You searched for subject:(Constitutional Law).
Showing records 1 – 30 of
892 total matches.
◁ [1] [2] [3] [4] [5] … [30] ▶
University of KwaZulu-Natal
1.
Okumu, Serah Esendi.
The UN Refugee Convention cessation clause and its application to Rwandan refugees based in Kenya.
Degree: LL.M., Constitutional law, 2013, University of KwaZulu-Natal
URL: http://hdl.handle.net/10413/11002 
► Kenya like many other countries offers asylum to refugees in fulfillment of the provisions of the 1951 UN Refugee Convention as well as the 1969…
(more)
▼ Kenya like many other countries offers asylum to refugees in fulfillment of the provisions of the 1951 UN Refugee Convention as well as the 1969 OAU Refugee Convention. The country, with the assistance of UNHCR, confers refugee status on refugees who meet the qualifications stated by the two treaties as well as the Refugee Act 2006. Rwandan refugees make up part of the refugee community in Kenya.
Though refugee status was created to enhance refugee protection in countries of asylum, it was never intended to last a lifetime. The United Nations envisioned an end to refugee status when the reasons for flight as well as persecution no longer continued to exist. The cessation clause marks the end of refugee status and thus facilitates re-establishment in the country of origin. This study endeavours to explore the impact that the cessation clause will have on Rwandan refugees residing in Kenya specifically based on the widespread concern about the human rights situation in Rwanda.
There is accordingly a need to explore the nature of the cessation clause, the reasons for its creation and further the qualifications entailed in its application. After understanding what the cessation clause is, there is the need to understand the genesis of Rwandan refugees. This will enhance the understanding of why Rwandan refugees continue to reside in Kenya even after the end of the Rwandan conflict. The study will then expound on the reasons for and against invocation of a cessation clause to provide an analysis of whether the country is indeed safe for return. To enhance this analysis, the study will provide a comparative study with Liberia and Angola, which recently implemented cessation clauses. Through this comparative assessment, the study will seek to ascertain the viability of the concerns raised in reference to Rwanda and further speculate on the outcome of the cessation clause pertaining to the concerns raised. This study will therefore be able to advise on whether the cessation clause applies to Rwandan refugees and thereafter offer recommendations as to whether implementation in the Rwandan context is feasible. It will also endeavor to provide an analysis of whether there is a need to amend the invocation procedure with regard to cessation clauses in general.
Advisors/Committee Members: Stone, Lee (advisor).
Subjects/Keywords: Constitutional law.
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Okumu, S. E. (2013). The UN Refugee Convention cessation clause and its application to Rwandan refugees based in Kenya. (Thesis). University of KwaZulu-Natal. Retrieved from http://hdl.handle.net/10413/11002
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Okumu, Serah Esendi. “The UN Refugee Convention cessation clause and its application to Rwandan refugees based in Kenya.” 2013. Thesis, University of KwaZulu-Natal. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10413/11002.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
Okumu, Serah Esendi. “The UN Refugee Convention cessation clause and its application to Rwandan refugees based in Kenya.” 2013. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Okumu SE. The UN Refugee Convention cessation clause and its application to Rwandan refugees based in Kenya. [Internet] [Thesis]. University of KwaZulu-Natal; 2013. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10413/11002.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
Okumu SE. The UN Refugee Convention cessation clause and its application to Rwandan refugees based in Kenya. [Thesis]. University of KwaZulu-Natal; 2013. Available from: http://hdl.handle.net/10413/11002
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
University of KwaZulu-Natal
2.
Mhodi, Peacemore Talent.
The constitutional experience of Zimbabwe : some basic fundamental tenets of constitutionalism which the new constitution should embody.
Degree: LL.M., Constitutional law, 2013, University of KwaZulu-Natal
URL: http://hdl.handle.net/10413/11005
► Zimbabwe adopted the Lancaster Constitution in 1980. This constitution has been amended a record nineteen times. The critic on some of the amendments is that…
(more)
▼ Zimbabwe adopted the Lancaster Constitution in 1980. This constitution has been amended a record nineteen times. The critic on some of the amendments is that they have undermined the fundamental tenets of constitutionalism. Therefore, in the light of the fact that the tide of constitutionalism is sweeping throughout Africa, the dissertation critically evaluates the extent to which the Lancaster Constitution subsumes the basic tenets of constitutionalism. This evaluation is precipitated by the fact that Zimbabwe is currently grappling with drafting a new Constitution. Through this evaluation the inescapable conclusion is that the Lancaster Constitution merely provides a veneer of constitutionalism. Drawing from the
constitutional experience of Anglophone African countries which include Botswana, Ghana, Lesotho, Malawi, Namibia, South Africa and Zambia; the dissertation offers some reforms which the drafters of the new constitution could include in the envisaged constitution. It is argued that it is only after a constitution embodies the identified fundamental tenets of constitutionalism that it becomes worth the paper it is written on.
Advisors/Committee Members: Govender, Karthy (advisor), Stone, Lee (advisor).
Subjects/Keywords: Constitutional law.
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Mhodi, P. T. (2013). The constitutional experience of Zimbabwe : some basic fundamental tenets of constitutionalism which the new constitution should embody. (Thesis). University of KwaZulu-Natal. Retrieved from http://hdl.handle.net/10413/11005
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Mhodi, Peacemore Talent. “The constitutional experience of Zimbabwe : some basic fundamental tenets of constitutionalism which the new constitution should embody.” 2013. Thesis, University of KwaZulu-Natal. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10413/11005.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
Mhodi, Peacemore Talent. “The constitutional experience of Zimbabwe : some basic fundamental tenets of constitutionalism which the new constitution should embody.” 2013. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Mhodi PT. The constitutional experience of Zimbabwe : some basic fundamental tenets of constitutionalism which the new constitution should embody. [Internet] [Thesis]. University of KwaZulu-Natal; 2013. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10413/11005.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
Mhodi PT. The constitutional experience of Zimbabwe : some basic fundamental tenets of constitutionalism which the new constitution should embody. [Thesis]. University of KwaZulu-Natal; 2013. Available from: http://hdl.handle.net/10413/11005
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
University of Cape Town
3.
Lange, Pia Annika.
The reasonableness approach of the South African Constitutional Court - making the constitutional right of access to housing "real" or effectively meaningless?.
Degree: LLM, Public Law, 2018, University of Cape Town
URL: http://hdl.handle.net/11427/29738
► The South African Constitution explicitly guarantees the right of access to housing (section 26 of the Constitution). To consider whether the state has fulfilled its…
(more)
▼ The South African Constitution explicitly guarantees the right of access to housing (section 26 of the Constitution). To consider whether the state has fulfilled its positive obligations to take appropriate steps to realise the right of access to housing within its available resources, the
Constitutional Court – based on the text of the provision 26(2) of the Constitution – uses the test of reasonableness. Contrary to the minimum core concept, which was developed through the General Comments of the United Nations Committee on Economic, Social and Cultural Rights and which is used to measure state actions in regard of the right to housing under Article 11 para 1 of the ICESCR, the reasonableness approach shifts the emphasis from the reasonableness of the solution to the reasonableness of the steps taken, moving away from a substantive right towards administrative oversight, which makes – so the assumption goes – the
constitutional right of access to housing effectively meaningless. However, in this dissertation it is argued that it is not the reasonableness approach per se which hinders the implementation of the right of access to housing but rather the choice of remedy and the lack of (individual) access to the Court. In doing so, this study will show that the Court by using the reasonableness approach is acting in accordance with the wording and the transformative character of the South African Constitution and its own institutional role within the
constitutional framework based on the separation of powers. Subsequently the study demonstrates that the effectiveness of the right of access to housing depends on the remedy granted by the Court and the possibility of access to the Court rather than the approach reverted to by the Court. Against this backdrop, the dissertation scrutinises what can be done to expand access to justice for claims flowing from the right of access to housing and thus to facilitate the right.
Advisors/Committee Members: De Vos, Pierre (advisor).
Subjects/Keywords: Constitutional Law
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Lange, P. A. (2018). The reasonableness approach of the South African Constitutional Court - making the constitutional right of access to housing "real" or effectively meaningless?. (Thesis). University of Cape Town. Retrieved from http://hdl.handle.net/11427/29738
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Lange, Pia Annika. “The reasonableness approach of the South African Constitutional Court - making the constitutional right of access to housing "real" or effectively meaningless?.” 2018. Thesis, University of Cape Town. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/11427/29738.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
Lange, Pia Annika. “The reasonableness approach of the South African Constitutional Court - making the constitutional right of access to housing "real" or effectively meaningless?.” 2018. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Lange PA. The reasonableness approach of the South African Constitutional Court - making the constitutional right of access to housing "real" or effectively meaningless?. [Internet] [Thesis]. University of Cape Town; 2018. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/11427/29738.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
Lange PA. The reasonableness approach of the South African Constitutional Court - making the constitutional right of access to housing "real" or effectively meaningless?. [Thesis]. University of Cape Town; 2018. Available from: http://hdl.handle.net/11427/29738
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
University of Cape Town
4.
Mapodisi, Tebogo Titose.
Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe.
Degree: Image, Public Law, 2014, University of Cape Town
URL: http://hdl.handle.net/11427/12908
► This dissertation seeks to answer the following research questions: Whether there exist legal and institutional gaps that need to be filled by the establishment of…
(more)
▼ This dissertation seeks to answer the following research questions: Whether there exist legal and institutional gaps that need to be filled by the establishment of a National Human Rights Institution (NHRI) in Botswana? How will the establishment of a NHRI fill gaps in Botswana’s existing legal and institutional framework? What are the minimum standards, guidelines and principles which must be adhered to in order to establish an effective NHRI ? What lessons can Botswana learn from South Africa and Zimbabwe in order to establish a NHRI Botswana’s which complies with the Paris Principles?
Advisors/Committee Members: Chirwa, Danwood Mzikenge (advisor).
Subjects/Keywords: Constitutional & Administrative Law
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Mapodisi, T. T. (2014). Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe. (Thesis). University of Cape Town. Retrieved from http://hdl.handle.net/11427/12908
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Mapodisi, Tebogo Titose. “Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe.” 2014. Thesis, University of Cape Town. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/11427/12908.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
Mapodisi, Tebogo Titose. “Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe.” 2014. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Mapodisi TT. Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe. [Internet] [Thesis]. University of Cape Town; 2014. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/11427/12908.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
Mapodisi TT. Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe. [Thesis]. University of Cape Town; 2014. Available from: http://hdl.handle.net/11427/12908
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
University of Toronto
5.
Moore, Carlin.
Importing U.S. Establishment Clause Principles in Canada: Changing the Debate on Funding for Faith-based Schools in Ontario.
Degree: 2012, University of Toronto
URL: http://hdl.handle.net/1807/33454
► Ontario is the only Province that publicly funds Roman Catholic separate schools, while providing no public funds to any other faith-based schools. This thesis explores…
(more)
▼ Ontario is the only Province that publicly funds Roman Catholic separate schools, while providing no public funds to any other faith-based schools. This thesis explores the history, politics, past and current litigation surrounding Ontario’s education system. It looks at the education systems in other Canadian Provinces. I argue that focusing the debate around equality and fairness, and preventing the perceived establishment of the Roman Catholic Church in respect for multiculturalism will allow for an appealable solution. In many church and state cases, the Supreme Court of Canada made its decisions similar to the U.S. regarding the establishment of religion in public schools. This thesis suggests that Ontario should adopt a bilateral constitutional amendment that includes Establishment Clause principles similar to the U.S. Constitution. It concludes that the treatment of all faith-based schools equally, respects the historic rights of the Roman Catholic schools, and demonstrates a commitment to multiculturalism in Canada.
MAST
Advisors/Committee Members: Schneiderman, David, Law.
Subjects/Keywords: constitutional law; religion
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Moore, C. (2012). Importing U.S. Establishment Clause Principles in Canada: Changing the Debate on Funding for Faith-based Schools in Ontario. (Masters Thesis). University of Toronto. Retrieved from http://hdl.handle.net/1807/33454
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Moore, Carlin. “Importing U.S. Establishment Clause Principles in Canada: Changing the Debate on Funding for Faith-based Schools in Ontario.” 2012. Masters Thesis, University of Toronto. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/1807/33454.
MLA Handbook (7th Edition):
Moore, Carlin. “Importing U.S. Establishment Clause Principles in Canada: Changing the Debate on Funding for Faith-based Schools in Ontario.” 2012. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Moore C. Importing U.S. Establishment Clause Principles in Canada: Changing the Debate on Funding for Faith-based Schools in Ontario. [Internet] [Masters thesis]. University of Toronto; 2012. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/1807/33454.
Council of Science Editors:
Moore C. Importing U.S. Establishment Clause Principles in Canada: Changing the Debate on Funding for Faith-based Schools in Ontario. [Masters Thesis]. University of Toronto; 2012. Available from: http://hdl.handle.net/1807/33454
University of Oxford
6.
Bobić, Ana.
The jurisprudence of constitutional conflict in the European Union.
Degree: PhD, 2017, University of Oxford
URL: http://ora.ox.ac.uk/objects/uuid:11f62d7d-3eba-43de-8d41-144ca733b1c0
;
https://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.735913
► The aim of the thesis is to address the jurisprudence of constitutional conflict between the Court of Justice and national courts with constitutional jurisdiction. It…
(more)
▼ The aim of the thesis is to address the jurisprudence of constitutional conflict between the Court of Justice and national courts with constitutional jurisdiction. It seeks to determine how the principle of primacy of EU law works in reality and whether the jurisprudence of the courts under analysis supports this concept. In so doing, the goal is to determine if the theory of constitutional pluralism can explain and guide the application of the principle of primacy of EU law in the jurisprudence of constitutional conflict. The analysis has been carried out on two levels. First, by exploring sovereignty claims by the courts under analysis, as well as reconciliatory vocabulary they employ to manage and contain constitutional conflict. Second, by further studying the three areas of constitutional conflict - ultra vires review, identity review, and fundamental rights review - to provide more nuance in the analysis of the way the Court of Justice has expanded the self-referential system of the Treaties; the different limits that constitutional adjudicators have placed on the principle of primacy as a result; and what possible solutions they envisage in the event of a constitutional conflict. All the courts under analysis have employed the vocabulary of mutual respect and self-restraint as principles guiding the resolution of constitutional conflict. Constitutional conflict is managed through incremental and permanent contestation and accommodation of their opposing claims to sovereignty (the auto-correct function of constitutional pluralism) that results in the uniform interpretation and application of Union law, but keeping in line with conferral as its defining principle. The analysis demonstrated the existence of a heterarchical constellation - the potential of all the courts involved for being ranked in a number of different ways at different times - grounded in mutual respect and self-restraint.
Subjects/Keywords: Law; Constitutional Theory; Constitutional pluralism; European Union Law; Constitutional Law; Constitutional Review; Judicial Dialogue
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Bobić, A. (2017). The jurisprudence of constitutional conflict in the European Union. (Doctoral Dissertation). University of Oxford. Retrieved from http://ora.ox.ac.uk/objects/uuid:11f62d7d-3eba-43de-8d41-144ca733b1c0 ; https://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.735913
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Bobić, Ana. “The jurisprudence of constitutional conflict in the European Union.” 2017. Doctoral Dissertation, University of Oxford. Accessed August 24, 2019.
http://ora.ox.ac.uk/objects/uuid:11f62d7d-3eba-43de-8d41-144ca733b1c0 ; https://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.735913.
MLA Handbook (7th Edition):
Bobić, Ana. “The jurisprudence of constitutional conflict in the European Union.” 2017. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Bobić A. The jurisprudence of constitutional conflict in the European Union. [Internet] [Doctoral dissertation]. University of Oxford; 2017. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://ora.ox.ac.uk/objects/uuid:11f62d7d-3eba-43de-8d41-144ca733b1c0 ; https://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.735913.
Council of Science Editors:
Bobić A. The jurisprudence of constitutional conflict in the European Union. [Doctoral Dissertation]. University of Oxford; 2017. Available from: http://ora.ox.ac.uk/objects/uuid:11f62d7d-3eba-43de-8d41-144ca733b1c0 ; https://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.735913
University of New South Wales
7.
Siregar, Fritz.
Indonesian Constitutional Politics 2003-2013.
Degree: Law, 2016, University of New South Wales
URL: http://handle.unsw.edu.au/1959.4/56179
;
https://unsworks.unsw.edu.au/fapi/datastream/unsworks:40210/SOURCE02?view=true
► In 2011, the Indonesian Parliament enacted Law 8 of 2011 amending Law 24 of 2003 on the Indonesian Constitutional Court. The amendment was intended to…
(more)
▼ In 2011, the Indonesian Parliament enacted
Law 8 of 2011 amending
Law 24 of 2003 on the Indonesian
Constitutional Court. The amendment was intended to limit the Court’s jurisdiction after a period of sustained activism. The Court responded by declaring substantial parts of the amending
law constitutionally invalid. This dissertation examines the timing and nature of this unsuccessful ‘attack’ on the Court’s authority and the reasons behind the apparent ease with which the Court was able to thwart it. Two broad sets of theorisations of judicial power are tested: those that focus on external factors or background political conditions, and those that focus on internal factors or the issue of judicial agency. The dissertation’s central finding is that no single theorization adequately accounts for the events of 2011. Rather, a combination of theoretical perspectives is required. From 2003-2008, the Court’s first Chief Justice, Jimly Asshiddiqie, exploited the window of opportunity provided by the groundswell of popular support for constitutionalism in Indonesia to build the Court’s public reputation. His successor, Mahfud MD, was appointed to the Court on promises of returning it to its original jurisdiction. Instead, Mahfud MD pushed the Court in an even more activist direction, dispensing with Asshiddiqie’s careful, scholarly style and introducing a ‘substantive justice’ approach that further exacerbated the Court’s relationship with the political branches. That change explains the timing of the 2011 attack. The Court’s capacity to resist the attack, in turn, was a function of the fragmentation of Indonesian party politics. While it was one thing to construct the political coalition required to pass the 2011 reforms, it was another to amend the Constitution to counteract the Court’s decisions.While the Court emerges from this story as an apparently strong institution, its somewhat dogmatic stance on judicial independence leaves cause for concern. Paradoxically, the Court’s very success in contributing to the strengthening of Indonesia’s
constitutional democracy means that it needs to develop a new understanding of judicial independence, one that is more sensitive to democratic preferences. The thesis concludes by explaining this idea and speculating about the future trajectory of Indonesian
constitutional politics.
Advisors/Committee Members: Roux, Theunis, Law, Faculty of Law, UNSW, Butt, Simon, Law School, University of Sydney.
Subjects/Keywords: Constitutional Law; Indonesia; Constitutional Court; Judicial Politic
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Siregar, F. (2016). Indonesian Constitutional Politics 2003-2013. (Doctoral Dissertation). University of New South Wales. Retrieved from http://handle.unsw.edu.au/1959.4/56179 ; https://unsworks.unsw.edu.au/fapi/datastream/unsworks:40210/SOURCE02?view=true
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Siregar, Fritz. “Indonesian Constitutional Politics 2003-2013.” 2016. Doctoral Dissertation, University of New South Wales. Accessed August 24, 2019.
http://handle.unsw.edu.au/1959.4/56179 ; https://unsworks.unsw.edu.au/fapi/datastream/unsworks:40210/SOURCE02?view=true.
MLA Handbook (7th Edition):
Siregar, Fritz. “Indonesian Constitutional Politics 2003-2013.” 2016. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Siregar F. Indonesian Constitutional Politics 2003-2013. [Internet] [Doctoral dissertation]. University of New South Wales; 2016. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://handle.unsw.edu.au/1959.4/56179 ; https://unsworks.unsw.edu.au/fapi/datastream/unsworks:40210/SOURCE02?view=true.
Council of Science Editors:
Siregar F. Indonesian Constitutional Politics 2003-2013. [Doctoral Dissertation]. University of New South Wales; 2016. Available from: http://handle.unsw.edu.au/1959.4/56179 ; https://unsworks.unsw.edu.au/fapi/datastream/unsworks:40210/SOURCE02?view=true
University of Edinburgh
8.
Thomson, Stephen.
The constitutional basis of judicial review in Scotland.
Degree: PhD, 2014, University of Edinburgh
URL: http://hdl.handle.net/1842/25785
► The thesis examines the constitutional position of the Court of Session's supervisory jurisdiction. It begins by emphasising the methodological and substantive importance of the historicality…
(more)
▼ The thesis examines the constitutional position of the Court of Session's supervisory jurisdiction. It begins by emphasising the methodological and substantive importance of the historicality and traditionality of law. It then provides a detailed historical account of the emergence of the Court's supervisory jurisdiction, from its inheritance of supervisory functions from emanations of the King's Council to the present-day law of judicial review. Throughout, emphasis is placed on the Court's strong sense of self-orientation in the wider legal and constitutional order, and the extent to which it defined its own supervisory jurisdiction. The court was a powerful constitutional actor and played a strong role in the increasing centralisation and systematisation of the legal order, expanding its supervisory purview through a powerful triumvirate of remedies (advocation, suspension and reduction) and a comprehensive approach to the supervision of a wide range of bodies. The thesis then frames tensions between Parliament and the Court in the context of judicial review of ouster clauses, chosen as a point of heightened inter-institutional tension. This is demonstrated to be an area in which divergent visions of the constitution are evident – Parliament regarding itself as entitled to oust the jurisdiction of the Court to judicially review, and the Court regarding itself as entitled to examine and pronounce on the extent of ouster, including its limitation or exclusion. In attempting to conciliate these divergent constitutional worldviews, the thesis rejects a “last word” approach which prevails in the English judicial review literature. It considers (and rejects), as alternatives, dialogue theories and functional departmentalism. The thesis then advances constitutional narratology as its preferred analytical framework for the accommodation of those inter-institutional tensions, and conciliation of their divergent worldviews. The Court's performance of a constitutional-narratological function facilitates the integration, conciliation and synthesis of legal norms with an existing law and legal system; weaves and coagulates multifarious legal norms into a unified and univocal body of norms; and executes a chronicling, expository and explanatory storytelling function which sets a legally-authoritative narrative to the law. In doing so, the Court performs a distinctive and indispensable constitutional function incapable of fulfilment by Parliament. It is argued that traditionality and functional necessity provide the legal-systemic legitimation for the Court's performance of the constitutional-narratological function. Finally, the thesis considers the institutional specificity of the function, concluding that it is the function, rather than the institution, that is indispensable. However, neither the advent of the Upper Tribunal nor the U.K. Supreme Court suggest at this stage that the Court's performance of that function is waning.
Subjects/Keywords: law; judicial review; constitutional law; administrative law
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Thomson, S. (2014). The constitutional basis of judicial review in Scotland. (Doctoral Dissertation). University of Edinburgh. Retrieved from http://hdl.handle.net/1842/25785
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Thomson, Stephen. “The constitutional basis of judicial review in Scotland.” 2014. Doctoral Dissertation, University of Edinburgh. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/1842/25785.
MLA Handbook (7th Edition):
Thomson, Stephen. “The constitutional basis of judicial review in Scotland.” 2014. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Thomson S. The constitutional basis of judicial review in Scotland. [Internet] [Doctoral dissertation]. University of Edinburgh; 2014. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/1842/25785.
Council of Science Editors:
Thomson S. The constitutional basis of judicial review in Scotland. [Doctoral Dissertation]. University of Edinburgh; 2014. Available from: http://hdl.handle.net/1842/25785
University of KwaZulu-Natal
9.
Ramji, Bhavna.
The right to housing : evictions, engagement and alternatives : the constitutional responsiblity on local government to provide access to adequate housing, and the obligation not to impact on this right negatively.
Degree: LL.M., Constitutional law, 2013, University of KwaZulu-Natal
URL: http://hdl.handle.net/10413/10999
Subjects/Keywords: Constitutional law.
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Ramji, B. (2013). The right to housing : evictions, engagement and alternatives : the constitutional responsiblity on local government to provide access to adequate housing, and the obligation not to impact on this right negatively. (Thesis). University of KwaZulu-Natal. Retrieved from http://hdl.handle.net/10413/10999
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Ramji, Bhavna. “The right to housing : evictions, engagement and alternatives : the constitutional responsiblity on local government to provide access to adequate housing, and the obligation not to impact on this right negatively.” 2013. Thesis, University of KwaZulu-Natal. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10413/10999.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
Ramji, Bhavna. “The right to housing : evictions, engagement and alternatives : the constitutional responsiblity on local government to provide access to adequate housing, and the obligation not to impact on this right negatively.” 2013. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Ramji B. The right to housing : evictions, engagement and alternatives : the constitutional responsiblity on local government to provide access to adequate housing, and the obligation not to impact on this right negatively. [Internet] [Thesis]. University of KwaZulu-Natal; 2013. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10413/10999.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
Ramji B. The right to housing : evictions, engagement and alternatives : the constitutional responsiblity on local government to provide access to adequate housing, and the obligation not to impact on this right negatively. [Thesis]. University of KwaZulu-Natal; 2013. Available from: http://hdl.handle.net/10413/10999
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
University of Helsinki
10.
Immonen, Elina.
Perus- ja ihmisoikeuksien vaatimukset perheenyhdistämiselle ulkomaalaisasioissa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2013, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/39372
► Globaalien kommunikointi- ja liikkumismahdollisuuksien lisääntyessä elämänkumppani löydetään yhä useammin oman maan ulkopuolelta. Koska perheenyhtenäisyyden ylläpitäminen myös edistää ulkomaalaisten integroitumista oleskeluvaltioon, valtiorajat ylittävä perheenyhdistäminen on tärkeä…
(more)
▼ Globaalien kommunikointi- ja liikkumismahdollisuuksien lisääntyessä elämänkumppani löydetään yhä useammin oman maan ulkopuolelta. Koska perheenyhtenäisyyden ylläpitäminen myös edistää ulkomaalaisten integroitumista oleskeluvaltioon, valtiorajat ylittävä perheenyhdistäminen on tärkeä tae ihmisen mahdollisuudelle viettää elämäänsä haluamallaan tavalla ja valitsemiensa henkilöiden kanssa. Toisaalta perheenyhdistäminen muiden maahanmuuttoa koskevien ulkomaalaisoikeudellisten kysymysten tapaan kytkeytyy tiiviisti kansainvälisen oikeuden vakiintuneeseen periaatteeseen suvereenin valtion oikeudesta määrätä ulkomaalaisten maahan pääsystä ja maassa oleskelusta. Perheenyhdistäminen oikeudellisena ilmiönä edellyttääkin jatkuvaa perus- ja ihmisoikeuksiin kytkeytyvien yksilön etujen sekä maahanmuuton kontrolloimiseen liittyvien valtion intressien oikeudenmukaista tasapainottamista.
Tutkielmassa selvitetään, millaisia vaatimuksia perus- ja ihmisoikeuksista johtuu perheenyhdistämiselle ja sitä koskevalle harkinnalle. Tarkastelu on rajattu puolisoiden perheenyhtenäisyyteen liittyviin, valtiorajat ylittäviin tilanteisiin. Puolisoiden perheenyhdistämistä tutkitaan valtiosääntöoikeudellisesta, perus- ja ihmisoikeuksien tulkinnallista harmonisointia ja perus- ja ihmisoikeusmyönteistä tulkintaa painottavasta näkökulmasta. Kyse on lainopillisesta tutkimuksesta, jossa tutkitaan perheenyhdistämistä koskevan oikeuden sisältöä yhtäältä perus- ja ihmisoikeuksien ja toisaalta ulkomaalaislain (301/2004, UlkL) valossa. Tärkeintä lähdeaineistoa ovat Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus (SopS 18–19/1990, EIS) ja sitä tulkitsevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisukäytäntö, Suomen perustuslaki (731/1999, PL), UlkL:n 36 ja 66 a §:t niitä koskevine lainvalmisteluaineistoineen, perustuslakivaliokunnan lausunnot ja mietinnöt, korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntö sekä oikeuskirjallisuus.
Puolisoiden perheenyhdistämistä tarkastellaan yhtäältä yksilön oikeuksien ja toisaalta valtion velvoitteiden näkökulmasta. Tutkimusaiheen kannalta merkityksellisimpiä yksilön perus- ja ihmisoikeuksia ovat yksityis- ja perhe-elämän suoja (PL 10 §, EIS 8 artikla), liikkumisvapaus (PL 9 §), oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin (PL 17 §), oikeus avioliittoon (EIS 12 artikla) sekä syrjinnän kielto (EIS 14 artikla). Vaikka oikeutta perheenyhdistämiseen ei ole perus- tai ihmisoikeutena nimenomaisesti turvattu, valtiolle saattaa yksittäistapauksen erityisolosuhteissa syntyä – kansainvälisoikeudellisesta pääsäännöstä poiketen – velvollisuus sallia ulkomaalaisen perheenyhdistäminen alueellaan. Valtion velvollisuudet perheenyhtenäisyyttä koskevissa tilanteissa tavataan jakaa negatiivisiin velvoitteisiin, jotka edellyttävät julkiselta vallalta yksilön oikeuksien kunnioittamista ja niihin puuttumattomuutta, sekä positiivisiin velvoitteisiin, jotka puolestaan vaativat valtiolta aktiivisia toimia yksilön oikeuksien tehokkaaksi toteutumiseksi. EIT:n aiemmin tiukasti ylläpitämä erottelu valtion negatiivisiin ja positiivisiin velvoitteisiin ulkomaalaisasioissa on…
Subjects/Keywords: Constitutional law; Valtiosääntöoikeus; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Immonen, E. (2013). Perus- ja ihmisoikeuksien vaatimukset perheenyhdistämiselle ulkomaalaisasioissa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/39372
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Immonen, Elina. “Perus- ja ihmisoikeuksien vaatimukset perheenyhdistämiselle ulkomaalaisasioissa.” 2013. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/39372.
MLA Handbook (7th Edition):
Immonen, Elina. “Perus- ja ihmisoikeuksien vaatimukset perheenyhdistämiselle ulkomaalaisasioissa.” 2013. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Immonen E. Perus- ja ihmisoikeuksien vaatimukset perheenyhdistämiselle ulkomaalaisasioissa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2013. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/39372.
Council of Science Editors:
Immonen E. Perus- ja ihmisoikeuksien vaatimukset perheenyhdistämiselle ulkomaalaisasioissa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2013. Available from: http://hdl.handle.net/10138/39372
University of Helsinki
11.
Henttonen, Sini.
Istanbulin sopimuksen vaikutukset valtion positiivisiin velvollisuuksiin naisiin kohdistuvan väkivallan suhteen.
Degree: Juridiska fakulteten, 2013, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/39384
► Tutkielmassa tarkastellaan valtion toimintavelvoitteita suhteessa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja perheväkivaltaan. Tutkielman keskiössä on uusi, vuonna 2011 valmistunut Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan…
(more)
▼ Tutkielmassa tarkastellaan valtion toimintavelvoitteita suhteessa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja perheväkivaltaan. Tutkielman keskiössä on uusi, vuonna 2011 valmistunut Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta eli niin kutsuttu Istanbulin sopimus. Sopimukseen on valtion velvoitteisiin liittyen omaksuttu kolmen P:n järjestelmä, jonka mukaan valtion velvoitteet jaetaan ennaltaehkäisyyn (”prevention”), suojeluun (”protection”) ja rankaisemiseen (”prosecution”). Tutkimusongelmana on selvittää, tuoko Istanbulin sopimus jotain uutta jo voimassa olevaan oikeudelliseen kenttään koskien naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa erityisesti valtion positiivisten velvoitteiden näkökulmasta. Istanbulin sopimuksen sisältämien velvoitteiden ohella tutkielmassa tarkastellaan sitä, ovatko sopimukseen sisältyvät valtion positiiviset velvoitteet jo olleet voimassa kansainvälisessä oikeudessa. Tutkimusmetodina on perinteinen lainoppi.
Tutkielmassa Istanbulin sopimuksen ohella käytetty aineisto rajautuu kansainvälisesti YK:n erityissääntelyyn ja eurooppalaisittain Euroopan neuvoston keskeisiin oikeudellisiin instrumentteihin. Euroopan unionin perus- ja ihmisoikeussääntely jätetään tarkastelun ulkopuolelle. YK:n järjestelmästä analysoidaan erityissääntelyksi lueteltavaa kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta (”CEDAW-sopimus”) ja sen valvomiseksi perustetun CEDAW-komitean yleissuositusta nro 19, jolla naisiin kohdistuva väkivalta liitetään CEDAW-sopimuksen alaan. Lisäksi huomioidaan YK:n yleiskokouksen julistus naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Eurooppalaisella tasolla tarkastellaan Euroopan ihmisoikeussopimusta, sillä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevaa sitovaa erityissääntelyä ei eurooppalaisittain ole ollut voimassa. Tarkastelussa huomioidaan myös Euroopan neuvoston antama suositus naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan eräitä kansainvälisen tapaoikeuden sääntöjä aiheeseen liittyen. Analyysiin sisällytetään myös CEDAW-komitean ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antamat keskeiset perheväkivaltaan liittyvät ratkaisut.
Istanbulin sopimuksen ja sitä edeltävän oikeustilan ohella tarkastelukohteena tutkielmassa on se, miten Istanbulin sopimus voimaan astuessaan vaikuttaa Suomen oikeuteen ja poliittiseen päätöksentekoon. Suomessa naisiin kohdistuvan väkivallan muodoista erityisesti parisuhdeväkivalta ja seksuaalirikokset ovat ongelmallisia. Vaikka Suomen lainsäädäntö jo pitkälti vastaa Istanbulin sopimuksen vaatimuksia, sisältyy suomalaiseen järjestelmään useita tutkielmassa lähemmin tarkasteltavia puutteita. Istanbulin sopimuksen vaikutuksesta Suomessakin tulee pohdittavaksi uudenlaisten väkivallantekojen, kuten pakkoavioliiton, kriminalisointitarpeet. Sopimus aiheuttaa muutospaineita suomalaiseen kriminaalipolitiikkaan. Lisäksi Istanbulin sopimukseen sisältyy lukuisia konkreettisia valtiolle asetettuja velvoitteita sopimuksen alaan kuuluvan väkivallan uhreille taattavien palvelujen…
Subjects/Keywords: Constitutional law; Valtiosääntöoikeus; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Henttonen, S. (2013). Istanbulin sopimuksen vaikutukset valtion positiivisiin velvollisuuksiin naisiin kohdistuvan väkivallan suhteen. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/39384
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Henttonen, Sini. “Istanbulin sopimuksen vaikutukset valtion positiivisiin velvollisuuksiin naisiin kohdistuvan väkivallan suhteen.” 2013. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/39384.
MLA Handbook (7th Edition):
Henttonen, Sini. “Istanbulin sopimuksen vaikutukset valtion positiivisiin velvollisuuksiin naisiin kohdistuvan väkivallan suhteen.” 2013. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Henttonen S. Istanbulin sopimuksen vaikutukset valtion positiivisiin velvollisuuksiin naisiin kohdistuvan väkivallan suhteen. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2013. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/39384.
Council of Science Editors:
Henttonen S. Istanbulin sopimuksen vaikutukset valtion positiivisiin velvollisuuksiin naisiin kohdistuvan väkivallan suhteen. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2013. Available from: http://hdl.handle.net/10138/39384
University of Helsinki
12.
Männistö, Kaisa.
Euroopan unionin kansalaisten perheenjäsenten liikkumis- ja oleskeluoikeudet perusoikeusnäkökulmasta.
Degree: Juridiska fakulteten, 2013, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/39385
► Henkilöiden vapaa liikkuvuus on yksi neljästä Euroopan unionin (EU) perusvapaudesta ja myös unionin perusoikeuskirjassa unionin kansalaisille turvattu perusoikeus. Lainsäädännössä on alusta asti säädetty myös sellaisten…
(more)
▼ Henkilöiden vapaa liikkuvuus on yksi neljästä Euroopan unionin (EU) perusvapaudesta ja myös unionin perusoikeuskirjassa unionin kansalaisille turvattu perusoikeus. Lainsäädännössä on alusta asti säädetty myös sellaisten perheenjäsenten oikeudesta liikkua unionikansalaisen mukana, jotka ovat kolmansien valtioiden kansalaisia. Heidän oikeutensa ovat olleet – ja ovat pitkälti edelleen - unionikansalaisten oikeuksista johdettuja, eivätkä itsenäisiä maahantulo- ja oleskeluoikeuksia. Ne on turvattu perheenjäsenille, jotta unionikansalaisilla olisi mahdollisuus tosiasiallisesti käyttää tehokkaasti oikeuttaan vapaaseen liikkumiseen.
Henkilöiden vapaa liikkuvuus oli ensin lähinnä keino sisämarkkinoiden luomiseksi, mutta vähitellen EU-lainsäädäntö on laajentunut kattamaan myös muiden kuin taloudellisesti aktiivisten kansalaisten liikkumisoikeudet. Unionikansalaisten yleinen liikkumis- ja oleskeluoikeus tunnustettiin myös perussopimusten tasolla Maastrichtin sopimuksella. Perussopimus- ja lainsäädäntömuutosten lisäksi Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) oikeuskäytännön katsotaan vaikuttaneen merkittävästi oikeuksien kehittymiseen. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, keiden unionikansalaisten perheenyhdistämistä unionioikeudessa suojataan, keitä perheenjäseniä se koskee ja millä edellytyksillä. Työ keskittyy liikkumis- ja oleskeluoikeuksien henkilölliseen soveltamisalaan, sillä tämän kysymyksen osalta unionin primäärioikeuden tulkinnalla on ollut merkittävä rooli. Työssä selvitetään, missä määrin vapaata liikkuvuutta koskevien perussopimusmääräysten sekä unionin kansalaisuutta ja perusoikeuksia koskevan unionin primäärioikeuden tulkinta tuomioistuimessa on vaikuttanut oikeuksien kehittymiseen.
Oikeuskäytännön osalta on ensinnäkin ollut merkityksellistä, että EUT on tunnustanut perussopimuksissa turvatun yleisen liikkumis- ja oleskeluoikeuden välittömän oikeusvaikutuksen. Toiseksi on ollut olennaista, että EUT on pitänyt mahdollisena vedota perheenyhdistämistä koskevissa asioissa perussopimusmääräyksiin, vaikka niissä ei määrätä perheenjäsenten liikkumis- ja oleskeluoikeuksista. Kolmanneksi EUT on korostanut vapaaseen liikkuvuuteen liittyvien säännösten laajaa tulkintaa. Unionin kansalaisuuden käyttöönoton voidaan yhdessä yleisen liikkumis- ja oleskeluoikeuden kanssa vaikuttaneen tiukentuneeseen kontrolliin vapaan liikkuvuuden rajoitusten arvioinnissa. Lisäksi tuomioistuin on uusimmissa tuomioissaan antanut kansalaisuutta koskevalle perussopimusmääräykselle aivan uutta itsenäistä merkitystä perheenyhdistämistä koskevissa asioissa.
Perheenyhdistämistä koskevat tapaukset vapaan liikkuvuuden alalla konkretisoivat hyvin, mitä ongelmia saattaa liittyä siihen, että unionin perusoikeuksia sovelletaan ainoastaan unionioikeuden asiallisella soveltamisalalla. EUT:n oikeuskäytännön perusteella on vaikea saada tarkkaa kuvaa siitä, mikä painoarvo perusoikeusnäkökohdilla, erityisesti perhe-elämän suojaa ja usein myös lasten oikeuksia koskien, on tuomioihin ollut. Tämä johtuu pitkälti siitä, että perhe-elämän suojaamisen tärkeyttä on…
Subjects/Keywords: Constitutional law; Valtiosääntöoikeus; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Männistö, K. (2013). Euroopan unionin kansalaisten perheenjäsenten liikkumis- ja oleskeluoikeudet perusoikeusnäkökulmasta. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/39385
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Männistö, Kaisa. “Euroopan unionin kansalaisten perheenjäsenten liikkumis- ja oleskeluoikeudet perusoikeusnäkökulmasta.” 2013. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/39385.
MLA Handbook (7th Edition):
Männistö, Kaisa. “Euroopan unionin kansalaisten perheenjäsenten liikkumis- ja oleskeluoikeudet perusoikeusnäkökulmasta.” 2013. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Männistö K. Euroopan unionin kansalaisten perheenjäsenten liikkumis- ja oleskeluoikeudet perusoikeusnäkökulmasta. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2013. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/39385.
Council of Science Editors:
Männistö K. Euroopan unionin kansalaisten perheenjäsenten liikkumis- ja oleskeluoikeudet perusoikeusnäkökulmasta. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2013. Available from: http://hdl.handle.net/10138/39385
University of Helsinki
13.
Nihtilä, Heidi.
Ensisijaisesti lapsia — Paperittomien alaikäisten perusoikeudet Suomessa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/225058
► Kielteisten turvapaikkapäätösten määrän kasvu yhdessä ulkomaalaislakiin ja vastaanottolakiin tehtyjen muutosten kanssa on johtanut Suomessa tilanteeseen, jossa niin sanottujen paperittomien maahanmuuttajien määrä on kääntynyt kasvuun. Näiden…
(more)
▼ Kielteisten turvapaikkapäätösten määrän kasvu yhdessä ulkomaalaislakiin ja vastaanottolakiin tehtyjen muutosten kanssa on johtanut Suomessa tilanteeseen, jossa niin sanottujen paperittomien maahanmuuttajien määrä on kääntynyt kasvuun. Näiden paperittomien joukossa on myös alaikäisiä lapsia, joiden perusoikeuksien, tarkemmin sanottuna tiettyjen TSS-oikeuksien toteutumiseen tutkielma keskittyy.
Tutkielman kaksi keskeistä kysymystä ovat, toteutuvatko paperittomien lasten TSS-oikeudet Suomessa kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja perustuslain edellyttämillä tavoilla sekä kuinka paperittomien lasten perusoikeuksien toteutumista voitaisiin Suomessa parantaa lainsäädännön avulla.
Suomen perustuslaki takaa suurimman osan perustuslain 2 luvussa turvatuista perusoikeuksista jokaiselle Suomessa oleskelevalle henkilölle. Tutkielma keskittyy etenkin perustuslain 16.1 §:n mukaiseen maksuttomaan perusopetukseen sekä 19 §:ssä turvattuihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Perustuslain sanamuodon perusteella voidaan tulkita näiden oikeuksien kuuluvan myös paperittomille, mutta käytännön lainsoveltamistilanteissa tilanne ei ole näin yksinkertainen.
Paperittomien terveyspalvelut on rajoitettu vain kiireellisiin terveydenhuollon palveluihin, samoin on myös sosiaalipalveluiden osalta. Ongelmia nousee esiin niin hoitoon pääsyn, toimeentulotuen, asunnon kuin myös lastensuojelun osalta, sillä paperittomien asema on sääntelemätön.
Paperittomien lasten oikeutta perusopetukseen ei ole rajoitettu, mutta harva paperiton kuitenkaan osallistuu opetukseen käytännön esteiden, kuten esimerkiksi henkilötunnuksen puuttumisen, tiedonpuutteen ja viranomaisten pelon vuoksi.
Tutkielman perusteella voidaan sanoa, että paperittomien lasten perusoikeuksien toteutumisessa edellä mainittujen oikeuksien osalta on Suomessa puutteita. Nimenomaista lainsäädäntöä ei ole ja aineellisen lainsäädännön tulkinta on kunnissa haparoivaa, ja ei aina ole selvyyttä siitä, kuinka paperittomien osalta tulee toimia. Nykyistä lainsäädäntöä olisi mahdollista ihmisoikeusystävällisen laintulkinnan avulla tulkita niin, että paperittomien perusoikeudet voisivat toteutua. Tämä ei kuitenkaan poista tarvetta säätää paperittomien perusoikeuksista lailla.
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Nihtilä, H. (2017). Ensisijaisesti lapsia — Paperittomien alaikäisten perusoikeudet Suomessa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/225058
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Nihtilä, Heidi. “Ensisijaisesti lapsia — Paperittomien alaikäisten perusoikeudet Suomessa.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/225058.
MLA Handbook (7th Edition):
Nihtilä, Heidi. “Ensisijaisesti lapsia — Paperittomien alaikäisten perusoikeudet Suomessa.” 2017. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Nihtilä H. Ensisijaisesti lapsia — Paperittomien alaikäisten perusoikeudet Suomessa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/225058.
Council of Science Editors:
Nihtilä H. Ensisijaisesti lapsia — Paperittomien alaikäisten perusoikeudet Suomessa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/225058
University of Helsinki
14.
Laine, Lydia.
Uskonnon ja vakaumuksen mukaiset asut ja muut tunnukset työpaikoilla perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/225061
► Tutkielmassa pohditaan uskonnon- ja omantunnonvapauden ja syrjinnän kiellon näkökulmasta sitä, millä edellytyksillä ja missä olosuhteissa työnantajan on mahdollista asettaa rajoituksia työntekijän oikeudelle pitää uskontoon tai…
(more)
▼ Tutkielmassa pohditaan uskonnon- ja omantunnonvapauden ja syrjinnän kiellon näkökulmasta sitä, millä edellytyksillä ja missä olosuhteissa työnantajan on mahdollista asettaa rajoituksia työntekijän oikeudelle pitää uskontoon tai vakaumukseen liittyviä symboleita, tunnuksia tai asusteita työpaikalla. Tarkastelun kohteina ovat sekä yksityisten työnantajien työntekijät että virkamiehet ja muut julkisyhteisöjen palveluksessa olevat. Tutkielma koskee sekulaareja, tunnustuksettomia työpaikkoja. Uskonnolliset yhdyskunnat ja yhteisöt sekä muut työpaikat, joilla on vakaumuksellinen eetos, jäävät tarkastelun ulkopuolelle.
Lähteinä käytetään lainsäädäntöä, lainsäädännön esitöitä ja muita virallislähteitä, oikeuskäytäntöä sekä oikeuskirjallisuutta ja -artikkeleita. Suomalaista käytäntöä on aiheesta vähän, joten pääpaino on ylikansallisten elinten tulkintaratkaisuilla, joista pyritään etsimään uskonnon- ja omantunnonvapauden suojan minimitasoa. Tärkeitä lähteitä ovat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ja sen edeltäjän ihmisoikeustoimikunnan sekä YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut. Lisäksi merkitystä on kahdella EU-tuomioistuimen antamalla ennakkoratkaisulla, jotka antavat lisävaloa yhdenvertaisuuslain taustalla vaikuttavan työsyrjintädirektiivin tulkintaan. Kansainvälisen suojan minimitasoa pyritään selvittämään vertailemalla keskenään EIT:n ja ihmisoikeuskomitean käytäntöä, jotka eroavat toisistaan ennen kaikkea EIT:n soveltaman harkintamarginaalidoktriinin vuoksi, ja sovittamalla käytännöstä saatavia johtopäätöksiä yhteen EU-oikeudellisen tulkinnan kanssa. EU-oikeudessa lähtökohta on syrjinnän kiellossa, ja olennaista on välittömän ja välillisen erilaisen kohtelun ero ja niihin sovellettavat erilaiset oikeuttamisperusteet.
Tutkielma koostuu kuudesta pääkappaleesta. Kahdessa ensimmäisessä kappaleessa avataan tutkimuskysymyksen valtiosääntöoikeudellista taustaa, uskonnon- ja omantunnonvapautta ja syrjinnän kieltoa perus- ja ihmisoikeuksina sekä työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeutta. Kolmannessa kappaleessa pyritään selvittämään, minkälaisia uskontoja ja muita vakaumuksia uskonnon- ja omantunnonvapauden suojan piiriin kuuluu, ja millainen yhteys asulla tai tunnuksella tulee olla kyseessä olevaan vakaumukseen, jotta sen pitäminen saisi suojaa uskonnon tai uskon tunnustamisena. On esimerkiksi epäselvää, suojaako uskonnon- ja omantunnonvapaus myös poliittisia ja filosofisia vakaumuksia ja voidaanko vakaumuksen tai sen tunnustamisen laadulle asettaa objektiivisia kriteerejä, vai onko lähdettävä uskonnonvapauteen vetoavan henkilön omasta näkemyksestä. Neljännessä kappaleessa tarkastellaan uskonnollisten asujen ja tunnusten käytölle asetettavien rajoitusten hyväksyttävyyttä kansainvälisen käytännön valossa niin uskonnonvapauden rajoitusten kuin syrjintäkieltojenkin näkökulmista. Viidennessä kappaleessa pyritään tuomaan tarkastelua käytännöllisemmälle tasolle pohtimalla uskonnollisten tunnusten käytölle asetettavien kieltojen tai rajoitusten sallittavuutta erilaisissa esimerkkikonteksteissa ja erilaisilla perusteilla…
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Laine, L. (2017). Uskonnon ja vakaumuksen mukaiset asut ja muut tunnukset työpaikoilla perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/225061
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Laine, Lydia. “Uskonnon ja vakaumuksen mukaiset asut ja muut tunnukset työpaikoilla perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/225061.
MLA Handbook (7th Edition):
Laine, Lydia. “Uskonnon ja vakaumuksen mukaiset asut ja muut tunnukset työpaikoilla perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.” 2017. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Laine L. Uskonnon ja vakaumuksen mukaiset asut ja muut tunnukset työpaikoilla perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/225061.
Council of Science Editors:
Laine L. Uskonnon ja vakaumuksen mukaiset asut ja muut tunnukset työpaikoilla perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/225061
University of Helsinki
15.
Ruotsalainen, Katherine.
Ikään perustuva eri asemaan asettaminen perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/225076
► Tutkielma keskittyy perustuslain 6.2 §:n ikään perustuvan syrjintäkieltosäännön tutkimiseen. Tutkimuskysymys keskittyy siihen, milloin ihmisiä saa asettaa eri asemaan iän perusteella siten, että tämä toiminta on…
(more)
▼ Tutkielma keskittyy perustuslain 6.2 §:n ikään perustuvan syrjintäkieltosäännön tutkimiseen. Tutkimuskysymys keskittyy siihen, milloin ihmisiä saa asettaa eri asemaan iän perusteella siten, että tämä toiminta on perusoikeusjärjestelmän mukaisesti hyväksyttävää. Tutkimuksen keskiössä on ikään perustuvan syrjintäkiellon ja siihen liittyvän hyväksyttävän perusteen välinen suhde ja kehittyminen.
Syrjintäkielto on alun perin ollut osa yhdenvertaisuussäännöstä, mutta nykyään se on kansallisessa oikeudessa, EU-oikeudessa ja kansainvälisessä oikeudessa voimassa nimenomaisena ja erillisenä syrjintäkieltona. Useiden syrjintäkieltosäännösten sanamuodossa ikä mainitaan erikseen kiellettynä syrjintäperusteena. Iän kirjaaminen nimenomaisesti kielletyksi syrjintäperusteeksi on korostanut ikään perustuvan syrjintäkiellon merkitystä.
Perustuslakivaliokunnan käytännössä on kehittynyt melko kattava käytäntö ikärajojen asettamisen hyväksyttävyyden suhteen. Perustuslakivaliokunta ei ole omassa viimeaikaisessa käytännössään pitänyt ikärajojen asettamista ongelmallisena, kunhan erilaiselle kohtelulle on perusoikeusjärjestelmän mukainen hyväksyttävä peruste. Hyväksyttävän perusteen täyttyminen on tavallista korkeampi, kun kyseessä on ikään perustuva syrjintäperuste. Hyväksyttävä syy edellyttää asiallista ja kiinteää yhteyttä lain tarkoitukseen. Henkilöiden väliset erot eivät saa kasvaa kohtuuttomiksi. Perustuslakivaliokunnan arvioidessa säädösehdotusten ikään perustuvan eriasemaan asettamisen hyväksyttävyyttä, on se vakiintuneesti huomioinut kolme eri aspektia: normatiivinen aspekti, yksittäisen tapauksen tosiasiat ja eri keinot saavuttaa sääntelyn tavoite. Näin ollen ikään perustuva eri asemaan asettamisen hyväksyttävän perusteen arviointi edellyttää kokonaisuuden arvioimista.
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Ruotsalainen, K. (2017). Ikään perustuva eri asemaan asettaminen perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/225076
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Ruotsalainen, Katherine. “Ikään perustuva eri asemaan asettaminen perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/225076.
MLA Handbook (7th Edition):
Ruotsalainen, Katherine. “Ikään perustuva eri asemaan asettaminen perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.” 2017. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Ruotsalainen K. Ikään perustuva eri asemaan asettaminen perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/225076.
Council of Science Editors:
Ruotsalainen K. Ikään perustuva eri asemaan asettaminen perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/225076
University of Helsinki
16.
Rönkä, Maija.
Lainsäätäjän harkintavalta ja valtiosääntöoikeudelliset rajoitukset kohdentamattomalle elektronisen viestinnän tiedustelulle.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/164899
► Teknologiakehityksen ja kansainvälisen turvallisuusympäristön muutosten seurauksena valtiot ovat pyrkineet kasvattamaan tiedustelua koskevia toimivaltuuksia. Perinteisen kohdennettujen rikosepäilyperusteisten tiedustelumenetelmien lisäksi on kehitetty tiedustelujärjestelmiä, joilla pyritään erityisesti kansalliseen…
(more)
▼ Teknologiakehityksen ja kansainvälisen turvallisuusympäristön muutosten seurauksena valtiot ovat pyrkineet kasvattamaan tiedustelua koskevia toimivaltuuksia. Perinteisen kohdennettujen rikosepäilyperusteisten tiedustelumenetelmien lisäksi on kehitetty tiedustelujärjestelmiä, joilla pyritään erityisesti kansalliseen turvallisuuteenn kohdistuvien uhkien ennakoimiseen ja näiden uhkien toteutumisen estämiseen. Valtioissa onkin kehitetty kohdentamattomia elektronisen viestinnän tiedustelujärjestelmiä, joiden tarkoituksen on yhtäältä seuloa suuresta viestinnän joukosta tiedusteluviranomaisia kiinnostavaa tietoa ja toisaalta ulottamaan tiedustelutoimet myös sellaisiin valtion turvallisuudelle haitallisiin tekoihin, joiden osalta ei välttämättä täyty vielä rikoksen tunnusmerkit.
Kysymys laaja-alaisisten tiedustelutoimivaltuuksien valtisääntöoikeudellisesta hyväksyttävyydestä on aktualisoitunut viimeisten vuosien aikana erityisesti yksityiselämän ja henkilötietojen suojan näkökulmasta. Voidaan sanoa, että eurooppalainen oikeustila on kohdentamattomalle elektronisen viestinnän tiedustelulle asetettavien valtiosääntöoikeudellisten rajoitusten suhteen murrostilassa. Viimeisen kolmen vuoden aikana Euroopan unionin tuomioistuin on ottanut yksityiseläm ja henkilötietojen suojan arvioinnissa Euroopan ihmisoikuestuomioistuimen rinnalla kasavan roolin. Tälläkin hetkellä niin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa kuin Euroopan unionin tuomioistuimessa on vireillä merkittäviä tiedustelujärjestelmien perus- ja ihmisoikeuksien mukaisuutta koskevia asioita.
Tutkielmassa hahmotetaaan perus- ja ihmisoikeuspluralismin hengessä ne valtiosääntöoikeudelliset oikeuslähteet, jotka vaikuttavat kansallisen lainsäätäjän harkintavaltaan. Näiden oikeuslähteiden valossa tarkastellaan niitä perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoitteesta seuraavia vaatimuksia, joita kohdentamattoman elektronisen viestinnän tiedustelulainsäädännölle on kansallisesti asetettava. Tämän analysin pohjalta on määritelty kansallisen lainsäätäjän harkintavallan rajoitukset, eli ne seikat, jotka tiedustelua koskevassa lainsäädännössä on otettava huomioon, jotta lainsäädäntö täyttäisi yksityiselämän ja henkilötietojen suojan rajoittamisen edellytykset.
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Rönkä, M. (2016). Lainsäätäjän harkintavalta ja valtiosääntöoikeudelliset rajoitukset kohdentamattomalle elektronisen viestinnän tiedustelulle. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/164899
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Rönkä, Maija. “Lainsäätäjän harkintavalta ja valtiosääntöoikeudelliset rajoitukset kohdentamattomalle elektronisen viestinnän tiedustelulle.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/164899.
MLA Handbook (7th Edition):
Rönkä, Maija. “Lainsäätäjän harkintavalta ja valtiosääntöoikeudelliset rajoitukset kohdentamattomalle elektronisen viestinnän tiedustelulle.” 2016. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Rönkä M. Lainsäätäjän harkintavalta ja valtiosääntöoikeudelliset rajoitukset kohdentamattomalle elektronisen viestinnän tiedustelulle. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/164899.
Council of Science Editors:
Rönkä M. Lainsäätäjän harkintavalta ja valtiosääntöoikeudelliset rajoitukset kohdentamattomalle elektronisen viestinnän tiedustelulle. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/164899
University of Helsinki
17.
Nevaranta, Timo.
Onko minulla perustuslaillinen oikeus työhön? – Perustuslain työllisyyssäännöksen oikeudellinen sisältö ja merkitys perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön valossa vuosina 1972 - 2014.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/164903
► Tässä tutkielmassa tarkastelun kohteena on perustuslain työllisyyssäännöksen oikeudellinen velvoittavuus erityisesti eduskunnan perustuslakivaliokunnan käytännössä. Tarkoituksena on tarkastella perustuslakivaliokunnan suhtautumista työn perusoikeuteen eri vuosikymmenten aikana. Työllisyyssäännöksen oikeudellinen…
(more)
▼ Tässä tutkielmassa tarkastelun kohteena on perustuslain työllisyyssäännöksen oikeudellinen velvoittavuus erityisesti eduskunnan perustuslakivaliokunnan käytännössä. Tarkoituksena on tarkastella perustuslakivaliokunnan suhtautumista työn perusoikeuteen eri vuosikymmenten aikana. Työllisyyssäännöksen oikeudellinen velvoittavuus ei ollut itsestäänselvyys, joten tutkielmassa käydään läpi myös historiallisen lainsäätäjän tahto suhteessa perusoikeuteen sekä käsittelyn yhteydessä esitetyt erilaiset näkemykset.
Työllisyyssäännöksen muoto on muuttunut siitä, mitä se alun perin oli vuonna 1972, kun työn perusoikeus nostettiin silloiseen Hallitusmuotoon kansanedustajien lakialoitteen pohjalta. Valtiovallan velvollisuudesta tarjota tarvittaessa työtä sitä tarvitseville on siirrytty perusoikeusuudistuksen yhteydessä valtiovallan velvollisuuteen edistää työllisyyttä ja pyrkiä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Tutkielmassa selitetään tämä muutos varsinkin lainsäätäjän näkökulmasta ja pyritään hahmottamaan sitä tapaa, jolla perustuslakivaliokunta on ottanut kantaa uuteen työllisyyssäännökseen.
Oikeuskirjallisuudessa on esitetty näkemys, jonka mukaan uuden työllisyyssäännöksen ymmärtämisen ja tulkinnan tärkeimpänä lähtökohtana on edelleen vertailu vanhaan säännökseen ja sen tulkintakäytäntöön. Tutkielmassa tarkastellaan tätä väitettä kriittisesti. Lähtökohtana tutkielmassa on se, että perusoikeusuudistus toimi työllisyyssäännöksen velvoittavuuden suhteen eräänlaisena vedenjakajana. Työllisyyssäännöksen tulkinnassa ja toteutuksessa on 90-luvulta lähtien siirrytty velvoittavampaan suuntaan. Perustuslakivaliokunnan käytännössä työllisyyden edistämisen nimissä henkilöltä voidaan evätä esimerkiksi työttömyyskorvaukset, mikäli henkilö kieltäytyy omaa työllistymistään edistävistä toimista. Perusoikeuksien tasolla punninta tapahtuu usein työllisyyssäännöksen ja Perustuslaissa turvatun yhdenvertaisuuden ja perustoimeentulonturvan välillä.
Vaikka työllisyyssäännöksen muoto muuttui vasta perusoikeusuudistuksessa, perustuslakivaliokunta oli jo muutama vuosi aiemmin linjannut uuden suhtautumisensa työllisyyssäännökseen. Tämä tulkinnanmuutos tapahtui 90-luvun alussa pahimman talouslaman aikana. Valtiovalta ei enää kyennyt pitämään kiinni työllisyyslain mukaisista velvoitetyöllistämistoimista. Ongelmaksi valtiosääntöoikeudellisesti muodostui perusoikeuksien heikentämiskielto sekä perustuslakivaliokunnan linjaamat lakisääteiset keinot, jotka olivat valiokunnan mukaan keskiössä työn perusoikeuden toteutuksessa. Jo ennen perusoikeusuudistusta valiokunta katsoi mahdolliseksi luopua työllisyyslain lakisääteisistä työllistämistoimista sekä lisätä työn vastaanottamisen velvoittavuutta. Tämä tulkinnanmuutos sinetöitiin perusoikeusuudistuksessa.
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Nevaranta, T. (2016). Onko minulla perustuslaillinen oikeus työhön? – Perustuslain työllisyyssäännöksen oikeudellinen sisältö ja merkitys perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön valossa vuosina 1972 - 2014. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/164903
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Nevaranta, Timo. “Onko minulla perustuslaillinen oikeus työhön? – Perustuslain työllisyyssäännöksen oikeudellinen sisältö ja merkitys perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön valossa vuosina 1972 - 2014.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/164903.
MLA Handbook (7th Edition):
Nevaranta, Timo. “Onko minulla perustuslaillinen oikeus työhön? – Perustuslain työllisyyssäännöksen oikeudellinen sisältö ja merkitys perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön valossa vuosina 1972 - 2014.” 2016. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Nevaranta T. Onko minulla perustuslaillinen oikeus työhön? – Perustuslain työllisyyssäännöksen oikeudellinen sisältö ja merkitys perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön valossa vuosina 1972 - 2014. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/164903.
Council of Science Editors:
Nevaranta T. Onko minulla perustuslaillinen oikeus työhön? – Perustuslain työllisyyssäännöksen oikeudellinen sisältö ja merkitys perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön valossa vuosina 1972 - 2014. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/164903
University of Helsinki
18.
Juvonen, Annika.
Kuluttajansuoja- uusi perusoikeus? Tarkastelu kuluttajansuojasta perus- ja ihmisoikeutena sekä sen perus- ja ihmisoikeusliitännöistä kansainvälisellä ja kansallisella tasolla.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/164931
► Tutkielmani tarkastelee kuluttajansuojan perus- ja ihmisoikeusnäkökulmia sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Sen on myös tarkoitus pohjustaa keskustelua kuluttajansuojasta perus- ja ihmisoikeutena. Erityisenä näkökulmana tutkielmassani on…
(more)
▼ Tutkielmani tarkastelee kuluttajansuojan perus- ja ihmisoikeusnäkökulmia sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Sen on myös tarkoitus pohjustaa keskustelua kuluttajansuojasta perus- ja ihmisoikeutena. Erityisenä näkökulmana tutkielmassani on kuluttajansuojan toimiminen elinkeinovapauden ja elinkeinonharjoittajan omaisuudensuojan rajoittajana. Kuluttajansuojan rooli perusoikeutena olisi nimenomaan näiden kahden perusoikeuden tasapainottajana. Tutkielmani metodi on lainopillinen.
Aloitan tutkielmani tarkastelemalla kuluttajansuojaa perus- ja ihmisoikeutena käsittelevää kansainvälistä keskustelua. Samassa osiossa tarkastelen eri valtioiden perusoikeussuojaa kuluttajansuojalle. Tämän jälkeen tutkin aiheeseen liittyviä kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia (erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 38 artiklaa, jossa turvataan kuluttajansuojan korkea taso). Viimeisessä osiossa tarkastelen kuluttajansuojan perusoikeussuojaa ja sen asemaa elinkeinovapauden ja elinkeinonharjoittajan rajoitusperusteena Suomessa.
Kuluttajansuojaa on tutkittu perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta erittäin vähän. Laajempaankin tutkimukseen olisi selkeästi perusteita, koska PL 22 §:n perustuvan perusoikeuksien horisontaalivaikutuksen myötä julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen myös kahden yksityisen välisessä suhteessa. Lisäksi kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välinen suhde on epäsymmetrinen, eli kuluttaja on lähtökohtaisesti heikommassa asemassa kuin elinkeinonharjoittaja.
Kuluttajansuojaa ei ole mainittu eksplisiittisesti muissa ihmisoikeussopimuksissa kuin EU:n perusoikeuskirjassa. Tämä johtunee siitä, että kuluttajansuojan tarve nousi keskusteluun vasta 1970-luvulla, jolloin suuri osa ihmisoikeussopimuksista oli jo laadittu. Monen eri ihmisoikeussopimuksissa suojatun oikeuden voidaan katsoa suojaavan myös kuluttajansuojaa.
Tutkimuksesta käy ilmi, ettei kuluttajansuojaa toistaiseksi voida pitää perus- tai ihmisoikeutena muualla kuin valtioissa, joissa se on säädetty perusoikeudeksi. Perusoikeuskirjassa on tehty jaottelu oikeuksien ja periaatteiden välille, joista 38 artikla sijoittuu periaatteeksi. Suomessa ei ole havaittavissa merkkejä siitä, että kuluttajansuoja olisi lähiaikoina kehittymässä perusoikeudeksi. Ennemminkin on havaittavissa, etteivät kaikki kuluttajansuojaa suojaavat perusoikeudet suoranaisesti toteudu. Kuluttajansuojalla on kuitenkin potentiaalia kehittyä perus- ja ihmisoikeudeksi nimenomaan elinkeinovapauden vastinpariksi.
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Juvonen, A. (2016). Kuluttajansuoja- uusi perusoikeus? Tarkastelu kuluttajansuojasta perus- ja ihmisoikeutena sekä sen perus- ja ihmisoikeusliitännöistä kansainvälisellä ja kansallisella tasolla. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/164931
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Juvonen, Annika. “Kuluttajansuoja- uusi perusoikeus? Tarkastelu kuluttajansuojasta perus- ja ihmisoikeutena sekä sen perus- ja ihmisoikeusliitännöistä kansainvälisellä ja kansallisella tasolla.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/164931.
MLA Handbook (7th Edition):
Juvonen, Annika. “Kuluttajansuoja- uusi perusoikeus? Tarkastelu kuluttajansuojasta perus- ja ihmisoikeutena sekä sen perus- ja ihmisoikeusliitännöistä kansainvälisellä ja kansallisella tasolla.” 2016. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Juvonen A. Kuluttajansuoja- uusi perusoikeus? Tarkastelu kuluttajansuojasta perus- ja ihmisoikeutena sekä sen perus- ja ihmisoikeusliitännöistä kansainvälisellä ja kansallisella tasolla. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/164931.
Council of Science Editors:
Juvonen A. Kuluttajansuoja- uusi perusoikeus? Tarkastelu kuluttajansuojasta perus- ja ihmisoikeutena sekä sen perus- ja ihmisoikeusliitännöistä kansainvälisellä ja kansallisella tasolla. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/164931
University of Helsinki
19.
Hiltunen, Jenni.
Syntymässä kadotettu sukupolvi? Euroopan unionin toimivalta lapsen oikeuksien alalla erityisesti lapsiköyhyyden torjumiseksi.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/167120
► Vuonna 2008 alkanut taloudellinen taantuma on vaikuttanut vakavasti lasten elinolosuhteisiin ja hyvinvointiin Euroopassa. Vuosien 2008—2012 välillä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskissä elävien lasten määrän voidaan…
(more)
▼ Vuonna 2008 alkanut taloudellinen taantuma on vaikuttanut vakavasti lasten elinolosuhteisiin ja hyvinvointiin Euroopassa. Vuosien 2008—2012 välillä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskissä elävien lasten määrän voidaan katsoa kasvaneen jopa miljoonalla. Köyhyys vaikuttaa haitallisesti kaikkiin ikäryhmiin, mutta lapsille köyhyydestä aiheutuu tutkitusti muita ikäryhmiä haitallisempia ja pitkäkestoisempia seurauksia. Lapsiköyhyyden voidaan myös katsoa vaarantavan lapsen oikeuksien toteutumisen sellaisena kuin ne on turvattu esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa ja EU:n perusoikeuskirjassa.
EU:n perusoikeuskirjan 51 artiklan mukaisesti Euroopan unionin tulee ottaa perusoikeuskirjassa turvatut oikeudet huomioon kaikessa toiminnassaan ja pidättyä toimenpiteistä, jotka voisivat merkitä niiden loukkausta. Lisäksi 51 artiklaa on mahdollista tulkita niin sanotusti laajasti, eli 51 artiklasta voidaan katsoa johtuvan EU:lle positiivinen velvollisuus ryhtyä aktiivisiin toimenpiteisiin perusoikeuskirjassa turvattujen oikeuksien edistämiseksi. Lapsiköyhyyden kannalta merkitystä on erityisesti perusoikeuskirjan lapsen oikeuksia koskevalla 24 artiklalla sekä erinäisillä muilla perusoikeuskirjan säännöksillä, joiden voidaan katsoa edistävän lapsen oikeuksien toteutumista.
Sekä suppeasti että laajasti tulkittuna perusoikeuskirjan mukainen velvollisuus perusoikeuskirjassa turvattujen oikeuksien edistämiseen koskee kuitenkin Euroopan unionia vain sille annetun toimivallan laajuudessa. EU:n toimivalta lapsiköyhyyttä ja lasten sosiaalista syrjäytymistä koskevissa kysymyksissä määräytyy SEUT 153 artiklan sosiaalista syrjäytymistä ja sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamista koskevan toimivallanjakosäännöksen perusteella. SEUT 153 artiklan nojalla unionilla on toimivalta ryhtyä lapsiköyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, jotka eivät merkitse jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että EU:lla on toimivalta soft law -toimenpiteisiin lapsiköyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumista koskevissa kysymyksissä. Lapsiköyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen kannalta EU:n keskeisin instrumentti on vuonna 2010 käyttöön otettu Eurooppa 2020 -strategia, jonka yhtenä tavoitteena on köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskissä elävien vähentäminen vuoteen 2020 mennessä.
Perusoikeuskirjan 51 artiklan mukaisesti unionilla on siis velvollisuus huomioida perusoikeuskirjan mukaisten lapsen oikeuksien ja muiden siinä turvattujen oikeuksien toteutuminen Eurooppa 2020 -strategian puitteissa. Strategiassa ei ole asetettu nimenomaista tavoitetta lapsiköyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi, mikä herättää kysymyksen lapsen oikeuksien edistämisen tehokkuudesta. Strategian valvontamekanismin puitteissa on kuitenkin otettu huomioon lapsiköyhyyttä koskevia kysymyksiä. Näin ollen EU:n toimenpiteet Eurooppa 2020 -strategian puitteissa saattavat, nimenomaisesta lapsiköyhyyttä koskevasta tavoitteesta huolimatta, edistää myös lapsiköyhyyden…
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Hiltunen, J. (2016). Syntymässä kadotettu sukupolvi? Euroopan unionin toimivalta lapsen oikeuksien alalla erityisesti lapsiköyhyyden torjumiseksi. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/167120
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Hiltunen, Jenni. “Syntymässä kadotettu sukupolvi? Euroopan unionin toimivalta lapsen oikeuksien alalla erityisesti lapsiköyhyyden torjumiseksi.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/167120.
MLA Handbook (7th Edition):
Hiltunen, Jenni. “Syntymässä kadotettu sukupolvi? Euroopan unionin toimivalta lapsen oikeuksien alalla erityisesti lapsiköyhyyden torjumiseksi.” 2016. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Hiltunen J. Syntymässä kadotettu sukupolvi? Euroopan unionin toimivalta lapsen oikeuksien alalla erityisesti lapsiköyhyyden torjumiseksi. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/167120.
Council of Science Editors:
Hiltunen J. Syntymässä kadotettu sukupolvi? Euroopan unionin toimivalta lapsen oikeuksien alalla erityisesti lapsiköyhyyden torjumiseksi. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/167120
University of Helsinki
20.
Kantokorpi, Saara.
Laittomasti hankittujen todisteiden hyödyntämiskielto rikosprosessissa perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/161191
► Tutkimuksessa käsitellään laittomasti hankittujen todisteiden hyödyntämiskieltoa perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, erityisesti liittyen oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uuteen säännökseen koskien hyödyntämiskieltoa. Tutkimus lähtee liikkeelle rikosprosessista ja sen tarkoituksesta…
(more)
▼ Tutkimuksessa käsitellään laittomasti hankittujen todisteiden hyödyntämiskieltoa perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, erityisesti liittyen oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uuteen säännökseen koskien hyödyntämiskieltoa. Tutkimus lähtee liikkeelle rikosprosessista ja sen tarkoituksesta selvittää aineellinen totuus asiassa. Tämän jälkeen siirrytään esittelemään todisteiden hyödyntämiskieltoa tätä tavoitetta rajoittavana tekijänä.
Hyödyntämiskielto on osa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, joten tutkimuksessa on esitelty oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sisältöä, sen taustoja ja oikeuslähteitä. Kaikkein merkityksellisin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sisällön määrittelijä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Tutkimuksessa on tämän vuoksi esitelty ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä liittyen todisteiden hyödyntämiskieltoon. Tämän lisäksi on määritelty oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin alaisia käsitteitä, jotka liittyvät vahvasti hyödyntämiskieltoon, kuten itsekriminointisuojaa ja kontradiktatorisuuden periaatetta.
Koska tarkoituksena on ollut kotimaisen oikeuden sisällön selvittäminen, on tutkimuksessa käsitelty myös melko laajasti kotimaista oikeuskäytäntöä. Suomessa ei ole aikaisemmin ollut laintasoista säännöstä hyödyntämiskiellosta, joten oikeuskäytännössä viitataan ihmisoikeussopimuksiin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Tämän jälkeen tutkimuksessa siirrytään uuden hyödyntämiskieltopykälän valmisteluun ja esitellään valmistelun lopputulos, eli voimaan tullut uusi säännös. Lopuksi on pohdittu, että muuttaako säännös kansallista oikeutta, vai voiko sen nähdä enimmäkseen oikeuskäytännön kirjaamisena lakiin.
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Kantokorpi, S. (2016). Laittomasti hankittujen todisteiden hyödyntämiskielto rikosprosessissa perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/161191
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Kantokorpi, Saara. “Laittomasti hankittujen todisteiden hyödyntämiskielto rikosprosessissa perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/161191.
MLA Handbook (7th Edition):
Kantokorpi, Saara. “Laittomasti hankittujen todisteiden hyödyntämiskielto rikosprosessissa perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta.” 2016. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Kantokorpi S. Laittomasti hankittujen todisteiden hyödyntämiskielto rikosprosessissa perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/161191.
Council of Science Editors:
Kantokorpi S. Laittomasti hankittujen todisteiden hyödyntämiskielto rikosprosessissa perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/161191
University of Helsinki
21.
Klemola, Vilja.
Verotietojen ja muiden viranomaisjulkisten henkilötietojen käsittely journalistisessa tarkoituksessa - Yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutus verotietojen julkisuuteen ja massamuotoiseen julkaisuun.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/191308
► Henkilötietojen laajamittainen käsittely ja julkaisu ovat olennainen osa nykyjournalismia. Henkilötietolakimme, jolla on implementoitu EU:n tietosuojadirektiivi, sisältää toimituksellisen eli journalistisen tarkoituksen poikkeuksen 2 §:n 5 momentissa.…
(more)
▼ Henkilötietojen laajamittainen käsittely ja julkaisu ovat olennainen osa nykyjournalismia. Henkilötietolakimme, jolla on implementoitu EU:n tietosuojadirektiivi, sisältää toimituksellisen eli journalistisen tarkoituksen poikkeuksen 2 §:n 5 momentissa. Poikkeus rajaa median pitkälti henkilötietolain henkilötietojen käsittelyvaatimusten ulkopuolelle. Myös EU:n uusi yleinen tietosuoja-asetus, jonka kansallinen soveltaminen alkaa toukokuussa 2018, sisältää journalistisen tarkoituksen poikkeuksen mahdollistavan 85 artiklan, mutta journalistista tarkoitusta ei ole määritelty kotimaisessa tai EU-lainsäädännössä.
Koska EU:n yleinen tietosuoja-asetus muuttaa henkilötietolakiamme, tutkielma tarkastelee de lege ferenda -näkökulmasta yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutusta henkilötietojen käsittelyyn journalistisessa tarkoituksessa. Tutkielma keskittyy erityisesti viranomaisten julkisista henkilörekistereistä saatujen henkilötietojen massamuotoiseen julkaisuun mediassa. Julkiset verotiedot on nostettu keskeisimmäksi henkilötietoesimerkiksi, jonka vuoksi tutkielmassa pohditaan myös verotietojen viranomaisjulkisuuden kehitystä ja julkisuuden perusteita. Lisäksi käsitellään yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutusta kansalliseen julkisuusperiaatteeseen ja verotietojen julkaisuun mediassa. Myös verokoneiden journalistisen tarkoituksen toteuttamista tarkastellaan.
Tutkielman johdattelevassa ja taustoittavassa toisessa luvussa käydään läpi henkilötietojen suojan kehitystä yksityiselämän suojan osasta itsenäiseksi perusoikeudeksi ja tarkastellaan relevanttia eurooppalaista oikeuskäytäntöä. Lisäksi sananvapauden, tiedonvälityksen vapauden ja mediavapauden merkitystä demokraattisessa yhteiskunnassa käsitellään. Koska tutkielmassa on valittu viranomaisjulkiset henkilötiedot tarkastelun kohteeksi, julkisuusperiaatteen roolia ja kehitystä Suomessa tarkastellaan. Tässä yhteydessä pohditaan lyhyesti myös EU:n julkisen sektorin hallussa olevan avoimen datan uudelleenkäyttöä koskevan direktiivin eli PSI-direktiivin suhdetta kotimaiseen julkisuusperiaatteeseen.
Tutkielman kolmannessa luvussa pyritään löytämään kotimaisen ja eurooppalaisen oikeuskäytännön pohjalta ne elementit, joiden avulla voidaan arvioida journalistisen tarkoituksen toteutumista kun julkaistaan verotietoja tai muita viranomaisjulkisia henkilötietoja. Keskeisimpänä oikeustapausesimerkkinä toimii Veropörssi-tapaus (KHO 2009:82, Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu C-73/07 Satakunnan markkinapörssi ja Satamedia ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen jaostoratkaisu Satakunnan Markkinapörssi Oy ja Satamedia Oy v. Suomi). Tietojen julkaisua pohdittaessa voidaan ensinnäkin kiinnittää huomiota henkilötietojen käsittelytarkoitukseen. Julkaisun tavoitteena on oltava tietojen, mielipiteiden tai ajatusten jakaminen yleisölle, ja julkaisun on palveltava yleistä etua. Julkaisutoiminnan kaupallinen tarkoitus ei automaattisesti sulje pois journalistista tarkoitusta, kuten ei myöskään raakatietojen massamuotoinen julkaisu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, onko julkaisun…
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Klemola, V. (2017). Verotietojen ja muiden viranomaisjulkisten henkilötietojen käsittely journalistisessa tarkoituksessa - Yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutus verotietojen julkisuuteen ja massamuotoiseen julkaisuun. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/191308
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Klemola, Vilja. “Verotietojen ja muiden viranomaisjulkisten henkilötietojen käsittely journalistisessa tarkoituksessa - Yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutus verotietojen julkisuuteen ja massamuotoiseen julkaisuun.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/191308.
MLA Handbook (7th Edition):
Klemola, Vilja. “Verotietojen ja muiden viranomaisjulkisten henkilötietojen käsittely journalistisessa tarkoituksessa - Yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutus verotietojen julkisuuteen ja massamuotoiseen julkaisuun.” 2017. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Klemola V. Verotietojen ja muiden viranomaisjulkisten henkilötietojen käsittely journalistisessa tarkoituksessa - Yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutus verotietojen julkisuuteen ja massamuotoiseen julkaisuun. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/191308.
Council of Science Editors:
Klemola V. Verotietojen ja muiden viranomaisjulkisten henkilötietojen käsittely journalistisessa tarkoituksessa - Yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutus verotietojen julkisuuteen ja massamuotoiseen julkaisuun. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/191308
University of Helsinki
22.
Nikolainen, Päivi.
Omaisuudensuoja ja sananvapaus tekijänoikeudessa – omaisuudensuojan ja sananvapauden punnintaa tekijänoikeuden yhteydessä.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/164852
► Tutkielman aiheena on tekijänoikeus sananvapauden ja omaisuudensuojan kannalta arvioiden. Tekijänoikeus ja siihen liittyvät perus- ja ihmisoikeudelliset kysymykset ovat olleet paljon esillä viime vuosina. Tässä tutkielmassa…
(more)
▼ Tutkielman aiheena on tekijänoikeus sananvapauden ja omaisuudensuojan kannalta arvioiden. Tekijänoikeus ja siihen liittyvät perus- ja ihmisoikeudelliset kysymykset ovat olleet paljon esillä viime vuosina. Tässä tutkielmassa on tarkoitus tutkia, miten tekijänoikeudessa ja erityisesti Suomen tekijänoikeuslaissa suojataan sananvapautta ja omaisuudensuojaa sekä arvioida toteutuvatko nämä oikeudet tasapainoisesti tekijänoikeuden yhteydessä. Tutkielman tarkoituksena on näin tutkia tekijänoikeutta perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.
Omaisuudensuojan ja sananvapauden arvioinnissa otetaan huomioon niin Suomen perustuslaki, Euroopan unionin perusoikeuskirja kuin eräitä kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Omaisuudensuojaa tarkastellaan teosten oikeudenhaltijoiden näkökulmasta ja sananvapautta laajasti yleisön oikeuksien kautta. Tutkielmassa tutkitaan, miten omaisuudensuojaa ja sananvapautta voidaan katsoa suojattavan tekijänoikeuslaissa ja arvioidaan omaisuudensuojan ja sananvapauden toteutumista ja keskinäistä punnintaa lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä.
Tutkielmassa tuodaan esille, että digitalisaatio ja internetin kehitys ovat tuoneet haasteita tekijänoikeuden yhteyteen, myös sananvapauden ja omaisuudensuojan toteutumiselle. Sananvapauden ja omaisuudensuojan toteutumisesta tekijänoikeuden yhteydessä erityisesti internetiin liittyvissä asioissa on paljon uutta oikeuskäytäntöä, jonka tutkiminen ja arvioiminen ovat tärkeässä osassa tässä tutkielmassa.
Keskeisenä johtopäätöksenä on, että sekä oikeudenhaltijoiden omaisuutta että yleisön sananvapautta suojataan tekijänoikeudessa ja Suomen tekijänoikeuslaissa. Sananvapaudella ja omaisuudensuojalla voi olla tekijänoikeuden yhteydessä yhteinen luovuutta tukeva tavoite, mutta nämä oikeudet voivat olla myös keskenään jännitteessä.
Omaisuudensuoja ja sananvapaus ovat molemmat tekijänoikeuden yhteydessä esillä olevia perus- ja ihmisoikeuksia, ja niitä molempia pyritään suojaamaan tekijänoikeuden yhteydessä. Toisena keskeisenä johtopäätöksenä on, että tekijänoikeudessa teosten oikeudenhaltijoiden omaisuudensuoja on suojattu korkealla tasolla ja sananvapauden toteutumiselle on ongelmakohtia. Sanavapauden toteutumista sekä omaisuudensuojan ja sananvapauden keskinäistä tasapainoa tekijänoikeuden yhteydessä voitaisiin parantaa. Tutkielmassa esitellään tämän vuoksi ehdotuksia sananvapauden ja omaisuudensuojan keskinäisen tasapainon parantamiseksi.
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Nikolainen, P. (2016). Omaisuudensuoja ja sananvapaus tekijänoikeudessa – omaisuudensuojan ja sananvapauden punnintaa tekijänoikeuden yhteydessä. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/164852
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Nikolainen, Päivi. “Omaisuudensuoja ja sananvapaus tekijänoikeudessa – omaisuudensuojan ja sananvapauden punnintaa tekijänoikeuden yhteydessä.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/164852.
MLA Handbook (7th Edition):
Nikolainen, Päivi. “Omaisuudensuoja ja sananvapaus tekijänoikeudessa – omaisuudensuojan ja sananvapauden punnintaa tekijänoikeuden yhteydessä.” 2016. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Nikolainen P. Omaisuudensuoja ja sananvapaus tekijänoikeudessa – omaisuudensuojan ja sananvapauden punnintaa tekijänoikeuden yhteydessä. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/164852.
Council of Science Editors:
Nikolainen P. Omaisuudensuoja ja sananvapaus tekijänoikeudessa – omaisuudensuojan ja sananvapauden punnintaa tekijänoikeuden yhteydessä. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/164852
University of Helsinki
23.
Vikkula, Nelly.
The CRPD and a paradigm shift to legal capacity: A human rights based examination of the right to equal recognition before the law of persons with intellectual disabilities in Finland.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/164862
► Regimes of guardianship have been subject to various legal reforms around the world, but the current wave challenges their very existence. Article 12 of the…
(more)
▼ Regimes of guardianship have been subject to various legal reforms around the world, but the current wave challenges their very existence. Article 12 of the Convention on the Rights of Persons with Disabilities (CRPD) has been considered as the embodiment of a paradigm shift in legal capacity. This thesis examines the normative content of the right to equal recognition before the law of Article 12 of the CRPD and the obligations it sets out to States parties. In addition, this thesis reviews the relevant Finnish legislation in order to assess what changes might be required to be made after Finland has ratified the Convention.
Article 12 has been one of the most contentious Articles in the Convention and, consequently, it has generated several interpretations. The debate concerns the issue of whether Article 12 of the CRPD obligates States parties to abolish all regimes of substituted decision-making or if substituted decision-making could still be allowed as a last resort. Article 12 provides persons with disabilities with a right to receive support in the exercise of legal capacity. The right to support has potential to influence the foundational premises of personhood in moral philosophy and our understanding of autonomy. The CRPD is based on a perception of personhood which does not give primacy to rationality and recognizes the interdependence of all individuals.
During the negotiations of the CRPD a system of supported decision-making was presented as the legal framework that could fulfil the obligation to provide support in the exercise of legal capacity. A system of supported decision-making can take various different forms, which allows States parties to take into account their specific cultural and political framework. Supported decision-making respects person’s will and preferences while also protecting the right to be free from abuse and exploitation. The prominent difference between substituted decision-making and supported decision-making is that supported decision-making demands replacing the principle of objective “best interests” of a person with the principle of respecting the person’s will and preferences.
The Guardianship Services Act (GSA) in Finland is not regulated upon the kind of construction of a person’s right to self-determination required by the CRPD. The GSA is precisely based on the principle of “best interests” and the opinion of a principal is not binding on the guardian. Furthermore, the GSA allows the declaration of incapacity as well as restrictions on a principal’s right to exercise rights, which can be argued to be discriminatory in effect. The support guardian in the GSA has potential to fulfil the requirements for supported decision-making, if the necessary changes to the Act will be made. The Act concerning special services of persons with disabilities, which is currently being drafted, would contain a provision on the right to receive support in decision-making. It appears promising that Finland will have a statutory provision on supported decision-making in the near…
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Vikkula, N. (2016). The CRPD and a paradigm shift to legal capacity: A human rights based examination of the right to equal recognition before the law of persons with intellectual disabilities in Finland. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/164862
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Vikkula, Nelly. “The CRPD and a paradigm shift to legal capacity: A human rights based examination of the right to equal recognition before the law of persons with intellectual disabilities in Finland.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/164862.
MLA Handbook (7th Edition):
Vikkula, Nelly. “The CRPD and a paradigm shift to legal capacity: A human rights based examination of the right to equal recognition before the law of persons with intellectual disabilities in Finland.” 2016. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Vikkula N. The CRPD and a paradigm shift to legal capacity: A human rights based examination of the right to equal recognition before the law of persons with intellectual disabilities in Finland. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/164862.
Council of Science Editors:
Vikkula N. The CRPD and a paradigm shift to legal capacity: A human rights based examination of the right to equal recognition before the law of persons with intellectual disabilities in Finland. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/164862
University of Helsinki
24.
Puurunen, Tapio.
Perus- ja ihmisoikeusrajoitusten sääntelytarkkuudesta eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/164863
► Perus- ja ihmisoikeudet edustavat sääntelyä, joka on kansainvälisissä sopimuksissa ja kansallisissa perustuslaeissa ilmaistu hyvinkin yleisluontoisin ilmaisuin. Mainittuja oikeuksia voidaan kuitenkin yleensä rajoittaa vain riittävän täsmällisellä…
(more)
▼ Perus- ja ihmisoikeudet edustavat sääntelyä, joka on kansainvälisissä sopimuksissa ja kansallisissa perustuslaeissa ilmaistu hyvinkin yleisluontoisin ilmaisuin. Mainittuja oikeuksia voidaan kuitenkin yleensä rajoittaa vain riittävän täsmällisellä ja tarkkarajaisella sääntelyllä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä sääntelytarkkuudella tarkoitetaan, ja minkälaista sääntelytarkkuutta edellytetään nimenomaan perus- ja ihmisoikeuksien rajoitussääntelyssä ja miksi. Kysymystä tarkastellaan lainlaatijan näkökulmasta. Tältä osin kirjoittajan on tarkoitus osallistua suomalaisen lainsäädäntötutkimuksen viimeaikaiseen sääntelytarkkuutta koskevaan keskusteluun tutkimuksella, joka vastaa vaatimuksiin lisätä nimenomaan lainvalmistelun tieteellistä tutkimusta. Tutkimuksessa perehdytään myös säädöskieleen.
Tutkimuksessa keskitytään kahteen normistoon ja niitä koskevaan tulkintakäytäntöön. Yhtäältä tutkitaan Suomen perustuslakia ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntöä ja toisaalta Euroopan ihmisoikeussopimusta ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöä. Tutkimuksen pääpaino on kotimaisessa lainsäädännössä ja perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännössä.
Perustuslain osalta tutkimus keskittyy perustuslain perusoikeuksien yleisiin rajoitusedellytyksiin ja nimenomaan siihen vaatimukseen, että lainsäätäjän on muotoiltava perusoikeuksia rajoittavat säännökset riittävän tarkkarajaisesti ja täsmällisesti. Tutkimuskohteesta on rikasta perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntöä, jota ei ole näiltä osin toistaiseksi tutkittu seikkaperäisesti suomalaisessa valtiosääntöoikeustutkimuksessa.
Euroopan ihmisoikeussopimusta ja ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöä käytetään tutkimuskohteena osoittamaan, miten kysymykset näyttäytyvät Suomen oikeuteen merkittävästi vaikuttavan kansainväliseen ihmisoikeussopimukseen perustuvan kansainvälisen tuomioistuimen käytännössä.
Perustuslakivaliokunta ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin näyttäisivät peilaavan rajoitussääntelyä siihen intuitiiviseen käsitykseen, että lainsäätäjän tulisi säätää perus- ja ihmisoikeusrajoituksista mahdollisimman tarkalla ja täsmällisellä sääntelyllä. Molemmat kuitenkin ovat käytännössään todenneet jo lähtökohtaisesti, että vaatimus täysin tarkasta sääntelystä on käytännössä mahdoton toteuttaa ja ovat kehittäneet sääntelytarkkuuden suhteellisuutta todentavaa käytäntöä. Sekä perustuslakivaliokunta että ihmisoikeustuomioistuin ovat esittäneet valtaosin samoja perusteita sille, miksi säännös voidaan jättää jossain määrin väljäksi.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomea koskevien tapausten laatu ja määrä sekä muita sopimuksen osapuolia koskevat ratkaisut eivät ole antaneet aihetta katsoa, että Suomen lainsäädäntö ei yleisesti täyttäisi sopimuksen vähimmäistasoa perus- ja ilmisoikeuksia rajoittavan sääntelyn täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden osalta.
Tutkimus yhtyy suomalaisen lainsäädäntötutkimuksen päätelmiin siitä, että sääntelytarkkuuden ongelmiin ei ole yhtä vakioratkaisua. Lainsäätäjän tehtävä on sen toimintaa ohjaavista normeista huolimatta…
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Puurunen, T. (2016). Perus- ja ihmisoikeusrajoitusten sääntelytarkkuudesta eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/164863
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Puurunen, Tapio. “Perus- ja ihmisoikeusrajoitusten sääntelytarkkuudesta eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/164863.
MLA Handbook (7th Edition):
Puurunen, Tapio. “Perus- ja ihmisoikeusrajoitusten sääntelytarkkuudesta eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä.” 2016. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Puurunen T. Perus- ja ihmisoikeusrajoitusten sääntelytarkkuudesta eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/164863.
Council of Science Editors:
Puurunen T. Perus- ja ihmisoikeusrajoitusten sääntelytarkkuudesta eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/164863
University of Helsinki
25.
Ojala, Perttu.
Henkilötietojen suoja Euroopan unionissa - Perusoikeuksien ja sisämarkkinoiden ristiaallokossa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2018, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/231934
► Tämän tutkielman aiheena on henkilötietojen suoja Euroopan unionissa. Henkilötietojen suojan sääntelyä tarkastellaan EU-oikeudellisessa kontekstissa niin unionin primaari- kuin sekundaarilainsäädännössäkin. Unionin tietosuojalainsäädäntöä tarkastellaan kahdesta näkökulmasta: perusoikeusnäkökulmasta…
(more)
▼ Tämän tutkielman aiheena on henkilötietojen suoja Euroopan unionissa. Henkilötietojen suojan sääntelyä tarkastellaan EU-oikeudellisessa kontekstissa niin unionin primaari- kuin sekundaarilainsäädännössäkin. Unionin tietosuojalainsäädäntöä tarkastellaan kahdesta näkökulmasta: perusoikeusnäkökulmasta ja sisämarkkinanäkökulmasta.
Euroopan unionissa meneillään oleva tietosuojauudistus yhdessä useiden merkittävien EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisujen kanssa on nostanut henkilötietojen suojan perusoikeuden näkyvälle paikalle. Samalla kyseisen perusoikeuden suhde toiseen läheiseen perusoikeuteen – yksityisyyden suojaan – on saanut huomiota osakseen.
Tutkielmassani pyrin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Miten henkilötietojen suojan asema Euroopan unionin oikeusjärjestyksessä ilmentää perusoikeuksien ja sisämarkkinoiden välistä vuorovaikutusta? Miten perusoikeuksien ja sisämarkkinoiden vuorovaikutus ilmenee Euroopan unionin tietosuojalainsäädännössä? Mikä on henkilötietojen suojan perusoikeuden suhde yksityiselämän suojan perusoikeuteen Euroopan unionissa? Kuinka henkilötietojen suojasta tuli perusoikeus EU-oikeuteen?
Euroopan unionin perusoikeuskirjassa henkilötietojen suojalle on omistettu oma artiklansa, ja perusoikeuskirjan tulo osaksi unionin primaarioikeutta on ollut omiaan kasvattamaan niin perusoikeuksien merkitystä yleensä kuin henkilötietojen suojan perusoikeutta unionissa. Henkilötietojen suoja ei kuitenkaan ole EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä saanut itsenäistä merkitystä, vaan on edelleen pitkälti osa yksityisyyden perusoikeutta.
EU:n tietosuojalainsäädännöllä on kaksi pääasiallista tarkoitusta: yhtäältä turvata ihmisyksilöille henkilötietojen ja yksityisyyden suojan perusoikeudet ja toisaalta harmonisoida jäsenvaltioiden kansalliset tietosuojalait, jotta henkilötietojen vapaa liikkuvuus jäsenmaasta toiseen helpottuu, mikä tehostaa sisämarkkinoiden toimintaa. EU-tuomioistuin on ennakkoratkaisuissaan painottanut vuoroin ensimmäistä, vuoroin jälkimmäistä funktiota. Toisaalta henkilötietojen suojan perusoikeuden joutuessa konfliktiin muiden perusoikeuksien ja yhteiskunnallisten intressien kanssa on EU-tuomioistuin antanut huomattavan suurta painoarvoa henkilötietojen suojalle – joskin yhdessä yksityisyyttä turvaavan perusoikeuden kanssa.
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Ojala, P. (2018). Henkilötietojen suoja Euroopan unionissa - Perusoikeuksien ja sisämarkkinoiden ristiaallokossa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/231934
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Ojala, Perttu. “Henkilötietojen suoja Euroopan unionissa - Perusoikeuksien ja sisämarkkinoiden ristiaallokossa.” 2018. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/231934.
MLA Handbook (7th Edition):
Ojala, Perttu. “Henkilötietojen suoja Euroopan unionissa - Perusoikeuksien ja sisämarkkinoiden ristiaallokossa.” 2018. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Ojala P. Henkilötietojen suoja Euroopan unionissa - Perusoikeuksien ja sisämarkkinoiden ristiaallokossa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2018. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/231934.
Council of Science Editors:
Ojala P. Henkilötietojen suoja Euroopan unionissa - Perusoikeuksien ja sisämarkkinoiden ristiaallokossa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2018. Available from: http://hdl.handle.net/10138/231934
University of Helsinki
26.
Savola, Pekka.
Internet-operaattori perusoikeuksien subjektina ja objektina.
Degree: Juridiska fakulteten, 2013, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/38179
► Työssä tarkastellaan Internet-operaattoreihin liittyviä perusoikeuskysymyksiä yleisesti ja monipuolisesti. Objektinäkökulmassa tarkastellaan yksityisten välisiä tai yksityisen ja julkisen vallan välisiä perusoikeussuhteita silloin, kun näitä pyritään toteuttamaan operaattoria…
(more)
▼ Työssä tarkastellaan Internet-operaattoreihin liittyviä perusoikeuskysymyksiä yleisesti ja monipuolisesti. Objektinäkökulmassa
tarkastellaan yksityisten välisiä tai yksityisen ja julkisen vallan välisiä perusoikeussuhteita silloin, kun näitä pyritään toteuttamaan
operaattoria "välineenä" käyttäen. Kyse voi olla perusoikeuksien edistämisestä (esimerkiksi sananvapaus, poliittinen
osallistuminen, tosiasiallinen tasa-arvo tai TSS-oikeudet) tai rajoittamisesta (esimerkiksi valvonta ja tunnistamistietojen
luovuttaminen yksityisiin tai yleisiin tarkoituksiin). Subjektinäkökulmassa kyse on operaattorin omien perusoikeuksien kannalta
kiinnostavista tilanteista (esimerkiksi viestintämarkkinalain ja sähköisen viestinnän tietosuojalain sääntely ja erilaiset sisällölliset
rajoitukset ja estomääräykset). Tarkastelu rajataan Internet-yhteyden tarjoamiseen (ns. tekninen välittäminen), eikä muita,
esimerkiksi tallennus- ja sähköpostipalveluita käsitellä.
Tutkimusmenetelmänä on lainoppi. Lainopillinen lähestymistapa on yhdistelmä analyyttis-deskriptiivistä selvitystä,
perusoikeuskeskeistä laintulkintaa ja normatiivis-kriittistä problematisointia. Lähestymistavalla pyritään ensisijaisesti löytämään
kysymyksiä ja pohtimaan niitä, eikä niinkään tarjoamaan yksiselitteisiä vastauksia. Työssä tutkimuskohdetta tarkastellaan
oikeudenalat ylittävästi. Aineistona käytetään lähinnä lainsäädännön esitöitä, kirjallisuutta, artikkeleita ja tuomioistuinratkaisuja.
Ulkomaista aineistoa hyödynnetään täydentävällä ja vahvistavalla tavalla.
Objektinäkökulmassa tarkastellaan erityisesti oikeutta Internet-yhteyteen ja sen rajoittamista, Internetin suhdetta poliittisen
sananvapauden käyttämiseen ja laajasti käyttäjien yksityiselämän suojaan kohdistuvia perusoikeuksien rajoittamispaineita.
Suomalaisessa tuomioistuinkäytännössäkin ilmennyt Internet-yhteyden katkaiseminen eräissä väärinkäytöstapauksissa on
perusoikeuksien kannalta suhteeton ja tarpeeton keino. Internet luo edellytyksiä todelliselle poliittiselle osallistumiselle ja
keskustelulle, vaikka tässä onkin runsaasti rakenteellisia haasteita. Käyttäjän yksityiselämän suojaan liittyviä puuttumispaineita
tarkastellaan sekä yksityisten että julkisen vallan intresseistä käsin. Erityisesti selvitetään tunnistamistietojen keräämistä,
säilyttämistä ja luovuttamista. Yksityisille luovuttaminen on periaatteessa varsin tarkasti säänneltyä, mutta poliisi- ym.
viranomaisille luovutukset voivat tapahtua varsin vapaasti. Lainsäädännössä huomio on kiinnittynyt varsinaisiin telepakkokeinoihin,
mutta työssä todetaan varsinkin poliisilain tunnistamistietojen saantioikeuden ongelmallisuus. Tässä yhteydessä tarkastellaan
laajasti ja kyseenalaistaen yleistä etua perusoikeuksien rajoitusten oikeuttamisperusteena. Yksityisten, tuomioistuimen ja poliisin
toimintaa tarkastellaan esimerkinomaisesti ns. Chisugate-tapauksen valossa. Tältä osin todetaan tuomioistuimen arvioinnin ja
prosessiasetelman olleen ongelmallinen ja poliisin toiminnan kyseenalainen.
Subjektinäkökulmassa tarkastellaan lähemmin omaisuudensuojan ja…
Subjects/Keywords: Constitutional law; Valtiosääntöoikeus; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Savola, P. (2013). Internet-operaattori perusoikeuksien subjektina ja objektina. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/38179
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Savola, Pekka. “Internet-operaattori perusoikeuksien subjektina ja objektina.” 2013. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/38179.
MLA Handbook (7th Edition):
Savola, Pekka. “Internet-operaattori perusoikeuksien subjektina ja objektina.” 2013. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Savola P. Internet-operaattori perusoikeuksien subjektina ja objektina. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2013. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/38179.
Council of Science Editors:
Savola P. Internet-operaattori perusoikeuksien subjektina ja objektina. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2013. Available from: http://hdl.handle.net/10138/38179
University of Helsinki
27.
Tupi, Eeva.
Yleisen hätänumeron 112 saavutettavuus – kuurojen ja huonokuuloisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Degree: Juridiska fakulteten, 2013, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/38982
► Yleiseen hätänumeroon 112 ei ole mahdollista tehdä hätäilmoitusta tekstiviestillä. Jokaisella hätäkeskuksella on oma matkapuhelinnumero, johon voi lähettää hätätekstiviestin. Tällä hetkellä numerot eivät ole julkisesti saatavilla, vaan niitä jaetaan vammaisjärjestöjen välityksellä…
(more)
▼ Yleiseen hätänumeroon 112 ei ole mahdollista tehdä hätäilmoitusta tekstiviestillä. Jokaisella hätäkeskuksella on oma matkapuhelinnumero, johon voi lähettää hätätekstiviestin. Tällä hetkellä numerot eivät ole julkisesti saatavilla, vaan niitä jaetaan vammaisjärjestöjen välityksellä kuuroille ja huonokuuloisille.
Tässä työssä tutkitaan, toteutuvatko kuurojen ja huonokuuloisten perus- ja ihmisoikeudet hätäpalvelujen saatavuuden näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko julkinen valta turvannut perus- ja ihmisoikeuksista yhdenvertaisuuden, oikeuden elämään sekä henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja terveyteen riittävälle tasolle, kun lähtökohtana on hätäpalvelujen saatavuus.
Hätätekstiviestijärjestelmän saavutettavuuden oikeudellisia ulottuvuuksia on tässä tutkimuksessa pyritty selvittämään käyttämällä lainopin metodia. Perus- ja ihmisoikeuksiin pohjautuvaa arvoperusteista tulkintatapaa käyttämällä systematisoidaan hätäpalvelujen saavutettavuutta koskevaa oikeusnormistoa. Lainopin lisäksi tutkimuksessa käytetään oikeussosiologian metodia, jossa tarkastellaan yhteiskunnan ja oikeuden välistä vuorovaikutussuhdetta. Kuurojen ja huonokuuloisten saavutettavissa olevien hätäpalvelujen nykytilannetta ja kehittämistyötä arvioidaan sekä oikeusnormien että yhteiskunnan käytäntöjen kannalta.
Tutkielmassa on päädytty siihen, ettei monimutkaisille ja hätäkeskuskohtaisille hätätekstiviestinumeroille eikä niiden salassapidolle ole oikeudellisia perusteita. Kuurojen ja huonokuuloisten perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet nykykäytännössä. 112-hätätekstiviestipalvelun suunnitellaan tulevan käyttöön vuonna 2015. Syynä lykkääntymiseen on ollut muun muassa ilkivallan pelko. 112-hätätekstiviestipalvelussa tullaan mahdollisesti edellyttämään rekisteröitymistä, mikä ei edistä yhdenvertaisuuden toteutumista kuurojen ja huonokuuloisten sekä toisaalta valtaväestön välillä. Kuurojen hätäpalvelujen kehittämisessä tulisi huomioida viittomakielisten kielellisten oikeuksien toteutuminen, mikä tarkoittaa hätäilmoituksen tekomahdollisuutta viittomakielellä. Hätäpalvelujen saavutettavuutta ei ole julkisen vallan toiminnassa osattu tarkastella perusoikeusnäkökulmasta.
Subjects/Keywords: Constitutional law; Valtiosääntöoikeus; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Tupi, E. (2013). Yleisen hätänumeron 112 saavutettavuus – kuurojen ja huonokuuloisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/38982
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Tupi, Eeva. “Yleisen hätänumeron 112 saavutettavuus – kuurojen ja huonokuuloisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.” 2013. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/38982.
MLA Handbook (7th Edition):
Tupi, Eeva. “Yleisen hätänumeron 112 saavutettavuus – kuurojen ja huonokuuloisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.” 2013. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Tupi E. Yleisen hätänumeron 112 saavutettavuus – kuurojen ja huonokuuloisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2013. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/38982.
Council of Science Editors:
Tupi E. Yleisen hätänumeron 112 saavutettavuus – kuurojen ja huonokuuloisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2013. Available from: http://hdl.handle.net/10138/38982
University of Helsinki
28.
Jantunen, Niina.
Ikään perustuvan syrjinnän kielto - Ikäsyrjintä Suomen työelämässä.
Degree: Juridiska fakulteten, 2013, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/38992
► Ihmisten yhdenvertaisuus on modernin oikeusjärjestyksen perusperiaatteita. Taustalla vaikuttavat valtiosääntöoikeudellinen lähtökohta kansalaisten yhdenvertaisuudesta suhteessa julkiseen valtaan sekä yleisempi näkemys ihmisten samanarvoisuudesta. Syrjintä on kielletty niin kansainvälisissä…
(more)
▼ Ihmisten yhdenvertaisuus on modernin oikeusjärjestyksen perusperiaatteita. Taustalla vaikuttavat valtiosääntöoikeudellinen lähtökohta kansalaisten yhdenvertaisuudesta suhteessa julkiseen valtaan sekä yleisempi näkemys ihmisten samanarvoisuudesta. Syrjintä on kielletty niin kansainvälisissä sopimuksissa ja velvoitteissa kuin lainsäädännössäkin. Syrjintää kuitenkin esiintyy ja ikäsyrjintä on yleisin työelämässä esiintyvän syrjinnän muoto. Syrjintää kohdistuu niin ikääntyneisiin kuin nuoriinkin työntekijöihin. Nuoret kuitenkin niin sanotusti kasvavat ulos ilmiöstä, joten suurin yhteiskunnallinen haaste koskee ikääntyneeseen työvoimaan kohdistuvan syrjinnän kitkemistä. Keskitynkin tässä tutkielmassa tarkastelemaan erityisesti ikääntyneisiin työntekijöihin kohdistuvaa syrjintää. Ikäsyrjintä on ajankohtainen aihe, johon liittyvää keskustelua käydään runsaasti ja ongelmaan pyritään löytämään ratkaisuja.
Tässä tutkimuksessa tarkastelen ja systematisoin niitä voimassa olevia laintasoisia oikeussäännöksiä, kansainvälisiä sopimuksia ja velvoitteita sekä oikeuskäytäntöä, jotka koskevat ikäsyrjintää ja erityisesti sen ilmenemistä työelämässä. Selvitän yhteiskunnallisen tilanteen edellyttämän työurien pidentämistavoitteen ja ikäsyrjinnän välistä jännitettä sekä kartoitan mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja. Esittelen ikäsyrjinnän eri ilmenemismuotoja käytännön työelämässä ja pohdin syrjinnän taustalla usein vaikuttavien ennakkoluulojen merkitystä asiassa. Tässä yhteydessä on huomattava, ettei kaikki yhteiskunnassa esiintyvä syrjintä johdu ennakkoluuloista, vaan ikään perustuvan syrjinnän taustalla voivat olla myös taloudelliset näkökohdat. Ikääntyneillä työntekijöillä on tavallisesti korkeammat palkat ja työnantajan ratkaisuihin voi vaikuttaa myös pelko siitä, että ikääntyneet työntekijät olisivat nuoria useammin ja pidempiä aikoja sairaslomalla. Työnantajalla kuitenkin on työnjohto-oikeutensa perusteella oikeus valita palvelukseensa parhaaksi katsomansa työntekijät, kunhan valintaan eivät vaikuta syrjivät perusteet.
Käsittelen tutkimuksessani myös syrjinnän valvonta- ja seurantajärjestelmää sekä sen kehittämistarpeita. Syrjinnänvastaisen lainsäädännön tavoitteiden toteutumisen kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että valvonta ei painottuisi liikaa syrjinnän kohteiksi joutuneiden kansalaisten yhteydenottoihin perustuvaan jälkivalvontaan. Lainvalvojilla tulisi olla myös todellinen mahdollisuus tehokkaaseen ennaltaehkäisevään syrjinnänvastaiseen työhön kuten neuvontaan, opastukseen ja tiedottamiseen sekä aktiiviseen tarkastustoimintaan.
Tutkielmasta ilmenee, että pelkästään lainsäädännöllä ei ikään perustuvaa tai muutakaan syrjintää ole mahdollista torjua, vaan tärkeä rooli on myös syrjintäkielloista, työntekijöiden ja työnantajien oikeuksista ja velvollisuuksista tiedottamisella sekä matalan kynnyksen oikeusturvapalveluilla. Apua tarvittaisiin erityisesti ruohonjuuritasolle, koska suuri osa syrjintätapauksista jää piiloon oikeudenkäynteihin liittyvän kuluriskin ja tietämättömyyden vuoksi. Tästä johtuen nimenomaan ennalta…
Subjects/Keywords: Constitutional law; Valtiosääntöoikeus; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Jantunen, N. (2013). Ikään perustuvan syrjinnän kielto - Ikäsyrjintä Suomen työelämässä. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/38992
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Jantunen, Niina. “Ikään perustuvan syrjinnän kielto - Ikäsyrjintä Suomen työelämässä.” 2013. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/38992.
MLA Handbook (7th Edition):
Jantunen, Niina. “Ikään perustuvan syrjinnän kielto - Ikäsyrjintä Suomen työelämässä.” 2013. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Jantunen N. Ikään perustuvan syrjinnän kielto - Ikäsyrjintä Suomen työelämässä. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2013. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/38992.
Council of Science Editors:
Jantunen N. Ikään perustuvan syrjinnän kielto - Ikäsyrjintä Suomen työelämässä. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2013. Available from: http://hdl.handle.net/10138/38992
University of Helsinki
29.
Virkkala, Talvikki.
Naisten ympärileikkausperinne perus- ja ihmioikeuksien näkökulmasta.
Degree: Juridiska fakulteten, 2014, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/42606
► Naisten ympärileikkauksella tai sukuelinten silpomisella tarkoitetaan perinteistä haitallista käytäntöä, johon sisäl-tyy jonkinlainen naisen sukuelimien vahingoittaminen kulttuurisista tai muista ei-hoidollisista syistä. Tutkielmassa käsitellään naisten ympärileikkausperinnettä perus-…
(more)
▼ Naisten ympärileikkauksella tai sukuelinten silpomisella tarkoitetaan perinteistä haitallista käytäntöä, johon sisäl-tyy jonkinlainen naisen sukuelimien vahingoittaminen kulttuurisista tai muista ei-hoidollisista syistä. Tutkielmassa käsitellään naisten ympärileikkausperinnettä perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta ja tavoitteena on liittää ilmiö oikeudelliseen kontekstiin. Tutkimuskysymyksiä ovat miksi perinne on kielletty eli toisin sanoen, mitä oikeuksia se loukkaa ja miten käytäntöä käsiteltäisiin Suomessa rikoslain ja lastensuojelulain säännösten perusteella. Naisten ympärileikkauksen mahdollisten uskonnollisten ja joka tapauksessa kulttuuristen perusteiden vuoksi tutkielmassa käsitellään perinnettä myös uskonnon harjoittamisen ja vähemmistön kulttuuristen oikeuksien näkökulmasta tavoitteena hahmottaa monikulttuurisen yhteiskunnan hyväksyttävien ja hylättävien perinteiden rajoja. Tässä tarkastelussa hyödynnetään laajemminkin vähemmistön oikeuksia käsittelevää teoriaa ja pohditaan ihmisoikeuksien universaalisuutta kyseenalaistavan kulttuurirelativistisen lähestymistavan mahdollisuutta puolustella perinnettä ja sen ylläpitoa. Lisäksi tarkastellaan Ruotsin ja Ranskan rikoslainsäädännöllisiä ratkaisuja ilmiöön.
Naisten ympärileikkaus näyttäytyy hyvin monitahoisena ja monimutkaisena perinteenä. Se on määritelty erityiseksi sukupuolisen väkivallan muodoksi ja valtioille on myös asetettu nimenomainen velvoite kriminalisoida perinne ja rangaista siihen osallistuneita. Kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia valvovat tahot ovat katsoneet sen olevan verrattavissa kidutukseen tai vähintäänkin epäinhimilliseen kohteluun. Myös Suomessa sitä on pidetty ihmisarvon vastaisena ja siten koko oikeusjärjestelmän perusteiden vastaisena kohteluna.
Vähemmistön kulttuurin ylläpitämisen ja uskonnon harjoittamisen rajoiksi hahmottuu ruumiillisen koskematto-muuden ja erityisesti lapsen ruumiillisen koskemattomuuden suoja. Toisaalta poikien ympärileikkaus ja erityisesti sitä koskevan korkeimman oikeuden päätöksen perustelut kyseenalaistavat tämän suoja ehdottomuutta. Sen paremmin yksilön oikeus kulttuuriinsa ja uskontoonsa kuin huoltajien oikeus kasvattaa lastaan uskontonsa ja kulttuurinsa edellyttämällä tavalla eivät kuitenkaan voi oikeuttaa tyttölapsen ympärileikkausta. Suomessa sitä pidettäisiin rikoslain henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena ja todennäköisesti törkeänä pahoinpitelynä. Alaikäisen ympärileikkaus tai sen uhka voivat myös käynnistää lastensuojelulliset toimenpiteet ja viime kädessä huostaanoton.
Lapsen koskemattomuuteen vakavasti puuttuvien leikkausten lisäksi naisten ympärileikkausperinteeseen sisältyy myös lievempiä leikkausmuotoja sekä aikuiselle naiselle tehtäviä leikkauksia. Ihmisarvon ja yksilön luonnollisen arvon loukkaamattomuudesta voidaan hakea tukea myös näiden kiellolle. Toisaalta aikuisen naisen lievän leikkauksen kiellon oikeutusta hämärtää Suomessakin sallitut kosmeettiset intiimikirurgiset leikkaukset. Vaikka kulttuuri perinteen puolustuksena on tyrmätty, vaikuttavat kulttuuriset seikat perinteen…
Subjects/Keywords: Constitutional law; Valtiosääntöoikeus; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Virkkala, T. (2014). Naisten ympärileikkausperinne perus- ja ihmioikeuksien näkökulmasta. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/42606
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Virkkala, Talvikki. “Naisten ympärileikkausperinne perus- ja ihmioikeuksien näkökulmasta.” 2014. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/42606.
MLA Handbook (7th Edition):
Virkkala, Talvikki. “Naisten ympärileikkausperinne perus- ja ihmioikeuksien näkökulmasta.” 2014. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Virkkala T. Naisten ympärileikkausperinne perus- ja ihmioikeuksien näkökulmasta. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2014. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/42606.
Council of Science Editors:
Virkkala T. Naisten ympärileikkausperinne perus- ja ihmioikeuksien näkökulmasta. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2014. Available from: http://hdl.handle.net/10138/42606
University of Helsinki
30.
Merenmies, Matilda.
Religion in Finnish Schools: A Human Rights Perspective.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/175458
► Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee uskonnonvapauden toteutumista suomalaisissa peruskouluissa. Tarkoituksena on selvittää miten Suomi noudattaa kansainvälisten ihmisoikeuksien ja perustuslain vaatimuksia. Tutkielma sisältää tiiviin katsauksen uskonnonvapauteen…
(more)
▼ Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee uskonnonvapauden toteutumista suomalaisissa peruskouluissa. Tarkoituksena on selvittää miten Suomi noudattaa kansainvälisten ihmisoikeuksien ja perustuslain vaatimuksia. Tutkielma sisältää tiiviin katsauksen uskonnonvapauteen ihmis- ja perusoikeutena, erityisesti julkisessa kontekstissa sekä kouluissa, jonka pohjalta tutkielmassa arvioidaan Suomen koulujen käytäntöä. Metodologinen lähestymistapa on pääosin oikeusdogmaattinen, jonka rinnalla hyödynnetään kriittisen lainopin lähestymistapaa. Lisäksi tutkielmassa pyritään kartoittamaan mahdollisesti tarvittavia muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön tai soveltamiseen (de lege ferenda). Päälähteinä käytetään kansainvälisten ihmisoikeuselinten ratkaisukäytäntöä, kotimaisten ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuja, sekä oikeuskirjallisuutta.
Tutkielma koostuu neljästä kokonaisuudesta, joita seuraavat tutkielman tulokset ja päätelmät. Ensimmäinen osio rajaa aiheen käsittelyn ja avaa tutkimusaiheen kontekstia. Tätä seuraa tiivis katsaus keskeisiin valtiosääntöoikeudellisiin perusteisiin, jotka luovat pohjan myöhemmälle tarkastelulle. Kolmas pääluku tarkastelee uskonnonvapautta perus- ja ihmisoikeutena ja pyrkii tuomaan esiin tämän oikeuden sisällön ja vaikutukset erityisesti oikeuskäytännön avulla. Neljäs pääluku käsittelee suomalaisten koulujen käytäntöä uskonnonvapauden toteutuksen osalta ja tarkastelee tätä erityisesti edellisen luvun kansainvälisen oikeuden asettamien vaatimusten sekä kotimaisten laillisuusvalvojien lausuntojen kautta.
Uskonnonvapaus on keskeinen perus- ja ihmisoikeus ja yksi perustavista oikeuksista demokraattisessa yhteiskunnassa. Tämä oikeus asettaa valtiolle sekä positiivisia että negatiivisia toimintavelvoitteita. Uskonnonvapauden sisältö ja vaikutukset määrittyvät vahvasti kansainvälisten ihmisoikeusorgaanien oikeuskäytännössä. Nämä tulkinnat heijastuvat kotimaiseen käytäntöön ja määrittävät uskonnonvapauden sisältöä. Näin ollen tutkielmassa selvitetään uskonnonvapauden ulottuvuuksia sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) sekä YK:n ihmisoikeuskomitean (KP-komitea) käytännössä ja kiinnitetään huomiota näiden ratkaisukäytännön eroavaisuuksiin. Tutkielmassa pohditaan valtion harkintamarginaalin luonnetta EIT:n käytännössä ja kiinnitetään huomiota harkintamarginaalin ongelmalliseen rooliin erityisesti uskonnonvapauden soveltamisessa.
Suomi on virallisesti sekulaari valtio mutta evankelis-luterilaisella kirkolla on valtion toiminnan piirissä erikoisasema. Ev.lut. kirkolla on edelleen merkittävä rooli yhteiskunnassa, erityisesti kouluissa. Suurin osa kirkon ja ev.lut. uskonnon roolista kouluissa perustuu perinteeseen ja sitä perustellaan kulttuurisilla perusteilla. Julkisuudessa on käyty huomattavaa keskustelua uskonnollisesta sisällöstä koulujen toiminnassa, mutta suurin osa keskustelusta on keskittynyt suvivirteen ja koulujen kevätjuhlaan. Pääasia ja tämän tutkielman aihe on kuitenkin paljon laajempi. Tässä tutkielmassa tarkastellaan uskonnollista sisältöä peruskouluissa kattaen uskonnonopetuksen,…
Subjects/Keywords: Valtiosääntöoikeus; Constitutional law; Statsförfattningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Merenmies, M. (2017). Religion in Finnish Schools: A Human Rights Perspective. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/175458
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Merenmies, Matilda. “Religion in Finnish Schools: A Human Rights Perspective.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed August 24, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/175458.
MLA Handbook (7th Edition):
Merenmies, Matilda. “Religion in Finnish Schools: A Human Rights Perspective.” 2017. Web. 24 Aug 2019.
Vancouver:
Merenmies M. Religion in Finnish Schools: A Human Rights Perspective. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2019 Aug 24].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/175458.
Council of Science Editors:
Merenmies M. Religion in Finnish Schools: A Human Rights Perspective. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/175458
◁ [1] [2] [3] [4] [5] … [30] ▶
. 
Open Access Theses and Dissertations