You searched for subject:(Administrative law).
Showing records 1 – 30 of
548 total matches.
◁ [1] [2] [3] [4] [5] … [19] ▶
University of Toronto
1.
Rodriguez Ferrere, Marcelo.
The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review.
Degree: 2012, University of Toronto
URL: http://hdl.handle.net/1807/33506 
► The Supreme Court of Canada has attempted several times to reform the way it approaches the issue of curial deference in judicial review. Each attempt…
(more)
▼ The Supreme Court of Canada has attempted several times to reform the way it approaches the issue of curial deference in judicial review. Each attempt however, has been in vain. This paper argues that the cause of this failure of each reform of the deference test proposed by the Supreme Court is not necessarily one of content, but instead one of structure. Each of the reforms retained a ‘multifactorial approach’ to the deference test, involving the weighing of several factors leading to a prescribed level of deference. Through critical analysis of the approach, and the postulation of an alternative, this paper argues that the multifactorial approach is what thwarts the Court’s intentions, and that it needs to abandon it should it wish to achieve clarity and coherence within judicial review.
Advisors/Committee Members: Dyzenhaus, David (advisor).
Subjects/Keywords: Law; Administrative Law
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Rodriguez Ferrere, M. (2012). The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review. (Masters Thesis). University of Toronto. Retrieved from http://hdl.handle.net/1807/33506
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Rodriguez Ferrere, Marcelo. “The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review.” 2012. Masters Thesis, University of Toronto. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/1807/33506.
MLA Handbook (7th Edition):
Rodriguez Ferrere, Marcelo. “The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review.” 2012. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Rodriguez Ferrere M. The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review. [Internet] [Masters thesis]. University of Toronto; 2012. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/1807/33506.
Council of Science Editors:
Rodriguez Ferrere M. The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review. [Masters Thesis]. University of Toronto; 2012. Available from: http://hdl.handle.net/1807/33506
University of Cape Town
2.
Mapodisi, Tebogo Titose.
Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe.
Degree: LLM, Public Law, 2014, University of Cape Town
URL: http://hdl.handle.net/11427/12908
► This dissertation seeks to answer the following research questions: Whether there exist legal and institutional gaps that need to be filled by the establishment of…
(more)
▼ This dissertation seeks to answer the following research questions: Whether there exist legal and institutional gaps that need to be filled by the establishment of a National Human Rights Institution (NHRI) in Botswana? How will the establishment of a NHRI fill gaps in Botswana’s existing legal and institutional framework? What are the minimum standards, guidelines and principles which must be adhered to in order to establish an effective NHRI ? What lessons can Botswana learn from South Africa and Zimbabwe in order to establish a NHRI Botswana’s which complies with the Paris Principles?
Advisors/Committee Members: Chirwa, Danwood Mzikenge.
Subjects/Keywords: Constitutional & Administrative Law
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Mapodisi, T. T. (2014). Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe. (Masters Thesis). University of Cape Town. Retrieved from http://hdl.handle.net/11427/12908
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Mapodisi, Tebogo Titose. “Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe.” 2014. Masters Thesis, University of Cape Town. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/11427/12908.
MLA Handbook (7th Edition):
Mapodisi, Tebogo Titose. “Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe.” 2014. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Mapodisi TT. Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe. [Internet] [Masters thesis]. University of Cape Town; 2014. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/11427/12908.
Council of Science Editors:
Mapodisi TT. Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe. [Masters Thesis]. University of Cape Town; 2014. Available from: http://hdl.handle.net/11427/12908
NSYSU
3.
Ling, Chia-Ling.
A Study of Reforms and Changes for Library Law and Institutions in TaiwanâA Case of Kaohsiung Library.
Degree: Master, Political Science, 2014, NSYSU
URL: http://etd.lib.nsysu.edu.tw/ETD-db/ETD-search/view_etd?URN=etd-0725114-152007
► Library is a government institution and a public place people frequently take advantage of. It is related to every aspect of peopleâs life. Due to…
(more)
▼ Library is a government institution and a public place people frequently take advantage of. It is related to every aspect of peopleâs life. Due to the changes of social environment, stable development of economy and the enhancement of knowledge level of people, people start to ask for a more perfect and multi-variant library administration legal system. At the authoritarian time, the legal system was not completed yet and the concept of the principle of clarity and definiteness of
law and of legal reservation was not mature until Library
Law was implemented on January in 2001.
The Library business has taken off these years, while the quality of service has decreased due to the decline of service function, budget, and budgeted posts. Therefore, this paper aims to discuss how public and private departments form a new structure, and effectively increase social animation and peopleâs living quality by giving some examples in Kaohsiung Public Library on reader-service, management and the aspect of
law systems on combining folk force to utilize the social resources, analyzing how Library
Law influent the management of the public libraries.
With the trends in democracy and human right, this research aims to give some suggestions on reformation of Library
Law through the main research methods based on five
administrative frameworks –
administrative principles,
administrative organizations,
administrative authority,
administrative helps and
administrative supervision, as well as the literary reviews , historical induction and lots of theory and principles of
administrative laws combining the spirit of contributing efforts to the people, the concept of turning library into a life-long learning place and the idea of protecting readerâs rights and interests.
This research suggests a reformation of library
law of our country, hoping to improve the function of library, accomplishing the goal to collect, organize and restore the library database and local documents and making use of function of library to provide book information, promote social education and hold civilization activity.
Advisors/Committee Members: chen-ching ï¼£hi (chair), Shuai-Lian Deng (committee member), Da-Chi Liao (chair).
Subjects/Keywords: administrative organizations; administrative helps; administrative supervision; five administrative frameworks; library law; administrative authority; administrative principles
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Ling, C. (2014). A Study of Reforms and Changes for Library Law and Institutions in TaiwanâA Case of Kaohsiung Library. (Thesis). NSYSU. Retrieved from http://etd.lib.nsysu.edu.tw/ETD-db/ETD-search/view_etd?URN=etd-0725114-152007
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Ling, Chia-Ling. “A Study of Reforms and Changes for Library Law and Institutions in TaiwanâA Case of Kaohsiung Library.” 2014. Thesis, NSYSU. Accessed January 23, 2019.
http://etd.lib.nsysu.edu.tw/ETD-db/ETD-search/view_etd?URN=etd-0725114-152007.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
Ling, Chia-Ling. “A Study of Reforms and Changes for Library Law and Institutions in TaiwanâA Case of Kaohsiung Library.” 2014. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Ling C. A Study of Reforms and Changes for Library Law and Institutions in TaiwanâA Case of Kaohsiung Library. [Internet] [Thesis]. NSYSU; 2014. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://etd.lib.nsysu.edu.tw/ETD-db/ETD-search/view_etd?URN=etd-0725114-152007.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
Ling C. A Study of Reforms and Changes for Library Law and Institutions in TaiwanâA Case of Kaohsiung Library. [Thesis]. NSYSU; 2014. Available from: http://etd.lib.nsysu.edu.tw/ETD-db/ETD-search/view_etd?URN=etd-0725114-152007
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
University of Toronto
4.
Wildeman, Sheila.
Romancing Reasonableness: An Aspirational Account of the Canadian Case Law on Judicial Review of Substantive Administrative Decisions since C.U.P.E. v. N.B. Liquor Corporation.
Degree: 2011, University of Toronto
URL: http://hdl.handle.net/1807/29644
► This thesis surveys the last three decades of Canadian jurisprudence on the standards of review applicable to judicial review of substantive administrative decisions, with a…
(more)
▼ This thesis surveys the last three decades of Canadian jurisprudence on the standards of review applicable to judicial review of substantive administrative decisions, with a focus on the guidance that is or is not forthcoming on the significance and practical application of reasonableness (deferential) review. My argument is that the doctrinal developments I survey trace out a burgeoning understanding of the purposes of substantive review which is at the same time a particular understanding of administrative state legitimacy. I refer to an account of legitimacy, or the legitimacy proper to law, that conceives of law as an aspirational project aimed at fostering relationships of reciprocity as between legal subjects and legal authorities. On this account (advanced in the work of David Dyzenhaus, and others), common law administrative law principles of procedural fairness and substantive reasonableness function as co-ordinate mechanisms for grounding administrative decision-making in a “culture of justification”.
MAST
Advisors/Committee Members: Dyzenhaus, David, Law.
Subjects/Keywords: law; administrative law; 0398
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Wildeman, S. (2011). Romancing Reasonableness: An Aspirational Account of the Canadian Case Law on Judicial Review of Substantive Administrative Decisions since C.U.P.E. v. N.B. Liquor Corporation. (Masters Thesis). University of Toronto. Retrieved from http://hdl.handle.net/1807/29644
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Wildeman, Sheila. “Romancing Reasonableness: An Aspirational Account of the Canadian Case Law on Judicial Review of Substantive Administrative Decisions since C.U.P.E. v. N.B. Liquor Corporation.” 2011. Masters Thesis, University of Toronto. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/1807/29644.
MLA Handbook (7th Edition):
Wildeman, Sheila. “Romancing Reasonableness: An Aspirational Account of the Canadian Case Law on Judicial Review of Substantive Administrative Decisions since C.U.P.E. v. N.B. Liquor Corporation.” 2011. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Wildeman S. Romancing Reasonableness: An Aspirational Account of the Canadian Case Law on Judicial Review of Substantive Administrative Decisions since C.U.P.E. v. N.B. Liquor Corporation. [Internet] [Masters thesis]. University of Toronto; 2011. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/1807/29644.
Council of Science Editors:
Wildeman S. Romancing Reasonableness: An Aspirational Account of the Canadian Case Law on Judicial Review of Substantive Administrative Decisions since C.U.P.E. v. N.B. Liquor Corporation. [Masters Thesis]. University of Toronto; 2011. Available from: http://hdl.handle.net/1807/29644
University of Toronto
5.
Marcelo, Rodriguez Ferrere.
The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review.
Degree: 2011, University of Toronto
URL: http://hdl.handle.net/1807/33507
► The Supreme Court of Canada has attempted several times to reform the way it approaches the issue of curial deference in judicial review. Each attempt…
(more)
▼ The Supreme Court of Canada has attempted several times to reform the way it approaches the issue of curial deference in judicial review. Each attempt however, has been in vain. This paper argues that the cause of this failure of each reform of the deference test proposed by the Supreme Court is not necessarily one of content, but instead one of structure. Each of the reforms retained a ‘multifactorial approach’ to the deference test, involving the weighing of several factors leading to a prescribed level of deference. Through critical analysis of the approach, and the postulation of an alternative, this paper argues that the multifactorial approach is what thwarts the Court’s intentions, and that it needs to abandon it should it wish to achieve clarity and coherence within judicial review.
MAST
Advisors/Committee Members: Dyzenhaus, David, Law.
Subjects/Keywords: law; administrative law; 0398
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Marcelo, R. F. (2011). The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review. (Masters Thesis). University of Toronto. Retrieved from http://hdl.handle.net/1807/33507
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Marcelo, Rodriguez Ferrere. “The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review.” 2011. Masters Thesis, University of Toronto. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/1807/33507.
MLA Handbook (7th Edition):
Marcelo, Rodriguez Ferrere. “The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review.” 2011. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Marcelo RF. The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review. [Internet] [Masters thesis]. University of Toronto; 2011. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/1807/33507.
Council of Science Editors:
Marcelo RF. The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review. [Masters Thesis]. University of Toronto; 2011. Available from: http://hdl.handle.net/1807/33507
University of Arkansas
6.
Prince, Rebekah Ruth.
An Examination of the Application of the Chevron Doctrine in U.S. District Courts.
Degree: MA, 2011, University of Arkansas
URL: http://scholarworks.uark.edu/etd/2624
► This paper is an examination of the case Chevron v. Natural Resources Defense Council (1984). Using cases from the U.S. Ninth District Circuit Courts,…
(more)
▼ This paper is an examination of the case Chevron v. Natural Resources Defense Council (1984). Using cases from the U.S. Ninth District Circuit Courts, from the years 2008 and 2009,1 examine how this case is being used today. Both behavioral models and models made explicitly to study the use of Chevron were used in order to determine not only how a judge cites this case but also whether their political orientation plays a role.
Advisors/Committee Members: William D. Schreckhise, Andrew Dowdle, Rafael Jimeno.
Subjects/Keywords: Administrative Law; Natural Resources Law
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Prince, R. R. (2011). An Examination of the Application of the Chevron Doctrine in U.S. District Courts. (Masters Thesis). University of Arkansas. Retrieved from http://scholarworks.uark.edu/etd/2624
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Prince, Rebekah Ruth. “An Examination of the Application of the Chevron Doctrine in U.S. District Courts.” 2011. Masters Thesis, University of Arkansas. Accessed January 23, 2019.
http://scholarworks.uark.edu/etd/2624.
MLA Handbook (7th Edition):
Prince, Rebekah Ruth. “An Examination of the Application of the Chevron Doctrine in U.S. District Courts.” 2011. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Prince RR. An Examination of the Application of the Chevron Doctrine in U.S. District Courts. [Internet] [Masters thesis]. University of Arkansas; 2011. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://scholarworks.uark.edu/etd/2624.
Council of Science Editors:
Prince RR. An Examination of the Application of the Chevron Doctrine in U.S. District Courts. [Masters Thesis]. University of Arkansas; 2011. Available from: http://scholarworks.uark.edu/etd/2624
University of New South Wales
7.
Weeks, Greg.
Australian public authorities which breach their soft law : remedies and suggested reforms.
Degree: Law, 2013, University of New South Wales
URL: http://handle.unsw.edu.au/1959.4/53033
;
https://unsworks.unsw.edu.au/fapi/datastream/unsworks:11711/SOURCE01?view=true
► This thesis considers the phenomenon of soft law. The very name ‘soft law’ sounds like an oxymoron: if law is soft, is it not therefore…
(more)
▼ This thesis considers the phenomenon of soft
law. The very name ‘soft
law’ sounds like an oxymoron: if
law is soft, is it not therefore prevented from being
law? There is some force to that objection, but only in a purely formalist sense. More practically, lawyers have understood for at least seventy years that public authorities are able to issue certain communications in a way that causes them to be treated like
law, even though these are neither legislation nor subordinate legislation. Importantly for soft
law as a regulatory tool, people tend to treat soft
law as binding even though public authorities know that it is not. It follows that soft
law's ‘binding’ effects do not apply equally between the public authority and those to whom it is directed. Consequently, soft
law is both highly effective as a means of regulation, and inherently risky for those who are regulated by it. Much has been written about using soft
law in regulation, but that is not the concern of this thesis. Soft
law plays a vital part in
administrative law. It manages the tension between decision-makers having the flexibility to decide individual matters on their merits on one hand, and, on the other, the expectation that like issues will broadly be decided consistently with each other. That tension is central to the rule of
law. Soft
law cannot resolve the tension between flexibility and consistency, but it does provide a mechanism which can guide decision-makers towards consistency without binding them to certain outcomes. Chapter 2 deals extensively with issues that arise from soft
law's role in managing this tension.The focus of the remaining chapters is on people who are regulated by soft
law and, more specifically, what happens when a public authority breaches its own soft
law upon which people have relied. Where people in that circumstance suffer loss as a consequence of their reliance on soft
law, this thesis asks what remedies might lie to assist them. Chapter 3 looks at whether judicial review can be extended to cover exercises of soft
law, either in order to grant a procedural remedy or to compel the public authority to perform in substance what its soft
law had promised. It concludes that other countries, such as the UK, provide some hope for people who have relied upon soft
law to their detriment. Australian jurisprudence, by contrast, offers little scope for a person so affected to obtain a judicial review remedy, either procedural or substantive. The most that the Australian cases have offered is that soft
law is not meaningless, even where it is unenforceable.Chapter 4 examines the capacity to obtain a money remedy based upon establishing invalidity. This could either be through a damages remedy being included in judicial review for ultra vires acts or in restitution. Public
law damages is a remedy whose time has not yet come. It has been firmly rejected in Australian courts and, in the UK, a
Law Commission recommendation in favour of such a remedy was firmly rejected by the government. …
Advisors/Committee Members: Aronson, Mark, Law, Faculty of Law, UNSW, Roux, Theunis, Law, Faculty of Law, UNSW.
Subjects/Keywords: Remedies; Administrative Law; Soft Law
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Weeks, G. (2013). Australian public authorities which breach their soft law : remedies and suggested reforms. (Doctoral Dissertation). University of New South Wales. Retrieved from http://handle.unsw.edu.au/1959.4/53033 ; https://unsworks.unsw.edu.au/fapi/datastream/unsworks:11711/SOURCE01?view=true
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Weeks, Greg. “Australian public authorities which breach their soft law : remedies and suggested reforms.” 2013. Doctoral Dissertation, University of New South Wales. Accessed January 23, 2019.
http://handle.unsw.edu.au/1959.4/53033 ; https://unsworks.unsw.edu.au/fapi/datastream/unsworks:11711/SOURCE01?view=true.
MLA Handbook (7th Edition):
Weeks, Greg. “Australian public authorities which breach their soft law : remedies and suggested reforms.” 2013. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Weeks G. Australian public authorities which breach their soft law : remedies and suggested reforms. [Internet] [Doctoral dissertation]. University of New South Wales; 2013. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://handle.unsw.edu.au/1959.4/53033 ; https://unsworks.unsw.edu.au/fapi/datastream/unsworks:11711/SOURCE01?view=true.
Council of Science Editors:
Weeks G. Australian public authorities which breach their soft law : remedies and suggested reforms. [Doctoral Dissertation]. University of New South Wales; 2013. Available from: http://handle.unsw.edu.au/1959.4/53033 ; https://unsworks.unsw.edu.au/fapi/datastream/unsworks:11711/SOURCE01?view=true
University of Edinburgh
8.
Thomson, Stephen.
The constitutional basis of judicial review in Scotland.
Degree: PhD, 2014, University of Edinburgh
URL: http://hdl.handle.net/1842/25785
► The thesis examines the constitutional position of the Court of Session's supervisory jurisdiction. It begins by emphasising the methodological and substantive importance of the historicality…
(more)
▼ The thesis examines the constitutional position of the Court of Session's supervisory jurisdiction. It begins by emphasising the methodological and substantive importance of the historicality and traditionality of law. It then provides a detailed historical account of the emergence of the Court's supervisory jurisdiction, from its inheritance of supervisory functions from emanations of the King's Council to the present-day law of judicial review. Throughout, emphasis is placed on the Court's strong sense of self-orientation in the wider legal and constitutional order, and the extent to which it defined its own supervisory jurisdiction. The court was a powerful constitutional actor and played a strong role in the increasing centralisation and systematisation of the legal order, expanding its supervisory purview through a powerful triumvirate of remedies (advocation, suspension and reduction) and a comprehensive approach to the supervision of a wide range of bodies. The thesis then frames tensions between Parliament and the Court in the context of judicial review of ouster clauses, chosen as a point of heightened inter-institutional tension. This is demonstrated to be an area in which divergent visions of the constitution are evident – Parliament regarding itself as entitled to oust the jurisdiction of the Court to judicially review, and the Court regarding itself as entitled to examine and pronounce on the extent of ouster, including its limitation or exclusion. In attempting to conciliate these divergent constitutional worldviews, the thesis rejects a “last word” approach which prevails in the English judicial review literature. It considers (and rejects), as alternatives, dialogue theories and functional departmentalism. The thesis then advances constitutional narratology as its preferred analytical framework for the accommodation of those inter-institutional tensions, and conciliation of their divergent worldviews. The Court's performance of a constitutional-narratological function facilitates the integration, conciliation and synthesis of legal norms with an existing law and legal system; weaves and coagulates multifarious legal norms into a unified and univocal body of norms; and executes a chronicling, expository and explanatory storytelling function which sets a legally-authoritative narrative to the law. In doing so, the Court performs a distinctive and indispensable constitutional function incapable of fulfilment by Parliament. It is argued that traditionality and functional necessity provide the legal-systemic legitimation for the Court's performance of the constitutional-narratological function. Finally, the thesis considers the institutional specificity of the function, concluding that it is the function, rather than the institution, that is indispensable. However, neither the advent of the Upper Tribunal nor the U.K. Supreme Court suggest at this stage that the Court's performance of that function is waning.
Subjects/Keywords: law; judicial review; constitutional law; administrative law
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Thomson, S. (2014). The constitutional basis of judicial review in Scotland. (Doctoral Dissertation). University of Edinburgh. Retrieved from http://hdl.handle.net/1842/25785
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Thomson, Stephen. “The constitutional basis of judicial review in Scotland.” 2014. Doctoral Dissertation, University of Edinburgh. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/1842/25785.
MLA Handbook (7th Edition):
Thomson, Stephen. “The constitutional basis of judicial review in Scotland.” 2014. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Thomson S. The constitutional basis of judicial review in Scotland. [Internet] [Doctoral dissertation]. University of Edinburgh; 2014. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/1842/25785.
Council of Science Editors:
Thomson S. The constitutional basis of judicial review in Scotland. [Doctoral Dissertation]. University of Edinburgh; 2014. Available from: http://hdl.handle.net/1842/25785
University of Helsinki
9.
Kiiski, Laura.
Huumausaineiden katuvalvonta poliisin toimivallan näkökulmasta.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/225062
► Tutkielman tavoitteena on selvittää poliisin toimivallan määräytymistä ja rajoja yleisellä paikalla suoritettavan huumausaineiden katuvalvonnan yhteydessä. Huumausainevalvonnan toteuttamiseen liittyy käytännössä lähes poikkeuksetta huumausaineiden etsintään koulutetun koiran…
(more)
▼ Tutkielman tavoitteena on selvittää poliisin toimivallan määräytymistä ja rajoja yleisellä paikalla suoritettavan huumausaineiden katuvalvonnan yhteydessä. Huumausainevalvonnan toteuttamiseen liittyy käytännössä lähes poikkeuksetta huumausaineiden etsintään koulutetun koiran käyttäminen apuna, joten tutkielmassa keskitytään suurelta osin koiran käyttämisen näkökulmaan. Huumausaineiden katuvalvonnalle ei ole selkeää perustaa poliisia koskevassa lainsäädännössä, joten aihetta lähestytään muun muassa yleisten toimivaltaa koskevien määritelmien valossa, ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännön kautta ja etsimällä muualta lainsäädännöstä vertailukohteita. Koska perusoikeudet vaikuttavat viranomaisten toimivallan määräytymiseen ja valvonnan kannalta suurin merkitys on yksityisyyden suojalla, hahmotellaan tutkielmassa myös aiheen kannalta relevanttia yksityisyyden suojan sisältöä.
Aikaisemmin poliisilla on ollut laaja ja jopa pääosin tavanomaiseen oikeuteen perustuva niin kutsuttu yleistoimivalta. Nykyään on kuitenkin selvää, että oikeus julkisen vallan käyttöön voi perustua vain nimenomaisiin laintasoisiin toimivaltasäännöksiin. Julkisen vallankäytön käsitteen ytimenä taas on yksityisen oikeusasemaan puuttuminen. Mikä tahansa viranomaisen menettely ei siis ole julkisen vallan käyttöä ja edellytä toimivaltasäännöstä. Edellyttääkseen nimenomaista laintasoista toimivaltanormia, poliisin toiminnan täytyy ylittää se, mikä on yhteiskunnassa sallittua jokaiselle. Yksityisyyden suojaan kohdistuvan puuttumisen merkitystä arvioitaessa on otettava huomioon yksityiselämän suojaa koskeva perusteltu odotus, puuttumisella mahdollisesti saatavien tietojen luonne ja puuttumisen ajallinen kesto.
Ylimmät laillisuusvalvojat ovat antaneet johtopäätöksiltään vastakkaisia ja ainakin osittain ristiriitaisia ratkaisuja koskien huumausaineiden etsintään koulutettujen koirien käyttämistä poliisin yleisellä paikalla suorittamassa huumausainevalvonnassa. Erimielisyydet ovat koskeneet jo toiminnan luonteen määrittämistä: toimintaan sallivasti suhtautuvissa ratkaisuissa on käytetty säännönmukaisesti käsitettä valvonta, kun taas kieltävästi suhtautuvissa ratkaisuissa toiminnan on katsottu olevan tarkastamista.
Käsitteenä valvonnalla voidaan poliisilakien esitöiden ja ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisujen perusteella katsoa tarkoitettavan ennalta määräämättömään henkilöjoukkoon hetkellisesti, avoimesti, lyhytaikaisesti ja satunnaisesti kohdistuvaa havaintojen tekemistä. Tällaisen menettelyn sallittavuudesta ei ole katsottu aiheelliseksi säätää erikseen laissa. Tarkkailulla puolestaan tarkoitetaan jo käsitteenä tiettyyn henkilöön salaa kohdistettavaa havaintojen tekemistä tiedonhankintatarkoituksessa. Tarkastamisella taas viitataan ainakin poliisin toimivaltuuksia koskevassa lainsäädännössä toimenpiteisiin, joiden yhteydessä on mahdollista puuttua kohteen fyysiseen koskemattomuuteen.
Tutkimuksen perusteella poliisilla olisi siis mahdollisuus ilman toimivaltasäännöstäkin suorittaa valvontaa, jolla ei puututa kohteiden koskemattomuuteen, joka…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Kiiski, L. (2017). Huumausaineiden katuvalvonta poliisin toimivallan näkökulmasta. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/225062
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Kiiski, Laura. “Huumausaineiden katuvalvonta poliisin toimivallan näkökulmasta.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/225062.
MLA Handbook (7th Edition):
Kiiski, Laura. “Huumausaineiden katuvalvonta poliisin toimivallan näkökulmasta.” 2017. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Kiiski L. Huumausaineiden katuvalvonta poliisin toimivallan näkökulmasta. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/225062.
Council of Science Editors:
Kiiski L. Huumausaineiden katuvalvonta poliisin toimivallan näkökulmasta. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/225062
University of Helsinki
10.
Heikkinen, Vesa.
Avoimuuden käsite julkisessa hallinnossa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/160506
► Avoimuus on noussut nykyipäivänä yhdeksi julkisen vallankäytön merkittävimmistä käsitteistä. 1990-luvulta lähtien se on esiintynyt tiiviisti kansainvälisten järjestöjen suosituksissa ja arvioissa, ja se luetaan laajalti yhdeksi…
(more)
▼ Avoimuus on noussut nykyipäivänä yhdeksi julkisen vallankäytön merkittävimmistä käsitteistä. 1990-luvulta lähtien se on esiintynyt tiiviisti kansainvälisten järjestöjen suosituksissa ja arvioissa, ja se luetaan laajalti yhdeksi hyvän hallinnon tärkeimmistä elementeistä. Sen merkitys poliittisessa retoriikassa ja päivittäisessä mediassa on niin ikään huomattava, ja näin se vaikuttaakin juurtuneen vahvaksi osaksi nykyistä kulttuuriamme.
Avoimuus (transparency) yhdessä sukulaiskäsitteidensä kuten tilivelvollisuuden (accountability) ja hyvän hallinnon (good governance) kanssa toistuukin ympäri maailmaa lainsäädäntöuudistusten perusteluissa, kansalaisjärjestöjen vaatimuksissa ja taloudellisen kilpailukyvyn analyyseissä. Avoimuuden vaihtelevat ilmenemismuodot, näiden väliset ristiriitaisuudet, samoin kuin avoimuuden tosiasialliset vaikutukset yhteiskunnassa tulevat kuitenkin vain harvoin tarkemmin huomioiduiksi. Näin avoimuus on päätynyt epämääräiseksi taikasanaksi, jonka itsestäänselvän positiivinen käyttötapa kätkee sisäänsä useita kysymyksiä.
Tässä tutkielmassa tarkoituksena on nostaa avoimuuden käsite kriittiseen tarkasteluun. Aloittaen avoimuuden ilmenemismuotojen erottelusta tutkielmassa käydään läpi aiheen kannalta olennainen lainsäädäntö niin kotimaassa kuin Euroopan unionissa. Tämän materiaalin valossa näyttää selvältä, että poikkeavista lähtökohdistaan huolimatta Suomi ja EU ovat yhtä lailla omaksuneet avoimuuden yhdeksi demokraattisen ja taloudellisen kehityksen olennaisista mittapuista. Siinä missä Suomi on voinut kokea avoimuuden luontevana tapana hyödyntää olemassaolevia vahvuuksiaan kansainvälisillä areenoilla, on EU korostanut avoimuuden merkitystä sen omien heikkouksien kuten byrokraattisen imagon ja heikon legitimiteetin korjaamisessa.
Suomessa vakiintuneesti noudatettu julkisuusperiaate ja siihen olennaisesti kuuluva asiakirjajulkisuus (access to documents) ovat saaneet perustelunsa viime kädessä viranomaistoiminnan demokraattisen valvonnan välineinä. Viime vuosien kansainvälisen kehityksen myötä julkisuusperiaate on kuitenkin siirtymässä suuntaan, jossa julkisen vallan oletetaan aktiivisin toimenpitein toteuttavan avoimuuden päämääriä. Nämä kytkeytyvät usein demokratian ja laillisuuden sijasta kansainvälisen rahaliikenteen sujuvuuteen ja markkinataloudellisiin näkökohtiin. Samalla pääsy julkiseen tietoon on alettu nähdä viime kädessä sen taloudellisen hyödynnettävyyden kautta. Näin avoimuus on omaksunut muotoja, jotka eivät perustelujensa, sisältönsä tai tavoitteidensa puolesta enää vastaa perinteistä käsitystä julkisuusperiaatteesta.
Usko avoimuuden vaikutukseen yleisön luottamuksen ja legitimiteetin kohentamisessa on ollut lähtökohtana useille Euroopan unionissa toteutetuille uudistuksille 1990-luvulta alkaen. Uudistuksista huolimatta luottamus unionin instituutioihin ei näytä parantuneen. Eurooppalaisen politiikan rakenteellisten ongelmien ohella näyttääkin siltä, että unionin pyrkimykset ovat perustuneet yksinkertaistetulle ja virheelliselle näkemykselle julkisuuden ja avoimuuden…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Heikkinen, V. (2016). Avoimuuden käsite julkisessa hallinnossa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/160506
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Heikkinen, Vesa. “Avoimuuden käsite julkisessa hallinnossa.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/160506.
MLA Handbook (7th Edition):
Heikkinen, Vesa. “Avoimuuden käsite julkisessa hallinnossa.” 2016. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Heikkinen V. Avoimuuden käsite julkisessa hallinnossa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/160506.
Council of Science Editors:
Heikkinen V. Avoimuuden käsite julkisessa hallinnossa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/160506
University of Helsinki
11.
Nurmi, Mia.
Lainvalvoja laillisuusvalvojana – poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan keskeiset keinot.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/164892
► Poliisin laillisuusvalvonta voidaan käsittää oikeudellisin kriteerein tapahtuvaksi laadunvalvonnaksi, jonka tarkoitus on valvoa voimassa olevan oikeusjärjestyksen, määräysten, ohjeiden ja hyvän hallintotavan noudattamista poliisin toiminnassa ja päätöksenteossa.…
(more)
▼ Poliisin laillisuusvalvonta voidaan käsittää oikeudellisin kriteerein tapahtuvaksi laadunvalvonnaksi, jonka tarkoitus on valvoa voimassa olevan oikeusjärjestyksen, määräysten, ohjeiden ja hyvän hallintotavan noudattamista poliisin toiminnassa ja päätöksenteossa. Poliisiin kohdistuva laillisuusvalvonta jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen laillisuusvalvontaan. Sisäinen laillisuusvalvonta on poliisiorganisaation sisällä tapahtuvaa valvontaa, jolloin poliisi valvoo itse omien toimintojensa laillisuutta. Ulkoista poliisin kohdistuvaa valvontaa taas harjoittavat muun muassa ylimmät laillisuusvalvojat sekä tietosuojavaltuutettu. Poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan keskeiset keinot ovat hallintokanteluiden tutkiminen, laillisuusvalvontatarkastukset sekä henkilötietojen käsittelyn valvonta. Kyseiset keinot muodostavat tässä tutkielmassa tarkasteltavan kokonaisuuden.
Tutkielmassa selvitetään, miten sisäisen laillisuusvalvonnan keskeiset keinot turvaavat lain, määräysten, ohjeiden ja hyvän hallinnon toteutumista poliisin toiminnassa. Tähän liittyy kysymys siitä, millaisia toimenpiteitä valvonnan kohteeseen voidaan valvonnan seurauksena kohdistaa. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan, voidaanko poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan keskeisiä keinoja pitää tehokkaina ja toimivina. Tämän tueksi tutkielmassa selvitetään, millaisia haasteita valvontaan voi liittyä. Tutkielmassa on käytetty pääasiallisesti oikeusdogmaattista tutkimusmetodia. Tämä näkyy myös työssä käytetystä lähdeaineistosta, joka muodostuu olennaisilta osin tavanomaisista lainopillisista lähteistä. Tutkielmassa on lisäksi hyödynnetty empiiristä tutkimusmenetelmää eri poliisiyksiköihin kohdistettujen asiantuntijahaastattelujen muodossa. Koska poliisin sisäisestä laillisuusvalvonnasta on vain vähän laintasoista sääntelyä, poliisin hallinnonalan toimialakohtaiset määräykset ja ohjeet ovat olleet tutkielmassa tärkeinä lähdemateriaaleina.
Aihe on ajankohtainen, sillä poliisiin kohdistuva valvonta on viime vuosina herättänyt runsaasti julkista keskustelua poliisimiehiin kohdistuneiden vakavien rikosepäilyjen vuoksi. Ajankohtaisuutta lisää myös Euroopan unionin tietosuojauudistus, joka vaikuttaa lainvalvontaviranomaisten henkilötietojen käsittelyyn ja valvontaan kaikissa unionin jäsenvaltioissa. Samanaikaisesti poliisille on esitetty jälleen uusia toimivaltuuksia, joten lainvalvojiin kohdistuvan valvonnan tarve näyttää vain kasvavan. Tästä huolimatta poliisin laillisuusvalvontaa tai ylipäätään poliisin toimintaa on tutkittu kotimaisessa oikeustieteessä hyvin vähän. Sen sijaan muilla tieteenaloilla tutkimusta on tehty runsaasti. Poliisin sisäisestä laillisuusvalvonnasta on kuitenkin sisäministeriön toimesta tehty melko laajoja selvityksiä, mikä osoittaa aiheen suurta merkitystä valtion sisäiselle turvallisuudelle.
Valvonnan seuraus on vastuu. Tämä näkyy myös poliisin sisäisessä laillisuusvalvonnassa, jossa havaituista virheistä ja laittomuuksista seuraa joko ohjaavia tai rankaisevia toimenpiteitä. Rangaistusluonteisten toimenpiteiden toteuttamiseksi valvonta-asia tulee siirtää…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Nurmi, M. (2016). Lainvalvoja laillisuusvalvojana – poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan keskeiset keinot. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/164892
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Nurmi, Mia. “Lainvalvoja laillisuusvalvojana – poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan keskeiset keinot.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/164892.
MLA Handbook (7th Edition):
Nurmi, Mia. “Lainvalvoja laillisuusvalvojana – poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan keskeiset keinot.” 2016. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Nurmi M. Lainvalvoja laillisuusvalvojana – poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan keskeiset keinot. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/164892.
Council of Science Editors:
Nurmi M. Lainvalvoja laillisuusvalvojana – poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan keskeiset keinot. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/164892
University of Helsinki
12.
Viitasalo, Kaisu.
Yhteiskuntavastuun sääntely ja vastuullisuusvalvonta − julkisen vallan rooli yhteiskuntavastuun edistämisessä modernin hallinnon aikakaudella.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/164923
► Yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan organisaatioiden taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun muodostamaa kokonaisuutta. Yhteiskuntavastuuta koskeva julkinen keskustelu on 2010-luvulla liittynyt muun muassa yritysten ympäristövas-tuuongelmiin ja hankintaketjujen sosiaalisen vastuun kysymyksiin.…
(more)
▼ Yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan organisaatioiden taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun muodostamaa kokonaisuutta. Yhteiskuntavastuuta koskeva julkinen keskustelu on 2010-luvulla liittynyt muun muassa yritysten ympäristövas-tuuongelmiin ja hankintaketjujen sosiaalisen vastuun kysymyksiin. Viimeaikainen keskustelu on käsitellyt niin yksityisten yritysten, valtio-omisteisten yhtiöiden kuin julkisen hallinnon taloudellisen vastuun kysymyksiä. Alkuperäisten ympäristö- ja ihmisoikeusvastuukysymysten rinnalle ovat nousseet erilaiset muut modernin yhteiskunnan vastuullisuustekijät. Taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta edistävistä toimenpiteistä saatuja myönteisiä tuloksia on myös pyritty hyödyntämään laajalti yhteiskunnassa. Yhteiskuntavastuun sääntelytarve on tunnustettu, mutta näkemykset sääntelyn vaihtoehdoista eroavat.
Tutkielmassa tarkastellaan, miten julkinen valta, yhteiskuntavastuun sääntely ja sen valvonta kiinnittyvät toisiinsa modernin hallinnon aikakaudella, jota luonnehtivat muun muassa julkisen ja yksityisen erojen suhteellistuminen, hallinto-tehtävien yksityistäminen ja julkinen liiketoiminta, oikeudellisen sääntelyn merkityksen lisääntyminen Euroopan unionin lainsäädännön myötä ja sen vastavoimana sääntelyn purkuvaatimukset. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mikä on julkisen vallan rooli yhteiskuntavastuun edistämisessä sekä miten yhteiskuntavastuuta säännellään ja sen toteutumista valvotaan. Yhteiskuntavastuuta tarkastellaan yleisellä ja kokonaisvaltaisella tasolla. Neljän erilaisen yhteiskuntavastuun sääntelyinstrumentin tarkemman analyysin avulla pyritään konkretisoimaan yhteiskuntavastuun oikeudellista ulottuvuutta sekä sen sääntelyyn ja valvontaan liittyviä kysymyksiä.
Julkinen valta on pitkään korostanut yritysten yhteiskuntavastuun vapaaehtoisuutta, ja pyrkinyt edistämään yritysten sitoutumista yhteiskuntavastuuseen yritysten yhteistyökumppanina, edellytysten luojana ja tukijana. Yhteiskuntavastuun on katsottu perustuvan Suomessa kattavalle ja korkeatasoiselle lainsäädännölle. Viimeaikainen Euroopan unionin lain-säädäntökehitys on kuitenkin lisäämässä yhteiskuntavastuun oikeussääntelyä myös Suomessa.
Yhteiskuntavastuu ei koske yksinomaan yrityksiä. Vastuullisuusodotukset ja -vaatimukset kohdistuvat laajalti yhteiskunnan eri toimijoihin, julkinen valta mukaan lukien. Yhteiskuntavastuuta koskevissa valtioneuvoston periaatepäätöksissä yhteiskuntavastuu on määritelty yritysten, julkisen hallinnon ja muiden yhteisöjen taloudelliseksi, sosiaaliseksi ja ympäristölliseksi vastuuksi. Julkinen valta on pyrkinyt vahvistamaan oman toimintansa vastuullisuutta muun muassa sosiaalisesti vastuullisilla julkisilla hankinnoilla sekä edellyttämällä valtio-omisteisten yhtiöiden raportoivan yhteiskuntavastuustaan.
Tutkielmassa tehty tarkastelu osoittaa, että yhteiskuntavastuun luonnehdinta vapaaehtoisena yksityisenä itsesääntelynä tai pehmeänä viranomaissääntelynä ei huomioi riittävästi eri sääntelyinstrumenttien eriasteisia liityntöjä velvoittavaan julkiseen oikeussääntelyyn.…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Viitasalo, K. (2016). Yhteiskuntavastuun sääntely ja vastuullisuusvalvonta − julkisen vallan rooli yhteiskuntavastuun edistämisessä modernin hallinnon aikakaudella. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/164923
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Viitasalo, Kaisu. “Yhteiskuntavastuun sääntely ja vastuullisuusvalvonta − julkisen vallan rooli yhteiskuntavastuun edistämisessä modernin hallinnon aikakaudella.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/164923.
MLA Handbook (7th Edition):
Viitasalo, Kaisu. “Yhteiskuntavastuun sääntely ja vastuullisuusvalvonta − julkisen vallan rooli yhteiskuntavastuun edistämisessä modernin hallinnon aikakaudella.” 2016. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Viitasalo K. Yhteiskuntavastuun sääntely ja vastuullisuusvalvonta − julkisen vallan rooli yhteiskuntavastuun edistämisessä modernin hallinnon aikakaudella. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/164923.
Council of Science Editors:
Viitasalo K. Yhteiskuntavastuun sääntely ja vastuullisuusvalvonta − julkisen vallan rooli yhteiskuntavastuun edistämisessä modernin hallinnon aikakaudella. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/164923
University of Helsinki
13.
Akonniemi, Minna.
Hankintojen kilpailuttaminen erityisesti julkisissa rakennus- ja käyttöoikeusurakoissa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/164926
► Hankintalainsäädännön tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten…
(more)
▼ Hankintalainsäädännön tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa (hankintalain 1 §). Hankintalainsäädännöllä on näin ollen kaksi päätavoitetta: julkisten varojen tarkoituksenmukaisen käytön turvaaminen ja yhteisön sisämarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteeseen pyritään asettamalla kriteerit täyttäville hankintayksiköille velvollisuus kilpailuttaa hankinnat hankintalainsäädännön vaatimusten mukaisesti.
Tutkielmassa pyritään hahmottamaan rajanvetoa julkisena hankintana kilpailutettavien rakennus- ja käyttöoikeusurakoiden ja muiden järjestelyjen, kuten vuokrauksen, välillä. Julkisyhteisön omistaman omaisuuden vuokraaminen ja myyminen eivät lähtökohtaisesti kuulu hankintalainsäädännön soveltamisalaan. Vuokrauksen sisältävän rakennusurakan ja kiinteän omaisuuden vuokrauksen välinen rajanveto osoittautuu kuitenkin usein ongelmalliseksi. Useimmiten kysymys nousee esiin silloin, kun hankintayksikkö on hankkimassa uusia toimitiloja. Toimitilojen hankkiminen ja niiden vuokrauksen kilpailuttamisvelvollisuus riippuu usein siitä, millä tavoin ja milloin tilat otetaan käyttöön. Mikäli kyseessä on toimistokäytössä oleva rakennus, jossa suoritetaan vain tavanomainen saneeraus, eikä vuokrasopimus ole normaalia alan käytäntöä pidempi, on kyseessä tavanomainen vuokrasopimus eikä hankinta. Mikäli taas vuokra-aika on tavanomaista pidempi ja kokonaan uusi tai saneerattu kiinteistö muokataan vuokralaisen yksilöllisiin tarpeisiin, kyseessä on hankintalain tarkoittamalla tavalla hankinta. Oikeuskäytännön ja -kirjallisuuden perusteella voidaan katsoa, että järjestelyn kuuluminen hankintalainsäädännön piiriin ratkeaa ensisijaisesti hankinnan tosiasiallisen objektiivisen luonteen mukaan. Merkitystä ei ole sillä seikalla, mihin juridiseen muotoon tarjouspyyntö on puettu. Lisäksi rakennusurakan ja vuokrauksen välisessä rajanvedossa arvioidaan sitä, pyydetäänkö tarjous pysyvistä vuokratiloista, rakennetaanko tilat hankintayksikön hallitsemalle maalle vai muualle ja siirtyykö vuokratilojen omistusoikeus hankintayksikölle vai ei.
Tavaranhankintasopimusten ja rakennusurakan välisestä rajanvedosta voidaan tiivistetysti todeta lähtökohdan olevan seuraava: Jos tavaranhankinnan ja asennus-, käyttöönotto-opastuksen tai muun rakentamiseksi luonnehdittavien toimintojen arvot on mahdollista eritellä, katsotaan hankinta joko tavaranhankinnaksi tai rakennusurakaksi riippuen siitä, kumman taloudellinen arvo on suurempi. Näin ollen kysymys siitä, sovelletaanko tavaranhankintaa vai rakennusurakkaa koskevia säännöksiä, ratkeaa lähtökohtaisesti taloudellisen arvon suuruuden perusteella
Hankintojen kilpailuttamisvelvoitteella turvataan osaltaan hankintalain taustalla olevien tavoitteiden ja periaatteiden toteutumista ja se on poikkeus kilpailuttamisvelvollisuuden pääsäännöstä. Tutkielmassa käsitellään laajemmin lähinnä rakennus- ja…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Akonniemi, M. (2016). Hankintojen kilpailuttaminen erityisesti julkisissa rakennus- ja käyttöoikeusurakoissa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/164926
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Akonniemi, Minna. “Hankintojen kilpailuttaminen erityisesti julkisissa rakennus- ja käyttöoikeusurakoissa.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/164926.
MLA Handbook (7th Edition):
Akonniemi, Minna. “Hankintojen kilpailuttaminen erityisesti julkisissa rakennus- ja käyttöoikeusurakoissa.” 2016. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Akonniemi M. Hankintojen kilpailuttaminen erityisesti julkisissa rakennus- ja käyttöoikeusurakoissa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/164926.
Council of Science Editors:
Akonniemi M. Hankintojen kilpailuttaminen erityisesti julkisissa rakennus- ja käyttöoikeusurakoissa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/164926
University of Helsinki
14.
Ingman, Rasmus.
Liikesalaisuudet ja asianosaisen tiedonsaantioikeus julkisissa hankinnoissa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/167109
► Tutkielmassa tarkastellaan julkisuuslain (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999) mukaista yksityisen liike- ja ammattisalaisuuden suojaa sekä julkisuuslaissa säädettyä tarjouskilpailun asianosaisen tiedonsaantioikeutta. Liikesalaisuuksien suojan osalta tarkastellaan etenkin…
(more)
▼ Tutkielmassa tarkastellaan julkisuuslain (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999) mukaista yksityisen liike- ja ammattisalaisuuden suojaa sekä julkisuuslaissa säädettyä tarjouskilpailun asianosaisen tiedonsaantioikeutta. Liikesalaisuuksien suojan osalta tarkastellaan etenkin liike- ja ammattisalaisuuden käsitteen määrittelyä. Määrittelyn tarkastelu ulottuu julkisuuslain lisäksi muussa lainsäädännössä säädettyyn liikesalaisuuksien suojaan. Julkiset hankinnat toimivat tutkielmassa liikesalaisuuksien suojan tarkastelun viitekehyksenä. Hankintajuridiset kysymykset on rajattu tarjouskilpailun asianosaisen tiedonsaantioikeutta lukuun ottamatta tutkimuksen ulkopuolelle. EU-oikeuden vaikutukset kansalliseen sääntelyyn ovat osa tutkielmaa, jonka lisäksi käsitellään Ruotsissa säädettyä liikesalaisuuksien suojaa koskevaa lakia. Tutkielmassa tarkastellaan myös liikesalaisuuksien paljastamiseen liittyviä julkisyhteisön korvausvastuuta koskevia vahingonkorvausoikeudellisia kysymyksiä.
Tutkielmassa lähtökohdaksi otetaan julkisia hankintoja tekevän hankintayksikön näkökulma. Tarkoituksena on selvittää hankintayksikön asema silloin, kun se käsittelee tarjoajan liikesalaisuuksia tai saa tarjouskilpailun asianosaiselta tietopyynnön toisen tarjoajan liikesalaisuuksia koskien. Tutkielmassa otetaan huomioon sekä liikesalaisuuksien suojan taustalla vaikuttavat yksityiset intressit että asianosaisen tiedonsaantioikeutta koskevat oikeussuojatarpeet ja hallinto-oikeudelliset periaatteet. Keskeisimpänä tavoitteena on voimassaolevan sääntelyn tulkinta ja systematisointi.
Tutkielman valmistumisaikataulu on osunut yhteen hankintalainsäädännön kokonaisuudistuksen kanssa siten, että uutta lakia koskeva hallituksen esitys (HE 108/2016 vp) on julkaistu vähän ennen tutkimuksen valmistumista. Uudessa hallituksen esityksessä on kaavailtu muutosta myös tätä tutkimusta koskevaan julkisuuslain sääntelyyn. De lege ferenda -suositusten sijasta tässä tutkimuksessa arvioidaan kaavailtua muutosta nykyisen lainsäädännön toimivuuteen nähden. Tutkimuksessa on tämän lisäksi huomioitu vastaavasti hieman ennen tutkielman valmistumista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon (liikesalaisuuksien) suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja ilmaisemiselta (2016/943/EU).
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Ingman, R. (2016). Liikesalaisuudet ja asianosaisen tiedonsaantioikeus julkisissa hankinnoissa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/167109
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Ingman, Rasmus. “Liikesalaisuudet ja asianosaisen tiedonsaantioikeus julkisissa hankinnoissa.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/167109.
MLA Handbook (7th Edition):
Ingman, Rasmus. “Liikesalaisuudet ja asianosaisen tiedonsaantioikeus julkisissa hankinnoissa.” 2016. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Ingman R. Liikesalaisuudet ja asianosaisen tiedonsaantioikeus julkisissa hankinnoissa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/167109.
Council of Science Editors:
Ingman R. Liikesalaisuudet ja asianosaisen tiedonsaantioikeus julkisissa hankinnoissa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/167109
University of Helsinki
15.
Eklund, Mira.
Besvärsförbudet i 44 § i konkurrenslagen – en kränkning av de grundläggande och mänskliga rättigheterna? En kritisk granskning av förbudet att besvära sig över Konkurrens- och konsumentverkets inspektionsbeslut i ljuset av europadomstolarnas rättspraxis samt de nationella domstolarnas handlingsutrymme enligt den gällande lagstiftningen.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/161193
► I syfte att utreda misstänkta konkurrensbegränsningar får konkurrensmyndigheterna göra inspektioner bl.a. i näringsidkares företagslokaler. Enligt 44 § i konkurrenslagen får ett beslut om förrättande om…
(more)
▼ I syfte att utreda misstänkta konkurrensbegränsningar får konkurrensmyndigheterna göra inspektioner bl.a. i näringsidkares företagslokaler. Enligt 44 § i konkurrenslagen får ett beslut om förrättande om en sådan här inspektion inte överklagas. I avhandlingen granskas detta besvärsförbuds förenlighet med europarätten samt de nationella domstolarnas handlingsutrymme enligt den gällande lagstiftningen. Avhandlingen har två huvudsakliga frågeställningar: För det första granskas besvärsförbudet i 44 § i konkurrenslagen i ljuset av europadomstolarnas praxis. Den konkreta frågeställningen lyder: Är besvärsförbudet i 44 § i konkurrenslagen förenligt med europarätten? För det andra granskas de nationella domstolarnas handlingsutrymme enligt den gällande nationella lagstiftningen. Frågan jag söker svar på är följande: Hur kan en nationell domstol eliminera den eventuella normkonflikten mellan besvärsförbudet och europarätten ifall en näringsidkare, besvärsförbudet till trots, skulle överklaga inspektionsbeslutet? Tre olika alternativ granskas, nämligen domstolens möjlighet att göra en människorättsvänlig tolkning av besvärsförbudet, att lämna besvärsförbudet utan tillämpning på basis av grundlagens företräde samt att lämna besvärsförbudet utan tillämpning på basis av EU-rättens företräde. Ifall besväret inte tas till prövning kan Finland göra sig skyldig till en kränkning av människorättskonventionen och EU-rätten.
Metoden i avhandlingen är rättsdogmatisk och det huvudsakliga forskningsmaterialet består av rättspraxis från den Europeiska människorättsdomstolen och EU-domstolen, nationella förarbeten samt såväl nationell som utländsk rättslitteratur.
På basis av forskningsresultaten i avhandlingen rekommenderar skribenten att besvärsförbudet i 44 § i konkurrenslagen upphävs. Ifall man anser att besvärsförbudet förbjuder överklagande både enskilt och i samband med behandlingen av huvudsaken, vilket dess formulering tyder på, verkar det klart att besvärsförbudet är oförenligt med europarätten. Även om överklagande i samband med huvudsaken vore möjligt är besvärsförbudet problematiskt på flera olika sätt, bl.a. eftersom tillgången till rättsmedlet är osäkert och oberoende fördröjt med åtskilliga år.
Även granskningen av domstolarnas handlingsalternativ för att eliminera normkonflikten mellan besvärsförbudet och europarätten talar för att besvärsförbudet borde upphävas. Det verkar inte möjligt att göra en människorättstolkning av besvärsförbudet pga. dess entydiga formulering och tillämpning av GL 106 § kräver att det finns en uppenbar konflikt mellan tillämpningen av en lagbestämmelse och grundlagen. Således borde en nationell domstol dels harmonisera tolkningen av grundlagsbestämmelserna med människorättskonventionen och även bedöma om det s.k. uppenbarhetskriteriet uppfylls. Detta kan vara mer problematiskt än man först anar. EU-rätten däremot kräver företräde förutsatt att det handlar om en situation då EU-rätten blir tillämplig.
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Eklund, M. (2016). Besvärsförbudet i 44 § i konkurrenslagen – en kränkning av de grundläggande och mänskliga rättigheterna? En kritisk granskning av förbudet att besvära sig över Konkurrens- och konsumentverkets inspektionsbeslut i ljuset av europadomstolarnas rättspraxis samt de nationella domstolarnas handlingsutrymme enligt den gällande lagstiftningen. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/161193
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Eklund, Mira. “Besvärsförbudet i 44 § i konkurrenslagen – en kränkning av de grundläggande och mänskliga rättigheterna? En kritisk granskning av förbudet att besvära sig över Konkurrens- och konsumentverkets inspektionsbeslut i ljuset av europadomstolarnas rättspraxis samt de nationella domstolarnas handlingsutrymme enligt den gällande lagstiftningen.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/161193.
MLA Handbook (7th Edition):
Eklund, Mira. “Besvärsförbudet i 44 § i konkurrenslagen – en kränkning av de grundläggande och mänskliga rättigheterna? En kritisk granskning av förbudet att besvära sig över Konkurrens- och konsumentverkets inspektionsbeslut i ljuset av europadomstolarnas rättspraxis samt de nationella domstolarnas handlingsutrymme enligt den gällande lagstiftningen.” 2016. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Eklund M. Besvärsförbudet i 44 § i konkurrenslagen – en kränkning av de grundläggande och mänskliga rättigheterna? En kritisk granskning av förbudet att besvära sig över Konkurrens- och konsumentverkets inspektionsbeslut i ljuset av europadomstolarnas rättspraxis samt de nationella domstolarnas handlingsutrymme enligt den gällande lagstiftningen. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/161193.
Council of Science Editors:
Eklund M. Besvärsförbudet i 44 § i konkurrenslagen – en kränkning av de grundläggande och mänskliga rättigheterna? En kritisk granskning av förbudet att besvära sig över Konkurrens- och konsumentverkets inspektionsbeslut i ljuset av europadomstolarnas rättspraxis samt de nationella domstolarnas handlingsutrymme enligt den gällande lagstiftningen. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/161193
University of Helsinki
16.
Pihlamaa, Laura.
Ulkomaalaislain toimeentuloedellytys perheenyhdistämisessä – erityisesti lapsen edun kannalta arvioituna.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/173563
► Valtion suvereniteetin mukaan valtiolla on lähtökohtaisesti oikeus päättää siitä, kuka saa tulla sen alueelle ja oleskella siellä. Valtion perusteena ulkomaalaisen maahantulon estämiselle voi olla esimerkiksi…
(more)
▼ Valtion suvereniteetin mukaan valtiolla on lähtökohtaisesti oikeus päättää siitä, kuka saa tulla sen alueelle ja oleskella siellä. Valtion perusteena ulkomaalaisen maahantulon estämiselle voi olla esimerkiksi yleinen turvallisuus ja järjestys tai taloudelliset syyt. Taloudellisten syiden taustalla toimii etenkin ulkomaalaislaissa asetettu toimeentuloedellytys. Valtion suvereniteetti maahantulon estämisessä ei ole kuitenkaan ehdoton. Sitä rajoittavat erityisesti useat kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä EU-oikeus. Valtiolla voi siten olla velvollisuus jättää tavallisesti vaatimansa toimeentuloedellytys soveltamatta, jos se olisi ulkomaalaisen perhe-elämän suojan tai lapsen edun vastaista.
Tutkielmassa arvioidaan ulkomaalaislain toimeentuloedellytyksen suhdetta lapsen etuun ja oikeuksiin perheenyhdistämisen tilanteissa. Tutkielmassa arvioidaan tilannetta erityisesti heinäkuussa 2016 voimaan tulleen ulkomaalaislain muutoksen osalta, jolloin toimeentuloedellytys laajennettiin koskemaan tietyin poikkeuksin myös kansainvälistä ja tilapäistä suojelua saavien perheenyhdistämistä. Lakimuutos perustuu Euroopan neuvoston perheenyhdistämisdirektiiviin 2003/86/EY. Suomi on implementoinut direktiivin jo vuonna 2006, mutta tällöin ei vielä otettu käyttöön direktiivin sallimia, nyt käyttöönotettuja perheenyhdistämisen tiukennuksia.
Tutkielman metodi on lainoppi ja sen tehtävänä on siten tehdä tulkintakannanottoja voimassa olevan oikeuden sisällöstä. Tutkielmassa on hyödynnetty myös oikeusvertailun metodia, kun Suomen oikeustilaa on verrattu Ruotsiin ja Norjaan. Tutkielman lähteinä on käytetty perinteisiä sekä kotimaisia että kansainvälisiä lainopin lähteitä, eli oikeuskirjallisuutta, oikeuskäytäntöä ja lainvalmisteluaineistoa. Tutkielman ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä on tarkasteltu sitä, millaiset kriteerit Suomen lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä asetetaan, jotta toimeentuloedellytyksestä voidaan poiketa lapsen edun perusteella. Toisena kysymyksenä on tarkasteltu sitä, missä määrin Suomen oikeustila viimeisimmän lakimuutoksen jälkeen vastaa sen kansainvälisiä velvoitteita. Tässä tarkastelussa on huomioitu Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista eli lapsen oikeuksien sopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus sekä Euroopan unionin oikeus. Tarkastelun keskiössä on pidetty lapsen etua ja oikeuksia.
Lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi tutkielman tarkasteluun on valittu EIS, sillä perhe-elämän suojaa koskeva EIS 8 artikla on merkittävä lasten oikeus perheenyhdistämisasioissa. EIT on lisäksi antanut perheenyhdistämistä ja toimeentuloedellytystä koskevia ratkaisuja sekä tehnyt myös suoria viittauksia lapsen oikeuksien sopimukseen ja sen tulkintakäytäntöön. EIT on siten enenevässä määrin antanut lapsen oikeuksien sopimukselle merkitystä EIS 8 artiklan arvioinnissa. Viimeisimmän lakimuutoksen EU-perusteisuuden vuoksi Suomen oikeustilaa on arvioitu myös direktiivin lapsen edun kannalta merkityksellisen tulkinnan valossa.
Tutkielman ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta havaittiin, että kynnys…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Pihlamaa, L. (2016). Ulkomaalaislain toimeentuloedellytys perheenyhdistämisessä – erityisesti lapsen edun kannalta arvioituna. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/173563
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Pihlamaa, Laura. “Ulkomaalaislain toimeentuloedellytys perheenyhdistämisessä – erityisesti lapsen edun kannalta arvioituna.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/173563.
MLA Handbook (7th Edition):
Pihlamaa, Laura. “Ulkomaalaislain toimeentuloedellytys perheenyhdistämisessä – erityisesti lapsen edun kannalta arvioituna.” 2016. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Pihlamaa L. Ulkomaalaislain toimeentuloedellytys perheenyhdistämisessä – erityisesti lapsen edun kannalta arvioituna. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/173563.
Council of Science Editors:
Pihlamaa L. Ulkomaalaislain toimeentuloedellytys perheenyhdistämisessä – erityisesti lapsen edun kannalta arvioituna. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/173563
University of Helsinki
17.
Rantala, Sanna.
Valtion virkamieslain valituskielto ja sen kumoamisen vaikutukset.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/164859
► Valtion virkamieslakiin sisältyi ennen vuoden 2013 lakimuutosta yleinen valituskielto, joka merkitsi sitä, että virkamies sai hakea muutosta ainoastaan laissa erikseen lueteltuihin päätöksiin. Laissa noudatettiin enumeraatio-…
(more)
▼ Valtion virkamieslakiin sisältyi ennen vuoden 2013 lakimuutosta yleinen valituskielto, joka merkitsi sitä, että virkamies sai hakea muutosta ainoastaan laissa erikseen lueteltuihin päätöksiin. Laissa noudatettiin enumeraatio- eli luetteloperiaatetta, joka oli poikkeus pääsääntöiseen oikeuteen hakea muutosta hallintopäätökseen. Muutosta haettiin tekemällä oikaisuvaatimus virkamieslautakunnalle. Asioiden käsitteleminen virkamieslautakunnassa tapahtui hallintomenettelyssä, koska virkamieslautakunta ei ollut tuomioistuin. Virkamieslautakunnan antamasta päätöksestä sai valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Virkamieslain valituskielto kumottiin 1.4.2013 voimaan astuneella lakimuutoksella ja samalla muutoksenhaku siirtyi virkamieslautakunnasta hallinto-oikeuksiin. Lakimuutosta alettiin valmistella, kun korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan KHO 2008:25 virkamieslain valituskiellon olevan perustuslain 21 §:n vastainen. Valituskielto johti siihen, ettei virkamies voinut saattaa kaikkia hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeneita päätöksiä tuomioistuimen käsiteltäväksi. Valituskiellon alaan jäi merkittäviäkin päätöksiä, kuten päätös virkamiehen siirtämisestä. Lakimuutoksen jälkeen pääsääntönä on virkamiehen oikeus valittaa häntä koskevasta päätöksestä. Virkamieslakiin sisällytettiin kuitenkin edelleen lista tietyistä valituskiellon alaisista päätöksistä, kuten nimityspäätöksistä.
Tutkielmassani on kolme varsinaista tutkimuskysymystä: 1) Miksi virkamieslain yleinen valituskielto kumottiin? 2) Millaisia vaikutuksia valituskiellon kumoamisella on ollut virkamiehen oikeusturvaan? ja 3) Miten valituskiellon kumoaminen on näkynyt hallinto-oikeuksissa? Haen vastauksia tutkimuskysymyksiini hyödyntäen oikeuskirjallisuutta, lainvalmisteluasiakirjoja ja ennen kaikkea oikeuskäytäntöä. Tutkimusaineiston yksi osa koostuu kaikista hallinto-oikeuksiin tulleista virkamiesoikeudellisista valituksista ja hallintoriidoista valituskiellon kumoamisesta vuoden 2015 loppuun asti. Aineisto kattaa yhteensä 99 hallinto-oikeuksien ratkaisua. Lakimiesliitto on kerännyt tapaukset hallinto-oikeuksista ja olen saanut lakimiesliiton kautta aineiston hyödynnettäväksi tutkielmaani varten.
Tutkin oikeustapauksia sekä määrällisesti että laadullisesti. Pääpaino on määrällisessä tutkimuksessa. Tutkin oikeustapauksista erityisesti viittä osa-aluetta: suullisen käsittelyn myöntämistä, oikeudenkäyntikulujen korvaamista, päätösten lopputuloksia, muutoksenhakua korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja käsittelyaikoja. Laadullinen tutkimukseni keskittyy erityisesti aiemmin valituskiellon alaan kuuluneista päätöksistä tehtyihin valituksiin.
Johtopäätöksenä tutkimuksessani totean, että virkamiehen oikeusturva on pääosin parantunut virkamieslakiin tehtyjen muutosten myötä. Valituskiellon kumoaminen on ollut selkeä parannus oikeusturvaan, kun valitusmahdollisuudet ovat laajentuneet. Sen sijaan muutoksenhaun siirtyminen hallinto-oikeuksiin ilmenee eroina hallinto-oikeuksien välillä, mistä muodostuu ongelmia virkamiesten yhdenvertaisuuden kannalta. Erityisesti…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Rantala, S. (2016). Valtion virkamieslain valituskielto ja sen kumoamisen vaikutukset. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/164859
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Rantala, Sanna. “Valtion virkamieslain valituskielto ja sen kumoamisen vaikutukset.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/164859.
MLA Handbook (7th Edition):
Rantala, Sanna. “Valtion virkamieslain valituskielto ja sen kumoamisen vaikutukset.” 2016. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Rantala S. Valtion virkamieslain valituskielto ja sen kumoamisen vaikutukset. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/164859.
Council of Science Editors:
Rantala S. Valtion virkamieslain valituskielto ja sen kumoamisen vaikutukset. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/164859
University of Helsinki
18.
Zheng, Jie Fen.
Ilmoitusvelvollisuus henkilötietojen tietoturvaloukkauksista EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen valossa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/231940
► Elämme informaatioyhteiskunnassa, jossa henkilötietoja kerätään ja välitetään huomattavasti suuremmassa mittakaavassa kuin aikaisemmin. Tämä aiheuttaa uusia haasteita henkilötietojen tietoturvaloukkausten ilmoitusvelvollisuuteen. Rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden tulisi toiminnassaan…
(more)
▼ Elämme informaatioyhteiskunnassa, jossa henkilötietoja kerätään ja välitetään huomattavasti suuremmassa mittakaavassa kuin aikaisemmin. Tämä aiheuttaa uusia haasteita henkilötietojen tietoturvaloukkausten ilmoitusvelvollisuuteen. Rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden tulisi toiminnassaan ottaa henkilötietojen tietoturvaloukkaukset vakavasti huomioon ja puuttua niihin tehokkaasti, sillä niistä voi aiheutua luonnollisille henkilöille monenlaista vahinkoa. Vahinko voi olla fyysistä, aineellista, aineetonta, taloudellista tai sosiaalista, esimerkkinä omien henkilötietojen valvomiskyvyn menettäminen, maineen vahingoittuminen ja identiteettivarkaus.
Tähän mennessä Suomen tietosuojalainsäädännössä ei ole yleislainsäädännön tasolla säännelty henkilötietojen tietoturvaloukkauksen ilmoitusvelvollisuudesta. Elämme tästä johtuen mielenkiintoista murrosaikaa, sillä EU:n yleistä tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa 25.5.2018 lähtien. Tämä tulee merkittävästi vaikuttamaan Suomen tietosuojalainsäädäntöön. Tietosuoja-asetuksen ansiosta henkilötietojen tietoturvaloukkauksen ilmoitusvelvollisuutta aletaan soveltaa kaikilla aloilla EU:ssa. Jokaisen rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän tulee noudattaa EU:n yleistä tietosuoja-asetusta, mikäli he käsittelevät EU:n kansalaisten henkilötietoja. Velvoitteiden täytäntöönpanoa on tehostettu merkittävillä hallinnollisilla sanktioilla, joten rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden asennoituminen henkilötietojen tietoturvaloukkauksia kohtaan tulee varmasti uudistumaan.
Tutkimuskohteena on EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 33 artikla ”Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen valvontaviranomaiselle” ja 34 artikla "Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen rekisteröidylle”. Tarkoituksenani on selvittää, millä edellytyksillä rekisterinpitäjän tulee ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta valvontaviranomaiselle ja rekisteröidylle, millä edellytyksillä rekisterinpitäjän ei tule ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta valvontaviranomaiselle ja rekisteröidylle sekä millä edellytyksillä henkilötietojen käsittelijän tulee ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta rekisterinpitäjälle. Edellä mainitun lisäksi selvitän, millä edellytyksillä valvontaviranomainen voi velvoittaa tai vapauttaa rekisterinpitäjän henkilötietojen tietoturvaloukkauksen ilmoitusvelvollisuudesta rekisteröityä kohtaan. Esimerkkitapauksien avulla pyrin konkretisoimaan ja selkeyttämään henkilötietojen tietoturvaloukkaustilanteita.
Tutkielman tavoitteena on antaa mahdollisimman perusteellinen kuvaus rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän henkilötietojen tietoturvaloukkausten ilmoitusvelvollisuuden sisällöstä sekä nostaa esille mahdollisia tulkinnallisia ongelmia, jotka liittyvät henkilötietojen tietoturvaloukkauksen ilmoitusvelvollisuuteen. Tietosuoja-asetuksen 33 ja 34 artikloiden lisäksi, tarkastelen Euroopan komission tietosuoja-asetusehdotuksen (COM (2012) 11 final) 31 ja 32 artikloita sekä eri EU:n toimielinten ja…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Zheng, J. F. (2017). Ilmoitusvelvollisuus henkilötietojen tietoturvaloukkauksista EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen valossa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/231940
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Zheng, Jie Fen. “Ilmoitusvelvollisuus henkilötietojen tietoturvaloukkauksista EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen valossa.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/231940.
MLA Handbook (7th Edition):
Zheng, Jie Fen. “Ilmoitusvelvollisuus henkilötietojen tietoturvaloukkauksista EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen valossa.” 2017. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Zheng JF. Ilmoitusvelvollisuus henkilötietojen tietoturvaloukkauksista EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen valossa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/231940.
Council of Science Editors:
Zheng JF. Ilmoitusvelvollisuus henkilötietojen tietoturvaloukkauksista EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen valossa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/231940
University of Helsinki
19.
Kilpeläinen, Kati.
Virkamiehen oikeudellinen asema yksilöperusteisessa irtisanomistilanteessa - Vertaileva tutkimus työsopimussuhteen irtisanomiseen henkilöstä johtuvalla perusteella.
Degree: Juridiska fakulteten, 2013, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/42101
► Virkamiesoikeuden alalla mielenkiinto kohdistuu usein joko virantäyttöön tai virkasuhteen päättymiseen. Yleisin tapa päättää virkasuhde on palvelussuhteen irtisanominen. Virkasuhteen ohella valtionhallinnossa käytetään palvelussuhdemuotona myös työsopimussuhdetta. Tästä…
(more)
▼ Virkamiesoikeuden alalla mielenkiinto kohdistuu usein joko virantäyttöön tai virkasuhteen päättymiseen. Yleisin tapa päättää
virkasuhde on palvelussuhteen irtisanominen. Virkasuhteen ohella valtionhallinnossa käytetään palvelussuhdemuotona myös
työsopimussuhdetta. Tästä huolimatta Suomen valtiosäännön lähtökohtana on edelleen, että valtion hallinto- ja lainkäyttötehtäviä
hoitavat erikseen perustettuihin virkoihin nimitettävät virkamiehet. Tämä virkamiesten erityisasema ilmenee siten, että
palvelussuhdelajeihin sovelletaan erillisiä säädöksiä. Virkasuhteen kehittämisen lähtökohdaksi on voimassa olevan valtion
virkamieslain valmistelussa asetettu kuitenkin työsopimuslaki. Muutosten lähtökohtana on ollut, että virkasuhteen
palvelussuhdeturvaa irtisanomistilanteissa koskevat säännökset on voitu säätää työsopimuslakia vastaavaksi. Siten kollektiivinen
palvelussuhdeturva on saatettu lailla vastaamaan työsopimuslain mukaista turvaa, ja virkamiehen irtisanominen yksilöperusteella
on muutettu vastaamaan työsopimuslain mukaista sääntelyä. Virkasuhteeseen kuuluvan palvelussuhdeturvan oikeudellisessa
määrittelyssä ei siten enää voimassa olevan lainsäädännön perusteella tehdä ratkaisevaa eroa työsopimussuhteeseen verrattuna.
Palvelussuhteiden välisiksi eroiksi on jätetty lähinnä ne seikat, joita valtion tehtävien hoitaminen tuloksellisesti,
tarkoituksenmukaisesti ja oikeusturvavaatimukset täyttäen edellyttää. Tästä huolimatta virkamiehen oikeudenmukainen asema
suhteessa työnantajaansa on pyritty yhä turvaamaan.
Tutkimuksen tavoitteena on arvioida virkamiehen oikeudellista asemaa yksilöperusteisessa irtisanomistilanteessa verraten tätä
vastaavankaltaiseen tilanteeseen työsopimussuhteessa. Keskeisen arviointiperustan irtisanomistilanteille muodostavat virkamiestä
sitovat velvollisuudet, sillä palvelussuhteessa on kyse samalla oikeussuhteesta. Virkamiehen velvollisuuksista tärkein on
virkatehtävien suoritusvelvollisuus, eli virantoimitusvelvollisuus. Tätä yleistä velvollisuutta täydentävät virkamiehelle asetetut
käyttäytymis- sekä kuuliaisuusvelvollisuus. Jotta virkamiehen oikeudellisen aseman muodostumiseen vaikuttavat elementit voidaan
tunnistaa, tutkimuksessa tarkastellaan edellä mainittujen velvollisuuksien soveltamista irtisanomistilanteissa. Edelleen
tutkimuksessa sovelletaan käytännöllisen lainopin metodia siltä osin, kun tarkoituksena on tulkita virkasuhteen irtisanomiselle
asetettua erityisen painavan syyn edellytystä. Koska virkasuhteeseen liittyvän irtisanomissuojan on tarkoitus olla yhteneväinen
työsopimussuhteeseen verrattuna, irtisanomissuojan merkitystä voidaan arvioida luontevimmin soveltamalla vertailevaa
tutkimusotetta. Lähtökohtaisesti tutkimuksessa hyödynnetäänkin metodisena lähestymistapana vertailua kahden erillisen
säännöskokonaisuuden välillä. Lisäksi tutkimuksen kannalta välttämätön, oikeuskäytäntöön perustuva aineisto, tekee työstä myös
oikeuspraktisen.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että irtisanomistilanteita arvioitaessa virkamiehelle asetetut velvollisuudet esiintyvät usein
yhdessä ja ovat…
Subjects/Keywords: Administrative law; Hallinto-oikeus; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Kilpeläinen, K. (2013). Virkamiehen oikeudellinen asema yksilöperusteisessa irtisanomistilanteessa - Vertaileva tutkimus työsopimussuhteen irtisanomiseen henkilöstä johtuvalla perusteella. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/42101
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Kilpeläinen, Kati. “Virkamiehen oikeudellinen asema yksilöperusteisessa irtisanomistilanteessa - Vertaileva tutkimus työsopimussuhteen irtisanomiseen henkilöstä johtuvalla perusteella.” 2013. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/42101.
MLA Handbook (7th Edition):
Kilpeläinen, Kati. “Virkamiehen oikeudellinen asema yksilöperusteisessa irtisanomistilanteessa - Vertaileva tutkimus työsopimussuhteen irtisanomiseen henkilöstä johtuvalla perusteella.” 2013. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Kilpeläinen K. Virkamiehen oikeudellinen asema yksilöperusteisessa irtisanomistilanteessa - Vertaileva tutkimus työsopimussuhteen irtisanomiseen henkilöstä johtuvalla perusteella. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2013. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/42101.
Council of Science Editors:
Kilpeläinen K. Virkamiehen oikeudellinen asema yksilöperusteisessa irtisanomistilanteessa - Vertaileva tutkimus työsopimussuhteen irtisanomiseen henkilöstä johtuvalla perusteella. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2013. Available from: http://hdl.handle.net/10138/42101
University of Helsinki
20.
Väänänen, Ranja.
Hallinto-oikeudellisen luottamuksensuojan toteutumisen edellytykset viranomaisen neuvontaa kohtaan oikeuskäytännön perusteella.
Degree: Juridiska fakulteten, 2014, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/42607
► Tutkielmassa tarkastellaan hallintolakiin (6.6.2003/434) kirjattua luottamuksensuojaperiaatetta ja sen suhdetta viranomaisen neuvontavelvollisuuteen ylimpien laillisuusvalvojien ja ylimpien tuomioistuimien ratkaisujen kautta. Luottamuksensuoja merkitsee yksilön suojaa julkista valtaa vastaan…
(more)
▼ Tutkielmassa tarkastellaan hallintolakiin (6.6.2003/434) kirjattua luottamuksensuojaperiaatetta ja sen suhdetta viranomaisen neuvontavelvollisuuteen ylimpien laillisuusvalvojien ja ylimpien tuomioistuimien ratkaisujen kautta. Luottamuksensuoja merkitsee yksilön suojaa julkista valtaa vastaan ja rajoittaa hallin-topäätösten muuttamista yksityiselle epäedulliseen suuntaan sekä edunsuovien päätösten taannehtivin vaikutuksin peruuttamista. Sen soveltamisessa on kyse siitä, millä edellytyksillä yksityinen voi luottaa julkista valtaa käyttäen tehdyn päätöksen pysyvyyteen ja minkälainen turva tällä on viranomaisten toi-minnan odottamattomia muutoksia vastaan. Luottamuksen suojaaminen edellyttää vilpitöntä mieltä ja selonottovelvollisuuden täyttämistä. Luottamuksensuojaperiaatteella on juuret eurooppalaisissa oikeus-järjestyksissä. Taustoituksena tutkielman aihepiirille perehdytään oikeusperiaatteiden syntymiseen ja luonteeseen oikeusnormeina, hallinto-oikeuden muihin oikeusperiaatteisiin sekä hallinto-oikeuden eu-rooppalaistumiskehitykseen.
Viranomaisen antaessa neuvoja toimivaltaansa kuulumattomassa asiassa, ottaa tämä riskin neuvontansa seurauksista. Kerrottaessa vakiintuneesta ratkaisukäytännöstä tulee selvittää, ettei juuri kyseinen asia kuitenkaan välttämättä ratkea samalla tavalla. Näin vältytään aiheuttamasta odotuksia neuvojen kysyjälle. Kantelukäytännössä korostuu viranomaisten vastuu antamistaan neuvoista sekä huolellisuus neuvojen antamisessa. Viranomaisten tulee huolehtia hallinnon asiakkaalla mahdollisesti olevien väärien käsitysten oikaisemisesta sekä toimivaltaisen viranomaisen osoittamisesta.
Jotta neuvonta voisi sisältää julkisen vallan käyttöä, tulee sen antajalla olla tähän kelpoisuus oikeusjär-jestykseen perustuen. Luottamuksensuojan syntyminen edellyttää neuvojen kysyjän riippuvaista asemaa neuvojen antajaa kohtaan. Siihen, ovatko neuvot annettu julkista valtaa käytettäessä, vaikuttavat myös asian laatu ja tarkoitus. Asian arviointiin vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) kannalta vaikuttaa, onko neuvojen antaja toiminut hänelle kohtuudella asetettavia vaatimuksia noudattaen. Arviointiin vaikuttavat myös annetun neuvonnan merkitys neuvojen kysyjän kannalta ja niiden vaikutus kysyjän toimiin. Luot-tamuksensuoja merkitsee viranomaisen velvollisuutta ottaa vastuu mahdollisista virheellisen toimintansa aiheuttamista seurauksista, oli kyseessä julkisen vallan käyttö tai ei. Luottamuksensuoja on perusteltua erityisesti tilanteissa, joissa annetulla neuvonnalla on ollut harkitun päätöksen luonne. Tällöin neuvojen antajalla on mahdollisuus varmistua neuvojen oikeellisuudesta ja harkita asian ilmaisutapaa.
Yleisluonteisessa neuvonnassa tai tiedottamisessa luottamuksensuojan edellytykset voivat olla käsillä tiedottamisen ollessa harkittua ja valmisteltua. Tiedottamisen koskiessa lakia ja virallismääräyksiä ovat luottamuksensuojan edellytykset vahvemmat kuin muunlaisen tiedon ollessa kyseessä. Valtion taholta annettua tiedottamista kohtaan voidaan katsoa olevan vahvat edellytykset luottamuksensuojan syntymiselle,…
Subjects/Keywords: Administrative law; Hallinto-oikeus; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Väänänen, R. (2014). Hallinto-oikeudellisen luottamuksensuojan toteutumisen edellytykset viranomaisen neuvontaa kohtaan oikeuskäytännön perusteella. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/42607
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Väänänen, Ranja. “Hallinto-oikeudellisen luottamuksensuojan toteutumisen edellytykset viranomaisen neuvontaa kohtaan oikeuskäytännön perusteella.” 2014. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/42607.
MLA Handbook (7th Edition):
Väänänen, Ranja. “Hallinto-oikeudellisen luottamuksensuojan toteutumisen edellytykset viranomaisen neuvontaa kohtaan oikeuskäytännön perusteella.” 2014. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Väänänen R. Hallinto-oikeudellisen luottamuksensuojan toteutumisen edellytykset viranomaisen neuvontaa kohtaan oikeuskäytännön perusteella. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2014. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/42607.
Council of Science Editors:
Väänänen R. Hallinto-oikeudellisen luottamuksensuojan toteutumisen edellytykset viranomaisen neuvontaa kohtaan oikeuskäytännön perusteella. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2014. Available from: http://hdl.handle.net/10138/42607
University of Helsinki
21.
Salo, Kaisa.
Yksityinen yhdyskuntajätteen kuljetussopimus ja kunnan hallintopäätös omaisuudensuojanäkökulmasta.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/175456
► Jätteet eivät ole nykyisin enää pelkästään ympäristöä ja ihmisiä kuormittava haitta, vaan niiden ympärille on kehittynyt aktiivista liiketoimintaa. Jätteen arvo konkretisoituu silloin, kun sitä kerätään…
(more)
▼ Jätteet eivät ole nykyisin enää pelkästään ympäristöä ja ihmisiä kuormittava haitta, vaan niiden ympärille on kehittynyt aktiivista liiketoimintaa. Jätteen arvo konkretisoituu silloin, kun sitä kerätään yhteen suuria massoja, jolloin sitä voidaan uusiokäyttää muun muassa teollisuudessa raaka-aineena. Tätä niin sanottua kiertotaloutta korostavat jätesääntelyn lähtökohdat kumpuavat Euroopan unionin oikeudesta sekä kansallisesta jätelainsäädännöstä.
Yhdyskuntajäte on yksi jätelaji, jolla tarkoitetaan kotitalouksissa syntyvää ja siihen rinnastuvaa jätettä. Yhdyskuntajätehuolto muodostaa poikkeuksen jätesääntelyn pääsäännöstä, eli aiheuttamisperiaatteesta, jonka mukaan jätteen synnystä vastaava taho on myös vastuussa sen hävittämisestä koituvista kustannuksista. Yhdyskuntajätteen huollosta vastaavat sen sijaan kunnat, jotka organisoivat jätehuollon eri toiminnot ja valvovat niiden toimintaa. Jätteen kuljetus on yksi jätehuollon operatiivisista palvelutehtävistä. Jätteen kuljetus voidaan järjestää jätelain nojalla kahdella tavalla. Joko kunta järjestää yhdyskuntajätteen kuljetuksen itse omana toimintonaan tai kilpailuttaa sen hankintalain mukaan. Toisena vaihtoehtona kunta voi myös järjestää kuljetukset sopimukseen perustuvina yksityisinä kuljetuksina. Sopimuksenvarainen kuljetus voidaan järjestää koko kunnassa tai sen osassa, jolloin kotitaloudet solmivat palvelusopimuksen kuljetuspalveluja tuottavan yrityksen kanssa. Kyse on tällöin yksityisoikeudellisesta sopimuksesta, jolloin kunnan tehtäväksi jää vain valvoa kuljetusten toteutumista jätelain asettamien edellytysten valossa.
Vuonna 2012 voimaan tulleessa uudessa jätelaissa yksityisiin sopimuksiin perustuville jätteenkuljetuksille asetettiin tiukemmat edellytykset, joiden tulee täyttyä, jotta kunta voi valita sopimuksenvaraisen mallin. Jätelain 37 §:n edellytykset näin ollen rajasivat kunnallisten jätehuoltoviranomaisten harkintavaltaa aiemmasta jätelaista poikkeavalla tavalla. Lisäksi jätelain 149 §:n 4 momentin siirtymäsäännöksen mukaan kuntien tuli vuoden sisällä lain voimaantulosta tarkastaa, että käytössä olleet sopimuksenvaraiset kuljetukset vastasivat jätelain 37 §:n mukaisia kriteerejä. Kriteerit ovat sisällöltään joustavat ja tulkinnanvaraiset, eivätkä ne koske kunnan järjestämää kuljetusta kuin osittain. Sopimuksenvaraisessa kuljetuksessa voitiin pitäytyä vain siinä tapauksessa, että kaikki jätelain edellytykset täyttyivät. Jätelain 37 §:n sanamuodon ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen mukaan kuntien ei tarvitse valita tai pysyttäytyä sopimuksenvaraisessa mallissa silloinkaan, kun lain edellytykset täyttyvät. Kysymyksessä on kuntien itsehallintoon perustuva ratkaisu, jolla se pystyy lakkauttamaan voimassa olevat yksityiset kuljetussopimukset siirtymäajan sisällä.
Perustuslain omaisuudensuojasäännös suojaa omaisuudeksi katsottavia varallisuusoikeuksia kuten sopimussuhteita ja niihin perustuvia taloudellisia intressejä. Vaikka jätettä tuottavan yksityisen luonnollisen henkilön osalta kuljetussopimukseen ei välttämättä liity taloudellista arvoa,…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Salo, K. (2017). Yksityinen yhdyskuntajätteen kuljetussopimus ja kunnan hallintopäätös omaisuudensuojanäkökulmasta. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/175456
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Salo, Kaisa. “Yksityinen yhdyskuntajätteen kuljetussopimus ja kunnan hallintopäätös omaisuudensuojanäkökulmasta.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/175456.
MLA Handbook (7th Edition):
Salo, Kaisa. “Yksityinen yhdyskuntajätteen kuljetussopimus ja kunnan hallintopäätös omaisuudensuojanäkökulmasta.” 2017. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Salo K. Yksityinen yhdyskuntajätteen kuljetussopimus ja kunnan hallintopäätös omaisuudensuojanäkökulmasta. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/175456.
Council of Science Editors:
Salo K. Yksityinen yhdyskuntajätteen kuljetussopimus ja kunnan hallintopäätös omaisuudensuojanäkökulmasta. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/175456
University of Helsinki
22.
Männikkö, Paula.
Muistisairaan vanhuksen liikkumisvapauden rajoittaminen laitoshuollossa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/191354
► Väestön ikärakenteen vanhentumisen myötä vanhusten aseman ja perusoikeuksien rajoittamistarpeen arviointi on tullut aina vain ajankohtaisemmaksi. Yksi ikärakenteen vanhentumisen seurauksista on se, että erilaisista muistihäiriöistä ja…
(more)
▼ Väestön ikärakenteen vanhentumisen myötä vanhusten aseman ja perusoikeuksien rajoittamistarpeen arviointi on tullut aina vain ajankohtaisemmaksi. Yksi ikärakenteen vanhentumisen seurauksista on se, että erilaisista muistihäiriöistä ja dementiasta kärsivien määrä tulee kasvamaan. Tässä työssä tutkitaan muistisairaan vanhuksen perusoikeuksien rajoittamista sosiaalihuollon laitoksissa. Tarkastelun kohteena on nimenomaisesti vanhuksen vapaan liikkumisen rajoittaminen esimerkiksi ovia lukitsemalla ja poistumiskielloilla.
Tutkimuskysymyksenä on, millä perusteilla muistisairaan vanhuksen liikkumisvapautta voidaan laitoshuollossa rajoittaa ja miten tämä rajoittaminen on suhteessa perustuslakiin. Lisäksi pyritään hahmottelemaan sellaista tarkastelu- tai toimintamallia, jonka avulla rajoituksen sallittavuutta ja perustuslainmukaisuutta olisi mahdollista arvioida.
Työn tutkimusmetodi on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Voimassaolevaa lainsäädäntöä tarkastelemalla ja tulkitsemalla pyritään perustelemaan tehdyt johtopäätökset. Koska vanhusten laitoshuoltoon liittyen ei ole erikseen säädetty rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä, pyrin löytämään analogiaa vertaamalla kyseisiä edellytyksiä sellaiseen lainsäädäntöön joissa niistä on säädetty. Tutkimus liikkuu hallinto-oikeuden, tarkemmin sosiaalioikeuden, sekä valtiosääntöoikeuden alueilla.
Työn johtopäätöksenä on, että liikkumisvapauden rajoitukset ovat joissain tapauksissa hyväksyttäviä, vaikkei niistä ole säädetty lailla. Rajoituksen sallittavuus riippuu muistisairaan vanhuksen suojan tarpeesta, itsemääräämiskyvystä kuin rajoituksen kohteena olevan asian luonteesta. Rajoituksen sallittavuuden arviointi on aina olla tapauskohtaista ja sen apuna voidaan käyttää kolmiportaista mallia. Ensiksi on selvitettävä rajoituksen kohteena olevan vanhuksen itsemääräämiskyky. Toiseksi on arvioitava vanhukseen kohdistuva suojelun tarve. Tämän jälkeen rajoitusta arvioidaan vielä toimenpiteen suhteellisuuden, hyväksyttävyyden, vanhuksen integriteetin kunnioittamisen, tämän ihmisarvon kunnioittamisen sekä omatoimisuuden edistämisen ja osallistumisen näkökulmasta. Tämän kaiken tarkoituksena on, että rajoituksen käytön edellytykset tulisi arvioiduksi mahdollisimman hyvin eikä perusoikeutta rajoitettaisi kuin ehdottoman välttämättömissä tilanteissa. Näin rajoitus olisi mahdollisimman perusoikeuksia kunnioittava.
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Männikkö, P. (2017). Muistisairaan vanhuksen liikkumisvapauden rajoittaminen laitoshuollossa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/191354
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Männikkö, Paula. “Muistisairaan vanhuksen liikkumisvapauden rajoittaminen laitoshuollossa.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/191354.
MLA Handbook (7th Edition):
Männikkö, Paula. “Muistisairaan vanhuksen liikkumisvapauden rajoittaminen laitoshuollossa.” 2017. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Männikkö P. Muistisairaan vanhuksen liikkumisvapauden rajoittaminen laitoshuollossa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/191354.
Council of Science Editors:
Männikkö P. Muistisairaan vanhuksen liikkumisvapauden rajoittaminen laitoshuollossa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/191354
University of Helsinki
23.
Laitinen, Aappo.
Yhdenvertaisuusperiaate Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oikeudessa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/191376
► Oikeusperiaatteiden huomattava merkitys nykyisessä oikeudellisessa ajattelussa on kiistaton. Niihin vedotaan usein niin oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusteina kuin tavoitteina, joihin oikeudellisella sääntelyllä pyritään. Oikeusperiaatteiden jokseenkin epäselvästä oikeuslähdeopillisesta…
(more)
▼ Oikeusperiaatteiden huomattava merkitys nykyisessä oikeudellisessa ajattelussa on kiistaton. Niihin vedotaan usein niin oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusteina kuin tavoitteina, joihin oikeudellisella sääntelyllä pyritään. Oikeusperiaatteiden jokseenkin epäselvästä oikeuslähdeopillisesta ja sisällöllisestä luonteesta huolimatta ne auttavat jäsentämään oikeusjärjestystä. Yhdenvertaisuusperiaate ilmentää ainakin länsimaisessa ajattelussa keskeistä arvopäämäärää, ihmisten tasapuolista kohtelua.
Yhdenvertaisuusperiaate velvoittaa myös Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa. Yhdenvertaisuusperiaate ja etenkin sen sisältöä tarkentavat säännökset ovat kuitenkin samalla kaventaneet kirkollisen itsehallinnon alaa. Perinteinen käsitys kirkkoa koskevan lainsäädännön ja kirkon oikeuden itsenäisyydestä on muutoinkin tullut haastetuksi yleisen normitulvan myötä, kun yhä useammat säädökset ulottavat vaikutuksensa kirkon toimintaan. Julkisoikeudellisena yhteisönä Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa sitovat paitsi kansallinen lainsäädäntö, myös kansainväliset ihmissopimukset ja muut velvoitteet
Perustuslain 76 §:ään perustuva kirkkoa koskeva oikeusjärjestelmä mahdollistaisi kuitenkin yleisestä yhdenvertaisuudesta poikkeavien ja kirkon omista lähtökohdista nousevien säännösten sisällyttämisen kirkon oikeuteen. Tosiasiassa tällaista sääntelyä ei siihen sisälly. Esimerkiksi kirkollisessa hallintomenettelyssä noudatetaan pitkälti hallintolain säännöksiä. Tutkimus osoittaa, että kirkko on omilla ratkaisuillaan ja kannanotoillaan itse kaventanut itsemääräämisoikeuttaan. Esimerkkinä voidaan mainita tasa-arvolain laaja soveltaminen kirkossa lakiin edelleen sisältyvästä uskonnonharjoitusta koskevasta soveltamisalarajoituksesta huolimatta.
Yhdenvertaisuuden näkökulmasta sekä kirkon sisäisessä päätöksenteossa että oikeuskäytännössä omaksuttu linja on toistaiseksi ollut johdonmukainen ja tosiasiallista yhdenvertaisuutta tukeva. Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että mahdollinen poikkeaminen yleisistä syrjintäsäädöksistä on objektiivisesti perusteltavissa. Kirkko-oikeuden kontekstissa asiaa tulee tarkastella niin kirkon opista ja tunnuksesta kuin perusoikeusjärjestelmästä käsin. Kirkkolain nojalla kirkon uskoa ja oppia koskevat kannanotot ja toimenpiteet kuuluvat kirkolliskokouksen toimivaltaan. Kirkolliskokous ei ole katsonut tarpeelliseksi esittää kirkkolakiin poikkeamia yleisestä yhdenvertaisuudesta.
Viime vuosina yhdenvertaisuuskysymykset ovat kirkossa liittyneet sukupuolivähemmistöjen asemaan. Vastakkain ovat joutuneet kirkon perinteinen seksuaali- ja avioliitto-opetus ja yleisen lainsäädännön normit. Yhteiskunnallinen keskustelu yhdenvertaisuudesta heijastuu väistämättä myös kirkkoon.
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Laitinen, A. (2017). Yhdenvertaisuusperiaate Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oikeudessa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/191376
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Laitinen, Aappo. “Yhdenvertaisuusperiaate Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oikeudessa.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/191376.
MLA Handbook (7th Edition):
Laitinen, Aappo. “Yhdenvertaisuusperiaate Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oikeudessa.” 2017. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Laitinen A. Yhdenvertaisuusperiaate Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oikeudessa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/191376.
Council of Science Editors:
Laitinen A. Yhdenvertaisuusperiaate Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oikeudessa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/191376
University of Helsinki
24.
Mäki, Toni.
Kunnan tiedottamisvelvollisuus kuntalain mukaan.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/191383
► Julkisuusperiaatteen passiivisten elementtien ohella yhdeksi sen elementiksi voidaan erottaa proaktiivinen julkisuus eli viranomaisen velvollisuus oma-aloitteisesti ja aktiivisesti tiedottaa toiminnastaan. Tiedottamista voidaan pitää julkisuusperiaatteen keskeisenä osa-alueena…
(more)
▼ Julkisuusperiaatteen passiivisten elementtien ohella yhdeksi sen elementiksi voidaan erottaa proaktiivinen julkisuus eli viranomaisen velvollisuus oma-aloitteisesti ja aktiivisesti tiedottaa toiminnastaan. Tiedottamista voidaan pitää julkisuusperiaatteen keskeisenä osa-alueena ja toteutumismuotona. Viranomaisen aktiiviset tiedottamisvelvollisuudet saavat valtiosääntöistä tukea julkisuusperusoikeudesta ja perusoikeuksien turvaamisvelvoitteesta. Kuntaa velvoittavia tiedottamista koskevia ja siihen liittyviä säännöksiä on erityisesti kuntalaissa, hallintolaissa ja julkisuuslaissa.
Uuden kuntalain (410/2015) 29 §:ssä säädetään kunnan yleisestä tiedottamisvelvollisuudesta. Uudessa kuntalaissa tiedottamiseen on kiinnitetty aiempia kuntalakeja enemmän huomiota, mikä ilmenee aiempaa tarkempana sääntelynä ja lisääntyneenä huomiona lain esitöissä. Tutkimuksessa tarkastellaan uuden kuntalain kunnan tiedottamiselle asettamia vaatimuksia. Lisäksi tarkastellaan kuntayhtiöitä koskevaa tiedottamista ja siihen liittyviä ongelmakohtia.
Kunnan tiedottaminen on edelleen melko joustavasti säännelty instituutio. Uudessa kuntalaissa on seurattu vakiintunutta lähtökohtaa, jonka mukaan tiedottamisen laajuus ja tavat ovat pitkälti kunnan harkinnassa. Uuden kunnan toiminnan käsitteen kautta tiedottamisen soveltamisala on laajentunut. Kuntakontekstissa tiedottamisella on vahva yhteys erityisesti osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiseen, mitä painotetaan myös lain esitöissä. Kuntalaissa korostetaan erityisesti tiedottamista päätösvalmistelusta. Kuntalain 29 § edellyttää aiempaa laajempaa valmistelujulkisuutta. Periaatteellisesti tärkeä muutos on, että laissa tiedottamisen pääkanavaksi on selkeästi valittu yleinen tietoverkko eli käytännössä kunnan verkkosivut. Kuntalain 29, 109 ja 140 § edellyttävät erinäisten asiakirjojen ja tietojen viemistä yleiseen tietoverkkoon. Lain esitöissä esitetyt aktiivisuuden ja tehokkuuden vaatimukset rajaavat kunnan harkintavaltaa tiedottamisen toteuttamisessa.
Kuntalaissa tiedottamisen järjestämistä säännellään hyvin yleisluontoisesti. Se takaa kunnalle suhteellisen paljon harkintavaltaa tiedottamisen toteuttamisessa. Kuntakonsernia koskevaan tiedottamiseen on kiinnitetty kuntalaissa enenevästi huomiota. Ongelmia kuntayhtiöitä koskevaan tiedottamiseen aiheuttavat kuitenkin kunnan ja kuntayhtiön organisatorinen ja oikeudellinen erillisyys, omistajaohjaukselliset haasteet sekä tiedottamisen riippuminen kunnan omasta aktiivisuudesta. Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä on, että sääntelyn yleisluontoisuudesta johtuen kunnan tiedottaminen on voimakkaasti riippuvainen kunnan omasta aktiivisuudesta ja hallintokulttuurista. Huolimatta vuorovaikutuksellisuuden korostamisesta tiedottaminen on lähtökohdiltaan viranomaislähtöistä. Perusoikeusnäkökulmasta viranomaislähtöisyys on ongelmallista erityisesti kuntayhtiöiden kohdalla, sillä niissä ei toteudu asiakirjajulkisuus.
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Mäki, T. (2017). Kunnan tiedottamisvelvollisuus kuntalain mukaan. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/191383
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Mäki, Toni. “Kunnan tiedottamisvelvollisuus kuntalain mukaan.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/191383.
MLA Handbook (7th Edition):
Mäki, Toni. “Kunnan tiedottamisvelvollisuus kuntalain mukaan.” 2017. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Mäki T. Kunnan tiedottamisvelvollisuus kuntalain mukaan. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/191383.
Council of Science Editors:
Mäki T. Kunnan tiedottamisvelvollisuus kuntalain mukaan. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/191383
University of Helsinki
25.
Santavuori, Eveliina.
Toimeentulovaatimus kansainvälistä suojelua saaneen ulkomaalaisen perheenyhdistämisen edellytyksenä.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/191394
► Valtiolla ei ole yleistä velvollisuutta vastaanottaa muita kuin oman maansa kansalaisia. Kuitenkin kansainvälisessä pakolaisten oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa on tunnustettu pakolaisten oikeusasema sopimukseen sitoutuneissa valtioissa. Pakolaissopimus…
(more)
▼ Valtiolla ei ole yleistä velvollisuutta vastaanottaa muita kuin oman maansa kansalaisia. Kuitenkin kansainvälisessä pakolaisten oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa on tunnustettu pakolaisten oikeusasema sopimukseen sitoutuneissa valtioissa. Pakolaissopimus ei turvaa yleistä oikeutta turvapaikkaan, mutta se määrittelee sopimuksen mukaisesti pakolaiseksi katsottaville henkilöille tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia.
Tutkimuksen aiheena on kansainvälistä suojelua saaneen henkilön oikeus perheenyhdistämiseen ja perheenyhdistämisen edellytyksenä oleva toimeentulovaatimus. Aiheen taustalla on valtion taloudellisen intressin ja oleskelulupaa perheenyhdistämisen perusteella hakevan välillä vallitseva eturistiriita. Tutkimuksessa keskitytään valtion etua toteuttamaan säädettyihin viime aikaisiin ulkomaalaislain muutoksiin ja niiden vaikutuksiin. Perheenyhdistämisen edellytyksenä olevaa toimeentulovaatimusta tarkastellaan pakolaisoikeuden kontekstissa, tarkemmin kansainvälistä suojelua saaneiden henkilöiden näkökulmasta.
Tutkielman pääasiallisina lähteinä käytetään sekä kansallista lainsäädäntöä että kansainvälisen tason normistoa ja Euroopan unionin oikeutta Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöä on hyödynnetty, vaikka pääpaino on kotimaisessa oikeuskäytännössä. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännöllä on merkittävä rooli alempien tuomioistuinten ja Maahanmuuttoviraston ratkaisutoiminnassa. Tästä johtuen KHO:n ratkaisukäytäntö on tärkeää huomioida oikeussäännösten sisältöä tarkasteltaessa.
Tutkielman aluksi selvennetään pakolaisoikeuden historiallista kehitystä ja merkitystä Suomessa. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määristä on kerrottu hieman tilastotietoa. Tämän jälkeen toisessa luvussa käydään läpi ulkomaalaisoikeudessa keskeisesti vaikuttavaa perus- ja ihmisoikeusääntelyä. Luvussa kolme käsitellään yleisellä tasolla perheenyhdistämistä ja perheenyhdistämisdirektiivin vaikutusta perheenyhdistämistä koskevaan sääntelyyn. Tässä yhteydessä käsitellään myös lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutusta toimeentuloedellytyksen soveltamispiirin laajentumiseen. Tutkielman neljännessä luvussa pureudutaan konkreettisemmalla tasolla turvatun toimeentulon arvioimiseen ja oikeustapausten avulla toimeentuloedellytykseen liittyvään soveltamiskäytäntöön. Yhteenvedossa tehdään johtopäätökset tutkielmassa käsitellyistä lainmuutoksista ja oikeuskäytännön luomista ratkaisusäännöistä.
Ulkomaalaislakiin vuonna 2016 tehtyjen muutosten johdosta kansainvälistä suojelua saaneen henkilön mahdollisuus perheenyhdistämiseen tulee vaikeutumaan. Tutkimuksen perusteella on selvää, että toimeentuloedellytyksen soveltaminen tarkoittaa käytännössä perheenyhdistämisen estymistä suuressa osassa tapauksia, joissa kyse on kansainvälistä suojelua saaneen perheenjäsenestä. Toimeentuloedellytyksen soveltaminen vaatii kaavamaisen lainsoveltamisen sijaan tapauskohtaista kokonaisharkintaa, jonka tuloksena päätös voi toki olla hakijan kannalta kielteinenkin. Olennaista on…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Santavuori, E. (2017). Toimeentulovaatimus kansainvälistä suojelua saaneen ulkomaalaisen perheenyhdistämisen edellytyksenä. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/191394
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Santavuori, Eveliina. “Toimeentulovaatimus kansainvälistä suojelua saaneen ulkomaalaisen perheenyhdistämisen edellytyksenä.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/191394.
MLA Handbook (7th Edition):
Santavuori, Eveliina. “Toimeentulovaatimus kansainvälistä suojelua saaneen ulkomaalaisen perheenyhdistämisen edellytyksenä.” 2017. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Santavuori E. Toimeentulovaatimus kansainvälistä suojelua saaneen ulkomaalaisen perheenyhdistämisen edellytyksenä. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/191394.
Council of Science Editors:
Santavuori E. Toimeentulovaatimus kansainvälistä suojelua saaneen ulkomaalaisen perheenyhdistämisen edellytyksenä. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/191394
University of Cape Town
26.
Adderley, Megan.
Judicial regulation of administrative policies that influence the exercise of statutory discretions.
Degree: LLM, Public Law, 2016, University of Cape Town
URL: http://hdl.handle.net/11427/20811
► This paper argues that, in light of the prevalence of administrative policies, the normative force they carry and the reliance placed upon them by the…
(more)
▼ This paper argues that, in light of the prevalence of
administrative policies, the normative force they carry and the reliance placed upon them by the public, there is a need for the courts to develop the
law regulating the way that administrators use policy to structure and guide the exercise of their statutory discretions. It will be argued that such developments would give effect to both the 'controlling' and the 'facilitating' objectives that underpin
administrative law, and, would strike an appropriate balance between the competing values at play so as to foster good governance. First, the nature2of
administrative policies, their rise as a regulatory tool of government and the growing
administrative preference for policy over delegated legislation are explored. It is argued that there is a necessity for the courts to develop the
law regulating the
administrative use of policy to foster the democratic principle of accountability. The current legal principles regulating the use of
administrative policies in a discretionary context, under the broad banner of the 'fettering by rigidity principle' are explored and assessed. It is argued that the fettering by rigidity principle has been applied in a nuanced and variable way, and that it plays an important role in fostering good governance, particularly by promoting flexibility, responsiveness and participation, but does not go far enough in promoting the values of certainty, fairness and consistency. It is argued that a more appropriate balance between these values could be struck by developing a duty for administrators to apply policy consistently and only to depart for good reasons. Finally, it is argued that the principle of legitimate expectations should be developed to allow for substantive protection where an administrator unjustifiably frustrates the trust and reliance which individuals may have placed in an existing policy where that policy is subsequently replaced by a new one.
Advisors/Committee Members: Corder, Hugh.
Subjects/Keywords: Constitutional and Administrative Law
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Adderley, M. (2016). Judicial regulation of administrative policies that influence the exercise of statutory discretions. (Masters Thesis). University of Cape Town. Retrieved from http://hdl.handle.net/11427/20811
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Adderley, Megan. “Judicial regulation of administrative policies that influence the exercise of statutory discretions.” 2016. Masters Thesis, University of Cape Town. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/11427/20811.
MLA Handbook (7th Edition):
Adderley, Megan. “Judicial regulation of administrative policies that influence the exercise of statutory discretions.” 2016. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Adderley M. Judicial regulation of administrative policies that influence the exercise of statutory discretions. [Internet] [Masters thesis]. University of Cape Town; 2016. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/11427/20811.
Council of Science Editors:
Adderley M. Judicial regulation of administrative policies that influence the exercise of statutory discretions. [Masters Thesis]. University of Cape Town; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/11427/20811
University of Cape Town
27.
Mosdell, Susan Carolyn.
The role of municipalities in energy governance in South Africa.
Degree: LLM, Public Law, 2016, University of Cape Town
URL: http://hdl.handle.net/11427/20812
► It is commonly known and acknowledged in contemporary times that the burning of coal and other fossil fuels has caused environmental harm on a global…
(more)
▼ It is commonly known and acknowledged in contemporary times that the burning of coal and other fossil fuels has caused environmental harm on a global scale, especially global warming caused by emissions of carbon dioxide and other gases. Nuclear energy does not cause emissions, but the risk of nuclear accidents is a deadly and serious one for communities close to nuclear power stations.8 Furthermore, humans have not yet found a completely safe method for disposal of nuclear waste.9 Florini and Sovacool write that global energy governance is currently on an unsustainable and conflict-prone path. There are issues of unreliable supply, brittle and vulnerable energy infrastructure, massive environmental degradation, and failure to deliver energy services.10 Udall goes so far as to say that 'energy is the original currency', and that mankind is at the beginning of a period of resource nationalism.11 Victor and Yueh endorse this view, saying that the decade between 2000 and 2010 has seen governments in all the large consumer nations of the world besieged by doubts about their energy security.12 The increasing demand for energy across the world has a number of consequences. Among these, the most challenging for governments is the association of energy generation with climate change, resulting from emission of greenhouse gases in the process of burning fossil-based fuels to generate electricity.13 Victor and Yueh describe the energy sector as one of the most exciting technological frontiers in the world, with many countries changing their expectation as to what the sector should deliver, due to climate change.14 Across the world, renewable energy sources are being recognised as the safest and most desirable energy sources, as they are largely free of emissions and are non-depletable.15 In South Africa the legislative framework explicitly promotes the development and use of renewable energy. In this dissertation it will be shown how municipalities in South Africa can play a valuable role in energy governance, which, it is posited, is a central element of their legislative responsibilities with regard to service delivery, upholding of the Bill of Rights, promoting a safe and healthy environment, promoting local economic development, and other issues.
Advisors/Committee Members: De Vos, Pierre.
Subjects/Keywords: Constitutional and Administrative Law
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Mosdell, S. C. (2016). The role of municipalities in energy governance in South Africa. (Masters Thesis). University of Cape Town. Retrieved from http://hdl.handle.net/11427/20812
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Mosdell, Susan Carolyn. “The role of municipalities in energy governance in South Africa.” 2016. Masters Thesis, University of Cape Town. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/11427/20812.
MLA Handbook (7th Edition):
Mosdell, Susan Carolyn. “The role of municipalities in energy governance in South Africa.” 2016. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Mosdell SC. The role of municipalities in energy governance in South Africa. [Internet] [Masters thesis]. University of Cape Town; 2016. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/11427/20812.
Council of Science Editors:
Mosdell SC. The role of municipalities in energy governance in South Africa. [Masters Thesis]. University of Cape Town; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/11427/20812
University of Helsinki
28.
Salokari, Maarit.
Oikeus viivytyksettömään käsittelyyn hallintomenettelyssä ja vaatimukset oikeusturvalle – tarkastelussa erityisesti etuuden myöntäminen toimeentulotuki- ja työttömyysturva-asioissa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2014, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/156732
► Tutkielmassa tarkastellaan oikeutta viivytyksettömään käsittelyyn hallintomenettelyssä. Aihetta käsitellään yleisti kaikkia päätöksellä ratkaistavia hallintoasioita koskien, lisäksi erityisenä mielenkiinnon kohteena on viivytyksettömyyden toteuttaminen ja toteutuminen toimeentulotuen ja…
(more)
▼ Tutkielmassa tarkastellaan oikeutta viivytyksettömään käsittelyyn hallintomenettelyssä. Aihetta käsitellään yleisti kaikkia päätöksellä ratkaistavia hallintoasioita koskien, lisäksi erityisenä mielenkiinnon kohteena on viivytyksettömyyden toteuttaminen ja toteutuminen toimeentulotuen ja työttömyysturvaetuuksien myöntämisen kohdalla. Kun kyseessä ovat aineelliset perusoikeudet, viivytyksetön käsittely nousee osana oikeusturvaa korostetun tärkeään asemaan. Viivytyksetön käsittely on itsessään perusoikeus ja osa hyvää hallintoa, minkä lisäksi sillä on tärkeä tehtävä aineellisten perusoikeuksien toteuttamisessa.
Tutkimuskysymys on: miten perusoikeus viivytyksettömään käsittelyyn on turvattu eri oikeussuojakeinoin hallintomenettelyssä, erityisesti toimeentulotuki- ja työttömyysturva-asioiden kohdalla. Alakysymykseksi nousee lisäksi: voidaanko oikeusturvaa pitää riittävänä. Tutkielmassa käytetään metodina lainoppia ja se sijoittuu hallinto-oikeuden alaan.
Hallintolain 23 §:n yleissäännös viivytyksettömästä käsittelystä ei anna yksittäistapauksessa viranomaiselle osviittaa kohtuulliseen käsittelyajan pituudesta. Käsittelyaikojen kohtuullisuuden arviointi on jäänyt ylimpien laillisuusvalvojien tehtäväksi, sillä viivästysasiaa ei ole mahdollista saada tuomioistuimen käsiteltäväksi. Osassa erityislainsäädäntöä on säädetty viranomaisia sitovista määräajoista. Näin on tehty toimeentulotuki- ja työttömyysturvaetuuksien myöntämisen kohdalla.
Tutkielman perusteella selviää, että viivytyksettömän käsittelyn toteuttamisessa on ajoittain ongelmia, vaikka kyse ei olekaan rakenteellisesta ongelmasta. Määräajatkaan eivät ole tae käsittelyn joutuisuuden toteutumisesta. Oikeussuojakeinot viivästystilanteessa ovat puutteelliset; käytettävissä on lähinnä hallintokantelu. Ongelmallista on erityisesti se, että viivästys saattaa johtaa EIS 6.1 artiklan loukkaukseen estämällä pääsyn tuomioistuimeen. Tietyissä tapauksissa myös oikeus oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa on uhattuna. Perusoikeusasemansa vuoksi viivytyksetön käsittely tulisi turvata myös perustuslain 22 §:n perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoitteen perusteella.
Tarve uusista oikeussuojakeinoista on ollut esillä useaan otteeseen, mutta uudistuksia ei ole saatu aikaiseksi. Tutkielmassa todetaan, että valmisteilla olevassa vahingonkorvauslain uudistuksessa ehdotettu hyvitys perusoikeusloukkauksen perusteella saattaisi oikeusturvan riittävälle tasolle perustuslain 22 §:n kannalta. Toimeentulotuen ja työttömyysturvaetuuksien kohdalla pohditaan lisäksi viivästyskorotuksen mahdollisuutta.
Subjects/Keywords: Administrative law; Hallinto-oikeus; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Salokari, M. (2014). Oikeus viivytyksettömään käsittelyyn hallintomenettelyssä ja vaatimukset oikeusturvalle – tarkastelussa erityisesti etuuden myöntäminen toimeentulotuki- ja työttömyysturva-asioissa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/156732
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Salokari, Maarit. “Oikeus viivytyksettömään käsittelyyn hallintomenettelyssä ja vaatimukset oikeusturvalle – tarkastelussa erityisesti etuuden myöntäminen toimeentulotuki- ja työttömyysturva-asioissa.” 2014. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/156732.
MLA Handbook (7th Edition):
Salokari, Maarit. “Oikeus viivytyksettömään käsittelyyn hallintomenettelyssä ja vaatimukset oikeusturvalle – tarkastelussa erityisesti etuuden myöntäminen toimeentulotuki- ja työttömyysturva-asioissa.” 2014. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Salokari M. Oikeus viivytyksettömään käsittelyyn hallintomenettelyssä ja vaatimukset oikeusturvalle – tarkastelussa erityisesti etuuden myöntäminen toimeentulotuki- ja työttömyysturva-asioissa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2014. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/156732.
Council of Science Editors:
Salokari M. Oikeus viivytyksettömään käsittelyyn hallintomenettelyssä ja vaatimukset oikeusturvalle – tarkastelussa erityisesti etuuden myöntäminen toimeentulotuki- ja työttömyysturva-asioissa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2014. Available from: http://hdl.handle.net/10138/156732
University of Helsinki
29.
Puusa, Marika.
Hallintolain mukainen kuuleminen ja sen toteutuminen mielenterveyslain mukaisissa mielentilatutkimuksissa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2014, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/156777
► Tutkielmassa tarkastellaan hallintolain 34 §:n, eli niin sanotun kuulemispykälän toteutumista mielenterveyslain mukaisesta tahdosta riippumattomasta hoidosta päätettäessä ja sen suhdetta mielenterveyslain omaan kuulemispykälään. Tähän liittyvää problematiikkaa…
(more)
▼ Tutkielmassa tarkastellaan hallintolain 34 §:n, eli niin sanotun kuulemispykälän toteutumista mielenterveyslain mukaisesta tahdosta riippumattomasta hoidosta päätettäessä ja sen suhdetta mielenterveyslain omaan kuulemispykälään. Tähän liittyvää problematiikkaa tarkastellaan ensisijaisesti mielenterveyslain 3 ja 4 luvussa tarkoitettujen niin sanottujen kriminaalipotilaiden, eli mielentilatutkimukseen määrättyjen, kannalta.
Aihe on käytännönkin kannalta merkityksellinen, sillä uuden mielenterveyslain valmistelu on ollut esillä jo jonkin aikaa ja kuulemista koskeva sääntely ja ohjeistus on aiemmin ollut jossain määrin puutteellista. Kuulemiskysymykset ovatkin toivottavasti yksi uutta lakia valmisteltaessa esiin nouseva seikka. Tämän ongelman ratkaisemisessa ei voida tukeutua pelkästään hallintolain kuulemispykälän tulkintaan, vaan on pyrittävä paremmin ottamaan huomioon mielentilatutkittavien erityislaatuinen tilanne ja olosuhteet, jotka monilta osin poikkeavat hallinnon asiakkaan asemasta tyyppitilanteissa.
Tutkielman alussa tarkastellaan tutkimuksen aihetta koskevia perustuslain, hallintolain ja mielenterveyslain säännöksiä, näiden taustoja ja niissä ilmeneviä ongelmia Tämän lisäksi aihetta tutkitaan kahden erityiskysymyksen kautta: mitkä ovat mahdollisuudet poiketa kuulemisvelvollisuudesta ja mitä tapahtuu, jos kuulemisvelvollisuus laiminlyödään täysin, tai jos kuuleminen ei toteudu sille asetettujen sisällöllisten vaatimusten mukaisesti. Tutkielmaa varten olen myös saanut mahdollisuuden tutkia mielentilalausuntoja terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella. Tarkastelun kohteena ovat olleet mielentilalausunnot vuosilta 1988-1989, 1991-1992 ja 2012-2013.
Tutkielman tavoitteena on selvittää kuulemiselle asetettuja yleisiä vaatimuksia ja sitä, miten niitä tulisi soveltaa erityishallinto-oikeuteen kuuluvan tahdosta riippumattomasta hoidosta päättämisen osalta. Tavoitteena on tuoda esille etenkin sitä problematiikkaa, joka liittyy mielenterveyslain mukaisen päätöksenteon kohteena olevien henkilöiden erityisasemaan ja nostaa esille tämän tuomia haasteita kuulemiselle.
Tutkielmassa nostetaan esille monia kuulemisessa käytännössä esiintyviä ongelmia. Täysin selviin ja yksiselitteisiin lopputuloksiin on kuitenkin vaikea päätyä, sillä kysymys siitä, millainen kuuleminen todella täyttäisi perustuslain asettamat vaatimukset, turvaisi tutkittavien oikeusturvan ja huomioisi kuitenkin tutkittavien edun parhaiten, vaatisi laajempaa tutkimusta myös lääketieteelliseltä kannalta. Läpi tutkielman esitän kuitenkin myös omia näkökantojani ja tuon esille seikkoja, joita nähdäkseni erityisesti tulisi huomioida kuulemistilanteiden lainmukaisuutta arvioitaessa.
Subjects/Keywords: Administrative law; Hallinto-oikeus; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Puusa, M. (2014). Hallintolain mukainen kuuleminen ja sen toteutuminen mielenterveyslain mukaisissa mielentilatutkimuksissa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/156777
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Puusa, Marika. “Hallintolain mukainen kuuleminen ja sen toteutuminen mielenterveyslain mukaisissa mielentilatutkimuksissa.” 2014. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/156777.
MLA Handbook (7th Edition):
Puusa, Marika. “Hallintolain mukainen kuuleminen ja sen toteutuminen mielenterveyslain mukaisissa mielentilatutkimuksissa.” 2014. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Puusa M. Hallintolain mukainen kuuleminen ja sen toteutuminen mielenterveyslain mukaisissa mielentilatutkimuksissa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2014. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/156777.
Council of Science Editors:
Puusa M. Hallintolain mukainen kuuleminen ja sen toteutuminen mielenterveyslain mukaisissa mielentilatutkimuksissa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2014. Available from: http://hdl.handle.net/10138/156777
University of Helsinki
30.
Herranen, Salla.
Esitutkinnan viranomaisyhteistyö lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten selvittämisessä.
Degree: Juridiska fakulteten, 2014, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/156808
► Tutkielman tarkoituksena on esitellä Suomessa käytössä oleva järjestelmä lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten selvittämisessä. Tutkielman tarkoituksena on esitellä ja arvioida nykymuotoista järjestelmää ja sen ongelmakohtia. Tutkielman metodi…
(more)
▼ Tutkielman tarkoituksena on esitellä Suomessa käytössä oleva järjestelmä lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten selvittämisessä. Tutkielman tarkoituksena on esitellä ja arvioida nykymuotoista järjestelmää ja sen ongelmakohtia. Tutkielman metodi on lainopillinen tutkimus, jonka keinoin on pyritty systematisoimaan ja selvittämään nykyistä oikeustilaa. Tutkielmassa on esitelty lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tunnusmerkistöjä ja niistä tuomittuja rangaistuksia. Lisäksi on esitelty lapsen asemaa esitutkinnassa ja esitutkinnassa tehtävää viranomaisten yhteistyötä. Tutkielman olennaisena osana on myös arvioida lapsen edun toteutumista esitutkinnan aikana.
Tutkielma keskittyy poliisin suorittamaan esitutkintaan ja poliisin apuna selvittämistyössä toimiviin viranomaisiin. Keskeisiä lähteitä tutkielmassa ovat lainsäädännön lisäksi lakien esityöt, oikeuskäytäntö sekä kotimainen ja ulkomainen oikeuskirjallisuus. Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten selvittämisessä kansainvälisesti tutkitusti parhaana vaihtoehtona pidetään moniammatillista viranomaisyhteistyötä. Tutkielmassa esiteltyyn viranomaisyhteistyöhön voivat osallistua edustajat poliisista, sosiaalihuollosta, terveydenhuollosta, syyttäjälaitoksesta ja päivähoidosta tai koulusta. Nykymuotoisen viranomaisyhteistyön lisäksi tutkielmassa on esitelty ns. lastentalomalli. Lastentalomallia ollaan parhaillaan tuomassa osaksi Suomen oikeusjärjestystä ja korvaamaan nykymuotoista lapsiin kohdistuvin seksuaalirikosten selvittämisen järjestelmää.
Tutkielmassa on esitelty lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten selvittämisen ongelmakohtia, joiksi on tutkimusta tehdessä huomattu ainakin lapsen kuulemiseen esitutkinnassa liittyvät oikeussuojaongelmat, 16–17-vuotiaiden alhaisempi suojan taso, lastensuojeluilmoituksen ja rikosilmoituksen tekemiseen liittyvät lainsäädännön epäselvyydet, viranomaisten salassapitonormien sekavuus, ongelmat esitutkinnan menettelyssä ja muiden viranomaisten tekemissä tutkimuksissa, lainsäädännön muuttuminen, mutta ohjeistusten vanhentuneisuus ja lakimuutosten hidas eteneminen. Tutkielmassa on pyritty esittämään näihin ongelmiin ratkaisuja esittämällä lainsäädäntöön kehitysehdotuksia, joiden avulla lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten selvittämistä voitaisiin selkeyttää.
Subjects/Keywords: Administrative law; Hallinto-oikeus; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Herranen, S. (2014). Esitutkinnan viranomaisyhteistyö lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten selvittämisessä. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/156808
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Herranen, Salla. “Esitutkinnan viranomaisyhteistyö lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten selvittämisessä.” 2014. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed January 23, 2019.
http://hdl.handle.net/10138/156808.
MLA Handbook (7th Edition):
Herranen, Salla. “Esitutkinnan viranomaisyhteistyö lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten selvittämisessä.” 2014. Web. 23 Jan 2019.
Vancouver:
Herranen S. Esitutkinnan viranomaisyhteistyö lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten selvittämisessä. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2014. [cited 2019 Jan 23].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/156808.
Council of Science Editors:
Herranen S. Esitutkinnan viranomaisyhteistyö lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten selvittämisessä. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2014. Available from: http://hdl.handle.net/10138/156808
◁ [1] [2] [3] [4] [5] … [19] ▶
. 
Open Access Theses and Dissertations