Advanced search options

Advanced Search Options 🞨

Browse by author name (“Author name starts with…”).

Find ETDs with:

in
/  
in
/  
in
/  
in

Written in Published in Earliest date Latest date

Sorted by

Results per page:

Sorted by: relevance · author · university · dateNew search

You searched for subject:( kansallinen etu). Showing records 1 – 2 of 2 total matches.

Search Limiters

Last 2 Years | English Only

No search limiters apply to these results.

▼ Search Limiters


Tampere University

1. Pesu, Matti. Pienvaltiodemokratia perusetujansa turvaamassa : Suomen kansallinen identiteetti, Tshekkoslovakian miehitys ja Baltian maiden itsenäistyminen .

Degree: 2014, Tampere University

Tutkimuksessa analysoidaan Suomen kylmän sodan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Anne. L. Clunanin aspirationaalisen konstruktivismin näkökulmasta, ja sillä on kahtalaiset tavoitteet. Ensimmäiseksi tutkimuksessa hahmotetaan Suomen kylmän sodan kansallisen identiteetin syntyä ja kehitystä, millä halutaan tuoda teoreettista näkökulmaa keskusteluun Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta historiasta. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan kansallisen identiteetin ja aspirationaalisen konstruktivismin muiden käsitteiden avulla Suomen ulkopoliittista linjaa suhteessa Tshekkoslovakian miehitykseen vuonna 1968 ja Baltian maiden itsenäistymiseen vuosina 1989–1991. Pyrkimys on ymmärtää, miksi Suomi toimi, kuten se toimi. Tapauksista tekee kiinnostavan eräänlainen moraalinen jännite Suomen koetun kansallisen edun ja tilanteiden välille. Tapahtumat herättivät suomalaisissa runsaasti tunteita, joiden tulkkina maan perusetua varjellut valtiojohto ei kyennyt toimimaan. Teoreettisena viitekehyksenä aspirationaalinen konstruktivismi liikkuu perinteisemmän kansainvälisen politiikan (IR) ja ulkopolitiikan analyysin (FPA) välillä korostaen sekä toimijan että rakenteen merkitystä. Teoria pohjautuu sosiaalipsykologian sosiaalisiin identiteettiteorioihin ja painottaa, että valtion eliitti valitsee valtiolle siihen hetkeen sopivimman omakuvan eri keskustelussa esiintyvien omakuvien joukosta. Tutkimus on metodologialtaan sisällönanalyyttinen, ja aineistona toimii sekä toisen että ensimmäisen käden lähteitä, joita ovat muun muassa muistelmat, puheet, julkilausumat ja viralliset asiakirjat. Tutkielmassa osoitetaan, että jatkosodassa koetun tappion jälkeen Suomi valitsi myöntyväisyyteen perustuvan pienvaltiodemokraattisen identiteetin, jonka keskiössä olivat käsitys pienuudesta ja demokraattisuudesta. Keskeisenä aspiraationa oli oman demokraattisen järjestelmän säilyttäminen ylläpitämällä ystävälliset suhteet Neuvostoliittoon. Kylmän sodan edetessä omakuva muuttui hiljalleen negatiivisesta positiiviseksi mukautuen toimintaympäristön muutoksiin, ja Suomen statukseen liitettiin puolueettomuus. Suomen kansallisen identiteetin ympärille rakentuikin missionalisuutta, joka ilmeni ”lääkäri-puheena” ja liennytyksen ja myöhemmin lähialueen demokratiakehityksen edistämisenä. Tshekkoslovakian miehityksessä Suomi toimi varovaisesti pienuutensa muistaen ja Neuvostoliittoa kunnioittaen. Tilanteen synnyttämissä keskusteluissa se pyrki korostamaan puolueettomuuttaan, mikä oli omiaan tähdentämään, että tietyissä asiakysymyksissä Suomi ei kyennyt identifioitumaan toisiin valtioihin. Miehitys lopulta päätyi vahvistamaan käsitystä Suomen omakuvan validiudesta suhteessa sen toimintaympäristöön. Baltian maiden itsenäistymisen suhteen Suomi joutui toimimaan aktiivisemmin. Prioriteetit eivät muuttuneet, vaan Suomessa Neuvostoliiton suotuisa kehitys ja idänsuhteet asetettiin etusijalle. Suomi kuitenkin tarjosi Baltian maille omaa valittua omakuvaansa, mikä kielii sen saavuttamasta suotuisasta asemasta ja identiteetin mielekkyydestä. Se myös tuki…

Subjects/Keywords: Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka; kylmä sota; Tshekkoslovakian miehitys; Baltian maiden itsenäistyminen; aspirationaalinen konstruktivismi; kansallinen identiteetti; kansallinen etu

Record DetailsSimilar RecordsGoogle PlusoneFacebookTwitterCiteULikeMendeleyreddit

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6th Edition):

Pesu, M. (2014). Pienvaltiodemokratia perusetujansa turvaamassa : Suomen kansallinen identiteetti, Tshekkoslovakian miehitys ja Baltian maiden itsenäistyminen . (Masters Thesis). Tampere University. Retrieved from https://trepo.tuni.fi/handle/10024/95711

Chicago Manual of Style (16th Edition):

Pesu, Matti. “Pienvaltiodemokratia perusetujansa turvaamassa : Suomen kansallinen identiteetti, Tshekkoslovakian miehitys ja Baltian maiden itsenäistyminen .” 2014. Masters Thesis, Tampere University. Accessed August 22, 2019. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/95711.

MLA Handbook (7th Edition):

Pesu, Matti. “Pienvaltiodemokratia perusetujansa turvaamassa : Suomen kansallinen identiteetti, Tshekkoslovakian miehitys ja Baltian maiden itsenäistyminen .” 2014. Web. 22 Aug 2019.

Vancouver:

Pesu M. Pienvaltiodemokratia perusetujansa turvaamassa : Suomen kansallinen identiteetti, Tshekkoslovakian miehitys ja Baltian maiden itsenäistyminen . [Internet] [Masters thesis]. Tampere University; 2014. [cited 2019 Aug 22]. Available from: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/95711.

Council of Science Editors:

Pesu M. Pienvaltiodemokratia perusetujansa turvaamassa : Suomen kansallinen identiteetti, Tshekkoslovakian miehitys ja Baltian maiden itsenäistyminen . [Masters Thesis]. Tampere University; 2014. Available from: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/95711


University of Helsinki

2. Kupiainen, Anni. Suomen turvallisuusneuvostokampanja 2008–2012. Miten kampanjassa rakennettiin Suomi-kuvaa?.

Degree: Department of Political and Economic Studies; Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi, 2013, University of Helsinki

Ulkoasiainhallinnossa on pohdittu säännöllisesti Suomi-kuvaa ja sen kirkastamista aina Suomen itsenäistymisestä saakka. Vuonna 2008 silloinen ulkoministeri Alexander Stubb asetti maabrändityöryhmän päivittämään Suomi-kuvaa. Samaan aikaan kiihtyi vuonna 2002 aloitettu kampanjointi, jonka tavoitteena oli Suomen vaihtuva jäsenyys Yhdistyneiden kansakuntien (YK) tärkeimmässä elimessä, turvallisuusneuvostossa, vuosina 2013—2014. Tutkielmassa tarkastellaan Suomen turvallisuusneuvostokampanjan vilkkaimpia vuosia 2008–2012. Työssä selvitetään, miten kampanjassa rakennettiin Suomi-kuvaa: millaisia käytännön välineitä kampanjassa käytettiin, mitä teemoja siihen valittiin ja millaisia tavoitteita jäsenyyspyrkimyksellä oli? Näitä kampanjan elementtejä myös peilataan Suomen kahteen menneeseen turvallisuusneuvostojäsenyyteen ja Suomi-kuvan luonnin perinteeseen. Kampanjan välineitä olivat esitteet, media ja puheet, joiden kautta kampanjan toimijat, pääasiassa presidentit ja ulkoministerit, kertoivat teemoista ja tavoitteista sekä kotimaassa että ulkomailla. Diplomaattien välinen kampanjointi oli luottamuksellista eikä siihen liittyvä aineisto ollut tutkielman tekohetkellä käytettävissä. Pääaineistona olivatkin toimijoiden julkiset puheet ja kirjoitukset sekä kampanjan paperiesite. Metodina aineiston käsittelyssä oli teemoittelu: aineistosta etsittiin yhteneväisyyksiä ja teemoja, jotka toistuivat säännöllisesti. Teemat koottiin teemakortistoon, jonka avulla selvitettiin kampanjan sisältöä ja tavoitteita sekä muun muassa vertailtiin eri toimijoiden näkemyksiä. Kampanja ja sen Suomi-kuvan rakennuksen elementit osoittautuivat melko perinteisiksi: sanomalehdet, esitteet ja puheet ovat olleet käytössä Suomi-kuvan rakennuksen alkuvuosista asti, jopa 1800-luvun kansallisen projektin aikana. Kampanjassa Suomesta piirtyy kuva YK:n toimintaan aktiivisesti ja tunnollisesti sitoutuneena maana, joka tarjoaa muiden käyttöön muun muassa osaamistaan rauhanturvaamisessa ja -välittämisessä. Valitut, melko yleiset ja paikoin historiaan nojaavat teemat korostavat YK:n ja sen peruskirjan edustamien arvojen ensisijaisuutta Suomen ulkopolitiikassa. Vastaavanlaisia teemavalintoja tehtiin myös menneiden turvallisuusneuvostojäsenyyksien aikana, ja jäsenyyksien avulla teemoja voitiin näyttää toteen, mikä yhä vankisti Suomi-kuvaa. Tutkielmassa tarkasteltu kampanja jäi Suomi-kuvan rakennuksen kannalta ikään kuin vajaaksi, kun jäsenyyttä ei turvallisuusneuvostovaalissa saavutettu. Kampanjan kokonaisuudella tavoiteltiin Suomen vaikutusvallan ja kansainvälisen aseman parantamista. Oman edun tavoittelu tunnustettiin, mutta se liitettiin kansainväliseen vastuunkantoon: kampanjassa korostettiin Suomen halua kantaa vastuuta, koska se on Suomenkin etu globaalissa maailmassa, jossa kriiseillä on kauaskantoiset vaikutukset. Tutkielman olennaisimpia havaintoja on, että julkinen kampanja näkyi pääosin Suomessa ja sen tarkoituksena oli pitkälti kotimaisen hyväksynnän hankkiminen turvallisuusneuvostopyrkimykselle. Jos kampanja oli kaksiosainen, niin oli myös siinä…

Subjects/Keywords: turvallisuusneuvostokampanja; kampanjat; imago; brändit; kansallinen etu; Yhdistyneet kansakunnat; Political History; Poliittinen historia; Politisk historia

Record DetailsSimilar RecordsGoogle PlusoneFacebookTwitterCiteULikeMendeleyreddit

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6th Edition):

Kupiainen, A. (2013). Suomen turvallisuusneuvostokampanja 2008–2012. Miten kampanjassa rakennettiin Suomi-kuvaa?. (Masters Thesis). University of Helsinki. Retrieved from http://hdl.handle.net/10138/39646

Chicago Manual of Style (16th Edition):

Kupiainen, Anni. “Suomen turvallisuusneuvostokampanja 2008–2012. Miten kampanjassa rakennettiin Suomi-kuvaa?.” 2013. Masters Thesis, University of Helsinki. Accessed August 22, 2019. http://hdl.handle.net/10138/39646.

MLA Handbook (7th Edition):

Kupiainen, Anni. “Suomen turvallisuusneuvostokampanja 2008–2012. Miten kampanjassa rakennettiin Suomi-kuvaa?.” 2013. Web. 22 Aug 2019.

Vancouver:

Kupiainen A. Suomen turvallisuusneuvostokampanja 2008–2012. Miten kampanjassa rakennettiin Suomi-kuvaa?. [Internet] [Masters thesis]. University of Helsinki; 2013. [cited 2019 Aug 22]. Available from: http://hdl.handle.net/10138/39646.

Council of Science Editors:

Kupiainen A. Suomen turvallisuusneuvostokampanja 2008–2012. Miten kampanjassa rakennettiin Suomi-kuvaa?. [Masters Thesis]. University of Helsinki; 2013. Available from: http://hdl.handle.net/10138/39646

.