Advanced search options

Advanced Search Options 🞨

Browse by author name (“Author name starts with…”).

Find ETDs with:

in
/  
in
/  
in
/  
in

Written in Published in Earliest date Latest date

Sorted by

Results per page:

Sorted by: relevance · author · university · dateNew search

You searched for subject:( puoluesamastuminen). Showing records 1 – 2 of 2 total matches.

Search Limiters

Last 2 Years | English Only

No search limiters apply to these results.

▼ Search Limiters


Tampere University

1. Tiihonen, Aino. Etujärjestöjen, puolueiden ja yhteiskuntaluokkien suhde Suomessa 2000-luvulla .

Degree: 2015, Tampere University

Suomalaisen yhteiskunnan rakenne on 2010-luvulle tultaessa kokenut murrosvaiheen. Globalisaation syventyminen, kaupungistuminen, keskiluokkaistuminen ja elinkeinorakenteessa tapahtuneet muutokset ovat luoneet suuria muutospaineita koko yhteiskuntaan ja sen valtarakenteisiin. Onko Suomen yhteiskuntajärjestelmää pitkään hallinnut etujärjestöjen ja puolueiden muodostama valtarakenne horjumassa? Kykeneekö se enää vastaamaan työntekijöiden, työnantajien ja yhteiskuntaluokkien tarpeisiin? Valtarakenteella tässä pro gradu -tutkielmassa tarkoitetaan erityisesti entisen kolmen suuren puolueen ja etujärjestöjen muodostamaa valtakolmiota sekä jokaisen niiden omaa viiteryhmää, eli jäsenistöä ja äänestäjäkuntaa yhteiskunnassa. Tutkielmassa tarkastellaan luokkasamastumisen, puoluesamastumisen ja etujärjestöjäsenyyden suhdetta yksilötasolla 2000-luvulla Suomessa. Tutkimusongelmaa lähestytään myös rakenne- ja toimijatason näkökulmista. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: ilmentävätkö etujärjestöt luokkaintressejä 2000-luvulla Suomessa? Entä, samastuvatko kunkin etujärjestön jäsenistöt voimakkaammin määrättyihin puolueisiin? Lisäksi tarkoituksena on tutkia, eroavatko etujärjestöjen jäsenet ja etujärjestöihin kuulumattomat puolue- ja luokkasamastumiseltaan toisistaan? Aineistona käytetään 2000-luvun Suomen Vaalitutkimuskonsortion teettämiä Eduskuntavaalitutkimuksia vuosilta 2003, 2007, 2011 ja 2015. Niitä analysoidaan soveltaen ristiintaulukointia sekä monimuuttujamenetelmiä. Analyysin tulokset osoittavat, että etujärjestöjäsenyyden, luokkasamastumisen ja puoluesamastumisen välillä on havaittavissa yhteys Suomessa 2000-luvulla. Luokkasamastuminen selittää puoluesamastumista voimakkaammin ja kattavammin etujärjestöjäsenyyttä. Etujärjestöjen jäsenet samastuvat etujärjestöihin kuulumattomia todennäköisemmin puolueisiin ja yhteiskuntaluokkiin. Analyysin tulokset osoittavat myös eroja etujärjestöjäsenyyksissä eri sukupolvien välillä. Saadut tulokset viittaavat siihen, ettei etujärjestöjen ja puolueiden välisissä suhteissa ole tapahtunut kovin suuria muutoksia 2000-luvulla Suomessa. Keskustalla on edelleen tiivis suhde MTK:hon ja kokoomuksella korkeasti koulutettujen etujärjestöön Akavaan. Myös SDP ja vasemmistoliitto ovat tulosten mukaan säilyttäneet pitkään kestäneen suhteensa SAK:hon. Merkittävin tuloksissa havaittu muutos on, että perussuomalaisiin samastuminen lisää vasemmistopuolueiden tapaan todennäköisyyttä kuulua sekä SAK:hon että STTK:hon. Työväestöön samastuminen lisää todennäköisyyttä kuulua jäsenenä SAK:hon, keskiluokkaan samastuminen lisää todennäköisyyttä kuulua jäsenenä STTK:hon tai MTK:hon ja ylempään keskiluokkaan samastuminen lisää todennäkösyyttä kuulua jäsenenä Akavaan. Etujärjestöt heijastelevat 2000-luvulla jonkinasteista luokkarakennetta ja etujärjestöosallistuminen on Suomessa yhä 2000-luvulla suosittua. Samanaikaisesti yhteiskuntaluokkiin samastumattomuus on yleistynyt.

Subjects/Keywords: Etujärjestöt; kolmiomalli; luokkasamastuminen; poliittiset jakolinjat; puolueet; puoluesamastuminen; yhteiskuntaluokat

Record DetailsSimilar RecordsGoogle PlusoneFacebookTwitterCiteULikeMendeleyreddit

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6th Edition):

Tiihonen, A. (2015). Etujärjestöjen, puolueiden ja yhteiskuntaluokkien suhde Suomessa 2000-luvulla . (Masters Thesis). Tampere University. Retrieved from https://trepo.tuni.fi/handle/10024/98125

Chicago Manual of Style (16th Edition):

Tiihonen, Aino. “Etujärjestöjen, puolueiden ja yhteiskuntaluokkien suhde Suomessa 2000-luvulla .” 2015. Masters Thesis, Tampere University. Accessed October 21, 2019. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/98125.

MLA Handbook (7th Edition):

Tiihonen, Aino. “Etujärjestöjen, puolueiden ja yhteiskuntaluokkien suhde Suomessa 2000-luvulla .” 2015. Web. 21 Oct 2019.

Vancouver:

Tiihonen A. Etujärjestöjen, puolueiden ja yhteiskuntaluokkien suhde Suomessa 2000-luvulla . [Internet] [Masters thesis]. Tampere University; 2015. [cited 2019 Oct 21]. Available from: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/98125.

Council of Science Editors:

Tiihonen A. Etujärjestöjen, puolueiden ja yhteiskuntaluokkien suhde Suomessa 2000-luvulla . [Masters Thesis]. Tampere University; 2015. Available from: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/98125


Tampere University

2. Papageorgiou, Achillefs. Spatial model analysis of party policy strategies. Insights of deterministic and probabilistic voting with biased voters: Applications to Finland .

Degree: 2011, Tampere University

Äänestämisen läheisyysteorian mukaan mikäli puolueet ja äänestäjät ovat edustettuina samassa poliitiikkadimensiossa, äänestäjät äänestävät puoluetta, joka on lähinnä heidän positioitaan asiakysymyksissä. Vastoin spatiaalista perinnettä Michiganin koulukunnan mukaan äänestäjät eivät äänestä rationaalisesti poliittisiin asiakysymyksiin perustuen, vaan antavat äänensä puolueelle, jota kokevat olevansa psykologisesti lähinnä, eli puoluetta, johon he samastuvat. Adams, Merrill ja Grofman (2005) yhteensovittavat yllämainitut äänestysperinteet teoksessaan, johon tukeutuen tämä väitöskirja osoittaa vaikutuksen, joka puoluesamastumisen kaltaisella psykologisella ominaisuudella on rationaalisiin strategioihin, joilla puolueet hakevat optimaalisia paikkojaan politiikkadimensiossa. Analyysi on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa oletetaan, että äänestäjät äänestävät valitsemaansa puoluetta varmuudella tai deterministisesti läheisyyden ja puoluesamastumisen perusteella. Toisessa osassa oletetaan, että äänestäjien päätökset ovat probabilistisia, sillä heidän päätöksiinsä vaikuttavat määrittelemättömät tekijät, jotka tekevät heidän päätöksistään epävarmoja puolueiden näkökulmasta. Deterministisen äänestämisen kohdalla käytetään simulaatioanalyysiä, jonka avulla osoitetaan, että puolueilla on kannustimena hakea erilaisia optimaalisia positioita silloin kun puoluesamastuminen vaikuttaa äänestämiseen kuin silloin, kun se ei vaikuta. Probabilistisen äänestämisen kohdalla osoitetaan, että puoluesamastumisella on kurvilineaarinen vaikutus suomalaisten puolueiden Nashin tasapainotiloihin: vähäinen puoluesamastumisen aste johtaa vahvaan keskihakuiseen kilpailuun, keskivahva puoluesamastuminen johtaa vähemmän vahvaan keskihakuiseen kilpailuun ja korkea puoluesamastuminen vie kilpailun takaisin vahvasti keskihakuisiin tuloksiin. Edellämainittu puoluesamastumisen kurvilineaarinen vaikutus pitää myös paikkansa kun tarkastellaan Ruotsin vaaliaineistoa, ja vastaa tuloksia, jotka Adams, Merrill ja Grofman (2005) ilmoittivat sovellettaessa samaa äänestysalgoritmia Ranskan politiikkaan. Soveltamalla spatiaalisen mallin tekniikoita eduskuntavaalitutkimusten aineistoihin tutkimus osoittaa myös missä määrin suomalaisten äänestäjien päätökset perustuvat psykologisiin komponentteihin kuten puoluesamastumiseen sen sijaan, että ne perustuisivat poliittiseen suuntautumiseen akselilla vasemmisto-oikeisto. Tutkimus osoittaa Nashin tasapainon Suomen ja Ruotsin tapauksissa ja miten nämä tasapainotilat vertautuvat aikaisempiin empiirisiin tutkimuksiin. Se osoittaa missä määrin puoluesamastuminen ja poliittinen suuntautuminen vasemmisto-oikeisto -akselilla vaikuttavat puolueiden odotettuun äänisaaliiseen ja miksi suuren puolueeseen samastuneen äänestäjäkunnan omaavilla suomalaisilla puolueilla on kannustin keskihakuisuuteen politiikkadimensiossa, sekä osoittaa onko suomalaisten puolueiden asiakysymyksissä ottamissa positioissa vuonna 2007 samankaltaisuuksia niiden Nashin tasapainotilojen kanssa. Lisäksi tutkimus osoittaa onko psykologinen käsite,…

Subjects/Keywords: suomalaiset poliittiset puolueet; puoluesamastuminen; simulaatiot; Nash-tasapaino; Finnish political parties; party identification; simulations; Nash equilibrium.

Record DetailsSimilar RecordsGoogle PlusoneFacebookTwitterCiteULikeMendeleyreddit

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6th Edition):

Papageorgiou, A. (2011). Spatial model analysis of party policy strategies. Insights of deterministic and probabilistic voting with biased voters: Applications to Finland . (Doctoral Dissertation). Tampere University. Retrieved from https://trepo.tuni.fi/handle/10024/66746

Chicago Manual of Style (16th Edition):

Papageorgiou, Achillefs. “Spatial model analysis of party policy strategies. Insights of deterministic and probabilistic voting with biased voters: Applications to Finland .” 2011. Doctoral Dissertation, Tampere University. Accessed October 21, 2019. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/66746.

MLA Handbook (7th Edition):

Papageorgiou, Achillefs. “Spatial model analysis of party policy strategies. Insights of deterministic and probabilistic voting with biased voters: Applications to Finland .” 2011. Web. 21 Oct 2019.

Vancouver:

Papageorgiou A. Spatial model analysis of party policy strategies. Insights of deterministic and probabilistic voting with biased voters: Applications to Finland . [Internet] [Doctoral dissertation]. Tampere University; 2011. [cited 2019 Oct 21]. Available from: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/66746.

Council of Science Editors:

Papageorgiou A. Spatial model analysis of party policy strategies. Insights of deterministic and probabilistic voting with biased voters: Applications to Finland . [Doctoral Dissertation]. Tampere University; 2011. Available from: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/66746

.