You searched for subject:(Administrative law).
Showing records 1 – 30 of
667 total matches.
◁ [1] [2] [3] [4] [5] … [23] ▶
University of Toronto
1.
Rodriguez Ferrere, Marcelo.
The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review.
Degree: 2012, University of Toronto
URL: http://hdl.handle.net/1807/33506 
► The Supreme Court of Canada has attempted several times to reform the way it approaches the issue of curial deference in judicial review. Each attempt…
(more)
▼ The Supreme Court of Canada has attempted several times to reform the way it approaches the issue of curial deference in judicial review. Each attempt however, has been in vain. This paper argues that the cause of this failure of each reform of the deference test proposed by the Supreme Court is not necessarily one of content, but instead one of structure. Each of the reforms retained a ‘multifactorial approach’ to the deference test, involving the weighing of several factors leading to a prescribed level of deference. Through critical analysis of the approach, and the postulation of an alternative, this paper argues that the multifactorial approach is what thwarts the Court’s intentions, and that it needs to abandon it should it wish to achieve clarity and coherence within judicial review.
Advisors/Committee Members: Dyzenhaus, David (advisor).
Subjects/Keywords: Law; Administrative Law
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Rodriguez Ferrere, M. (2012). The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review. (Masters Thesis). University of Toronto. Retrieved from http://hdl.handle.net/1807/33506
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Rodriguez Ferrere, Marcelo. “The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review.” 2012. Masters Thesis, University of Toronto. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/1807/33506.
MLA Handbook (7th Edition):
Rodriguez Ferrere, Marcelo. “The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review.” 2012. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Rodriguez Ferrere M. The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review. [Internet] [Masters thesis]. University of Toronto; 2012. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/1807/33506.
Council of Science Editors:
Rodriguez Ferrere M. The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review. [Masters Thesis]. University of Toronto; 2012. Available from: http://hdl.handle.net/1807/33506
University of Cape Town
2.
Mapodisi, Tebogo Titose.
Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe.
Degree: Image, Public Law, 2014, University of Cape Town
URL: http://hdl.handle.net/11427/12908
► This dissertation seeks to answer the following research questions: Whether there exist legal and institutional gaps that need to be filled by the establishment of…
(more)
▼ This dissertation seeks to answer the following research questions: Whether there exist legal and institutional gaps that need to be filled by the establishment of a National Human Rights Institution (NHRI) in Botswana? How will the establishment of a NHRI fill gaps in Botswana’s existing legal and institutional framework? What are the minimum standards, guidelines and principles which must be adhered to in order to establish an effective NHRI ? What lessons can Botswana learn from South Africa and Zimbabwe in order to establish a NHRI Botswana’s which complies with the Paris Principles?
Advisors/Committee Members: Chirwa, Danwood Mzikenge (advisor).
Subjects/Keywords: Constitutional & Administrative Law
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Mapodisi, T. T. (2014). Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe. (Thesis). University of Cape Town. Retrieved from http://hdl.handle.net/11427/12908
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Mapodisi, Tebogo Titose. “Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe.” 2014. Thesis, University of Cape Town. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/11427/12908.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
Mapodisi, Tebogo Titose. “Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe.” 2014. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Mapodisi TT. Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe. [Internet] [Thesis]. University of Cape Town; 2014. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/11427/12908.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
Mapodisi TT. Towards the establishment of a national human rights institution in Botswana: Lessons from South Africa and Zimbabwe. [Thesis]. University of Cape Town; 2014. Available from: http://hdl.handle.net/11427/12908
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
NSYSU
3.
Ling, Chia-Ling.
A Study of Reforms and Changes for Library Law and Institutions in TaiwanâA Case of Kaohsiung Library.
Degree: Master, Political Science, 2014, NSYSU
URL: http://etd.lib.nsysu.edu.tw/ETD-db/ETD-search/view_etd?URN=etd-0725114-152007
► Library is a government institution and a public place people frequently take advantage of. It is related to every aspect of peopleâs life. Due to…
(more)
▼ Library is a government institution and a public place people frequently take advantage of. It is related to every aspect of peopleâs life. Due to the changes of social environment, stable development of economy and the enhancement of knowledge level of people, people start to ask for a more perfect and multi-variant library administration legal system. At the authoritarian time, the legal system was not completed yet and the concept of the principle of clarity and definiteness of
law and of legal reservation was not mature until Library
Law was implemented on January in 2001.
The Library business has taken off these years, while the quality of service has decreased due to the decline of service function, budget, and budgeted posts. Therefore, this paper aims to discuss how public and private departments form a new structure, and effectively increase social animation and peopleâs living quality by giving some examples in Kaohsiung Public Library on reader-service, management and the aspect of
law systems on combining folk force to utilize the social resources, analyzing how Library
Law influent the management of the public libraries.
With the trends in democracy and human right, this research aims to give some suggestions on reformation of Library
Law through the main research methods based on five
administrative frameworks –
administrative principles,
administrative organizations,
administrative authority,
administrative helps and
administrative supervision, as well as the literary reviews , historical induction and lots of theory and principles of
administrative laws combining the spirit of contributing efforts to the people, the concept of turning library into a life-long learning place and the idea of protecting readerâs rights and interests.
This research suggests a reformation of library
law of our country, hoping to improve the function of library, accomplishing the goal to collect, organize and restore the library database and local documents and making use of function of library to provide book information, promote social education and hold civilization activity.
Advisors/Committee Members: chen-ching ï¼£hi (chair), Shuai-Lian Deng (committee member), Da-Chi Liao (chair).
Subjects/Keywords: administrative organizations; administrative helps; administrative supervision; five administrative frameworks; library law; administrative authority; administrative principles
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Ling, C. (2014). A Study of Reforms and Changes for Library Law and Institutions in TaiwanâA Case of Kaohsiung Library. (Thesis). NSYSU. Retrieved from http://etd.lib.nsysu.edu.tw/ETD-db/ETD-search/view_etd?URN=etd-0725114-152007
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Ling, Chia-Ling. “A Study of Reforms and Changes for Library Law and Institutions in TaiwanâA Case of Kaohsiung Library.” 2014. Thesis, NSYSU. Accessed March 01, 2021.
http://etd.lib.nsysu.edu.tw/ETD-db/ETD-search/view_etd?URN=etd-0725114-152007.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
Ling, Chia-Ling. “A Study of Reforms and Changes for Library Law and Institutions in TaiwanâA Case of Kaohsiung Library.” 2014. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Ling C. A Study of Reforms and Changes for Library Law and Institutions in TaiwanâA Case of Kaohsiung Library. [Internet] [Thesis]. NSYSU; 2014. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://etd.lib.nsysu.edu.tw/ETD-db/ETD-search/view_etd?URN=etd-0725114-152007.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
Ling C. A Study of Reforms and Changes for Library Law and Institutions in TaiwanâA Case of Kaohsiung Library. [Thesis]. NSYSU; 2014. Available from: http://etd.lib.nsysu.edu.tw/ETD-db/ETD-search/view_etd?URN=etd-0725114-152007
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
University of Toronto
4.
Wildeman, Sheila.
Romancing Reasonableness: An Aspirational Account of the Canadian Case Law on Judicial Review of Substantive Administrative Decisions since C.U.P.E. v. N.B. Liquor Corporation.
Degree: 2011, University of Toronto
URL: http://hdl.handle.net/1807/29644
► This thesis surveys the last three decades of Canadian jurisprudence on the standards of review applicable to judicial review of substantive administrative decisions, with a…
(more)
▼ This thesis surveys the last three decades of Canadian jurisprudence on the standards of review applicable to judicial review of substantive administrative decisions, with a focus on the guidance that is or is not forthcoming on the significance and practical application of reasonableness (deferential) review. My argument is that the doctrinal developments I survey trace out a burgeoning understanding of the purposes of substantive review which is at the same time a particular understanding of administrative state legitimacy. I refer to an account of legitimacy, or the legitimacy proper to law, that conceives of law as an aspirational project aimed at fostering relationships of reciprocity as between legal subjects and legal authorities. On this account (advanced in the work of David Dyzenhaus, and others), common law administrative law principles of procedural fairness and substantive reasonableness function as co-ordinate mechanisms for grounding administrative decision-making in a “culture of justification”.
MAST
Advisors/Committee Members: Dyzenhaus, David, Law.
Subjects/Keywords: law; administrative law; 0398
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Wildeman, S. (2011). Romancing Reasonableness: An Aspirational Account of the Canadian Case Law on Judicial Review of Substantive Administrative Decisions since C.U.P.E. v. N.B. Liquor Corporation. (Masters Thesis). University of Toronto. Retrieved from http://hdl.handle.net/1807/29644
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Wildeman, Sheila. “Romancing Reasonableness: An Aspirational Account of the Canadian Case Law on Judicial Review of Substantive Administrative Decisions since C.U.P.E. v. N.B. Liquor Corporation.” 2011. Masters Thesis, University of Toronto. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/1807/29644.
MLA Handbook (7th Edition):
Wildeman, Sheila. “Romancing Reasonableness: An Aspirational Account of the Canadian Case Law on Judicial Review of Substantive Administrative Decisions since C.U.P.E. v. N.B. Liquor Corporation.” 2011. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Wildeman S. Romancing Reasonableness: An Aspirational Account of the Canadian Case Law on Judicial Review of Substantive Administrative Decisions since C.U.P.E. v. N.B. Liquor Corporation. [Internet] [Masters thesis]. University of Toronto; 2011. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/1807/29644.
Council of Science Editors:
Wildeman S. Romancing Reasonableness: An Aspirational Account of the Canadian Case Law on Judicial Review of Substantive Administrative Decisions since C.U.P.E. v. N.B. Liquor Corporation. [Masters Thesis]. University of Toronto; 2011. Available from: http://hdl.handle.net/1807/29644
University of Toronto
5.
Marcelo, Rodriguez Ferrere.
The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review.
Degree: 2011, University of Toronto
URL: http://hdl.handle.net/1807/33507
► The Supreme Court of Canada has attempted several times to reform the way it approaches the issue of curial deference in judicial review. Each attempt…
(more)
▼ The Supreme Court of Canada has attempted several times to reform the way it approaches the issue of curial deference in judicial review. Each attempt however, has been in vain. This paper argues that the cause of this failure of each reform of the deference test proposed by the Supreme Court is not necessarily one of content, but instead one of structure. Each of the reforms retained a ‘multifactorial approach’ to the deference test, involving the weighing of several factors leading to a prescribed level of deference. Through critical analysis of the approach, and the postulation of an alternative, this paper argues that the multifactorial approach is what thwarts the Court’s intentions, and that it needs to abandon it should it wish to achieve clarity and coherence within judicial review.
MAST
Advisors/Committee Members: Dyzenhaus, David, Law.
Subjects/Keywords: law; administrative law; 0398
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Marcelo, R. F. (2011). The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review. (Masters Thesis). University of Toronto. Retrieved from http://hdl.handle.net/1807/33507
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Marcelo, Rodriguez Ferrere. “The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review.” 2011. Masters Thesis, University of Toronto. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/1807/33507.
MLA Handbook (7th Edition):
Marcelo, Rodriguez Ferrere. “The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review.” 2011. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Marcelo RF. The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review. [Internet] [Masters thesis]. University of Toronto; 2011. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/1807/33507.
Council of Science Editors:
Marcelo RF. The Supreme Court of Canada's Multifactorial Approach to Deference in Judicial Review. [Masters Thesis]. University of Toronto; 2011. Available from: http://hdl.handle.net/1807/33507
University of Arkansas
6.
Prince, Rebekah Ruth.
An Examination of the Application of the Chevron Doctrine in U.S. District Courts.
Degree: MA, 2011, University of Arkansas
URL: https://scholarworks.uark.edu/etd/2624
► This paper is an examination of the case Chevron v. Natural Resources Defense Council (1984). Using cases from the U.S. Ninth District Circuit Courts,…
(more)
▼ This paper is an examination of the case Chevron v. Natural Resources Defense Council (1984). Using cases from the U.S. Ninth District Circuit Courts, from the years 2008 and 2009,1 examine how this case is being used today. Both behavioral models and models made explicitly to study the use of Chevron were used in order to determine not only how a judge cites this case but also whether their political orientation plays a role.
Advisors/Committee Members: William D. Schreckhise, Andrew Dowdle, Rafael Jimeno.
Subjects/Keywords: Administrative Law; Natural Resources Law
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Prince, R. R. (2011). An Examination of the Application of the Chevron Doctrine in U.S. District Courts. (Masters Thesis). University of Arkansas. Retrieved from https://scholarworks.uark.edu/etd/2624
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Prince, Rebekah Ruth. “An Examination of the Application of the Chevron Doctrine in U.S. District Courts.” 2011. Masters Thesis, University of Arkansas. Accessed March 01, 2021.
https://scholarworks.uark.edu/etd/2624.
MLA Handbook (7th Edition):
Prince, Rebekah Ruth. “An Examination of the Application of the Chevron Doctrine in U.S. District Courts.” 2011. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Prince RR. An Examination of the Application of the Chevron Doctrine in U.S. District Courts. [Internet] [Masters thesis]. University of Arkansas; 2011. [cited 2021 Mar 01].
Available from: https://scholarworks.uark.edu/etd/2624.
Council of Science Editors:
Prince RR. An Examination of the Application of the Chevron Doctrine in U.S. District Courts. [Masters Thesis]. University of Arkansas; 2011. Available from: https://scholarworks.uark.edu/etd/2624
University of New South Wales
7.
Weeks, Greg.
Australian public authorities which breach their soft law : remedies and suggested reforms.
Degree: Law, 2013, University of New South Wales
URL: http://handle.unsw.edu.au/1959.4/53033
;
https://unsworks.unsw.edu.au/fapi/datastream/unsworks:11711/SOURCE01?view=true
► This thesis considers the phenomenon of soft law. The very name ‘soft law’ sounds like an oxymoron: if law is soft, is it not therefore…
(more)
▼ This thesis considers the phenomenon of soft
law. The very name ‘soft
law’ sounds like an oxymoron: if
law is soft, is it not therefore prevented from being
law? There is some force to that objection, but only in a purely formalist sense. More practically, lawyers have understood for at least seventy years that public authorities are able to issue certain communications in a way that causes them to be treated like
law, even though these are neither legislation nor subordinate legislation. Importantly for soft
law as a regulatory tool, people tend to treat soft
law as binding even though public authorities know that it is not. It follows that soft
law's ‘binding’ effects do not apply equally between the public authority and those to whom it is directed. Consequently, soft
law is both highly effective as a means of regulation, and inherently risky for those who are regulated by it. Much has been written about using soft
law in regulation, but that is not the concern of this thesis. Soft
law plays a vital part in
administrative law. It manages the tension between decision-makers having the flexibility to decide individual matters on their merits on one hand, and, on the other, the expectation that like issues will broadly be decided consistently with each other. That tension is central to the rule of
law. Soft
law cannot resolve the tension between flexibility and consistency, but it does provide a mechanism which can guide decision-makers towards consistency without binding them to certain outcomes. Chapter 2 deals extensively with issues that arise from soft
law's role in managing this tension.The focus of the remaining chapters is on people who are regulated by soft
law and, more specifically, what happens when a public authority breaches its own soft
law upon which people have relied. Where people in that circumstance suffer loss as a consequence of their reliance on soft
law, this thesis asks what remedies might lie to assist them. Chapter 3 looks at whether judicial review can be extended to cover exercises of soft
law, either in order to grant a procedural remedy or to compel the public authority to perform in substance what its soft
law had promised. It concludes that other countries, such as the UK, provide some hope for people who have relied upon soft
law to their detriment. Australian jurisprudence, by contrast, offers little scope for a person so affected to obtain a judicial review remedy, either procedural or substantive. The most that the Australian cases have offered is that soft
law is not meaningless, even where it is unenforceable.Chapter 4 examines the capacity to obtain a money remedy based upon establishing invalidity. This could either be through a damages remedy being included in judicial review for ultra vires acts or in restitution. Public
law damages is a remedy whose time has not yet come. It has been firmly rejected in Australian courts and, in the UK, a
Law Commission recommendation in favour of such a remedy was firmly rejected by the government. …
Advisors/Committee Members: Aronson, Mark, Law, Faculty of Law, UNSW, Roux, Theunis, Law, Faculty of Law, UNSW.
Subjects/Keywords: Remedies; Administrative Law; Soft Law
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Weeks, G. (2013). Australian public authorities which breach their soft law : remedies and suggested reforms. (Doctoral Dissertation). University of New South Wales. Retrieved from http://handle.unsw.edu.au/1959.4/53033 ; https://unsworks.unsw.edu.au/fapi/datastream/unsworks:11711/SOURCE01?view=true
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Weeks, Greg. “Australian public authorities which breach their soft law : remedies and suggested reforms.” 2013. Doctoral Dissertation, University of New South Wales. Accessed March 01, 2021.
http://handle.unsw.edu.au/1959.4/53033 ; https://unsworks.unsw.edu.au/fapi/datastream/unsworks:11711/SOURCE01?view=true.
MLA Handbook (7th Edition):
Weeks, Greg. “Australian public authorities which breach their soft law : remedies and suggested reforms.” 2013. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Weeks G. Australian public authorities which breach their soft law : remedies and suggested reforms. [Internet] [Doctoral dissertation]. University of New South Wales; 2013. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://handle.unsw.edu.au/1959.4/53033 ; https://unsworks.unsw.edu.au/fapi/datastream/unsworks:11711/SOURCE01?view=true.
Council of Science Editors:
Weeks G. Australian public authorities which breach their soft law : remedies and suggested reforms. [Doctoral Dissertation]. University of New South Wales; 2013. Available from: http://handle.unsw.edu.au/1959.4/53033 ; https://unsworks.unsw.edu.au/fapi/datastream/unsworks:11711/SOURCE01?view=true
York University
8.
Mckeachie, Jessica.
Recovering the Promise of Public Truth: Juridification and the Loss of Purpose in Public Inquiries.
Degree: LLM - Master of Laws, Law, 2015, York University
URL: http://hdl.handle.net/10315/29917
► My intention in this work is to investigate the apparent disconnect between the intended social purposes of inquiries and the impact pressures of juridification have…
(more)
▼ My intention in this work is to investigate the apparent disconnect between the intended social purposes of inquiries and the impact pressures of juridification have had on them, and consider what steps inquiries may take to resist these pressures. Public inquiries, formerly relied on as an alternative to criminal and civil proceedings and as a means to engage the public on issues of policy, now seem to exhibit more intense procedures akin to those found in the alternative processes they were designed to resist. Under increasing juridification pressures, what function should public inquiries fulfil? In short, my aim is to explore our understanding of public inquiries and the implications of the trend towards juridification is having on the ability of public inquiries to fulfil their social and policy functions.
Advisors/Committee Members: Berger, Benjamin L. (advisor).
Subjects/Keywords: Law; Law; Public Inquiries; Administrative Law; Juridification
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Mckeachie, J. (2015). Recovering the Promise of Public Truth: Juridification and the Loss of Purpose in Public Inquiries. (Masters Thesis). York University. Retrieved from http://hdl.handle.net/10315/29917
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Mckeachie, Jessica. “Recovering the Promise of Public Truth: Juridification and the Loss of Purpose in Public Inquiries.” 2015. Masters Thesis, York University. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/10315/29917.
MLA Handbook (7th Edition):
Mckeachie, Jessica. “Recovering the Promise of Public Truth: Juridification and the Loss of Purpose in Public Inquiries.” 2015. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Mckeachie J. Recovering the Promise of Public Truth: Juridification and the Loss of Purpose in Public Inquiries. [Internet] [Masters thesis]. York University; 2015. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/10315/29917.
Council of Science Editors:
Mckeachie J. Recovering the Promise of Public Truth: Juridification and the Loss of Purpose in Public Inquiries. [Masters Thesis]. York University; 2015. Available from: http://hdl.handle.net/10315/29917
Univerzitet u Beogradu
9.
Јовић, Роберт, 1985- 4124007.
Управноправни аспекти држављанства у Србији, Хрватској и
Босни и Херцеговини (са освртом и на друге бивше југословенске
републике).
Degree: Pravni fakultet, 2019, Univerzitet u Beogradu
URL: https://fedorabg.bg.ac.rs/fedora/get/o:20281/bdef:Content/get
► Друштвене науке / Управно право Social sciences / administrative law
Докторска дисертација има за предмет елаборирање на тему управноправног аспекта држављанске проблематике у Србији, Хрватској…
(more)
▼ Друштвене науке / Управно право Social sciences /
administrative law
Докторска дисертација има за предмет елаборирање на
тему управноправног аспекта држављанске проблематике у Србији,
Хрватској и у Босни и Херцеговини (с освртом и на друге бивше
југословенске републике), почев од прописа који су на непосредан
или посредан начин регулисали држављанско право у земљама које су
се касније ујединиле у Краљевину Срба, Хрвата и Словенаца (период
прије 1.12.1918. године) па све до важећих држављанских прописа
земаља које су настале распадом Социјалистичке Федеративне
Републике Југославије. С тим у вези, а цијенећи немјерљив значај
управносудске контроле органа управе уопштено, аутор ће посебну
пажњу усмјерити на анализу управносудске контроле органа у
држављанским поступцима у Републици Србији, Републици Хрватској и у
Босни и Херцеговини, за које потребе ће изложити одабране правне
ставове, како редовних (управних), тако и уставних судова у
држављанској области, да би на крају приступио формирању конкретних
нормативних приједлога за унапређење држављанског права у Републици
Србији, Републици Хрватској и у Босни и Херцеговини (de lege
ferenda). У том смислу, а ради квалитетнијег елаборирања на
наведену тему, аутор ће прије анализе конкретних држављанских
прописа, те управносудске (и уставно судске) држављанске праксе,
извршити претходно правно–терминолошко одређење и разграничење
појма држављанског права од општих држављанских института, почев од
дефинисања правне природе држављанске везе, затим карактеристика и
предмета држављанске везе, држављанских учесника, па све до појма
права на држављанство, те дефиниције појма и врста сукоба
држављанства. Овакво претходно правно–терминолошко одређење је од
посебног значаја за предмет главног елаборирања у овој дисертацији,
с обзиром на то да се ради о проблематици која, иако у савременом
контексту постаје све значајнија, није била 5 у заслуженој мјери
предмет интересовања правне догматике и праксе (бар када је у
питању међународно држављанско право и процесно држављанско право),
а што је за посљедицу имало неоправдано мијешање, или
поистовјећивање држављанских института. С обзиром на чињеницу да
држављанско право крајем XX и почетком XXI вијека добија на
значају, не само од стране националних законодаваца и то широм
свијета, него постаје све актуелнија проблематика и у расправама
најзначајнијих међународних и евроатлантских организација, то је
аутор дисертацију, један од фокуса свог елаборирања, управо
усмјерио на (међународно) држављанско право у контексту појединих
одредаба међународних конвенција и декларација, као и на
проблематику држављанства Европске уније, која због специфичности
Европске уније као sui generis правне (наднационалне) организације
није остала имуна на одређена питања и нејасноће, а о чему ће бити
ријечи у овом раду.
Advisors/Committee Members: Миловановић, Добросав, 1964- 12666471.
Subjects/Keywords: citizenship; material citizenship law; formal
citizenship law; administrative law; administrative
dispute
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Јовић, Роберт, 1. 4. (2019). Управноправни аспекти држављанства у Србији, Хрватској и
Босни и Херцеговини (са освртом и на друге бивше југословенске
републике). (Thesis). Univerzitet u Beogradu. Retrieved from https://fedorabg.bg.ac.rs/fedora/get/o:20281/bdef:Content/get
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Јовић, Роберт, 1985- 4124007. “Управноправни аспекти држављанства у Србији, Хрватској и
Босни и Херцеговини (са освртом и на друге бивше југословенске
републике).” 2019. Thesis, Univerzitet u Beogradu. Accessed March 01, 2021.
https://fedorabg.bg.ac.rs/fedora/get/o:20281/bdef:Content/get.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
Јовић, Роберт, 1985- 4124007. “Управноправни аспекти држављанства у Србији, Хрватској и
Босни и Херцеговини (са освртом и на друге бивше југословенске
републике).” 2019. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Јовић, Роберт 14. Управноправни аспекти држављанства у Србији, Хрватској и
Босни и Херцеговини (са освртом и на друге бивше југословенске
републике). [Internet] [Thesis]. Univerzitet u Beogradu; 2019. [cited 2021 Mar 01].
Available from: https://fedorabg.bg.ac.rs/fedora/get/o:20281/bdef:Content/get.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
Јовић, Роберт 14. Управноправни аспекти држављанства у Србији, Хрватској и
Босни и Херцеговини (са освртом и на друге бивше југословенске
републике). [Thesis]. Univerzitet u Beogradu; 2019. Available from: https://fedorabg.bg.ac.rs/fedora/get/o:20281/bdef:Content/get
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
University of Helsinki
10.
Kiiski, Laura.
Huumausaineiden katuvalvonta poliisin toimivallan näkökulmasta.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/225062
► Tutkielman tavoitteena on selvittää poliisin toimivallan määräytymistä ja rajoja yleisellä paikalla suoritettavan huumausaineiden katuvalvonnan yhteydessä. Huumausainevalvonnan toteuttamiseen liittyy käytännössä lähes poikkeuksetta huumausaineiden etsintään koulutetun koiran…
(more)
▼ Tutkielman tavoitteena on selvittää poliisin toimivallan määräytymistä ja rajoja yleisellä paikalla suoritettavan huumausaineiden katuvalvonnan yhteydessä. Huumausainevalvonnan toteuttamiseen liittyy käytännössä lähes poikkeuksetta huumausaineiden etsintään koulutetun koiran käyttäminen apuna, joten tutkielmassa keskitytään suurelta osin koiran käyttämisen näkökulmaan. Huumausaineiden katuvalvonnalle ei ole selkeää perustaa poliisia koskevassa lainsäädännössä, joten aihetta lähestytään muun muassa yleisten toimivaltaa koskevien määritelmien valossa, ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännön kautta ja etsimällä muualta lainsäädännöstä vertailukohteita. Koska perusoikeudet vaikuttavat viranomaisten toimivallan määräytymiseen ja valvonnan kannalta suurin merkitys on yksityisyyden suojalla, hahmotellaan tutkielmassa myös aiheen kannalta relevanttia yksityisyyden suojan sisältöä.
Aikaisemmin poliisilla on ollut laaja ja jopa pääosin tavanomaiseen oikeuteen perustuva niin kutsuttu yleistoimivalta. Nykyään on kuitenkin selvää, että oikeus julkisen vallan käyttöön voi perustua vain nimenomaisiin laintasoisiin toimivaltasäännöksiin. Julkisen vallankäytön käsitteen ytimenä taas on yksityisen oikeusasemaan puuttuminen. Mikä tahansa viranomaisen menettely ei siis ole julkisen vallan käyttöä ja edellytä toimivaltasäännöstä. Edellyttääkseen nimenomaista laintasoista toimivaltanormia, poliisin toiminnan täytyy ylittää se, mikä on yhteiskunnassa sallittua jokaiselle. Yksityisyyden suojaan kohdistuvan puuttumisen merkitystä arvioitaessa on otettava huomioon yksityiselämän suojaa koskeva perusteltu odotus, puuttumisella mahdollisesti saatavien tietojen luonne ja puuttumisen ajallinen kesto.
Ylimmät laillisuusvalvojat ovat antaneet johtopäätöksiltään vastakkaisia ja ainakin osittain ristiriitaisia ratkaisuja koskien huumausaineiden etsintään koulutettujen koirien käyttämistä poliisin yleisellä paikalla suorittamassa huumausainevalvonnassa. Erimielisyydet ovat koskeneet jo toiminnan luonteen määrittämistä: toimintaan sallivasti suhtautuvissa ratkaisuissa on käytetty säännönmukaisesti käsitettä valvonta, kun taas kieltävästi suhtautuvissa ratkaisuissa toiminnan on katsottu olevan tarkastamista.
Käsitteenä valvonnalla voidaan poliisilakien esitöiden ja ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisujen perusteella katsoa tarkoitettavan ennalta määräämättömään henkilöjoukkoon hetkellisesti, avoimesti, lyhytaikaisesti ja satunnaisesti kohdistuvaa havaintojen tekemistä. Tällaisen menettelyn sallittavuudesta ei ole katsottu aiheelliseksi säätää erikseen laissa. Tarkkailulla puolestaan tarkoitetaan jo käsitteenä tiettyyn henkilöön salaa kohdistettavaa havaintojen tekemistä tiedonhankintatarkoituksessa. Tarkastamisella taas viitataan ainakin poliisin toimivaltuuksia koskevassa lainsäädännössä toimenpiteisiin, joiden yhteydessä on mahdollista puuttua kohteen fyysiseen koskemattomuuteen.
Tutkimuksen perusteella poliisilla olisi siis mahdollisuus ilman toimivaltasäännöstäkin suorittaa valvontaa, jolla ei puututa kohteiden koskemattomuuteen, joka…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Kiiski, L. (2017). Huumausaineiden katuvalvonta poliisin toimivallan näkökulmasta. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/225062
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Kiiski, Laura. “Huumausaineiden katuvalvonta poliisin toimivallan näkökulmasta.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/225062.
MLA Handbook (7th Edition):
Kiiski, Laura. “Huumausaineiden katuvalvonta poliisin toimivallan näkökulmasta.” 2017. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Kiiski L. Huumausaineiden katuvalvonta poliisin toimivallan näkökulmasta. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/225062.
Council of Science Editors:
Kiiski L. Huumausaineiden katuvalvonta poliisin toimivallan näkökulmasta. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/225062
University of Helsinki
11.
Heikkinen, Vesa.
Avoimuuden käsite julkisessa hallinnossa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/160506
► Avoimuus on noussut nykyipäivänä yhdeksi julkisen vallankäytön merkittävimmistä käsitteistä. 1990-luvulta lähtien se on esiintynyt tiiviisti kansainvälisten järjestöjen suosituksissa ja arvioissa, ja se luetaan laajalti yhdeksi…
(more)
▼ Avoimuus on noussut nykyipäivänä yhdeksi julkisen vallankäytön merkittävimmistä käsitteistä. 1990-luvulta lähtien se on esiintynyt tiiviisti kansainvälisten järjestöjen suosituksissa ja arvioissa, ja se luetaan laajalti yhdeksi hyvän hallinnon tärkeimmistä elementeistä. Sen merkitys poliittisessa retoriikassa ja päivittäisessä mediassa on niin ikään huomattava, ja näin se vaikuttaakin juurtuneen vahvaksi osaksi nykyistä kulttuuriamme.
Avoimuus (transparency) yhdessä sukulaiskäsitteidensä kuten tilivelvollisuuden (accountability) ja hyvän hallinnon (good governance) kanssa toistuukin ympäri maailmaa lainsäädäntöuudistusten perusteluissa, kansalaisjärjestöjen vaatimuksissa ja taloudellisen kilpailukyvyn analyyseissä. Avoimuuden vaihtelevat ilmenemismuodot, näiden väliset ristiriitaisuudet, samoin kuin avoimuuden tosiasialliset vaikutukset yhteiskunnassa tulevat kuitenkin vain harvoin tarkemmin huomioiduiksi. Näin avoimuus on päätynyt epämääräiseksi taikasanaksi, jonka itsestäänselvän positiivinen käyttötapa kätkee sisäänsä useita kysymyksiä.
Tässä tutkielmassa tarkoituksena on nostaa avoimuuden käsite kriittiseen tarkasteluun. Aloittaen avoimuuden ilmenemismuotojen erottelusta tutkielmassa käydään läpi aiheen kannalta olennainen lainsäädäntö niin kotimaassa kuin Euroopan unionissa. Tämän materiaalin valossa näyttää selvältä, että poikkeavista lähtökohdistaan huolimatta Suomi ja EU ovat yhtä lailla omaksuneet avoimuuden yhdeksi demokraattisen ja taloudellisen kehityksen olennaisista mittapuista. Siinä missä Suomi on voinut kokea avoimuuden luontevana tapana hyödyntää olemassaolevia vahvuuksiaan kansainvälisillä areenoilla, on EU korostanut avoimuuden merkitystä sen omien heikkouksien kuten byrokraattisen imagon ja heikon legitimiteetin korjaamisessa.
Suomessa vakiintuneesti noudatettu julkisuusperiaate ja siihen olennaisesti kuuluva asiakirjajulkisuus (access to documents) ovat saaneet perustelunsa viime kädessä viranomaistoiminnan demokraattisen valvonnan välineinä. Viime vuosien kansainvälisen kehityksen myötä julkisuusperiaate on kuitenkin siirtymässä suuntaan, jossa julkisen vallan oletetaan aktiivisin toimenpitein toteuttavan avoimuuden päämääriä. Nämä kytkeytyvät usein demokratian ja laillisuuden sijasta kansainvälisen rahaliikenteen sujuvuuteen ja markkinataloudellisiin näkökohtiin. Samalla pääsy julkiseen tietoon on alettu nähdä viime kädessä sen taloudellisen hyödynnettävyyden kautta. Näin avoimuus on omaksunut muotoja, jotka eivät perustelujensa, sisältönsä tai tavoitteidensa puolesta enää vastaa perinteistä käsitystä julkisuusperiaatteesta.
Usko avoimuuden vaikutukseen yleisön luottamuksen ja legitimiteetin kohentamisessa on ollut lähtökohtana useille Euroopan unionissa toteutetuille uudistuksille 1990-luvulta alkaen. Uudistuksista huolimatta luottamus unionin instituutioihin ei näytä parantuneen. Eurooppalaisen politiikan rakenteellisten ongelmien ohella näyttääkin siltä, että unionin pyrkimykset ovat perustuneet yksinkertaistetulle ja virheelliselle näkemykselle julkisuuden ja avoimuuden…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Heikkinen, V. (2016). Avoimuuden käsite julkisessa hallinnossa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/160506
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Heikkinen, Vesa. “Avoimuuden käsite julkisessa hallinnossa.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/160506.
MLA Handbook (7th Edition):
Heikkinen, Vesa. “Avoimuuden käsite julkisessa hallinnossa.” 2016. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Heikkinen V. Avoimuuden käsite julkisessa hallinnossa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/160506.
Council of Science Editors:
Heikkinen V. Avoimuuden käsite julkisessa hallinnossa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/160506
University of Helsinki
12.
Nurmi, Mia.
Lainvalvoja laillisuusvalvojana – poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan keskeiset keinot.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/164892
► Poliisin laillisuusvalvonta voidaan käsittää oikeudellisin kriteerein tapahtuvaksi laadunvalvonnaksi, jonka tarkoitus on valvoa voimassa olevan oikeusjärjestyksen, määräysten, ohjeiden ja hyvän hallintotavan noudattamista poliisin toiminnassa ja päätöksenteossa.…
(more)
▼ Poliisin laillisuusvalvonta voidaan käsittää oikeudellisin kriteerein tapahtuvaksi laadunvalvonnaksi, jonka tarkoitus on valvoa voimassa olevan oikeusjärjestyksen, määräysten, ohjeiden ja hyvän hallintotavan noudattamista poliisin toiminnassa ja päätöksenteossa. Poliisiin kohdistuva laillisuusvalvonta jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen laillisuusvalvontaan. Sisäinen laillisuusvalvonta on poliisiorganisaation sisällä tapahtuvaa valvontaa, jolloin poliisi valvoo itse omien toimintojensa laillisuutta. Ulkoista poliisin kohdistuvaa valvontaa taas harjoittavat muun muassa ylimmät laillisuusvalvojat sekä tietosuojavaltuutettu. Poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan keskeiset keinot ovat hallintokanteluiden tutkiminen, laillisuusvalvontatarkastukset sekä henkilötietojen käsittelyn valvonta. Kyseiset keinot muodostavat tässä tutkielmassa tarkasteltavan kokonaisuuden.
Tutkielmassa selvitetään, miten sisäisen laillisuusvalvonnan keskeiset keinot turvaavat lain, määräysten, ohjeiden ja hyvän hallinnon toteutumista poliisin toiminnassa. Tähän liittyy kysymys siitä, millaisia toimenpiteitä valvonnan kohteeseen voidaan valvonnan seurauksena kohdistaa. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan, voidaanko poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan keskeisiä keinoja pitää tehokkaina ja toimivina. Tämän tueksi tutkielmassa selvitetään, millaisia haasteita valvontaan voi liittyä. Tutkielmassa on käytetty pääasiallisesti oikeusdogmaattista tutkimusmetodia. Tämä näkyy myös työssä käytetystä lähdeaineistosta, joka muodostuu olennaisilta osin tavanomaisista lainopillisista lähteistä. Tutkielmassa on lisäksi hyödynnetty empiiristä tutkimusmenetelmää eri poliisiyksiköihin kohdistettujen asiantuntijahaastattelujen muodossa. Koska poliisin sisäisestä laillisuusvalvonnasta on vain vähän laintasoista sääntelyä, poliisin hallinnonalan toimialakohtaiset määräykset ja ohjeet ovat olleet tutkielmassa tärkeinä lähdemateriaaleina.
Aihe on ajankohtainen, sillä poliisiin kohdistuva valvonta on viime vuosina herättänyt runsaasti julkista keskustelua poliisimiehiin kohdistuneiden vakavien rikosepäilyjen vuoksi. Ajankohtaisuutta lisää myös Euroopan unionin tietosuojauudistus, joka vaikuttaa lainvalvontaviranomaisten henkilötietojen käsittelyyn ja valvontaan kaikissa unionin jäsenvaltioissa. Samanaikaisesti poliisille on esitetty jälleen uusia toimivaltuuksia, joten lainvalvojiin kohdistuvan valvonnan tarve näyttää vain kasvavan. Tästä huolimatta poliisin laillisuusvalvontaa tai ylipäätään poliisin toimintaa on tutkittu kotimaisessa oikeustieteessä hyvin vähän. Sen sijaan muilla tieteenaloilla tutkimusta on tehty runsaasti. Poliisin sisäisestä laillisuusvalvonnasta on kuitenkin sisäministeriön toimesta tehty melko laajoja selvityksiä, mikä osoittaa aiheen suurta merkitystä valtion sisäiselle turvallisuudelle.
Valvonnan seuraus on vastuu. Tämä näkyy myös poliisin sisäisessä laillisuusvalvonnassa, jossa havaituista virheistä ja laittomuuksista seuraa joko ohjaavia tai rankaisevia toimenpiteitä. Rangaistusluonteisten toimenpiteiden toteuttamiseksi valvonta-asia tulee siirtää…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Nurmi, M. (2016). Lainvalvoja laillisuusvalvojana – poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan keskeiset keinot. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/164892
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Nurmi, Mia. “Lainvalvoja laillisuusvalvojana – poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan keskeiset keinot.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/164892.
MLA Handbook (7th Edition):
Nurmi, Mia. “Lainvalvoja laillisuusvalvojana – poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan keskeiset keinot.” 2016. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Nurmi M. Lainvalvoja laillisuusvalvojana – poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan keskeiset keinot. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/164892.
Council of Science Editors:
Nurmi M. Lainvalvoja laillisuusvalvojana – poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan keskeiset keinot. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/164892
University of Helsinki
13.
Viitasalo, Kaisu.
Yhteiskuntavastuun sääntely ja vastuullisuusvalvonta − julkisen vallan rooli yhteiskuntavastuun edistämisessä modernin hallinnon aikakaudella.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/164923
► Yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan organisaatioiden taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun muodostamaa kokonaisuutta. Yhteiskuntavastuuta koskeva julkinen keskustelu on 2010-luvulla liittynyt muun muassa yritysten ympäristövas-tuuongelmiin ja hankintaketjujen sosiaalisen vastuun kysymyksiin.…
(more)
▼ Yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan organisaatioiden taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun muodostamaa kokonaisuutta. Yhteiskuntavastuuta koskeva julkinen keskustelu on 2010-luvulla liittynyt muun muassa yritysten ympäristövas-tuuongelmiin ja hankintaketjujen sosiaalisen vastuun kysymyksiin. Viimeaikainen keskustelu on käsitellyt niin yksityisten yritysten, valtio-omisteisten yhtiöiden kuin julkisen hallinnon taloudellisen vastuun kysymyksiä. Alkuperäisten ympäristö- ja ihmisoikeusvastuukysymysten rinnalle ovat nousseet erilaiset muut modernin yhteiskunnan vastuullisuustekijät. Taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta edistävistä toimenpiteistä saatuja myönteisiä tuloksia on myös pyritty hyödyntämään laajalti yhteiskunnassa. Yhteiskuntavastuun sääntelytarve on tunnustettu, mutta näkemykset sääntelyn vaihtoehdoista eroavat.
Tutkielmassa tarkastellaan, miten julkinen valta, yhteiskuntavastuun sääntely ja sen valvonta kiinnittyvät toisiinsa modernin hallinnon aikakaudella, jota luonnehtivat muun muassa julkisen ja yksityisen erojen suhteellistuminen, hallinto-tehtävien yksityistäminen ja julkinen liiketoiminta, oikeudellisen sääntelyn merkityksen lisääntyminen Euroopan unionin lainsäädännön myötä ja sen vastavoimana sääntelyn purkuvaatimukset. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mikä on julkisen vallan rooli yhteiskuntavastuun edistämisessä sekä miten yhteiskuntavastuuta säännellään ja sen toteutumista valvotaan. Yhteiskuntavastuuta tarkastellaan yleisellä ja kokonaisvaltaisella tasolla. Neljän erilaisen yhteiskuntavastuun sääntelyinstrumentin tarkemman analyysin avulla pyritään konkretisoimaan yhteiskuntavastuun oikeudellista ulottuvuutta sekä sen sääntelyyn ja valvontaan liittyviä kysymyksiä.
Julkinen valta on pitkään korostanut yritysten yhteiskuntavastuun vapaaehtoisuutta, ja pyrkinyt edistämään yritysten sitoutumista yhteiskuntavastuuseen yritysten yhteistyökumppanina, edellytysten luojana ja tukijana. Yhteiskuntavastuun on katsottu perustuvan Suomessa kattavalle ja korkeatasoiselle lainsäädännölle. Viimeaikainen Euroopan unionin lain-säädäntökehitys on kuitenkin lisäämässä yhteiskuntavastuun oikeussääntelyä myös Suomessa.
Yhteiskuntavastuu ei koske yksinomaan yrityksiä. Vastuullisuusodotukset ja -vaatimukset kohdistuvat laajalti yhteiskunnan eri toimijoihin, julkinen valta mukaan lukien. Yhteiskuntavastuuta koskevissa valtioneuvoston periaatepäätöksissä yhteiskuntavastuu on määritelty yritysten, julkisen hallinnon ja muiden yhteisöjen taloudelliseksi, sosiaaliseksi ja ympäristölliseksi vastuuksi. Julkinen valta on pyrkinyt vahvistamaan oman toimintansa vastuullisuutta muun muassa sosiaalisesti vastuullisilla julkisilla hankinnoilla sekä edellyttämällä valtio-omisteisten yhtiöiden raportoivan yhteiskuntavastuustaan.
Tutkielmassa tehty tarkastelu osoittaa, että yhteiskuntavastuun luonnehdinta vapaaehtoisena yksityisenä itsesääntelynä tai pehmeänä viranomaissääntelynä ei huomioi riittävästi eri sääntelyinstrumenttien eriasteisia liityntöjä velvoittavaan julkiseen oikeussääntelyyn.…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Viitasalo, K. (2016). Yhteiskuntavastuun sääntely ja vastuullisuusvalvonta − julkisen vallan rooli yhteiskuntavastuun edistämisessä modernin hallinnon aikakaudella. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/164923
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Viitasalo, Kaisu. “Yhteiskuntavastuun sääntely ja vastuullisuusvalvonta − julkisen vallan rooli yhteiskuntavastuun edistämisessä modernin hallinnon aikakaudella.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/164923.
MLA Handbook (7th Edition):
Viitasalo, Kaisu. “Yhteiskuntavastuun sääntely ja vastuullisuusvalvonta − julkisen vallan rooli yhteiskuntavastuun edistämisessä modernin hallinnon aikakaudella.” 2016. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Viitasalo K. Yhteiskuntavastuun sääntely ja vastuullisuusvalvonta − julkisen vallan rooli yhteiskuntavastuun edistämisessä modernin hallinnon aikakaudella. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/164923.
Council of Science Editors:
Viitasalo K. Yhteiskuntavastuun sääntely ja vastuullisuusvalvonta − julkisen vallan rooli yhteiskuntavastuun edistämisessä modernin hallinnon aikakaudella. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/164923
University of Helsinki
14.
Akonniemi, Minna.
Hankintojen kilpailuttaminen erityisesti julkisissa rakennus- ja käyttöoikeusurakoissa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/164926
► Hankintalainsäädännön tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten…
(more)
▼ Hankintalainsäädännön tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa (hankintalain 1 §). Hankintalainsäädännöllä on näin ollen kaksi päätavoitetta: julkisten varojen tarkoituksenmukaisen käytön turvaaminen ja yhteisön sisämarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteeseen pyritään asettamalla kriteerit täyttäville hankintayksiköille velvollisuus kilpailuttaa hankinnat hankintalainsäädännön vaatimusten mukaisesti.
Tutkielmassa pyritään hahmottamaan rajanvetoa julkisena hankintana kilpailutettavien rakennus- ja käyttöoikeusurakoiden ja muiden järjestelyjen, kuten vuokrauksen, välillä. Julkisyhteisön omistaman omaisuuden vuokraaminen ja myyminen eivät lähtökohtaisesti kuulu hankintalainsäädännön soveltamisalaan. Vuokrauksen sisältävän rakennusurakan ja kiinteän omaisuuden vuokrauksen välinen rajanveto osoittautuu kuitenkin usein ongelmalliseksi. Useimmiten kysymys nousee esiin silloin, kun hankintayksikkö on hankkimassa uusia toimitiloja. Toimitilojen hankkiminen ja niiden vuokrauksen kilpailuttamisvelvollisuus riippuu usein siitä, millä tavoin ja milloin tilat otetaan käyttöön. Mikäli kyseessä on toimistokäytössä oleva rakennus, jossa suoritetaan vain tavanomainen saneeraus, eikä vuokrasopimus ole normaalia alan käytäntöä pidempi, on kyseessä tavanomainen vuokrasopimus eikä hankinta. Mikäli taas vuokra-aika on tavanomaista pidempi ja kokonaan uusi tai saneerattu kiinteistö muokataan vuokralaisen yksilöllisiin tarpeisiin, kyseessä on hankintalain tarkoittamalla tavalla hankinta. Oikeuskäytännön ja -kirjallisuuden perusteella voidaan katsoa, että järjestelyn kuuluminen hankintalainsäädännön piiriin ratkeaa ensisijaisesti hankinnan tosiasiallisen objektiivisen luonteen mukaan. Merkitystä ei ole sillä seikalla, mihin juridiseen muotoon tarjouspyyntö on puettu. Lisäksi rakennusurakan ja vuokrauksen välisessä rajanvedossa arvioidaan sitä, pyydetäänkö tarjous pysyvistä vuokratiloista, rakennetaanko tilat hankintayksikön hallitsemalle maalle vai muualle ja siirtyykö vuokratilojen omistusoikeus hankintayksikölle vai ei.
Tavaranhankintasopimusten ja rakennusurakan välisestä rajanvedosta voidaan tiivistetysti todeta lähtökohdan olevan seuraava: Jos tavaranhankinnan ja asennus-, käyttöönotto-opastuksen tai muun rakentamiseksi luonnehdittavien toimintojen arvot on mahdollista eritellä, katsotaan hankinta joko tavaranhankinnaksi tai rakennusurakaksi riippuen siitä, kumman taloudellinen arvo on suurempi. Näin ollen kysymys siitä, sovelletaanko tavaranhankintaa vai rakennusurakkaa koskevia säännöksiä, ratkeaa lähtökohtaisesti taloudellisen arvon suuruuden perusteella
Hankintojen kilpailuttamisvelvoitteella turvataan osaltaan hankintalain taustalla olevien tavoitteiden ja periaatteiden toteutumista ja se on poikkeus kilpailuttamisvelvollisuuden pääsäännöstä. Tutkielmassa käsitellään laajemmin lähinnä rakennus- ja…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Akonniemi, M. (2016). Hankintojen kilpailuttaminen erityisesti julkisissa rakennus- ja käyttöoikeusurakoissa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/164926
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Akonniemi, Minna. “Hankintojen kilpailuttaminen erityisesti julkisissa rakennus- ja käyttöoikeusurakoissa.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/164926.
MLA Handbook (7th Edition):
Akonniemi, Minna. “Hankintojen kilpailuttaminen erityisesti julkisissa rakennus- ja käyttöoikeusurakoissa.” 2016. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Akonniemi M. Hankintojen kilpailuttaminen erityisesti julkisissa rakennus- ja käyttöoikeusurakoissa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/164926.
Council of Science Editors:
Akonniemi M. Hankintojen kilpailuttaminen erityisesti julkisissa rakennus- ja käyttöoikeusurakoissa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/164926
University of Helsinki
15.
Ingman, Rasmus.
Liikesalaisuudet ja asianosaisen tiedonsaantioikeus julkisissa hankinnoissa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/167109
► Tutkielmassa tarkastellaan julkisuuslain (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999) mukaista yksityisen liike- ja ammattisalaisuuden suojaa sekä julkisuuslaissa säädettyä tarjouskilpailun asianosaisen tiedonsaantioikeutta. Liikesalaisuuksien suojan osalta tarkastellaan etenkin…
(more)
▼ Tutkielmassa tarkastellaan julkisuuslain (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999) mukaista yksityisen liike- ja ammattisalaisuuden suojaa sekä julkisuuslaissa säädettyä tarjouskilpailun asianosaisen tiedonsaantioikeutta. Liikesalaisuuksien suojan osalta tarkastellaan etenkin liike- ja ammattisalaisuuden käsitteen määrittelyä. Määrittelyn tarkastelu ulottuu julkisuuslain lisäksi muussa lainsäädännössä säädettyyn liikesalaisuuksien suojaan. Julkiset hankinnat toimivat tutkielmassa liikesalaisuuksien suojan tarkastelun viitekehyksenä. Hankintajuridiset kysymykset on rajattu tarjouskilpailun asianosaisen tiedonsaantioikeutta lukuun ottamatta tutkimuksen ulkopuolelle. EU-oikeuden vaikutukset kansalliseen sääntelyyn ovat osa tutkielmaa, jonka lisäksi käsitellään Ruotsissa säädettyä liikesalaisuuksien suojaa koskevaa lakia. Tutkielmassa tarkastellaan myös liikesalaisuuksien paljastamiseen liittyviä julkisyhteisön korvausvastuuta koskevia vahingonkorvausoikeudellisia kysymyksiä.
Tutkielmassa lähtökohdaksi otetaan julkisia hankintoja tekevän hankintayksikön näkökulma. Tarkoituksena on selvittää hankintayksikön asema silloin, kun se käsittelee tarjoajan liikesalaisuuksia tai saa tarjouskilpailun asianosaiselta tietopyynnön toisen tarjoajan liikesalaisuuksia koskien. Tutkielmassa otetaan huomioon sekä liikesalaisuuksien suojan taustalla vaikuttavat yksityiset intressit että asianosaisen tiedonsaantioikeutta koskevat oikeussuojatarpeet ja hallinto-oikeudelliset periaatteet. Keskeisimpänä tavoitteena on voimassaolevan sääntelyn tulkinta ja systematisointi.
Tutkielman valmistumisaikataulu on osunut yhteen hankintalainsäädännön kokonaisuudistuksen kanssa siten, että uutta lakia koskeva hallituksen esitys (HE 108/2016 vp) on julkaistu vähän ennen tutkimuksen valmistumista. Uudessa hallituksen esityksessä on kaavailtu muutosta myös tätä tutkimusta koskevaan julkisuuslain sääntelyyn. De lege ferenda -suositusten sijasta tässä tutkimuksessa arvioidaan kaavailtua muutosta nykyisen lainsäädännön toimivuuteen nähden. Tutkimuksessa on tämän lisäksi huomioitu vastaavasti hieman ennen tutkielman valmistumista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon (liikesalaisuuksien) suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja ilmaisemiselta (2016/943/EU).
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Ingman, R. (2016). Liikesalaisuudet ja asianosaisen tiedonsaantioikeus julkisissa hankinnoissa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/167109
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Ingman, Rasmus. “Liikesalaisuudet ja asianosaisen tiedonsaantioikeus julkisissa hankinnoissa.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/167109.
MLA Handbook (7th Edition):
Ingman, Rasmus. “Liikesalaisuudet ja asianosaisen tiedonsaantioikeus julkisissa hankinnoissa.” 2016. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Ingman R. Liikesalaisuudet ja asianosaisen tiedonsaantioikeus julkisissa hankinnoissa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/167109.
Council of Science Editors:
Ingman R. Liikesalaisuudet ja asianosaisen tiedonsaantioikeus julkisissa hankinnoissa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/167109
University of Helsinki
16.
Eklund, Mira.
Besvärsförbudet i 44 § i konkurrenslagen – en kränkning av de grundläggande och mänskliga rättigheterna? En kritisk granskning av förbudet att besvära sig över Konkurrens- och konsumentverkets inspektionsbeslut i ljuset av europadomstolarnas rättspraxis samt de nationella domstolarnas handlingsutrymme enligt den gällande lagstiftningen.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/161193
► I syfte att utreda misstänkta konkurrensbegränsningar får konkurrensmyndigheterna göra inspektioner bl.a. i näringsidkares företagslokaler. Enligt 44 § i konkurrenslagen får ett beslut om förrättande om…
(more)
▼ I syfte att utreda misstänkta konkurrensbegränsningar får konkurrensmyndigheterna göra inspektioner bl.a. i näringsidkares företagslokaler. Enligt 44 § i konkurrenslagen får ett beslut om förrättande om en sådan här inspektion inte överklagas. I avhandlingen granskas detta besvärsförbuds förenlighet med europarätten samt de nationella domstolarnas handlingsutrymme enligt den gällande lagstiftningen. Avhandlingen har två huvudsakliga frågeställningar: För det första granskas besvärsförbudet i 44 § i konkurrenslagen i ljuset av europadomstolarnas praxis. Den konkreta frågeställningen lyder: Är besvärsförbudet i 44 § i konkurrenslagen förenligt med europarätten? För det andra granskas de nationella domstolarnas handlingsutrymme enligt den gällande nationella lagstiftningen. Frågan jag söker svar på är följande: Hur kan en nationell domstol eliminera den eventuella normkonflikten mellan besvärsförbudet och europarätten ifall en näringsidkare, besvärsförbudet till trots, skulle överklaga inspektionsbeslutet? Tre olika alternativ granskas, nämligen domstolens möjlighet att göra en människorättsvänlig tolkning av besvärsförbudet, att lämna besvärsförbudet utan tillämpning på basis av grundlagens företräde samt att lämna besvärsförbudet utan tillämpning på basis av EU-rättens företräde. Ifall besväret inte tas till prövning kan Finland göra sig skyldig till en kränkning av människorättskonventionen och EU-rätten.
Metoden i avhandlingen är rättsdogmatisk och det huvudsakliga forskningsmaterialet består av rättspraxis från den Europeiska människorättsdomstolen och EU-domstolen, nationella förarbeten samt såväl nationell som utländsk rättslitteratur.
På basis av forskningsresultaten i avhandlingen rekommenderar skribenten att besvärsförbudet i 44 § i konkurrenslagen upphävs. Ifall man anser att besvärsförbudet förbjuder överklagande både enskilt och i samband med behandlingen av huvudsaken, vilket dess formulering tyder på, verkar det klart att besvärsförbudet är oförenligt med europarätten. Även om överklagande i samband med huvudsaken vore möjligt är besvärsförbudet problematiskt på flera olika sätt, bl.a. eftersom tillgången till rättsmedlet är osäkert och oberoende fördröjt med åtskilliga år.
Även granskningen av domstolarnas handlingsalternativ för att eliminera normkonflikten mellan besvärsförbudet och europarätten talar för att besvärsförbudet borde upphävas. Det verkar inte möjligt att göra en människorättstolkning av besvärsförbudet pga. dess entydiga formulering och tillämpning av GL 106 § kräver att det finns en uppenbar konflikt mellan tillämpningen av en lagbestämmelse och grundlagen. Således borde en nationell domstol dels harmonisera tolkningen av grundlagsbestämmelserna med människorättskonventionen och även bedöma om det s.k. uppenbarhetskriteriet uppfylls. Detta kan vara mer problematiskt än man först anar. EU-rätten däremot kräver företräde förutsatt att det handlar om en situation då EU-rätten blir tillämplig.
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Eklund, M. (2016). Besvärsförbudet i 44 § i konkurrenslagen – en kränkning av de grundläggande och mänskliga rättigheterna? En kritisk granskning av förbudet att besvära sig över Konkurrens- och konsumentverkets inspektionsbeslut i ljuset av europadomstolarnas rättspraxis samt de nationella domstolarnas handlingsutrymme enligt den gällande lagstiftningen. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/161193
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Eklund, Mira. “Besvärsförbudet i 44 § i konkurrenslagen – en kränkning av de grundläggande och mänskliga rättigheterna? En kritisk granskning av förbudet att besvära sig över Konkurrens- och konsumentverkets inspektionsbeslut i ljuset av europadomstolarnas rättspraxis samt de nationella domstolarnas handlingsutrymme enligt den gällande lagstiftningen.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/161193.
MLA Handbook (7th Edition):
Eklund, Mira. “Besvärsförbudet i 44 § i konkurrenslagen – en kränkning av de grundläggande och mänskliga rättigheterna? En kritisk granskning av förbudet att besvära sig över Konkurrens- och konsumentverkets inspektionsbeslut i ljuset av europadomstolarnas rättspraxis samt de nationella domstolarnas handlingsutrymme enligt den gällande lagstiftningen.” 2016. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Eklund M. Besvärsförbudet i 44 § i konkurrenslagen – en kränkning av de grundläggande och mänskliga rättigheterna? En kritisk granskning av förbudet att besvära sig över Konkurrens- och konsumentverkets inspektionsbeslut i ljuset av europadomstolarnas rättspraxis samt de nationella domstolarnas handlingsutrymme enligt den gällande lagstiftningen. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/161193.
Council of Science Editors:
Eklund M. Besvärsförbudet i 44 § i konkurrenslagen – en kränkning av de grundläggande och mänskliga rättigheterna? En kritisk granskning av förbudet att besvära sig över Konkurrens- och konsumentverkets inspektionsbeslut i ljuset av europadomstolarnas rättspraxis samt de nationella domstolarnas handlingsutrymme enligt den gällande lagstiftningen. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/161193
University of Helsinki
17.
Pihlamaa, Laura.
Ulkomaalaislain toimeentuloedellytys perheenyhdistämisessä – erityisesti lapsen edun kannalta arvioituna.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/173563
► Valtion suvereniteetin mukaan valtiolla on lähtökohtaisesti oikeus päättää siitä, kuka saa tulla sen alueelle ja oleskella siellä. Valtion perusteena ulkomaalaisen maahantulon estämiselle voi olla esimerkiksi…
(more)
▼ Valtion suvereniteetin mukaan valtiolla on lähtökohtaisesti oikeus päättää siitä, kuka saa tulla sen alueelle ja oleskella siellä. Valtion perusteena ulkomaalaisen maahantulon estämiselle voi olla esimerkiksi yleinen turvallisuus ja järjestys tai taloudelliset syyt. Taloudellisten syiden taustalla toimii etenkin ulkomaalaislaissa asetettu toimeentuloedellytys. Valtion suvereniteetti maahantulon estämisessä ei ole kuitenkaan ehdoton. Sitä rajoittavat erityisesti useat kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä EU-oikeus. Valtiolla voi siten olla velvollisuus jättää tavallisesti vaatimansa toimeentuloedellytys soveltamatta, jos se olisi ulkomaalaisen perhe-elämän suojan tai lapsen edun vastaista.
Tutkielmassa arvioidaan ulkomaalaislain toimeentuloedellytyksen suhdetta lapsen etuun ja oikeuksiin perheenyhdistämisen tilanteissa. Tutkielmassa arvioidaan tilannetta erityisesti heinäkuussa 2016 voimaan tulleen ulkomaalaislain muutoksen osalta, jolloin toimeentuloedellytys laajennettiin koskemaan tietyin poikkeuksin myös kansainvälistä ja tilapäistä suojelua saavien perheenyhdistämistä. Lakimuutos perustuu Euroopan neuvoston perheenyhdistämisdirektiiviin 2003/86/EY. Suomi on implementoinut direktiivin jo vuonna 2006, mutta tällöin ei vielä otettu käyttöön direktiivin sallimia, nyt käyttöönotettuja perheenyhdistämisen tiukennuksia.
Tutkielman metodi on lainoppi ja sen tehtävänä on siten tehdä tulkintakannanottoja voimassa olevan oikeuden sisällöstä. Tutkielmassa on hyödynnetty myös oikeusvertailun metodia, kun Suomen oikeustilaa on verrattu Ruotsiin ja Norjaan. Tutkielman lähteinä on käytetty perinteisiä sekä kotimaisia että kansainvälisiä lainopin lähteitä, eli oikeuskirjallisuutta, oikeuskäytäntöä ja lainvalmisteluaineistoa. Tutkielman ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä on tarkasteltu sitä, millaiset kriteerit Suomen lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä asetetaan, jotta toimeentuloedellytyksestä voidaan poiketa lapsen edun perusteella. Toisena kysymyksenä on tarkasteltu sitä, missä määrin Suomen oikeustila viimeisimmän lakimuutoksen jälkeen vastaa sen kansainvälisiä velvoitteita. Tässä tarkastelussa on huomioitu Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista eli lapsen oikeuksien sopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus sekä Euroopan unionin oikeus. Tarkastelun keskiössä on pidetty lapsen etua ja oikeuksia.
Lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi tutkielman tarkasteluun on valittu EIS, sillä perhe-elämän suojaa koskeva EIS 8 artikla on merkittävä lasten oikeus perheenyhdistämisasioissa. EIT on lisäksi antanut perheenyhdistämistä ja toimeentuloedellytystä koskevia ratkaisuja sekä tehnyt myös suoria viittauksia lapsen oikeuksien sopimukseen ja sen tulkintakäytäntöön. EIT on siten enenevässä määrin antanut lapsen oikeuksien sopimukselle merkitystä EIS 8 artiklan arvioinnissa. Viimeisimmän lakimuutoksen EU-perusteisuuden vuoksi Suomen oikeustilaa on arvioitu myös direktiivin lapsen edun kannalta merkityksellisen tulkinnan valossa.
Tutkielman ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta havaittiin, että kynnys…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Pihlamaa, L. (2016). Ulkomaalaislain toimeentuloedellytys perheenyhdistämisessä – erityisesti lapsen edun kannalta arvioituna. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/173563
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Pihlamaa, Laura. “Ulkomaalaislain toimeentuloedellytys perheenyhdistämisessä – erityisesti lapsen edun kannalta arvioituna.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/173563.
MLA Handbook (7th Edition):
Pihlamaa, Laura. “Ulkomaalaislain toimeentuloedellytys perheenyhdistämisessä – erityisesti lapsen edun kannalta arvioituna.” 2016. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Pihlamaa L. Ulkomaalaislain toimeentuloedellytys perheenyhdistämisessä – erityisesti lapsen edun kannalta arvioituna. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/173563.
Council of Science Editors:
Pihlamaa L. Ulkomaalaislain toimeentuloedellytys perheenyhdistämisessä – erityisesti lapsen edun kannalta arvioituna. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/173563
University of Helsinki
18.
Rantala, Sanna.
Valtion virkamieslain valituskielto ja sen kumoamisen vaikutukset.
Degree: Juridiska fakulteten, 2016, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/164859
► Valtion virkamieslakiin sisältyi ennen vuoden 2013 lakimuutosta yleinen valituskielto, joka merkitsi sitä, että virkamies sai hakea muutosta ainoastaan laissa erikseen lueteltuihin päätöksiin. Laissa noudatettiin enumeraatio-…
(more)
▼ Valtion virkamieslakiin sisältyi ennen vuoden 2013 lakimuutosta yleinen valituskielto, joka merkitsi sitä, että virkamies sai hakea muutosta ainoastaan laissa erikseen lueteltuihin päätöksiin. Laissa noudatettiin enumeraatio- eli luetteloperiaatetta, joka oli poikkeus pääsääntöiseen oikeuteen hakea muutosta hallintopäätökseen. Muutosta haettiin tekemällä oikaisuvaatimus virkamieslautakunnalle. Asioiden käsitteleminen virkamieslautakunnassa tapahtui hallintomenettelyssä, koska virkamieslautakunta ei ollut tuomioistuin. Virkamieslautakunnan antamasta päätöksestä sai valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Virkamieslain valituskielto kumottiin 1.4.2013 voimaan astuneella lakimuutoksella ja samalla muutoksenhaku siirtyi virkamieslautakunnasta hallinto-oikeuksiin. Lakimuutosta alettiin valmistella, kun korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan KHO 2008:25 virkamieslain valituskiellon olevan perustuslain 21 §:n vastainen. Valituskielto johti siihen, ettei virkamies voinut saattaa kaikkia hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeneita päätöksiä tuomioistuimen käsiteltäväksi. Valituskiellon alaan jäi merkittäviäkin päätöksiä, kuten päätös virkamiehen siirtämisestä. Lakimuutoksen jälkeen pääsääntönä on virkamiehen oikeus valittaa häntä koskevasta päätöksestä. Virkamieslakiin sisällytettiin kuitenkin edelleen lista tietyistä valituskiellon alaisista päätöksistä, kuten nimityspäätöksistä.
Tutkielmassani on kolme varsinaista tutkimuskysymystä: 1) Miksi virkamieslain yleinen valituskielto kumottiin? 2) Millaisia vaikutuksia valituskiellon kumoamisella on ollut virkamiehen oikeusturvaan? ja 3) Miten valituskiellon kumoaminen on näkynyt hallinto-oikeuksissa? Haen vastauksia tutkimuskysymyksiini hyödyntäen oikeuskirjallisuutta, lainvalmisteluasiakirjoja ja ennen kaikkea oikeuskäytäntöä. Tutkimusaineiston yksi osa koostuu kaikista hallinto-oikeuksiin tulleista virkamiesoikeudellisista valituksista ja hallintoriidoista valituskiellon kumoamisesta vuoden 2015 loppuun asti. Aineisto kattaa yhteensä 99 hallinto-oikeuksien ratkaisua. Lakimiesliitto on kerännyt tapaukset hallinto-oikeuksista ja olen saanut lakimiesliiton kautta aineiston hyödynnettäväksi tutkielmaani varten.
Tutkin oikeustapauksia sekä määrällisesti että laadullisesti. Pääpaino on määrällisessä tutkimuksessa. Tutkin oikeustapauksista erityisesti viittä osa-aluetta: suullisen käsittelyn myöntämistä, oikeudenkäyntikulujen korvaamista, päätösten lopputuloksia, muutoksenhakua korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja käsittelyaikoja. Laadullinen tutkimukseni keskittyy erityisesti aiemmin valituskiellon alaan kuuluneista päätöksistä tehtyihin valituksiin.
Johtopäätöksenä tutkimuksessani totean, että virkamiehen oikeusturva on pääosin parantunut virkamieslakiin tehtyjen muutosten myötä. Valituskiellon kumoaminen on ollut selkeä parannus oikeusturvaan, kun valitusmahdollisuudet ovat laajentuneet. Sen sijaan muutoksenhaun siirtyminen hallinto-oikeuksiin ilmenee eroina hallinto-oikeuksien välillä, mistä muodostuu ongelmia virkamiesten yhdenvertaisuuden kannalta. Erityisesti…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Rantala, S. (2016). Valtion virkamieslain valituskielto ja sen kumoamisen vaikutukset. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/164859
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Rantala, Sanna. “Valtion virkamieslain valituskielto ja sen kumoamisen vaikutukset.” 2016. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/164859.
MLA Handbook (7th Edition):
Rantala, Sanna. “Valtion virkamieslain valituskielto ja sen kumoamisen vaikutukset.” 2016. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Rantala S. Valtion virkamieslain valituskielto ja sen kumoamisen vaikutukset. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2016. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/164859.
Council of Science Editors:
Rantala S. Valtion virkamieslain valituskielto ja sen kumoamisen vaikutukset. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/10138/164859
University of Helsinki
19.
Zheng, Jie Fen.
Ilmoitusvelvollisuus henkilötietojen tietoturvaloukkauksista EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen valossa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/231940
► Elämme informaatioyhteiskunnassa, jossa henkilötietoja kerätään ja välitetään huomattavasti suuremmassa mittakaavassa kuin aikaisemmin. Tämä aiheuttaa uusia haasteita henkilötietojen tietoturvaloukkausten ilmoitusvelvollisuuteen. Rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden tulisi toiminnassaan…
(more)
▼ Elämme informaatioyhteiskunnassa, jossa henkilötietoja kerätään ja välitetään huomattavasti suuremmassa mittakaavassa kuin aikaisemmin. Tämä aiheuttaa uusia haasteita henkilötietojen tietoturvaloukkausten ilmoitusvelvollisuuteen. Rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden tulisi toiminnassaan ottaa henkilötietojen tietoturvaloukkaukset vakavasti huomioon ja puuttua niihin tehokkaasti, sillä niistä voi aiheutua luonnollisille henkilöille monenlaista vahinkoa. Vahinko voi olla fyysistä, aineellista, aineetonta, taloudellista tai sosiaalista, esimerkkinä omien henkilötietojen valvomiskyvyn menettäminen, maineen vahingoittuminen ja identiteettivarkaus.
Tähän mennessä Suomen tietosuojalainsäädännössä ei ole yleislainsäädännön tasolla säännelty henkilötietojen tietoturvaloukkauksen ilmoitusvelvollisuudesta. Elämme tästä johtuen mielenkiintoista murrosaikaa, sillä EU:n yleistä tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa 25.5.2018 lähtien. Tämä tulee merkittävästi vaikuttamaan Suomen tietosuojalainsäädäntöön. Tietosuoja-asetuksen ansiosta henkilötietojen tietoturvaloukkauksen ilmoitusvelvollisuutta aletaan soveltaa kaikilla aloilla EU:ssa. Jokaisen rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän tulee noudattaa EU:n yleistä tietosuoja-asetusta, mikäli he käsittelevät EU:n kansalaisten henkilötietoja. Velvoitteiden täytäntöönpanoa on tehostettu merkittävillä hallinnollisilla sanktioilla, joten rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden asennoituminen henkilötietojen tietoturvaloukkauksia kohtaan tulee varmasti uudistumaan.
Tutkimuskohteena on EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 33 artikla ”Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen valvontaviranomaiselle” ja 34 artikla "Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen rekisteröidylle”. Tarkoituksenani on selvittää, millä edellytyksillä rekisterinpitäjän tulee ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta valvontaviranomaiselle ja rekisteröidylle, millä edellytyksillä rekisterinpitäjän ei tule ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta valvontaviranomaiselle ja rekisteröidylle sekä millä edellytyksillä henkilötietojen käsittelijän tulee ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta rekisterinpitäjälle. Edellä mainitun lisäksi selvitän, millä edellytyksillä valvontaviranomainen voi velvoittaa tai vapauttaa rekisterinpitäjän henkilötietojen tietoturvaloukkauksen ilmoitusvelvollisuudesta rekisteröityä kohtaan. Esimerkkitapauksien avulla pyrin konkretisoimaan ja selkeyttämään henkilötietojen tietoturvaloukkaustilanteita.
Tutkielman tavoitteena on antaa mahdollisimman perusteellinen kuvaus rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän henkilötietojen tietoturvaloukkausten ilmoitusvelvollisuuden sisällöstä sekä nostaa esille mahdollisia tulkinnallisia ongelmia, jotka liittyvät henkilötietojen tietoturvaloukkauksen ilmoitusvelvollisuuteen. Tietosuoja-asetuksen 33 ja 34 artikloiden lisäksi, tarkastelen Euroopan komission tietosuoja-asetusehdotuksen (COM (2012) 11 final) 31 ja 32 artikloita sekä eri EU:n toimielinten ja…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Zheng, J. F. (2017). Ilmoitusvelvollisuus henkilötietojen tietoturvaloukkauksista EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen valossa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/231940
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Zheng, Jie Fen. “Ilmoitusvelvollisuus henkilötietojen tietoturvaloukkauksista EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen valossa.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/231940.
MLA Handbook (7th Edition):
Zheng, Jie Fen. “Ilmoitusvelvollisuus henkilötietojen tietoturvaloukkauksista EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen valossa.” 2017. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Zheng JF. Ilmoitusvelvollisuus henkilötietojen tietoturvaloukkauksista EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen valossa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/231940.
Council of Science Editors:
Zheng JF. Ilmoitusvelvollisuus henkilötietojen tietoturvaloukkauksista EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen valossa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/231940
University of Helsinki
20.
Salo, Kaisa.
Yksityinen yhdyskuntajätteen kuljetussopimus ja kunnan hallintopäätös omaisuudensuojanäkökulmasta.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/175456
► Jätteet eivät ole nykyisin enää pelkästään ympäristöä ja ihmisiä kuormittava haitta, vaan niiden ympärille on kehittynyt aktiivista liiketoimintaa. Jätteen arvo konkretisoituu silloin, kun sitä kerätään…
(more)
▼ Jätteet eivät ole nykyisin enää pelkästään ympäristöä ja ihmisiä kuormittava haitta, vaan niiden ympärille on kehittynyt aktiivista liiketoimintaa. Jätteen arvo konkretisoituu silloin, kun sitä kerätään yhteen suuria massoja, jolloin sitä voidaan uusiokäyttää muun muassa teollisuudessa raaka-aineena. Tätä niin sanottua kiertotaloutta korostavat jätesääntelyn lähtökohdat kumpuavat Euroopan unionin oikeudesta sekä kansallisesta jätelainsäädännöstä.
Yhdyskuntajäte on yksi jätelaji, jolla tarkoitetaan kotitalouksissa syntyvää ja siihen rinnastuvaa jätettä. Yhdyskuntajätehuolto muodostaa poikkeuksen jätesääntelyn pääsäännöstä, eli aiheuttamisperiaatteesta, jonka mukaan jätteen synnystä vastaava taho on myös vastuussa sen hävittämisestä koituvista kustannuksista. Yhdyskuntajätteen huollosta vastaavat sen sijaan kunnat, jotka organisoivat jätehuollon eri toiminnot ja valvovat niiden toimintaa. Jätteen kuljetus on yksi jätehuollon operatiivisista palvelutehtävistä. Jätteen kuljetus voidaan järjestää jätelain nojalla kahdella tavalla. Joko kunta järjestää yhdyskuntajätteen kuljetuksen itse omana toimintonaan tai kilpailuttaa sen hankintalain mukaan. Toisena vaihtoehtona kunta voi myös järjestää kuljetukset sopimukseen perustuvina yksityisinä kuljetuksina. Sopimuksenvarainen kuljetus voidaan järjestää koko kunnassa tai sen osassa, jolloin kotitaloudet solmivat palvelusopimuksen kuljetuspalveluja tuottavan yrityksen kanssa. Kyse on tällöin yksityisoikeudellisesta sopimuksesta, jolloin kunnan tehtäväksi jää vain valvoa kuljetusten toteutumista jätelain asettamien edellytysten valossa.
Vuonna 2012 voimaan tulleessa uudessa jätelaissa yksityisiin sopimuksiin perustuville jätteenkuljetuksille asetettiin tiukemmat edellytykset, joiden tulee täyttyä, jotta kunta voi valita sopimuksenvaraisen mallin. Jätelain 37 §:n edellytykset näin ollen rajasivat kunnallisten jätehuoltoviranomaisten harkintavaltaa aiemmasta jätelaista poikkeavalla tavalla. Lisäksi jätelain 149 §:n 4 momentin siirtymäsäännöksen mukaan kuntien tuli vuoden sisällä lain voimaantulosta tarkastaa, että käytössä olleet sopimuksenvaraiset kuljetukset vastasivat jätelain 37 §:n mukaisia kriteerejä. Kriteerit ovat sisällöltään joustavat ja tulkinnanvaraiset, eivätkä ne koske kunnan järjestämää kuljetusta kuin osittain. Sopimuksenvaraisessa kuljetuksessa voitiin pitäytyä vain siinä tapauksessa, että kaikki jätelain edellytykset täyttyivät. Jätelain 37 §:n sanamuodon ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen mukaan kuntien ei tarvitse valita tai pysyttäytyä sopimuksenvaraisessa mallissa silloinkaan, kun lain edellytykset täyttyvät. Kysymyksessä on kuntien itsehallintoon perustuva ratkaisu, jolla se pystyy lakkauttamaan voimassa olevat yksityiset kuljetussopimukset siirtymäajan sisällä.
Perustuslain omaisuudensuojasäännös suojaa omaisuudeksi katsottavia varallisuusoikeuksia kuten sopimussuhteita ja niihin perustuvia taloudellisia intressejä. Vaikka jätettä tuottavan yksityisen luonnollisen henkilön osalta kuljetussopimukseen ei välttämättä liity taloudellista arvoa,…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Salo, K. (2017). Yksityinen yhdyskuntajätteen kuljetussopimus ja kunnan hallintopäätös omaisuudensuojanäkökulmasta. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/175456
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Salo, Kaisa. “Yksityinen yhdyskuntajätteen kuljetussopimus ja kunnan hallintopäätös omaisuudensuojanäkökulmasta.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/175456.
MLA Handbook (7th Edition):
Salo, Kaisa. “Yksityinen yhdyskuntajätteen kuljetussopimus ja kunnan hallintopäätös omaisuudensuojanäkökulmasta.” 2017. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Salo K. Yksityinen yhdyskuntajätteen kuljetussopimus ja kunnan hallintopäätös omaisuudensuojanäkökulmasta. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/175456.
Council of Science Editors:
Salo K. Yksityinen yhdyskuntajätteen kuljetussopimus ja kunnan hallintopäätös omaisuudensuojanäkökulmasta. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/175456
University of Helsinki
21.
Männikkö, Paula.
Muistisairaan vanhuksen liikkumisvapauden rajoittaminen laitoshuollossa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/191354
► Väestön ikärakenteen vanhentumisen myötä vanhusten aseman ja perusoikeuksien rajoittamistarpeen arviointi on tullut aina vain ajankohtaisemmaksi. Yksi ikärakenteen vanhentumisen seurauksista on se, että erilaisista muistihäiriöistä ja…
(more)
▼ Väestön ikärakenteen vanhentumisen myötä vanhusten aseman ja perusoikeuksien rajoittamistarpeen arviointi on tullut aina vain ajankohtaisemmaksi. Yksi ikärakenteen vanhentumisen seurauksista on se, että erilaisista muistihäiriöistä ja dementiasta kärsivien määrä tulee kasvamaan. Tässä työssä tutkitaan muistisairaan vanhuksen perusoikeuksien rajoittamista sosiaalihuollon laitoksissa. Tarkastelun kohteena on nimenomaisesti vanhuksen vapaan liikkumisen rajoittaminen esimerkiksi ovia lukitsemalla ja poistumiskielloilla.
Tutkimuskysymyksenä on, millä perusteilla muistisairaan vanhuksen liikkumisvapautta voidaan laitoshuollossa rajoittaa ja miten tämä rajoittaminen on suhteessa perustuslakiin. Lisäksi pyritään hahmottelemaan sellaista tarkastelu- tai toimintamallia, jonka avulla rajoituksen sallittavuutta ja perustuslainmukaisuutta olisi mahdollista arvioida.
Työn tutkimusmetodi on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Voimassaolevaa lainsäädäntöä tarkastelemalla ja tulkitsemalla pyritään perustelemaan tehdyt johtopäätökset. Koska vanhusten laitoshuoltoon liittyen ei ole erikseen säädetty rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä, pyrin löytämään analogiaa vertaamalla kyseisiä edellytyksiä sellaiseen lainsäädäntöön joissa niistä on säädetty. Tutkimus liikkuu hallinto-oikeuden, tarkemmin sosiaalioikeuden, sekä valtiosääntöoikeuden alueilla.
Työn johtopäätöksenä on, että liikkumisvapauden rajoitukset ovat joissain tapauksissa hyväksyttäviä, vaikkei niistä ole säädetty lailla. Rajoituksen sallittavuus riippuu muistisairaan vanhuksen suojan tarpeesta, itsemääräämiskyvystä kuin rajoituksen kohteena olevan asian luonteesta. Rajoituksen sallittavuuden arviointi on aina olla tapauskohtaista ja sen apuna voidaan käyttää kolmiportaista mallia. Ensiksi on selvitettävä rajoituksen kohteena olevan vanhuksen itsemääräämiskyky. Toiseksi on arvioitava vanhukseen kohdistuva suojelun tarve. Tämän jälkeen rajoitusta arvioidaan vielä toimenpiteen suhteellisuuden, hyväksyttävyyden, vanhuksen integriteetin kunnioittamisen, tämän ihmisarvon kunnioittamisen sekä omatoimisuuden edistämisen ja osallistumisen näkökulmasta. Tämän kaiken tarkoituksena on, että rajoituksen käytön edellytykset tulisi arvioiduksi mahdollisimman hyvin eikä perusoikeutta rajoitettaisi kuin ehdottoman välttämättömissä tilanteissa. Näin rajoitus olisi mahdollisimman perusoikeuksia kunnioittava.
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Männikkö, P. (2017). Muistisairaan vanhuksen liikkumisvapauden rajoittaminen laitoshuollossa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/191354
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Männikkö, Paula. “Muistisairaan vanhuksen liikkumisvapauden rajoittaminen laitoshuollossa.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/191354.
MLA Handbook (7th Edition):
Männikkö, Paula. “Muistisairaan vanhuksen liikkumisvapauden rajoittaminen laitoshuollossa.” 2017. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Männikkö P. Muistisairaan vanhuksen liikkumisvapauden rajoittaminen laitoshuollossa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/191354.
Council of Science Editors:
Männikkö P. Muistisairaan vanhuksen liikkumisvapauden rajoittaminen laitoshuollossa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/191354
University of Helsinki
22.
Laitinen, Aappo.
Yhdenvertaisuusperiaate Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oikeudessa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/191376
► Oikeusperiaatteiden huomattava merkitys nykyisessä oikeudellisessa ajattelussa on kiistaton. Niihin vedotaan usein niin oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusteina kuin tavoitteina, joihin oikeudellisella sääntelyllä pyritään. Oikeusperiaatteiden jokseenkin epäselvästä oikeuslähdeopillisesta…
(more)
▼ Oikeusperiaatteiden huomattava merkitys nykyisessä oikeudellisessa ajattelussa on kiistaton. Niihin vedotaan usein niin oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusteina kuin tavoitteina, joihin oikeudellisella sääntelyllä pyritään. Oikeusperiaatteiden jokseenkin epäselvästä oikeuslähdeopillisesta ja sisällöllisestä luonteesta huolimatta ne auttavat jäsentämään oikeusjärjestystä. Yhdenvertaisuusperiaate ilmentää ainakin länsimaisessa ajattelussa keskeistä arvopäämäärää, ihmisten tasapuolista kohtelua.
Yhdenvertaisuusperiaate velvoittaa myös Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa. Yhdenvertaisuusperiaate ja etenkin sen sisältöä tarkentavat säännökset ovat kuitenkin samalla kaventaneet kirkollisen itsehallinnon alaa. Perinteinen käsitys kirkkoa koskevan lainsäädännön ja kirkon oikeuden itsenäisyydestä on muutoinkin tullut haastetuksi yleisen normitulvan myötä, kun yhä useammat säädökset ulottavat vaikutuksensa kirkon toimintaan. Julkisoikeudellisena yhteisönä Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa sitovat paitsi kansallinen lainsäädäntö, myös kansainväliset ihmissopimukset ja muut velvoitteet
Perustuslain 76 §:ään perustuva kirkkoa koskeva oikeusjärjestelmä mahdollistaisi kuitenkin yleisestä yhdenvertaisuudesta poikkeavien ja kirkon omista lähtökohdista nousevien säännösten sisällyttämisen kirkon oikeuteen. Tosiasiassa tällaista sääntelyä ei siihen sisälly. Esimerkiksi kirkollisessa hallintomenettelyssä noudatetaan pitkälti hallintolain säännöksiä. Tutkimus osoittaa, että kirkko on omilla ratkaisuillaan ja kannanotoillaan itse kaventanut itsemääräämisoikeuttaan. Esimerkkinä voidaan mainita tasa-arvolain laaja soveltaminen kirkossa lakiin edelleen sisältyvästä uskonnonharjoitusta koskevasta soveltamisalarajoituksesta huolimatta.
Yhdenvertaisuuden näkökulmasta sekä kirkon sisäisessä päätöksenteossa että oikeuskäytännössä omaksuttu linja on toistaiseksi ollut johdonmukainen ja tosiasiallista yhdenvertaisuutta tukeva. Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että mahdollinen poikkeaminen yleisistä syrjintäsäädöksistä on objektiivisesti perusteltavissa. Kirkko-oikeuden kontekstissa asiaa tulee tarkastella niin kirkon opista ja tunnuksesta kuin perusoikeusjärjestelmästä käsin. Kirkkolain nojalla kirkon uskoa ja oppia koskevat kannanotot ja toimenpiteet kuuluvat kirkolliskokouksen toimivaltaan. Kirkolliskokous ei ole katsonut tarpeelliseksi esittää kirkkolakiin poikkeamia yleisestä yhdenvertaisuudesta.
Viime vuosina yhdenvertaisuuskysymykset ovat kirkossa liittyneet sukupuolivähemmistöjen asemaan. Vastakkain ovat joutuneet kirkon perinteinen seksuaali- ja avioliitto-opetus ja yleisen lainsäädännön normit. Yhteiskunnallinen keskustelu yhdenvertaisuudesta heijastuu väistämättä myös kirkkoon.
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Laitinen, A. (2017). Yhdenvertaisuusperiaate Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oikeudessa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/191376
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Laitinen, Aappo. “Yhdenvertaisuusperiaate Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oikeudessa.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/191376.
MLA Handbook (7th Edition):
Laitinen, Aappo. “Yhdenvertaisuusperiaate Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oikeudessa.” 2017. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Laitinen A. Yhdenvertaisuusperiaate Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oikeudessa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/191376.
Council of Science Editors:
Laitinen A. Yhdenvertaisuusperiaate Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oikeudessa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/191376
University of Helsinki
23.
Mäki, Toni.
Kunnan tiedottamisvelvollisuus kuntalain mukaan.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/191383
► Julkisuusperiaatteen passiivisten elementtien ohella yhdeksi sen elementiksi voidaan erottaa proaktiivinen julkisuus eli viranomaisen velvollisuus oma-aloitteisesti ja aktiivisesti tiedottaa toiminnastaan. Tiedottamista voidaan pitää julkisuusperiaatteen keskeisenä osa-alueena…
(more)
▼ Julkisuusperiaatteen passiivisten elementtien ohella yhdeksi sen elementiksi voidaan erottaa proaktiivinen julkisuus eli viranomaisen velvollisuus oma-aloitteisesti ja aktiivisesti tiedottaa toiminnastaan. Tiedottamista voidaan pitää julkisuusperiaatteen keskeisenä osa-alueena ja toteutumismuotona. Viranomaisen aktiiviset tiedottamisvelvollisuudet saavat valtiosääntöistä tukea julkisuusperusoikeudesta ja perusoikeuksien turvaamisvelvoitteesta. Kuntaa velvoittavia tiedottamista koskevia ja siihen liittyviä säännöksiä on erityisesti kuntalaissa, hallintolaissa ja julkisuuslaissa.
Uuden kuntalain (410/2015) 29 §:ssä säädetään kunnan yleisestä tiedottamisvelvollisuudesta. Uudessa kuntalaissa tiedottamiseen on kiinnitetty aiempia kuntalakeja enemmän huomiota, mikä ilmenee aiempaa tarkempana sääntelynä ja lisääntyneenä huomiona lain esitöissä. Tutkimuksessa tarkastellaan uuden kuntalain kunnan tiedottamiselle asettamia vaatimuksia. Lisäksi tarkastellaan kuntayhtiöitä koskevaa tiedottamista ja siihen liittyviä ongelmakohtia.
Kunnan tiedottaminen on edelleen melko joustavasti säännelty instituutio. Uudessa kuntalaissa on seurattu vakiintunutta lähtökohtaa, jonka mukaan tiedottamisen laajuus ja tavat ovat pitkälti kunnan harkinnassa. Uuden kunnan toiminnan käsitteen kautta tiedottamisen soveltamisala on laajentunut. Kuntakontekstissa tiedottamisella on vahva yhteys erityisesti osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiseen, mitä painotetaan myös lain esitöissä. Kuntalaissa korostetaan erityisesti tiedottamista päätösvalmistelusta. Kuntalain 29 § edellyttää aiempaa laajempaa valmistelujulkisuutta. Periaatteellisesti tärkeä muutos on, että laissa tiedottamisen pääkanavaksi on selkeästi valittu yleinen tietoverkko eli käytännössä kunnan verkkosivut. Kuntalain 29, 109 ja 140 § edellyttävät erinäisten asiakirjojen ja tietojen viemistä yleiseen tietoverkkoon. Lain esitöissä esitetyt aktiivisuuden ja tehokkuuden vaatimukset rajaavat kunnan harkintavaltaa tiedottamisen toteuttamisessa.
Kuntalaissa tiedottamisen järjestämistä säännellään hyvin yleisluontoisesti. Se takaa kunnalle suhteellisen paljon harkintavaltaa tiedottamisen toteuttamisessa. Kuntakonsernia koskevaan tiedottamiseen on kiinnitetty kuntalaissa enenevästi huomiota. Ongelmia kuntayhtiöitä koskevaan tiedottamiseen aiheuttavat kuitenkin kunnan ja kuntayhtiön organisatorinen ja oikeudellinen erillisyys, omistajaohjaukselliset haasteet sekä tiedottamisen riippuminen kunnan omasta aktiivisuudesta. Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä on, että sääntelyn yleisluontoisuudesta johtuen kunnan tiedottaminen on voimakkaasti riippuvainen kunnan omasta aktiivisuudesta ja hallintokulttuurista. Huolimatta vuorovaikutuksellisuuden korostamisesta tiedottaminen on lähtökohdiltaan viranomaislähtöistä. Perusoikeusnäkökulmasta viranomaislähtöisyys on ongelmallista erityisesti kuntayhtiöiden kohdalla, sillä niissä ei toteudu asiakirjajulkisuus.
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Mäki, T. (2017). Kunnan tiedottamisvelvollisuus kuntalain mukaan. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/191383
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Mäki, Toni. “Kunnan tiedottamisvelvollisuus kuntalain mukaan.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/191383.
MLA Handbook (7th Edition):
Mäki, Toni. “Kunnan tiedottamisvelvollisuus kuntalain mukaan.” 2017. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Mäki T. Kunnan tiedottamisvelvollisuus kuntalain mukaan. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/191383.
Council of Science Editors:
Mäki T. Kunnan tiedottamisvelvollisuus kuntalain mukaan. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/191383
University of Helsinki
24.
Santavuori, Eveliina.
Toimeentulovaatimus kansainvälistä suojelua saaneen ulkomaalaisen perheenyhdistämisen edellytyksenä.
Degree: Juridiska fakulteten, 2017, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/191394
► Valtiolla ei ole yleistä velvollisuutta vastaanottaa muita kuin oman maansa kansalaisia. Kuitenkin kansainvälisessä pakolaisten oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa on tunnustettu pakolaisten oikeusasema sopimukseen sitoutuneissa valtioissa. Pakolaissopimus…
(more)
▼ Valtiolla ei ole yleistä velvollisuutta vastaanottaa muita kuin oman maansa kansalaisia. Kuitenkin kansainvälisessä pakolaisten oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa on tunnustettu pakolaisten oikeusasema sopimukseen sitoutuneissa valtioissa. Pakolaissopimus ei turvaa yleistä oikeutta turvapaikkaan, mutta se määrittelee sopimuksen mukaisesti pakolaiseksi katsottaville henkilöille tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia.
Tutkimuksen aiheena on kansainvälistä suojelua saaneen henkilön oikeus perheenyhdistämiseen ja perheenyhdistämisen edellytyksenä oleva toimeentulovaatimus. Aiheen taustalla on valtion taloudellisen intressin ja oleskelulupaa perheenyhdistämisen perusteella hakevan välillä vallitseva eturistiriita. Tutkimuksessa keskitytään valtion etua toteuttamaan säädettyihin viime aikaisiin ulkomaalaislain muutoksiin ja niiden vaikutuksiin. Perheenyhdistämisen edellytyksenä olevaa toimeentulovaatimusta tarkastellaan pakolaisoikeuden kontekstissa, tarkemmin kansainvälistä suojelua saaneiden henkilöiden näkökulmasta.
Tutkielman pääasiallisina lähteinä käytetään sekä kansallista lainsäädäntöä että kansainvälisen tason normistoa ja Euroopan unionin oikeutta Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöä on hyödynnetty, vaikka pääpaino on kotimaisessa oikeuskäytännössä. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännöllä on merkittävä rooli alempien tuomioistuinten ja Maahanmuuttoviraston ratkaisutoiminnassa. Tästä johtuen KHO:n ratkaisukäytäntö on tärkeää huomioida oikeussäännösten sisältöä tarkasteltaessa.
Tutkielman aluksi selvennetään pakolaisoikeuden historiallista kehitystä ja merkitystä Suomessa. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määristä on kerrottu hieman tilastotietoa. Tämän jälkeen toisessa luvussa käydään läpi ulkomaalaisoikeudessa keskeisesti vaikuttavaa perus- ja ihmisoikeusääntelyä. Luvussa kolme käsitellään yleisellä tasolla perheenyhdistämistä ja perheenyhdistämisdirektiivin vaikutusta perheenyhdistämistä koskevaan sääntelyyn. Tässä yhteydessä käsitellään myös lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutusta toimeentuloedellytyksen soveltamispiirin laajentumiseen. Tutkielman neljännessä luvussa pureudutaan konkreettisemmalla tasolla turvatun toimeentulon arvioimiseen ja oikeustapausten avulla toimeentuloedellytykseen liittyvään soveltamiskäytäntöön. Yhteenvedossa tehdään johtopäätökset tutkielmassa käsitellyistä lainmuutoksista ja oikeuskäytännön luomista ratkaisusäännöistä.
Ulkomaalaislakiin vuonna 2016 tehtyjen muutosten johdosta kansainvälistä suojelua saaneen henkilön mahdollisuus perheenyhdistämiseen tulee vaikeutumaan. Tutkimuksen perusteella on selvää, että toimeentuloedellytyksen soveltaminen tarkoittaa käytännössä perheenyhdistämisen estymistä suuressa osassa tapauksia, joissa kyse on kansainvälistä suojelua saaneen perheenjäsenestä. Toimeentuloedellytyksen soveltaminen vaatii kaavamaisen lainsoveltamisen sijaan tapauskohtaista kokonaisharkintaa, jonka tuloksena päätös voi toki olla hakijan kannalta kielteinenkin. Olennaista on…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Santavuori, E. (2017). Toimeentulovaatimus kansainvälistä suojelua saaneen ulkomaalaisen perheenyhdistämisen edellytyksenä. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/191394
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Santavuori, Eveliina. “Toimeentulovaatimus kansainvälistä suojelua saaneen ulkomaalaisen perheenyhdistämisen edellytyksenä.” 2017. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/191394.
MLA Handbook (7th Edition):
Santavuori, Eveliina. “Toimeentulovaatimus kansainvälistä suojelua saaneen ulkomaalaisen perheenyhdistämisen edellytyksenä.” 2017. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Santavuori E. Toimeentulovaatimus kansainvälistä suojelua saaneen ulkomaalaisen perheenyhdistämisen edellytyksenä. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2017. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/191394.
Council of Science Editors:
Santavuori E. Toimeentulovaatimus kansainvälistä suojelua saaneen ulkomaalaisen perheenyhdistämisen edellytyksenä. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2017. Available from: http://hdl.handle.net/10138/191394
University of Helsinki
25.
Heinonen, Laura.
Yksityisen liike- ja ammattisalaisuudet viranomaisvalvonnassa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2018, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/235844
► Julkisuusperiaatteella tarkoitetaan viranomaisten asiakirjojen julkisuutta ja jokaisen oikeutta saada tieto julkisesta vallan käytöstä ja viranomaisten toiminnasta. Kaikki viranomaisten asiakirjat eivät kuitenkaan ole julkisia, vaan julkisuusperiaatteesta…
(more)
▼ Julkisuusperiaatteella tarkoitetaan viranomaisten asiakirjojen julkisuutta ja jokaisen oikeutta saada tieto julkisesta vallan käytöstä ja viranomaisten toiminnasta. Kaikki viranomaisten asiakirjat eivät kuitenkaan ole julkisia, vaan julkisuusperiaatteesta poikkeaminen on mahdollista, koska julkisuutta voidaan välttämättömistä syistä rajoittaa erikseen lailla. Julkisuuden rajoittaminen on noussut yhä merkittävämpään rooliin tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä, kun tiedon määrä ja merkitys ovat kasvaneet. Viranomaiset valvovat laajasti yksityistä toimintaa ja saavat valvonnan yhteydessä yksityisten yritysten liikesalaisuuksia haltuunsa. Pro gradu –työni tarkoituksena on selvittää yksityisen yrityksen liikesalaisuuksien suojaa viranomaisvalvonnassa.
Ensimmäinen tutkimuskysymykseni liittyy liike- ja ammattisalaisuuden käsitteeseen. Suomen lainsäädännössä esiintyvät muun muassa käsitteet liike- ja ammattisalaisuus, ammatti- ja liikesalaisuus, liikesalaisuus, yrityssalaisuus ja muu elinkeinosalaisuus. Selvitän näiden käsitteiden eroja ja sitä, miksi terminologia eri laeissa on erilainen. Toiseksi selvitän, minkälaista yksityisten yritysten toimintaan viranomaiset valvovat ja miksi, sekä mihin viranomaisten valvontaoikeus perustuu. Kolmantena tutkimuskysymyksenäni on yksityisten yritysten liikesalaisuuksien suoja viranomaisvalvonnassa ja valvonnan tulosten julkisuus. Selvitän, miten asiakirjajulkisuus ja salassapito on järjestetty viranomaisissa ja millä perusteella tieto valvonnasta annetaan tiedon pyytäjälle. Keskityn kolmen viranomaisen valvontatoimintaan tarkoituksenani selvittää liikesalaisuuksien suojaa niiden valvonnassa. Nämä viranomaiset ovat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Valviran osalta keskityn terveysteknologiasektoriin.
Tutkimusmetodini on perinteinen lainoppi, mutta työssäni on myös empiirinen osa, koska tein edellä mainituille viranomaisille pienen sähköpostikyselyn liikesalaisuuksien suojasta niiden valvontatoiminnassa.
Eri laiessa esiintyvien liikesalaisuutta tarkoittavien käsitteiden erot ovat hyvin pieniä. Ainoastaan muun elinkeinosalaisuuden suojan taso on matalampi: tieto muusta elinkeinosalaisuudesta voidaan antaa, jos tiedon antaminen ei aiheuta elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa.
Suomen tulee saattaa EU:n liikesalaisuusdirektiivi (EU) 2016/943 voimaan viimeistään 9.6.2018. Voimaansaattaminen on tarkoitus tehdä säätämällä uusi liikesalaisuuslaki. Laissa tulee olemaan liikesalaisuuden määritelmä, jota on tarkoitus soveltaa, kun ratkaistaan onko kyseessä muun lain tarkoittama liikesalaisuus. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan yhtenäistetä yli 120:ssä laissamme esiintyviä liikesalaisuutta tarkoittavia käsitteitä. Nähdäkseni yhtenäistämistyö kannattaisi kuitenkin tehdä, koska se selkeyttäisi oikeustilaa ja toisi oikeusvarmuutta.
Viranomaisvalvonta on julkisen vallan käyttöä, jossa tulee noudattaa lainalaisuusperiaatetta, virkamieshallintoperiaatetta ja hyvän hallinnon…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Heinonen, L. (2018). Yksityisen liike- ja ammattisalaisuudet viranomaisvalvonnassa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/235844
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Heinonen, Laura. “Yksityisen liike- ja ammattisalaisuudet viranomaisvalvonnassa.” 2018. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/235844.
MLA Handbook (7th Edition):
Heinonen, Laura. “Yksityisen liike- ja ammattisalaisuudet viranomaisvalvonnassa.” 2018. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Heinonen L. Yksityisen liike- ja ammattisalaisuudet viranomaisvalvonnassa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2018. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/235844.
Council of Science Editors:
Heinonen L. Yksityisen liike- ja ammattisalaisuudet viranomaisvalvonnassa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2018. Available from: http://hdl.handle.net/10138/235844
University of Helsinki
26.
Karsikas, Helena.
Hallinnon muutos, korruptio ja virkamiesetiikka.
Degree: Juridiska fakulteten, 2018, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/235846
► Tutkimuksen tavoitteena on perehtyä ensinnäkin julkishallinnossa tapahtuneeseen muutokseen ja sen seurauksesta johtuviin virkamiesaseman ja virkamiesetiikan haasteisiin. Tarkoituksena on selvittää, miten hallinto on muuttunut, miten se…
(more)
▼ Tutkimuksen tavoitteena on perehtyä ensinnäkin julkishallinnossa tapahtuneeseen muutokseen ja sen seurauksesta johtuviin virkamiesaseman ja virkamiesetiikan haasteisiin. Tarkoituksena on selvittää, miten hallinto on muuttunut, miten se on vaikuttanut virkamiesten toimintaympäristöön ja millaisia haasteita muutokset aiheuttavat virkamiesetiikalle. Toisena tutkimustehtävänä on selvittää, miten korruptio kytkeytyy hallintoon, millaisissa muodoissa se ilmenee ja miten sitä kansainvälisesti pyritään torjumaan. Kolmanneksi tarkastellaan, millaisia virkamiesoikeudellisia ja virkamieseettisiä keinoja Suomessa on käytössä korruption ja muiden epäeettisten toimintatapojen ehkäisemiseksi ja mitä mahdollisia puutteita tai epäkohtia sääntelyssä on.
Tutkimuksen metodi on oikeusdogmatiikka siltä osin, kun tavoitteena on selvittää voimassa olevan oikeuden sisältöä. Aiheen ja kysymyksenasettelun takia tarvitaan kuitenkin myös muita lähestymistapoja. Tutkimuksen näkökulman voidaan sanoa olevan osittain oikeussosiologinen. Oikeussosiologiassa pohditaan oikeuden suhdetta yhteiskunnalliseen muutokseen ja päinvastoin: yhteiskunnallisten muutosten merkitystä oikeudelle. Siinä missä oikeusdogmatiikka on käsitteellinen ja ohjaileva tutkimusala, on oikeussosiologia kuvaileva ja selittävä tutkimusala. Oikeussosiologiassa näkökulma on ulkopuolisen tarkkailijan näkökulma eikä oikeuden sisäinen, kuten oikeusdogmatiikassa.
Viime vuosikymmenten aikana hallinnossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Uudistuksiin pakottivat alun perin muun muassa hyvinvointivaltion hallinnon kasvusta johtuneet taloudelliset haasteet. New Public Management –doktriinin myötä siirryttiin byrokraattisesta hallinnosta markkinaohjautuvaan ja tuloskulttuuriin perustuvaan hallintoon. Hallintotoimintaa alettiin tarkastella tehokkuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden mittareilla. Toisaalta viranomaiskeskeisestä näkökulmasta alettiin siirtyä kohti kansalais- ja asiakasnäkökulmaa. Modernissa hallinnossa organisaatiorakennetta on pyritty entisestään tehostamaan ja uudelleenorganisoimaan. Yksityistäminen, ulkoistaminen ja kilpailuttaminen ovat arkipäivää. Virkamiesten osaamista haastavat yhä syvemmälle etenevä hallinto-oikeuden eurooppalaistuminen, sääntelyn määrä ja muutokset oikeuslähdejärjestyksessä. Hyvän hallinnon periaatteen sekä perus- ja ihmisoikeuksien vahvistumisen myötä viranomaiselta osataan odottaa hyvää ja laadukasta palvelua.
Muutosten myötä perinteisiä julkisen toiminnan lähtökohtia ovat haastamassa yksityisen toiminnan arvot ja lähtökohdat. Julkisen ja yksityisen välisen rajan madaltumisen myötä julkinen sektori on entistä enemmän tekemisissä elinkeinoelämän edustajien kanssa. On esitetty, että muutokset altistavat myös korruptiolle ja muille epäasiallisille toimintatavoille. Korruption selvin ja konkreettisin muoto on lahjonta, mutta korruptio ilmenee myös muissa muodoissa. Tutkimusten mukaan Suomea koskeva ongelma on erityisesti rakenteellinen korruptio, mikä ilmenee esimerkiksi päätöksenteon kaksoisrooleissa ja eturistiriidoissa.
Uudistuneessa…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Karsikas, H. (2018). Hallinnon muutos, korruptio ja virkamiesetiikka. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/235846
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Karsikas, Helena. “Hallinnon muutos, korruptio ja virkamiesetiikka.” 2018. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/235846.
MLA Handbook (7th Edition):
Karsikas, Helena. “Hallinnon muutos, korruptio ja virkamiesetiikka.” 2018. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Karsikas H. Hallinnon muutos, korruptio ja virkamiesetiikka. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2018. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/235846.
Council of Science Editors:
Karsikas H. Hallinnon muutos, korruptio ja virkamiesetiikka. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2018. Available from: http://hdl.handle.net/10138/235846
University of Helsinki
27.
Åhman, Joni.
Poliisin ja virkatoimen kohteen oikeusturva poliisin voimakeinojen käyttö- ja hätävarjelutilanteissa.
Degree: Juridiska fakulteten, 2018, University of Helsinki
URL: http://hdl.handle.net/10138/234053
► Poliisin voimakeinojen käytöstä säädetään poliisilain (872/2011, PolL) 2:17:ssä, jonka 2 momentissa todetaan poliisilla olevan lisäksi tietyin lisäedellytyksin virantoimituksessaan oikeus hätävarjeluun siten kuin rikoslain (39/1889, RL)…
(more)
▼ Poliisin voimakeinojen käytöstä säädetään poliisilain (872/2011, PolL) 2:17:ssä, jonka 2 momentissa todetaan poliisilla olevan lisäksi tietyin lisäedellytyksin virantoimituksessaan oikeus hätävarjeluun siten kuin rikoslain (39/1889, RL) 4:4:ssä säädetään. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään RL 4:6.3:ssa ja hätävarjelun liioittelusta puolestaan RL 4:4.2:ssa. Poliisin voimakeinojen käyttö- ja hätävarjelusäännökset tarjoavat siten lähtökohtaisesti säännöksen neljää eriluonteista tilanneolosuhdetta varten poliisin virkatoimen tarpeellisuus- ja puolustettavuusarviointia silmällä pitäen.
Inhimillisen elämän sisällään pitämän loputtoman tunteiden kirjon ja ihmisiä kohtaavien ongelmien moninaisuuden valossa poliisin voimankäyttö- ja hätävarjelutilanteet ovat useimmiten näitä ongelmia vastaavalla tavalla hyvin erilaisia suhteessa toimintaympäristöön, kohdehenkilön vaarallisuuteen, tämän toiminnan motiiveihin, tämän syyntakeisuuteen (ymmärrys poliisin kanssa toimimisesta ja omien toimintansa seurauksista) sekä näistä seikoista poliisilla olevaan ennakkotietoon tai mahdollisuuksiin tiedon hankkimiseen, sivullisten turvallisuutta koskeviin näkökohtiin, poliisin voimavaroihin toimintaan osallistuvien poliisimiesten ja näiden varustuksen suhteen sekä yksittäisiin olosuhteisiin, joille on tilanteen oikeudellisessa arvioinnissa annettava erityistä painoarvoa. Näiden poliisin voimankäyttö- ja hätävarjelutilanteiden moninaisuuden seurauksena myös näitä koskevan tulkintasystematiikan on pystyttävä taipumaan tulkittavana olevan tapahtumainkulun asettamiin erityisvaatimuksiin, sillä säännökset painottavat puolustettavuusvaatimustensa (PolL 2:17.1 vs RL 4:4.1 ja PolL 2:17.2) tai toisintoimimisvaatimustensa (RL 4:6.3 vs RL 4:4.2 ja PolL 2:17.2) valossa hyvin eri tavoin sitä, kenen oikeusturvaa on tarpeen korostaa missäkin tilanteessa.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää poliisin ja virkatoimen kohteen oikeusturvaa näissä edellä kuvatuissa moninaisissa poliisin voimakeinojen käyttö- ja hätävarjelutilanteissa. Oikeusturvan tarkastelu on painottunut voimakkaasti varsinaisten poliisin voimankäyttö- ja hätävarjelusäännösten asianosaisille tarjoamaan ennalta vaikuttavaan ja siten oikeudenloukkauksia ennalta estävään oikeussuojaan eri tilanteissa. Tosiallisessa hallintotoiminnassa, jossa osallisten henkeen tai terveyteen kohdistuvat viranomaisen toimet voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa peruuttamattomia sekä henkisen kärsimyksen ja surun osalta tosiasiallisesti korvauskelvottomia muutoksia henkilön elämässä, etukäteinen tietämys niin viranomaisen kuin virkatoimen kohteen oikeuksista, velvollisuuksista sekä näiden tarjoamasta liikkumavarasta eri tilanteissa on äärimmäisen tärkeää. Oikeudenloukkausten tapahduttua oikeusturvan jälkikäteiset välineet pystyvät harvoin korjaamaan jo koettua vääryyttä. Tavoitteena tässä tutkielmassa on siten löytää ne määrittävät tekijät voimankäyttö- ja hätävarjelusäännösten väliseen tulkintasystematiikkaan, joiden avulla oikeusturva realisoituisi mahdollisimman optimaalisesti ja…
Subjects/Keywords: Hallinto-oikeus; Administrative law; Förvaltningsrätt
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Åhman, J. (2018). Poliisin ja virkatoimen kohteen oikeusturva poliisin voimakeinojen käyttö- ja hätävarjelutilanteissa. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/234053
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Åhman, Joni. “Poliisin ja virkatoimen kohteen oikeusturva poliisin voimakeinojen käyttö- ja hätävarjelutilanteissa.” 2018. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/10138/234053.
MLA Handbook (7th Edition):
Åhman, Joni. “Poliisin ja virkatoimen kohteen oikeusturva poliisin voimakeinojen käyttö- ja hätävarjelutilanteissa.” 2018. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Åhman J. Poliisin ja virkatoimen kohteen oikeusturva poliisin voimakeinojen käyttö- ja hätävarjelutilanteissa. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2018. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/10138/234053.
Council of Science Editors:
Åhman J. Poliisin ja virkatoimen kohteen oikeusturva poliisin voimakeinojen käyttö- ja hätävarjelutilanteissa. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2018. Available from: http://hdl.handle.net/10138/234053
University of Cape Town
28.
Adderley, Megan.
Judicial regulation of administrative policies that influence the exercise of statutory discretions.
Degree: Image, Public Law, 2016, University of Cape Town
URL: http://hdl.handle.net/11427/20811
► This paper argues that, in light of the prevalence of administrative policies, the normative force they carry and the reliance placed upon them by the…
(more)
▼ This paper argues that, in light of the prevalence of
administrative policies, the normative force they carry and the reliance placed upon them by the public, there is a need for the courts to develop the
law regulating the way that administrators use policy to structure and guide the exercise of their statutory discretions. It will be argued that such developments would give effect to both the 'controlling' and the 'facilitating' objectives that underpin
administrative law, and, would strike an appropriate balance between the competing values at play so as to foster good governance. First, the nature2of
administrative policies, their rise as a regulatory tool of government and the growing
administrative preference for policy over delegated legislation are explored. It is argued that there is a necessity for the courts to develop the
law regulating the
administrative use of policy to foster the democratic principle of accountability. The current legal principles regulating the use of
administrative policies in a discretionary context, under the broad banner of the 'fettering by rigidity principle' are explored and assessed. It is argued that the fettering by rigidity principle has been applied in a nuanced and variable way, and that it plays an important role in fostering good governance, particularly by promoting flexibility, responsiveness and participation, but does not go far enough in promoting the values of certainty, fairness and consistency. It is argued that a more appropriate balance between these values could be struck by developing a duty for administrators to apply policy consistently and only to depart for good reasons. Finally, it is argued that the principle of legitimate expectations should be developed to allow for substantive protection where an administrator unjustifiably frustrates the trust and reliance which individuals may have placed in an existing policy where that policy is subsequently replaced by a new one.
Advisors/Committee Members: Corder, Hugh (advisor).
Subjects/Keywords: Constitutional and Administrative Law
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Adderley, M. (2016). Judicial regulation of administrative policies that influence the exercise of statutory discretions. (Thesis). University of Cape Town. Retrieved from http://hdl.handle.net/11427/20811
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Adderley, Megan. “Judicial regulation of administrative policies that influence the exercise of statutory discretions.” 2016. Thesis, University of Cape Town. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/11427/20811.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
Adderley, Megan. “Judicial regulation of administrative policies that influence the exercise of statutory discretions.” 2016. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Adderley M. Judicial regulation of administrative policies that influence the exercise of statutory discretions. [Internet] [Thesis]. University of Cape Town; 2016. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/11427/20811.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
Adderley M. Judicial regulation of administrative policies that influence the exercise of statutory discretions. [Thesis]. University of Cape Town; 2016. Available from: http://hdl.handle.net/11427/20811
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
University of Cape Town
29.
Nasha, Refilwe M.
Criminalising Marital Rape in Botswana: The Need for Legal Reform.
Degree: LLM, Public Law, 2020, University of Cape Town
URL: http://hdl.handle.net/11427/31714
► Marital rape is not a criminal offence in Botswana. This means therefore that, the law of Botswana recognises other forms of rape, except for marital…
(more)
▼ Marital rape is not a criminal offence in Botswana. This means therefore that, the
law of Botswana recognises other forms of rape, except for marital rape. Marital rape is a form of intimate partner violence that the Convention on the Elimination of all Forms of violence Against Women refers to as domestic violence. Marital rape is also a form of gender based violence against women because it is a violence that is directed against women because they are women. Marital rape results in serious medical, emotional and mental harm. As a result, marital rape violates numerous human rights that range from the right not to be subjected to torture or to cruel, inhuman, or degrading treatment or punishment, the right to security and liberty of the person, as well as the right to health, just to mention a few. The human rights that are violated by marital rape are provided for under international human rights instruments that Botswana has ratified. Further, The Constitution of Botswana contains, in its Bill of Rights, a provision that guarantees every person in Botswana protection of the
law regardless of sex. The biggest challenge for this dissertation is that there is no scientific evidence that serves as authority that marital rape does occur in Botswana. However, the findings of the studies conducted on gender based violence show there is a strong possibility of marital rape due to some cultural factors that give men sexual entitlement in a marriage. Further some women have come out to relate their rape ordeals at the hands of their husbands. With this dissertation, I seek to make a case for the criminalisation of marital rape. My argument in this dissertation is that, even without scientific evidence in the form of statistics, any form of violence against women is a violation of women human rights. As a result, it is necessary for Botswana to put measures in place, including criminalising marital rape, to protect married women’s human rights. Further, even though a sovereign state, Botswana has ratified international human rights instruments and is therefore bound by its international obligations to prevent, eradicate and punish any form of violence that violates human rights. Furthermore, other than what international
law provide in regard to criminalisation of marital rape, marital rape needs to criminalised in order to provide effective protection and remedies for married women against marital rape.
Advisors/Committee Members: Amien, Waheeda (advisor).
Subjects/Keywords: Constitutional and Administrative Law
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Nasha, R. M. (2020). Criminalising Marital Rape in Botswana: The Need for Legal Reform. (Thesis). University of Cape Town. Retrieved from http://hdl.handle.net/11427/31714
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Nasha, Refilwe M. “Criminalising Marital Rape in Botswana: The Need for Legal Reform.” 2020. Thesis, University of Cape Town. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/11427/31714.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
Nasha, Refilwe M. “Criminalising Marital Rape in Botswana: The Need for Legal Reform.” 2020. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Nasha RM. Criminalising Marital Rape in Botswana: The Need for Legal Reform. [Internet] [Thesis]. University of Cape Town; 2020. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/11427/31714.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
Nasha RM. Criminalising Marital Rape in Botswana: The Need for Legal Reform. [Thesis]. University of Cape Town; 2020. Available from: http://hdl.handle.net/11427/31714
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
University of Cape Town
30.
Kohn, Lauren Manon.
The burgeoning constitutional requirement of rationality and separation of powers has rationality review gone too far?.
Degree: Text, Public Law, 2013, University of Cape Town
URL: http://hdl.handle.net/11427/4710
► This thesis presents an analysis of three recent judgments of our apex courts which collectively illustrate a maximising of the 'minimum threshold requirement' of rationality…
(more)
▼ This thesis presents an analysis of three recent judgments of our apex courts which collectively illustrate a maximising of the 'minimum threshold requirement' of rationality through the seemingly inexhaustible constitutional principle of legality. The question sought to be addressed is whether, in extending this baseline requirement to cover procedural fairness, reason-giving and something akin to proportionality, in the context of non-
administrative action and in the absence of any meaningful engagement with the doctrine of separation of powers, the courts are going too far.
Advisors/Committee Members: Corder, Hugh (advisor), De Vos, Pierre (advisor).
Subjects/Keywords: Constitutional and Administrative Law
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Kohn, L. M. (2013). The burgeoning constitutional requirement of rationality and separation of powers has rationality review gone too far?. (Thesis). University of Cape Town. Retrieved from http://hdl.handle.net/11427/4710
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Kohn, Lauren Manon. “The burgeoning constitutional requirement of rationality and separation of powers has rationality review gone too far?.” 2013. Thesis, University of Cape Town. Accessed March 01, 2021.
http://hdl.handle.net/11427/4710.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
Kohn, Lauren Manon. “The burgeoning constitutional requirement of rationality and separation of powers has rationality review gone too far?.” 2013. Web. 01 Mar 2021.
Vancouver:
Kohn LM. The burgeoning constitutional requirement of rationality and separation of powers has rationality review gone too far?. [Internet] [Thesis]. University of Cape Town; 2013. [cited 2021 Mar 01].
Available from: http://hdl.handle.net/11427/4710.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
Kohn LM. The burgeoning constitutional requirement of rationality and separation of powers has rationality review gone too far?. [Thesis]. University of Cape Town; 2013. Available from: http://hdl.handle.net/11427/4710
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
◁ [1] [2] [3] [4] [5] … [23] ▶
. 
Open Access Theses and Dissertations