionissa - Perusoikeuksien ja sisämarkkinoiden ristiaallokossa.” 2018. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Ojala P. Henkilötietojen suoja Euroopan unionissa - Perusoikeuksien ja sisämarkkinoiden ristiaallokossa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2018. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/231934.
Council of Science Editors:
Ojala P. Henkilötietojen suoja Euroopan unionissa - Perusoikeuksien ja sisämarkkinoiden ristiaallokossa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2018. Available from: http://hdl.handle.net/10138/231934
University of Helsinki
25.
Merenmies, Matilda.
Religion in Finnish Schools: A Human Rights Perspective.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/175458
► Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee uskonnonvapauden toteutumista suomalaisissa peruskouluissa. Tarkoituksena on selvittää miten Suomi noudattaa kansainvälisten ihmisoikeuksien ja perustuslain vaatimuksia. Tutkielma sisältää tiiviin katsauksen uskonnonvapauteen…
(more)
▼ Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee uskonnonvapauden toteutumista suomalaisissa peruskouluissa. Tarkoituksena on selvittää miten Suomi noudattaa kansainvälisten ihmisoikeuksien ja perustuslain vaatimuksia. Tutkielma sisältää tiiviin katsauksen uskonnonvapauteen ihmis- ja perusoikeutena, erityisesti julkisessa kontekstissa sekä kouluissa, jonka pohjalta tutkielmassa arvioidaan Suomen koulujen käytäntöä. Metodologinen lähestymistapa on pääosin oikeusdogmaattinen, jonka rinnalla hyödynnetään kriittisen lainopin lähestymistapaa. Lisäksi tutkielmassa pyritään kartoittamaan mahdollisesti tarvittavia muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön tai soveltamiseen (de lege ferenda). Päälähteinä käytetään kansainvälisten ihmisoikeuselinten ratkaisukäytäntöä, kotimaisten ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuja, sekä oikeuskirjallisuutta.
Tutkielma koostuu neljästä kokonaisuudesta, joita seuraavat tutkielman tulokset ja päätelmät. Ensimmäinen osio rajaa aiheen käsittelyn ja avaa tutkimusaiheen kontekstia. Tätä seuraa tiivis katsaus keskeisiin valtiosääntöoikeudellisiin perusteisiin, jotka luovat pohjan myöhemmälle tarkastelulle. Kolmas pääluku tarkastelee uskonnonvapautta perus- ja ihmisoikeutena ja pyrkii tuomaan esiin tämän oikeuden sisällön ja vaikutukset erityisesti oikeuskäytännön avulla. Neljäs pääluku käsittelee suomalaisten koulujen käytäntöä uskonnonvapauden toteutuksen osalta ja tarkastelee tätä erityisesti edellisen luvun kansainvälisen oikeuden asettamien vaatimusten sekä kotimaisten laillisuusvalvojien lausuntojen kautta.
Uskonnonvapaus on keskeinen perus- ja ihmisoikeus ja yksi perustavista oikeuksista demokraattisessa yhteiskunnassa. Tämä oikeus asettaa valtiolle sekä positiivisia että negatiivisia toimintavelvoitteita. Uskonnonvapauden sisältö ja vaikutukset määrittyvät vahvasti kansainvälisten ihmisoikeusorgaanien oikeuskäytännössä. Nämä tulkinnat heijastuvat kotimaiseen käytäntöön ja määrittävät uskonnonvapauden sisältöä. Näin ollen tutkielmassa selvitetään uskonnonvapauden ulottuvuuksia sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) sekä YK:n ihmisoikeuskomitean (KP-komitea) käytännössä ja kiinnitetään huomiota näiden ratkaisukäytännön eroavaisuuksiin. Tutkielmassa pohditaan valtion harkintamarginaalin luonnetta EIT:n käytännössä ja kiinnitetään huomiota harkintamarginaalin ongelmalliseen rooliin erityisesti uskonnonvapauden soveltamisessa.
Suomi on virallisesti sekulaari valtio mutta evankelis-luterilaisella kirkolla on valtion toiminnan piirissä erikoisasema. Ev.lut. kirkolla on edelleen merkittävä rooli yhteiskunnassa, erityisesti kouluissa. Suurin osa kirkon ja ev.lut. uskonnon roolista kouluissa perustuu perinteeseen ja sitä perustellaan kulttuurisilla perusteilla. Julkisuudessa on käyty huomattavaa keskustelua uskonnollisesta sisällöstä koulujen toiminnassa, mutta suurin osa keskustelusta on keskittynyt suvivirteen ja koulujen kevätjuhlaan. Pääasia ja tämän tutkielman aihe on kuitenkin paljon laajempi. Tässä tutkielmassa tarkastellaan uskonnollista sisältöä peruskouluissa kattaen uskonnonopetuksen,…
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Merenmies, M. (2017). Religion in Finnish Schools: A Human Rights Perspective. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/175458
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Merenmies, Matilda. “Religion in Finnish Schools: A Human Rights Perspective.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/175458.
MLA Handbook (7th Edition):
Merenmies, Matilda. “Religion in Finnish Schools: A Human Rights Perspective.” 2017. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Merenmies M. Religion in Finnish Schools: A Human Rights Perspective. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/175458.
Council of Science Editors:
Merenmies M. Religion in Finnish Schools: A Human Rights Perspective. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/175458
University of Helsinki
26.
Aittoniemi, Eeva.
Henkilötietojen suoja uutena ja itsenäisenä perusoikeutena unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/177299
► Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklassa vahvistetaan jokaisen oikeus henkilötietojensa suojaan. Artiklalle ei löydy suoraa vastinparia Euroopan ihmisoikeussopimuksesta eikä myöskään Suomen perustuslaista. Perusoikeuskirjan laatijat eivät kuitenkaan…
(more)
▼ Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklassa vahvistetaan jokaisen oikeus henkilötietojensa suojaan. Artiklalle ei löydy suoraa vastinparia Euroopan ihmisoikeussopimuksesta eikä myöskään Suomen perustuslaista. Perusoikeuskirjan laatijat eivät kuitenkaan kovin selkeästi ilmaisseet, oliko artiklalla tarkoitus luoda uusi ja itsenäinen EU-perusoikeus, vai oliko tarkoituksena vain kodifioida olemassa oleva henkilötietojen suojaan liittyvä EU-tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Tutkielmassa etsitään vastausta tähän kysymykseen tarkastelemalla unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä perusoikeuskirjan tulkinnasta.
Unionin tuomioistuin on viime vuosina kehittänyt voimakkaasti henkilötietojen perusoikeussuojaa EU-oikeudessa. Se sovelsi perusoikeuskirjan 8 artiklaa ensimmäisen kerran vuonna 2010. Tuomioistuin on tulkinnut henkilötietoja suojaavaa perusoikeutta useimmiten yhdessä perusoikeuskirjan 7 artiklan suojaaman yksityiselämän kunnioittamisen kanssa ja nojautuu vahvasti myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Samalla unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä annetaan POK 8 artiklalle myös itsenäistä merkitystä, jonka suojan nähdään ulottuvan Euroopan ihmisoikeussopimusta laajemmalle.
Unionin tuomioistuin on tulkinnut henkilötietojen suojaa koskevaa sääntelyä, siihen sisältyviä keskeisiä käsitteitä ja sääntelyn soveltamisalaa hyvin laajasti. Tästä seuraa, että kynnys henkilötietojen suojaa koskevaan perusoikeusloukkaukseen ei ole kovin korkealla. Oikeuskäytännössä keskeiseksi kysymykseksi on noussut se, voidaanko tapahtunut loukkaus oikeuttaa niillä perusoikeuskirjan sallimilla perusteilla, jotka mahdollistavat perusoikeuksien rajoittamisen. Unionin tuomioistuimen vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön kuuluu ensinnäkin se, että henkilötietojen suojaan puuttuvassa unionin lainsäädännössä on säädettävä selvistä ja täsmällisistä toimenpiteen laajuutta ja soveltamista koskevista säännöistä. Toiseksi unionin tuomioistuimen vakiintunut oikeuskäytäntö edellyttää, että unionisäädös ei ylitä niitä rajoja, jotka johtuvat siitä, mikä on tarpeellista säädöksen tavoitteiden toteuttamiseksi ja tähän soveltuvaa. Henkilötietojen suojaa koskevat poikkeukset ja rajoitukset on toteutettava niissä rajoissa, mikä on ehdottomasti tarpeen. Suhteellisuusperiaatteen noudattamiseen kuuluu lainsäätäjän velvollisuus tarkastaa, onko sen mahdollista toteuttaa henkilötietojen suojaa vähemmän loukkaavia toimenpiteitä ja varmistua suojatoimenpiteistä, joilla kerättyjä henkilötietoja pyritään tehokkaasti suojaamaan sopimattomalta käsittelyltä ja väärinkäytöltä. Lainsäätäjän harkintamarginaaliin voi kutistavasti vaikuttaa perusoikeuskirjassa suojatun oikeuden luonne, perusoikeuteen puuttumisen luonne ja vakavuus sekä puuttumisen päämäärä.
Unionin tuomioistuin on jo joutunut toteamaan, että unionin lainsäätäjä on hyväksynyt toimenpiteitä, joissa on puututtu yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan ”erityisen vakavasti ja laajasti”. Perusoikeuskirjan 8 artiklan loukkaus johtaa annetun säädöksen…
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Aittoniemi, E. (2017). Henkilötietojen suoja uutena ja itsenäisenä perusoikeutena unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/177299
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Aittoniemi, Eeva. “Henkilötietojen suoja uutena ja itsenäisenä perusoikeutena unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/177299.
MLA Handbook (7th Edition):
Aittoniemi, Eeva. “Henkilötietojen suoja uutena ja itsenäisenä perusoikeutena unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa.” 2017. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Aittoniemi E. Henkilötietojen suoja uutena ja itsenäisenä perusoikeutena unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/177299.
Council of Science Editors:
Aittoniemi E. Henkilötietojen suoja uutena ja itsenäisenä perusoikeutena unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/177299
University of Helsinki
27.
Vuorela, Katariina.
Oikeus oman valokuvan suojeluun. Yksityiselämän suoja sananvapauden rajoittajana valokuvajournalismissa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/191335
► Sananvapauden ja yksityiselämän suojan välinen jännite on tyypillistä kaikenlaiselle ihmisistä kertovalle valokuvajournalismille. Jännite edellyttää jatkuvaa perusoikeuspunnintaa, jonka kriteerien määrittelyssä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ollut merkittävässä asemassa.…
(more)
▼ Sananvapauden ja yksityiselämän suojan välinen jännite on tyypillistä kaikenlaiselle ihmisistä kertovalle valokuvajournalismille. Jännite edellyttää jatkuvaa perusoikeuspunnintaa, jonka kriteerien määrittelyssä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ollut merkittävässä asemassa. Erityistä merkitystä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut sille, kenestä julkaistut valokuvat on otettu ja osallistutaanko niiden julkaisulla yhteiskunnallisesti merkittävään keskusteluun. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on lisäksi turvannut valokuvalla välitettyjä tietoja katsoen henkilöillä olevan tietyissä yhteyksissä oikeuden oman valokuvansa suojeluun. Tämän voidaan katsoa merkitsevän eräänlaista poikkeusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen muuten sananvapausmyönteisestä ratkaisukäytännöstä.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millainen on sananvapauden ja yksityiselämän suojan suhde valokuvajournalismissa. Toisena tutkimuskysymyksenä puolestaan on, missä tilanteissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, että henkilöllä on oikeus oman valokuvansa suojeluun. Tutkielman tarkoituksena on systematisoida oikeustilaa luoden selkeä yleiskuva valokuvan perusoikeudellisesta asemasta journalismissa. Tutkielmassa esitellään aluksi sananvapautta ja yksityiselämän suojaa erillisinä perus- ja ihmisoikeuksina. Tämän jälkeen keskitytään niiden väliseen suhteeseen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä syntyneiden punnintanormien valossa keskittyen valokuvajournalismille tyypillisimpiin tilanteisiin. Lopuksi arvioidaan oikeutta oman kuvan suojeluun erilaisissa olosuhteissa.
Tutkielman tarkastelu rajataan niin sanottuun perinteiseen mediaan keskittyen erityisesti aikakausi- ja sanomalehtijulkaisuihin. Tutkielman aiheena on juuri sananvapauden ja yksityiselämän suojan suhde, joten kunniansuojaa ei tässä yhteydessä tarkastella. Vaikka tutkielmassa tarkastellaan myös valokuvan otto-olosuhteiden vaikutusta julkaisun sallittavuuteen, keskitytään tarkastelussa otetun valokuvan julkaisuun eikä kuvaamisen oikeudellisiin edellytyksiin.
Tutkielman metodina on lainoppi, eli siinä on kyse voimassaolevan oikeuden systematisoinnista, tulkinnasta ja oikeudellisten ratkaisuvaihtoehtojen punninnasta. Tutkielmaa voidaan pitää perusoikeuspluralistisena, sillä siinä huomioidaan kansallisen perustuslain lisäksi myös kansainväliset ihmisoikeuksia suojaavat järjestelmät. Valokuvajournalismin kannalta merkittävimpänä näistä voidaan pitää Euroopan ihmisoikeussopimusta, jota koskeva Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö toimii yhtenä tutkielman merkittävimmistä lähteistä. Aineistona käytetään myös kotimaisten tuomioistuinten ratkaisuja sekä lainvalmisteluasiakirjoja. Näiden lisäksi tutkielmassa hyödynnetään suomalaista ja eurooppalaista oikeuskirjallisuutta.
Valokuva paljastaa luonteensa vuoksi usein kirjoitettua tekstiä enemmän kohteestaan. Vaikka valokuva toisinaan rinnastetaan henkilön nimen julkaisuun, on Euroopan…
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Vuorela, K. (2017). Oikeus oman valokuvan suojeluun. Yksityiselämän suoja sananvapauden rajoittajana valokuvajournalismissa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/191335
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Vuorela, Katariina. “Oikeus oman valokuvan suojeluun. Yksityiselämän suoja sananvapauden rajoittajana valokuvajournalismissa.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/191335.
MLA Handbook (7th Edition):
Vuorela, Katariina. “Oikeus oman valokuvan suojeluun. Yksityiselämän suoja sananvapauden rajoittajana valokuvajournalismissa.” 2017. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Vuorela K. Oikeus oman valokuvan suojeluun. Yksityiselämän suoja sananvapauden rajoittajana valokuvajournalismissa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/191335.
Council of Science Editors:
Vuorela K. Oikeus oman valokuvan suojeluun. Yksityiselämän suoja sananvapauden rajoittajana valokuvajournalismissa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/191335
University of Helsinki
28.
Nordman, Marica.
Asylrätt i Finland för minderåriga –med särskild tyngdpunkt på ensamkommande barns rättigheter i processen under och efter asylbeslutet.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/191340
► Denna avhandling behandlar i vilken mån ensamkommande flyktingbarns grund –och mänskliga rättigheter samt barnets bästa beaktas i asylprocessen, asylbeslutet och de andra tillhörande relevanta processerna.…
(more)
▼ Denna avhandling behandlar i vilken mån ensamkommande flyktingbarns grund –och mänskliga rättigheter samt barnets bästa beaktas i asylprocessen, asylbeslutet och de andra tillhörande relevanta processerna. Syftet med avhandling är ta reda på om den offentliga makten i Finland fullföljer sina plikter som är stadgade i FN:s barnkonvention 3 artikel 1 punkt om att barnets bästa alltid ska komma i främsta rummet och om de ensamkommande flyktingbarnens rättigheter överlag i tillräcklig mån respekteras inom de olika processerna. I avhandlingen granskas detta kritiskt och med hjälp av den rättsdogmatiska metoden.
Arbetet är delat i fem helheter. Det första kapitlet behandlar frågeställningen, det andra kapitlet behandlar innebörden av barnets rättigheter, den centrala lagstiftningen kring immigrationsrätten, asylrätten som en mänsklig rättighet samt själva asylprocessen. De två följande kapitlen behandlar processerna efter ett positivt, alternativt ett negativt uppehållstillståndsbeslut. I sista kapitlet representeras sedan avhandlingens resultat gällande i vilken mån barnets bästa beaktas genom hela processen.
Inom asylprocessen finns det en del specifika regler vad gäller ensamkommande barn. Barn hör till en grupp som har ett starkare behov av särskilt skydd. Detta måste beaktas när man inom de olika nivåerna i förvaltningen gör beslut gällande dem. FN:s kommitté för barnets rättigheter har fäst uppmärksamhet vid att mängden barn som rör sig ensamma har ökat och att det finns allvarliga brister i hur man bemöter dessa barn. I avhandlingen behandlas förutom asylprocessen, även de olika processerna efter asylbeslutet. Dessa är spårande av familjemedlemmar, familjeåterförening, besvärsrätten, bedömning av säkert ursprungsland och förvar. I avhandlingen behandlas även papperslöshet.
I avhandlingens resultat kan man märka att det finns problem gällande barnets bästa och barnets grund –och mänskliga rättigheter inom asylprocesserna. Speciellt mycket problematik finns det i själva lagstiftningen. Många lagförnyelser som gjorts under de senaste åren beaktar inte i tillräcklig mån vilken påverkan förnyelserna har på speciellt ensamkommande flyktingbarn. Ett exempel på denna problematik är lagförnyelsen gällande försörjningsförutsättningen som även berör ensamkommande barn och kan anses vara problematisk med tanke på Europeiska människorättskonventionens 8 artikel. Problem finns även i asylbesluten och i tolkningen av begreppet barnets bästa. I avhandlingen behandlas även olika alternativ som kunde förbättra rättsläget för ensamkommande flyktingbarn. En viktig aspekt med tanke på framtiden skulle vara att i större mån ta hänsyn till att sätta barnets bästa i främsta rummet när man gör beslut gällande barn.
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Nordman, M. (2017). Asylrätt i Finland för minderåriga –med särskild tyngdpunkt på ensamkommande barns rättigheter i processen under och efter asylbeslutet. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/191340
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Nordman, Marica. “Asylrätt i Finland för minderåriga –med särskild tyngdpunkt på ensamkommande barns rättigheter i processen under och efter asylbeslutet.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/191340.
MLA Handbook (7th Edition):
Nordman, Marica. “Asylrätt i Finland för minderåriga –med särskild tyngdpunkt på ensamkommande barns rättigheter i processen under och efter asylbeslutet.” 2017. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Nordman M. Asylrätt i Finland för minderåriga –med särskild tyngdpunkt på ensamkommande barns rättigheter i processen under och efter asylbeslutet. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/191340.
Council of Science Editors:
Nordman M. Asylrätt i Finland för minderåriga –med särskild tyngdpunkt på ensamkommande barns rättigheter i processen under och efter asylbeslutet. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/191340
University of Helsinki
29.
Valkama, Tuuli.
European Union and the Smart Borders Package: A Critical Analysis.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/191366
► The European Commission suggested in 2008 that the EU border management should take a step forward to combat organised crime and illegal immigration. In 2013…
(more)
▼ The European Commission suggested in 2008 that the EU border management should take a step forward to combat organised crime and illegal immigration. In 2013 the European Commission published its legislative proposal on the European Smart Borders package for automated border controls.
The legislative proposal included three regulations: (1) a proposal to establish the Entry/Exit System that would automatically alert the authorities if a visa holder has exceed his/her stay; (2) a proposal for the Registered Travelled Programme that would enable speedy border proceedings for frequent third country passengers; and (3) a regulation to amend the Schengen Borders Code to make it compatible with the proposals.
The European Commission proposal received a lot of critic and it was said to be in conflict with fundamental rights, especially with the data protection right.
In 2016 the Commission published its new proposal for the EU Smart Borders package. The legislative process is on-going as the European Parliament and the Council have agreed to start the negations.
The research evaluates the need for border management changes as well as the possible fundamental right protection issues that may arise as the European Commission proposal, for example, includes processing and storing biometrical data of third country nationals.
The topic is approached by looking into the current and past situation of EU border management as well as its connection with the fundamental rights protection.
A conclusion for the research is that the EU Smart Borders proposal has a legitimate aim and it does not conflict with human rights protection, even though it limits the right to data protection as stated in Charter of Fundamental Rights of the European Union.
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Valkama, T. (2017). European Union and the Smart Borders Package: A Critical Analysis. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/191366
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Valkama, Tuuli. “European Union and the Smart Borders Package: A Critical Analysis.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/191366.
MLA Handbook (7th Edition):
Valkama, Tuuli. “European Union and the Smart Borders Package: A Critical Analysis.” 2017. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Valkama T. European Union and the Smart Borders Package: A Critical Analysis. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/191366.
Council of Science Editors:
Valkama T. European Union and the Smart Borders Package: A Critical Analysis. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/191366
University of Helsinki
30.
Kirvesniemi, Laura.
Prohibition of Retrogression: Effectiveness of Social Rights in the Finnish System of Constitutional Review.
Degree: Juridiska fakulteten, 2015, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/157497
► This thesis seeks to define the normative nature and content of the prohibition of retrogression under the rules of international law, as applicable in Finland.…
(more)
▼ This thesis seeks to define the normative nature and content of the prohibition of retrogression under the rules of international law, as applicable in Finland. Further, this thesis seeks to examine the effectiveness of the implementation and protection of social rights in Finland; in particular, the operation of the prohibition of retrogression in the Finnish system of constitutional review and human rights impact assessment.
Under article 2(1) of the International Covenant on Economic, Social and Cultural Rights and article 12(3) of the European Social Charter, state parties are under an obligation to progressively realise a higher level of social rights. The mirror principle of this requirement is the prohibition of retrogression, according to which a state cannot take any unnecessarily regressive steps in the realisation of social rights. Since the start of the European economic crisis in 2009, several European states have resorted to measures that have had a negative impact on the level of social rights in those states. Consequently, various supranational and national judicial organs have been required to examine the justifiability of those measures, thus clarifying the content of the prohibition of retrogression. From these decisions and statements it is possible to derive certain criteria for assessing compliance with the prohibition of retrogression: the regressive measure has to be temporary, it has to be necessary and proportionate, it cannot be discriminatory and the minimum core content of each respective rights has to be protected.
The effectiveness of social rights can be seen as a tool for promoting equality, justice and democracy in society, as the effective enjoyment of social rights increases the participation of vulnerable groups within it. Therefore, compliance with the prohibition of retrogression is particularly crucial at times of economic recession in order to protect the rights of these most vulnerable groups. The effectiveness of social rights can be argued to consist of an effective monitoring system within a particular state, effective remedies for an individual, and the commitment of all public authorities to conduct a systematic human rights impact assessment on different levels of decision-making. It is argued that through these mechanisms, compliance with the prohibition of retrogression could be sufficiently guaranteed.
In Finland, the monitoring of the realisation of social rights is based on the competence of the Parliamentary Ombudsman, the Chancellor of Justice of the Government and various administrative authorities. Additionally, the supranational supervisory mechanisms, in particular the collective complaint procedure under the Additional Protocol to the European Social Charter, complement the domestic system of monitoring. Reviewing the constitutionality of new legislation has, however, traditionally fallen under the competence of the Constitutional Law Committee of the Parliament. The prohibition of retrogression is mainly of relevance in the ex ante constitutional review…
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Kirvesniemi, L. (2015). Prohibition of Retrogression: Effectiveness of Social Rights in the Finnish System of Constitutional Review. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/157497
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Kirvesniemi, Laura. “Prohibition of Retrogression: Effectiveness of Social Rights in the Finnish System of Constitutional Review.” 2015. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 17, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/157497.
MLA Handbook (7th Edition):
Kirvesniemi, Laura. “Prohibition of Retrogression: Effectiveness of Social Rights in the Finnish System of Constitutional Review.” 2015. Web. 17 Jan 2021.
Vancouver:
Kirvesniemi L. Prohibition of Retrogression: Effectiveness of Social Rights in the Finnish System of Constitutional Review. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2015. [cited 2021 Jan 17].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/157497.
Council of Science Editors:
Kirvesniemi L. Prohibition of Retrogression: Effectiveness of Social Rights in the Finnish System of Constitutional Review. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2015. Available from: http://hdl.handle.net/10138/157497
◁ [1] [2] [3] [4] [5] … [32] ▶
. 
Open Access Theses and Dissertations