You searched for subject:( Literature).
Showing records 1 – 30 of
45036 total matches.
◁ [1] [2] [3] [4] [5] … [1502] ▶
1.
Gutmann, Sara.
Borders maritime in early modern drama and the English geopolitical imagination, 1575-1625.
Degree: 2015, State University of New York at Buffalo
URL: http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=3725922 
► “Borders Maritime” explores how the English imagined maritime geography, politics, and culture from 1575 to 1625. As a zone that is neither land nor…
(more)
▼ “Borders Maritime” explores how the English imagined maritime geography, politics, and culture from 1575 to 1625. As a zone that is neither land nor sea, the maritime needed to be developed, demarcated, navigated, and policed in order for England to take her place on the international stage as the Empire by the end of the seventeenth century. To do so, traditional forms of sovereignty founded on the land needed to be reimagined from a different elemental perspective, that of the sea. The model of sovereignty inherited from political theology—anthropocentric, legalistic, and religious—is here transformed into a maritime political ecology—nonhuman, imaginative, and elemental. Recent criticism of the development of modern sovereignty out of the middle ages has found ways to displace the biological basis for the definition of life and reach further into the networked world. This includes forms of life such as pirates and power lines, territories and tidal zones. The move to define the maritime likewise requires including unfamiliar forms of life and active natures. It requires acting on the water, thinking like a whirlpool, imagining waves, and navigating islands. The fifty years under consideration here mark this turn from the land to the sea in the English geopolitical imagination. Since the maritime is a border, an especially destructive and deconstructive one, drama provides an especially suitable vehicle in its own borderline nature—fiction performed in real space with real elements. This dissertation analyzes how the Elizabethan estate entertainments at Kenilworth and Elvetham, William Shakespeare’s <i>Hamlet</i>, the Jacobean court masques by Ben Jonson, Samuel Daniels, and Francis Beaumont, and John Fletcher’s tragicomedies <i>The Island Princess</i> and <i>The Sea Voyage </i> perform elemental sovereignty and stage the political ecologies of early modern England.
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Gutmann, S. (2015). Borders maritime in early modern drama and the English geopolitical imagination, 1575-1625. (Thesis). State University of New York at Buffalo. Retrieved from http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=3725922
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Gutmann, Sara. “Borders maritime in early modern drama and the English geopolitical imagination, 1575-1625.” 2015. Thesis, State University of New York at Buffalo. Accessed February 25, 2020.
http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=3725922.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
Gutmann, Sara. “Borders maritime in early modern drama and the English geopolitical imagination, 1575-1625.” 2015. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Gutmann S. Borders maritime in early modern drama and the English geopolitical imagination, 1575-1625. [Internet] [Thesis]. State University of New York at Buffalo; 2015. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=3725922.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
Gutmann S. Borders maritime in early modern drama and the English geopolitical imagination, 1575-1625. [Thesis]. State University of New York at Buffalo; 2015. Available from: http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=3725922
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
2.
Purdy, Lillian Mauldin.
Women and Marriage in Utopias by Sarah Scott, Mary Griffith, Harriet Beecher Stowe, and Charlotte Perkins Gilman.
Degree: 2016, University of Louisiana at Lafayette
URL: http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=10002467
► This dissertation examines four utopian novels written by women: Sarah Scott’s <i>Millenium Hall,</i> Mary Griffith’s <i> Three Hundred Years Hence,</i> Harriet Beecher Stowe’s <i>…
(more)
▼ This dissertation examines four utopian novels written by women: Sarah Scott’s <i>Millenium Hall,</i> Mary Griffith’s <i> Three Hundred Years Hence,</i> Harriet Beecher Stowe’s <i> The Minister’s Wooing,</i> and Charlotte Perkins Gilman’s <i> Moving the Mountain.</i> The works cover a 150-year span and yet suggest some commonalities that occur when women writers create utopian visions. In each work, improved marriages become a metaphor for the larger utopian communities, and each text expands women’s places in traditional married life. The writers attempt to create an environment that improves lived experiences, especially for women and children, and each work suggests that marriage experiences and marriage options can improve for women. The first chapter examines Sarah Scott’s <i>Millenium Hall, </i> a utopian vision set in an eighteenth-century English country house. Her vision creates a secluded space where women find protection from patriarchal abuses; however, a major goal of the community is to train young women for marriage. The inclusion of the founders’ biographical vignettes shows the tension between the cloistered environment and the larger, contemporary community. Chapters Two, Three, and Four consider utopian novels written by American writers. Each text is written on the cusp of a national calamity: the financial panic of 1837, the Civil War (1861-1865), and World War I (1914-1918). In the years leading up to these national tragedies, the three writers create hopeful utopias on American soil. Griffith’s work is the first known utopian novel written by an American woman. In it, she creates a futuristic space where women have solved many problems facing 1830’s women and families and women have gained equality with men. In Stowe’s utopia, women feminize religion and take on spiritual leadership roles within the domestic sphere, and former slaves live within the utopian community. Stowe’s work demonstrates the competence and superiority of women in roles traditionally reserved for males. Gilman’s work is a secular piece that grapples with utopia in an urban setting with females serving in leadership roles. Her text solves many social problems facing early twentieth-century America. Thus, each text radically expands contemporary marital opportunities for women.
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Purdy, L. M. (2016). Women and Marriage in Utopias by Sarah Scott, Mary Griffith, Harriet Beecher Stowe, and Charlotte Perkins Gilman. (Thesis). University of Louisiana at Lafayette. Retrieved from http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=10002467
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Purdy, Lillian Mauldin. “Women and Marriage in Utopias by Sarah Scott, Mary Griffith, Harriet Beecher Stowe, and Charlotte Perkins Gilman.” 2016. Thesis, University of Louisiana at Lafayette. Accessed February 25, 2020.
http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=10002467.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
Purdy, Lillian Mauldin. “Women and Marriage in Utopias by Sarah Scott, Mary Griffith, Harriet Beecher Stowe, and Charlotte Perkins Gilman.” 2016. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Purdy LM. Women and Marriage in Utopias by Sarah Scott, Mary Griffith, Harriet Beecher Stowe, and Charlotte Perkins Gilman. [Internet] [Thesis]. University of Louisiana at Lafayette; 2016. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=10002467.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
Purdy LM. Women and Marriage in Utopias by Sarah Scott, Mary Griffith, Harriet Beecher Stowe, and Charlotte Perkins Gilman. [Thesis]. University of Louisiana at Lafayette; 2016. Available from: http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=10002467
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
3.
Jansen, Brian.
Lists Of All You Left Behind.
Degree: MA, English Language, Literature, and
Creative Writing, 2011, National Library of Canada
URL: http://scholar.uwindsor.ca/etd/13
► Lists Of All You Left Behind is a novella and an accompanying critical essay that together attempt to understand the relationship in contemporaneity between what…
(more)
▼ Lists Of All You Left Behind is a novella and
an accompanying critical essay that together attempt to understand
the relationship in contemporaneity between what people consume,
culturally speaking, and who they are. The novel's narrative
details a central character's growth toward an experience of the
world that – while remaining open to the possibility that mass
culture may still assist us in constructing "some" kind of valid
contemporary meaning – is authentic and direct. The work proposes,
in short, an interdependent relationship between cultural
consumption and personal identity: culture both constructs our
subjectivity in the world and reflects it.
Advisors/Committee Members: Holbrook, Susan (English Language, Literature and Creative Writing).
Subjects/Keywords: Literature.
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Jansen, B. (2011). Lists Of All You Left Behind. (Masters Thesis). National Library of Canada. Retrieved from http://scholar.uwindsor.ca/etd/13
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Jansen, Brian. “Lists Of All You Left Behind.” 2011. Masters Thesis, National Library of Canada. Accessed February 25, 2020.
http://scholar.uwindsor.ca/etd/13.
MLA Handbook (7th Edition):
Jansen, Brian. “Lists Of All You Left Behind.” 2011. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Jansen B. Lists Of All You Left Behind. [Internet] [Masters thesis]. National Library of Canada; 2011. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://scholar.uwindsor.ca/etd/13.
Council of Science Editors:
Jansen B. Lists Of All You Left Behind. [Masters Thesis]. National Library of Canada; 2011. Available from: http://scholar.uwindsor.ca/etd/13
4.
Laverty, Micheal.
Hands of the Tyrants.
Degree: MA, English Language, Literature, and
Creative Writing, 2011, National Library of Canada
URL: http://scholar.uwindsor.ca/etd/14
► Hands of the Tyrants is a satirical novella featuring a protagonist (a CSIS agent named Lucas Young) who infiltrates a collective of performance and conceptual…
(more)
▼ Hands of the Tyrants is a satirical novella
featuring a protagonist (a CSIS agent named Lucas Young) who
infiltrates a collective of performance and conceptual artists
known as Apollo's Army. Placed firmly in the literary tradition of
Menippean satire, this novella offers the reader a mixture of prose
and verse, extended dialogues and debates, multiple genres, absurd
situations, and a journey – all of which equally satirize artists
and the institutions they rely upon. Lucas' initiation into the art
world is a 21st century transposition of the adventures of his
fictional ancestors: Alice, Candide, and Gulliver. In Hands of the
Tyrants, a cross-country tour of Canada is told through two
first-person narrators (Young and another agent, Dr. Pangloss) in
the form of surveillance reports. The contrast between these
characters and their reports becomes heightened as Lucas fails to
distinguish the line between his assumed and actual identities. The
object of satiric attack in this novella is the ironic relationship
between avant-garde artists and a government which funds their
artistic dissent. Although Hands of the Tyrants is set in Canada
during the summer of 2010, it transcends this specific time and
place by satirizing the universal vices of decadence, hypocrisy,
and vanity.
Advisors/Committee Members: Jirgens, Karl (English Language, Literature and Creative Writing).
Subjects/Keywords: Literature.
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Laverty, M. (2011). Hands of the Tyrants. (Masters Thesis). National Library of Canada. Retrieved from http://scholar.uwindsor.ca/etd/14
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Laverty, Micheal. “Hands of the Tyrants.” 2011. Masters Thesis, National Library of Canada. Accessed February 25, 2020.
http://scholar.uwindsor.ca/etd/14.
MLA Handbook (7th Edition):
Laverty, Micheal. “Hands of the Tyrants.” 2011. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Laverty M. Hands of the Tyrants. [Internet] [Masters thesis]. National Library of Canada; 2011. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://scholar.uwindsor.ca/etd/14.
Council of Science Editors:
Laverty M. Hands of the Tyrants. [Masters Thesis]. National Library of Canada; 2011. Available from: http://scholar.uwindsor.ca/etd/14
5.
Elliott, Jasmine.
last night's mouth.
Degree: MA, English Language, Literature, and
Creative Writing, 2012, National Library of Canada
URL: http://scholar.uwindsor.ca/etd/17
► last night's mouth is a narrative collection of prose poems chronicling the journey from break-up to new love. The manuscript employs overarching metaphors of math…
(more)
▼ last night's
mouth is a narrative collection of prose poems
chronicling the journey from break-up to new love. The manuscript
employs overarching metaphors of math and music to communicate the
attempts of the protagonist, Cassie, to rationalize emotional
situations, while list poems emulate those struggles formulaically.
Frequent references to popular culture contemporize her
relationships. Rhythmic lines and scrambled syntax express the
sense of poetry in prosaic paragraphs.
Advisors/Committee Members: Markotic, Nicole (English Language, Literature, and Creative Writing).
Subjects/Keywords: Literature.
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Elliott, J. (2012). last night's mouth. (Masters Thesis). National Library of Canada. Retrieved from http://scholar.uwindsor.ca/etd/17
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Elliott, Jasmine. “last night's mouth.” 2012. Masters Thesis, National Library of Canada. Accessed February 25, 2020.
http://scholar.uwindsor.ca/etd/17.
MLA Handbook (7th Edition):
Elliott, Jasmine. “last night's mouth.” 2012. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Elliott J. last night's mouth. [Internet] [Masters thesis]. National Library of Canada; 2012. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://scholar.uwindsor.ca/etd/17.
Council of Science Editors:
Elliott J. last night's mouth. [Masters Thesis]. National Library of Canada; 2012. Available from: http://scholar.uwindsor.ca/etd/17
University of Georgia
6.
Malaver Copara, Ary Elfried.
Microrrelato y micrometraje: paradigmas contemporáneos de la brevedad en la literatura y el cine latinoamericano y español : aproximaciones teóricas y éticas.
Degree: PhD, Romance Languages, 2015, University of Georgia
URL: http://purl.galileo.usg.edu/uga_etd/malaver-copara_ary_e_201505_phd
► This dissertation deals with two short forms in the contemporary literary and cinematic production in the Spanish-speaking world: microrrelato and micrometraje. Due to their acute…
(more)
▼ This dissertation deals with two short forms in the contemporary literary and cinematic production in the Spanish-speaking world: microrrelato and micrometraje. Due to their acute brevity, these forms are known as examples of microfiction and microtextuality. The overall goal of the examination of these two forms is fourfold: to emphasize the need for more pragmatic studies in the analysis of microfiction; to highlight the contemporaneity and relevance of the micro cinematic/audiovisual forms; to advance the theoretical and critical language for the study of microfiction; and to present the case of a trend in microfiction of ethical orientation. Through the critical analysis of various literary and cinematic texts from Latin America and Spain, this research seeks to highlight the need to consider updated theoretical approaches in the study of microfiction.
Advisors/Committee Members: Luis Correa-Díaz.
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Malaver Copara, A. E. (2015). Microrrelato y micrometraje: paradigmas contemporáneos de la brevedad en la literatura y el cine latinoamericano y español : aproximaciones teóricas y éticas. (Doctoral Dissertation). University of Georgia. Retrieved from http://purl.galileo.usg.edu/uga_etd/malaver-copara_ary_e_201505_phd
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Malaver Copara, Ary Elfried. “Microrrelato y micrometraje: paradigmas contemporáneos de la brevedad en la literatura y el cine latinoamericano y español : aproximaciones teóricas y éticas.” 2015. Doctoral Dissertation, University of Georgia. Accessed February 25, 2020.
http://purl.galileo.usg.edu/uga_etd/malaver-copara_ary_e_201505_phd.
MLA Handbook (7th Edition):
Malaver Copara, Ary Elfried. “Microrrelato y micrometraje: paradigmas contemporáneos de la brevedad en la literatura y el cine latinoamericano y español : aproximaciones teóricas y éticas.” 2015. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Malaver Copara AE. Microrrelato y micrometraje: paradigmas contemporáneos de la brevedad en la literatura y el cine latinoamericano y español : aproximaciones teóricas y éticas. [Internet] [Doctoral dissertation]. University of Georgia; 2015. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://purl.galileo.usg.edu/uga_etd/malaver-copara_ary_e_201505_phd.
Council of Science Editors:
Malaver Copara AE. Microrrelato y micrometraje: paradigmas contemporáneos de la brevedad en la literatura y el cine latinoamericano y español : aproximaciones teóricas y éticas. [Doctoral Dissertation]. University of Georgia; 2015. Available from: http://purl.galileo.usg.edu/uga_etd/malaver-copara_ary_e_201505_phd
7.
Falk, Devin J.
Rattle like shaman| The mind builds prison bars.
Degree: 2016, California State University, Long Beach
URL: http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=10124514
► This collection of poems explores the emergence of raw reality through a veil of existential questioning. The poems posit existential questions as logical alienation…
(more)
▼ This collection of poems explores the emergence of raw reality through a veil of existential questioning. The poems posit existential questions as logical alienation from material reality, and to brave mundane interactions, without a blanket of ideals, sharpens the edges of social interactions. The scope of these poems’ exploration resides in discovering a balance between illusory ideals and the sharp edges of reality. Each piece’s perspective focuses closely on raw events, but balances the potential violence of existence with poetics. The images avoid mediation of behavior by common courtesy. Instead they reimagine stark reality as beautiful in the way the improbable is beautiful.
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Falk, D. J. (2016). Rattle like shaman| The mind builds prison bars. (Thesis). California State University, Long Beach. Retrieved from http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=10124514
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Falk, Devin J. “Rattle like shaman| The mind builds prison bars.” 2016. Thesis, California State University, Long Beach. Accessed February 25, 2020.
http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=10124514.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
Falk, Devin J. “Rattle like shaman| The mind builds prison bars.” 2016. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Falk DJ. Rattle like shaman| The mind builds prison bars. [Internet] [Thesis]. California State University, Long Beach; 2016. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=10124514.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
Falk DJ. Rattle like shaman| The mind builds prison bars. [Thesis]. California State University, Long Beach; 2016. Available from: http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=10124514
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
University of Missouri – Columbia
8.
McPherson, Dina.
"A journey is an hallucination|" Flann O'Brien's "The Third Policeman".
Degree: 2016, University of Missouri – Columbia
URL: http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=10180879
► Flann O’Brien’s novel, <i>The Third Policeman </i>, consists of many seemingly unrealistic events, thus sharing similarities with the fantastic piece, <i>Alice’s Adventures in Wonderland.…
(more)
▼ Flann O’Brien’s novel, <i>The Third Policeman </i>, consists of many seemingly unrealistic events, thus sharing similarities with the fantastic piece, <i>Alice’s Adventures in Wonderland. </i> The events and characters within O’Brien’s storyline obtain no source of reason, leading to another wonderland. However, if particular components of the novel are studied further, and in relation to the aftereffects of trauma, O’Brien’s work is more realistic and logical than what is fantastically portrayed on the text’s surface.
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
McPherson, D. (2016). "A journey is an hallucination|" Flann O'Brien's "The Third Policeman". (Thesis). University of Missouri – Columbia. Retrieved from http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=10180879
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
McPherson, Dina. “"A journey is an hallucination|" Flann O'Brien's "The Third Policeman".” 2016. Thesis, University of Missouri – Columbia. Accessed February 25, 2020.
http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=10180879.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
McPherson, Dina. “"A journey is an hallucination|" Flann O'Brien's "The Third Policeman".” 2016. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
McPherson D. "A journey is an hallucination|" Flann O'Brien's "The Third Policeman". [Internet] [Thesis]. University of Missouri – Columbia; 2016. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=10180879.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
McPherson D. "A journey is an hallucination|" Flann O'Brien's "The Third Policeman". [Thesis]. University of Missouri – Columbia; 2016. Available from: http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=10180879
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Miami University
9.
Sullivan, Joy E.
Magikal Sluts.
Degree: MA, English, 2013, Miami University
URL: http://rave.ohiolink.edu/etdc/view?acc_num=miami1370897879
► Magikal Sluts is comprised of poems that seek to redefine traditional rhetoric in relationship to women’s bodies. Issues of embodiment, sexuality, and sensuality appear throughout…
(more)
▼ Magikal Sluts is comprised of poems that seek to
redefine traditional rhetoric in relationship to women’s bodies.
Issues of embodiment, sexuality, and sensuality appear throughout
the work alongside transformative moments of altered discourse and
perspective. This collection examines feminine bodies across
landscapes of foreignness, loss, paradise, etc. The manuscript aims
to complicate notions of sensory depiction with its emphasis on the
synesthetic image and its potential for inclusive
poetics.
Advisors/Committee Members: Wagner, Cathy (Committee Chair).
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Sullivan, J. E. (2013). Magikal Sluts. (Masters Thesis). Miami University. Retrieved from http://rave.ohiolink.edu/etdc/view?acc_num=miami1370897879
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Sullivan, Joy E. “Magikal Sluts.” 2013. Masters Thesis, Miami University. Accessed February 25, 2020.
http://rave.ohiolink.edu/etdc/view?acc_num=miami1370897879.
MLA Handbook (7th Edition):
Sullivan, Joy E. “Magikal Sluts.” 2013. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Sullivan JE. Magikal Sluts. [Internet] [Masters thesis]. Miami University; 2013. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://rave.ohiolink.edu/etdc/view?acc_num=miami1370897879.
Council of Science Editors:
Sullivan JE. Magikal Sluts. [Masters Thesis]. Miami University; 2013. Available from: http://rave.ohiolink.edu/etdc/view?acc_num=miami1370897879
University of Oulu
10.
Kiurujoki, V. (Veera).
”Kilpajuoksu päättyy yhteiseen maaliintuloon”:postmoderni myöhäiskapitalismin kritiikki Harry Salmenniemen teoksessa Texas, sakset.
Degree: 2015, University of Oulu
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201510092049
► Tutkielmassani käsittelen postmodernia myöhäiskapitalismin kritiikkiä Harry Salmenniemen runoteoksessa Texas, sakset (2010). Teos on löytötekstien kollaasi, johon on sekoittunut tekstejä erilaisista lähteistä ja kielenkäyttötavoista. Teoksen keskeinen…
(more)
▼ Tutkielmassani käsittelen postmodernia myöhäiskapitalismin kritiikkiä Harry Salmenniemen runoteoksessa Texas, sakset (2010). Teos on löytötekstien kollaasi, johon on sekoittunut tekstejä erilaisista lähteistä ja kielenkäyttötavoista. Teoksen keskeinen aihepiiri koostuu pahoinvoinnista hyvinvointiyhteiskunnassa: löytötekstit esittelevät mielenterveysongelmia, työtyytymättömyyttä, unettomuutta ja taloudellisia ongelmia. Kilpailua ja markkinoita korostava uusliberalistinen ajattelu esitetään diskurssina, jota rinnastetaan sotaan. Tutkimuksessani luen teosta osana postmodernin kokeellisen runouden traditiota. Esittelen suomalaisen postmodernin runouden taustaa ja nykykehitystä, ja peilaan teosta myös amerikkalaiseen postmodernismiin, erityisesti osana kielitietoisen language- eli kielirunouden perinnettä. Teoreettisena viitekehyksenä käytän postmodernin teoriaa tarkoituksenani kontekstualisoida kohdeteokseni osaksi laajempaa kulttuurista ja yhteiskunnallista kehystä. Tarkastelen postmodernin teoriaa erityisesti yksilön ja yhteisön suhteen näkökulmasta.
Nojaudun tutkielmassani tunnettuihin postmodernin teoreetikkoihin, kuten sosiologi Zygmunt Baumaniin, kirjallisuudentutkija Linda Hutcheoniin, sekä erityisesti myöhäiskapitalismin kriitikkona tunnettuun Fredric Jamesoniin. Kahden jälkimmäisenä mainitun ajattelu on paikoin ristiriidassa keskenään, mutta olen tutkielmassani pyrkinyt hyödyntämään tätä ristiriitaisuutta. Erityisesti kiinnitän huomiota Jamesonin oireelliseen postmodernikäsitykseen, jonka taustalla vaikuttaa teoria myöhäiskapitalismista postmodernin kokonaisvaltaisen kulttuurisen ilmenemisen elinehtona, sekä Hutcheonin teoriaan postmodernin uudenlaista kriittisyyttä mahdollistavana tyylinä. Tämä kriittisyys näyttäytyy erityisesti representaatioiden kriittisenä uudelleenlukuna. Tämän teoksen kontekstissa erityisen hedelmällistä on myös tulkita kollaasin tuottamia yhdistelmiä.
Tutkielmani nimi on lainaus kohdeteoksesta ja viittaa osuvasti markkinataloutta korostavaan julkiseen keskusteluun. Lause sisältää paradoksin kilpailun yhteisestä voitosta. Tutkielmassani tarkastellaankin kriittisesti juuri taloudelliseen retoriikkaan linkittyvää ja ideologista puhetta minuudesta, suurista kertomuksista ja ihmisestä yhteiskunnassa. Analyysiluvuissa luen teosta ideologiakriittisenä esityksenä yhteiskunnan järjestämisen ehdoista, talouden määräysvallasta, yksilön asemasta ja hegemonisten diskurssien purkautumisesta. Postmodernia taidetta sanotaan usein leimaavan yksilökeskeisyyden purkautuminen, ja tätä purkautumista tutkin myös tämän teoksen yhteydessä. Viimeinen analyysiluku lähtee liikkeelle teoksen nimestä ja liittää teoksen osaksi eurooppalaisen kirjoittamisen perinnettä. Tekstit ja kertomukset rakentavat kulttuureita, ja voittajan kirjoittaessa kanonisoidun kertomuksen, jää yksittäisen ihmisen taakaksi syrjään sysätyn todistajan osa. Yksilön mahdollisuuksia korostava ideologinen puhe rinnastuu sairauskuvastoon ja talous sotaan, eikä kumpikaan diskurssi ole ennallaan.
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Kiurujoki, V. (. (2015). ”Kilpajuoksu päättyy yhteiseen maaliintuloon”:postmoderni myöhäiskapitalismin kritiikki Harry Salmenniemen teoksessa Texas, sakset. (Masters Thesis). University of Oulu. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201510092049
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Kiurujoki, V (Veera). “”Kilpajuoksu päättyy yhteiseen maaliintuloon”:postmoderni myöhäiskapitalismin kritiikki Harry Salmenniemen teoksessa Texas, sakset.” 2015. Masters Thesis, University of Oulu. Accessed February 25, 2020.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201510092049.
MLA Handbook (7th Edition):
Kiurujoki, V (Veera). “”Kilpajuoksu päättyy yhteiseen maaliintuloon”:postmoderni myöhäiskapitalismin kritiikki Harry Salmenniemen teoksessa Texas, sakset.” 2015. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Kiurujoki V(. ”Kilpajuoksu päättyy yhteiseen maaliintuloon”:postmoderni myöhäiskapitalismin kritiikki Harry Salmenniemen teoksessa Texas, sakset. [Internet] [Masters thesis]. University of Oulu; 2015. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201510092049.
Council of Science Editors:
Kiurujoki V(. ”Kilpajuoksu päättyy yhteiseen maaliintuloon”:postmoderni myöhäiskapitalismin kritiikki Harry Salmenniemen teoksessa Texas, sakset. [Masters Thesis]. University of Oulu; 2015. Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201510092049
University of Oulu
11.
Isomaa, J. (Jukka).
”Discoveries still farther”:mahdollisen ja mahdottoman kerronnan rajoilla: Edgar Allan Poen The Narrative of Arthur Gordon Pym of Nantucket faktuaalisena ja fiktiivisenä kertomuksena.
Degree: 2016, University of Oulu
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022122
► Pro gradu -työssäni tarkastelen yhdysvaltalaisen kirjailijan Edgar Allan Poen ainoata romaanimuotoista teosta The Narrative of Arthur Gordon Pym of Nantucket (Arthur Gordon Pymin selonteko) (1838/2006)…
(more)
▼ Pro gradu -työssäni tarkastelen yhdysvaltalaisen kirjailijan Edgar Allan Poen ainoata romaanimuotoista teosta The Narrative of Arthur Gordon Pym of Nantucket (Arthur Gordon Pymin selonteko) (1838/2006) sekä siinä rakentuvaa fiktiivisen ja faktuaalisen kerronnan koodia. Tutkimusnäkökulmani taustalla vaikuttaa havainto siitä, että Poe kirjoitti romaaninsa alun perin luettavaksi etelänavalle sijoittuvana faktuaalisena matkaselontekona. Tarinan kuitenkin pian paljastuttua huijaukseksi teosta on luettu pääasiassa fiktiivisenä kertomuksena. Tutkimukseni selvittääkin, millä tavoin Poe pyrki rakentamaan teokseensa faktuaalista kerronnan kuvastoa ja mitkä kerronnan elementit mahdollisesti heikentävät tarinan todellisuudentuntua. Koska nykyajan kontekstissa Poen romaanin lukeminen faktuaalisena esityksenä näyttäytyy väistämättä mahdottomana, yhtenä tavoitteenani on tarkastella romaanin aikalaisvastaanoton historiallista kontekstia, jossa myös faktuaalinen lukutapa näyttäytyy mahdollisena lukustrategiana. Pohdin myös, kumpi teoksen kahdesta kerronnallisesta strategiasta mahdollisesti nousee luentaa hallitsevaksi. Käsitteet faktuaalinen ja fiktiivinen hahmottuvat tutkimuksessani laajasti sekä itse tekstissä että sitä ympäröivissä kulttuurisissa rakenteissa rakentuvina kerronnallisina ilmiöinä. Hyödynnän tutkimuksessani sekä klassisen narratologian sekä tätä seuranneen jälkiklassisen narratologian teoretisointia ja käsitteistöä. Yhtäältä hyödynnän esimerkiksi Dorrit Cohnin ja Tzvetan Todorovin näkemyksiä fiktion ominaislaatuisista tuntomerkeistä. Toisaalta hyödynnän fiktio-pohdinnassani myös luonnottoman narratologian luomaa teoretisointia luonnottomista ja mahdottomista kertomuksista. Tutkimuksestani käy ilmi, että Poe hyödyntää romaanissaan useita erilaisia faktuaalisuutta tukevia kerrontastrategioita. Näiden kautta faktuaalinen lukustrategia näyttäytyy fiktiivisen kaltaisena varteenotettavana ja vaihtoehtoisena teoksen lukutapana. Faktuaalisten kerronnan keinojen erittely ja analysointi lisää toisaalta ymmärrystä myös siitä, minkä vuoksi useat lukijat Poen aikana erehtyivät pitämään tarinaa autenttisena matkareportaasina. Kuitenkin tarkempi perehtyminen sekä teoksen tarinamaailmaan että sitä rakentavaan Pymin henkilöhahmon kerronnalliseen ääneen paljastaa tarinasta kummallisuuksia, jotka alleviivaavat teoksen fiktiivisyyttä ja sen tarinamaailman reaalista mahdottomuutta. Selkeä fiktiivisyyden tuntomerkki on myös teoksen viimeisien lukujen kerronnasta hahmottuva myyttinen ja yliluonnollinen pohjavire, joka tekee teoksen lukemisen faktuaalisena esityksenä mahdottomaksi. Toisaalta pelkästään ristiriitaisiin ja mahdottomiin kerronnan elementteihin keskittyvä yliluonnollisen ja luonnottoman kerronnan strategia ei lopulta näyttäydy kaikin osin tyydyttävältä, sillä sen kautta ei vaikuta olevan paikannettavissa selkeää, varsinaisen tarinan taustalla vaikuttavaa piilevää kerronnan koodia. Näin ollen Pymin tarinan kerronta jääkin hybridinomaiseen välitilaan, jossa fiktiivinen ja faktuaalinen kerronnan koodi päätyvät käymään…
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Isomaa, J. (. (2016). ”Discoveries still farther”:mahdollisen ja mahdottoman kerronnan rajoilla: Edgar Allan Poen The Narrative of Arthur Gordon Pym of Nantucket faktuaalisena ja fiktiivisenä kertomuksena. (Masters Thesis). University of Oulu. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022122
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Isomaa, J (Jukka). “”Discoveries still farther”:mahdollisen ja mahdottoman kerronnan rajoilla: Edgar Allan Poen The Narrative of Arthur Gordon Pym of Nantucket faktuaalisena ja fiktiivisenä kertomuksena.” 2016. Masters Thesis, University of Oulu. Accessed February 25, 2020.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022122.
MLA Handbook (7th Edition):
Isomaa, J (Jukka). “”Discoveries still farther”:mahdollisen ja mahdottoman kerronnan rajoilla: Edgar Allan Poen The Narrative of Arthur Gordon Pym of Nantucket faktuaalisena ja fiktiivisenä kertomuksena.” 2016. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Isomaa J(. ”Discoveries still farther”:mahdollisen ja mahdottoman kerronnan rajoilla: Edgar Allan Poen The Narrative of Arthur Gordon Pym of Nantucket faktuaalisena ja fiktiivisenä kertomuksena. [Internet] [Masters thesis]. University of Oulu; 2016. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022122.
Council of Science Editors:
Isomaa J(. ”Discoveries still farther”:mahdollisen ja mahdottoman kerronnan rajoilla: Edgar Allan Poen The Narrative of Arthur Gordon Pym of Nantucket faktuaalisena ja fiktiivisenä kertomuksena. [Masters Thesis]. University of Oulu; 2016. Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022122
University of Oulu
12.
Vänninen, S. (Suvi).
”Sellainen ihminen saattaa olla viisaskin, joka tosiasiassa on tyhmä.”:ajattelun ja tiedonmuodostuksen kuvaus Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijassa.
Degree: 2017, University of Oulu
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201703161377
► Tutkimukseni kohteena on Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija (1952), ja tarkoituksenani on käsitellä teoksen päähenkilön Konsta Pylkkäsen tiedonmuodosta ja ajattelua. Tutkimukseni keskiössä on se, miten Konsta…
(more)
▼ Tutkimukseni kohteena on Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija (1952), ja tarkoituksenani on käsitellä teoksen päähenkilön Konsta Pylkkäsen tiedonmuodosta ja ajattelua. Tutkimukseni keskiössä on se, miten Konsta Pylkkäsen tiedonmuodostus tapahtuu, millaista hänen ajatustoimintansa on ja miten teoksen historiallis-yhteiskunnalliset taustat vaikuttavat hänen toimintaansa ja ajatteluunsa. Konsta on kainuulainen tukkijätkä 1950-luvun vaihteen Suomessa. Hänellä on kuitenkin verrattain mittava tietomäärä ja käsitys ajankohtaisista asioista, joten hänen voidaan nähdä olevan maalaismaailman ja sivistyneistön väliinputoaja. Teoreettisina lähtökohtinani toimivat klassinen ja kognitiivinen narratologia. Klassisen narratologian puolelta päälähteinäni toimivat Shlomith Rimmon-Kenan, Pekka Tammi ja Gérard Genette. Huovisen luennan kannalta olennaisimmat klassisen narratologian käsitteet ovat kertoja, fokalisaatio ja kerrontatyyli. Kerrontatyyleistä keskeisin Konstan tunteiden, ajatusten ja toiminnan havainnoinnin kannalta on vapaa epäsuora esitys, jossa kertojan ja Konstan äänet ikään kuin sulautuvat ja Konstan omat ajatukset ja tunteet tulevat ilmi hänen äänellään kertojan välittämänä. Kognitiivisessa narratologiassa pohjaan Monika Fludernikin kehittelemiin NÄKEMISEN, KOKEMISEN, TOIMINNAN, REFLEKTOINNIN ja KERTOMISEN kognitiivisiin kehyksiin. Niiden avulla on mahdollista tarkastella fiktiivisen Konsta Pylkkäsen mielen kognitiivisia toimintoja ja ulottuvuuksia sekä sitä, millaisena Huovisen luoma maailma näyttäytyy Konstan kognition kautta. Kognitiivinen narratologia tarkastelee kertomusta maailman kuvana ja ihmisen elämää koskevien ja siihen vaikuttavien tekijöiden kautta, mistä klassinen narratologia ei ollut kiinnostunut. Kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen mukaisesti myös lukijan kontekstit vaikuttavat teoksen vastaanottoon ja tulkintaan. Teoksen kirjoitus- ja julkaisuajankohtana maailman poliittinen tilanne oli epävakaa, Suomi oli sotienjälkeisessä murroksessa ja maalaisten ja kaupunkilaisten suhteet olivat muutoksessa. Nämä vaikuttavat myös Konsta Pylkkäsen ajatteluun, tiedonmuodostukseen ja toimintaan. Konsta on pääasiassa muodostanut tietojaan konkreettisesti luonnossa toimimalla. Hän on kuitenkin hankkinut myös kirjallista tietoa lukemalla pienehköä kirjakokoelmaansa ja saamalla tietoa tapahtuma-ajalle ajankohtaisista asioista eri viestintävälineiden, kuten sanomalehtien ja radion, kautta. Konstan ajattelu on värikästä, polveilevaa ja niin 1950-luvun vaihteen ajankohtaisiin kuin hänen omimman elinympäristönsäkin teemoihin liittyvää. Hänen ajatuksensa liikkuvat luonnon pienimmän osasen tarkastelusta aina avaruuden kiemuroiden pohtimiseen. Konsta kokee olevansa Havukka-ahossa tietojensa ja ajatustensa kanssa yksin muiden maalaisten parissa, joten Kainuuseen saapuvat kaupunkilaismaisterit tuovat hänelle haastavaa juttuseuraa, mahdollisuuden oppia uutta ja tuovat esiin sen, mitä Konstastakin olisi kenties voinut tulla ajan ja elinolojen ollessa toinen. Konsta on kuin uuden ajan symboli, josta löytyy sekä konkreettisen…
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Vänninen, S. (. (2017). ”Sellainen ihminen saattaa olla viisaskin, joka tosiasiassa on tyhmä.”:ajattelun ja tiedonmuodostuksen kuvaus Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijassa. (Masters Thesis). University of Oulu. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201703161377
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Vänninen, S (Suvi). “”Sellainen ihminen saattaa olla viisaskin, joka tosiasiassa on tyhmä.”:ajattelun ja tiedonmuodostuksen kuvaus Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijassa.” 2017. Masters Thesis, University of Oulu. Accessed February 25, 2020.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201703161377.
MLA Handbook (7th Edition):
Vänninen, S (Suvi). “”Sellainen ihminen saattaa olla viisaskin, joka tosiasiassa on tyhmä.”:ajattelun ja tiedonmuodostuksen kuvaus Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijassa.” 2017. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Vänninen S(. ”Sellainen ihminen saattaa olla viisaskin, joka tosiasiassa on tyhmä.”:ajattelun ja tiedonmuodostuksen kuvaus Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijassa. [Internet] [Masters thesis]. University of Oulu; 2017. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201703161377.
Council of Science Editors:
Vänninen S(. ”Sellainen ihminen saattaa olla viisaskin, joka tosiasiassa on tyhmä.”:ajattelun ja tiedonmuodostuksen kuvaus Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijassa. [Masters Thesis]. University of Oulu; 2017. Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201703161377
University of Oulu
13.
Lindvall, J. (Jenni).
”Another Day Another Dollar”:kapitalismin problematiikka Hubert Selby Jr.:n romaanissa Last Exit to Brooklyn.
Degree: 2017, University of Oulu
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706012303
► Tutkielmassani käsittelen kapitalismin problematiikkaa Hubert Selby Jr.:n romaanissa Last Exit to Brooklyn (1964). Teoksen henkilöhahmoja ja -asetelmia tutkimalla erittelen teoksesta kapitalistisen talousjärjestelmän ja ideologian ongelmallisia…
(more)
▼ Tutkielmassani käsittelen kapitalismin problematiikkaa Hubert Selby Jr.:n romaanissa Last Exit to Brooklyn (1964). Teoksen henkilöhahmoja ja -asetelmia tutkimalla erittelen teoksesta kapitalistisen talousjärjestelmän ja ideologian ongelmallisia elementtejä. Last Exit to Brooklyn kuvaa 1950-luvun Brooklynia ja sitä asuttavia ihmisiä, pääasiassa työväenluokkaa, työttömiä ja köyhiä. Teos kokoaa viiden itsenäisen mutta toisiinsa kietoutuvan tarinan avulla kuvan sellaisista yhteiskunnan pudokkaista, joiden hahmoissa oireilee vaikeasti selitettävä, alati purkautumaton turhautuneisuus ja raivo. Tutkielmassani oletan, että teoksen hahmot oireilevat nimenomaan heidän elämäänsä vaikuttavan kapitalistisen ideologian sekä talousjärjestelmän määräävien rakenteiden vuoksi. Tätä henkilöhahmoissa sekä -asetelmissa ilmenevää oireenomaista purkautumattomuutta tutkin pääasiallisesti marxilaisen kirjallisuuden- ja kulttuurintutkijan Fredric Jamesonin dialektisen kritiikin teorian avulla, erityisesti poliittisen alitajunnan ja kognitiivisen kartoittamisen käsitteitä käyttäen. Jamesonilaisen poliittisen alitajunnan luennan avulla erittelen tekstistä allegoriseen muotoon piiloutuneita, tukahdutettuja poliittisia ja taloudellisia tilanteita. Nämä tilanteet saattavat olla joko olemassa olevaa ideologiaa kritisoivia tai orastavan utooppisesti suuntautuneita ehdotelmia ongelmallisten tilanteiden ylittämiseksi. Lisäksi käytän kognitiivisen kartoittamisen käsitettä tutkiessani henkilöiden luokkatietoisuuden tilaa, heidän toimintamahdollisuuksiaan sekä toimintansa rajoitteita. Tutkimus asettuu marxilaisesti määräytyneeseen viitekehykseen, joten sen tärkeänä lähdeaineistona ovat toimineet myös Marxin klassinen teoria sekä myöhemmät marxilaisuuteen pohjautuvat käsitteellistykset. Hahmojen kriisitiloja tulkitaan myös esimerkiksi sellaisten marxilaisittain erotettujen käsitteiden kuin vieraantumisen, tavaraistumisen ja reifikaation avulla. Kohdeteokseni asettuu vaikeasti määriteltävään tilaan kirjallisuuden kentälle. Se kuvaa modernin muodon kautta postmodernia subjektia, joka kipuilee ongelmallista asemaansa kapitalistisen tuotantotavan ja ideologian läpäisemässä maailmassa. Kiinnitän teoksen kuitenkin ennen kaikkea marxilaiseen realismikäsitykseen, jossa myös Jamesonin kognitiivisen kartoittamisen käsite on juuriltaan kiinni. Sekä kognitiivinen kartoittaminen että marxilaisittain käsitetty realismi toimivatkin molemmat reifikaation purkajina, esineistyneen ja kappaleistuneen maailman vastavoimana. Tutkielmassani osoitan todeksi sen seikan, että Last Exit to Brooklyn todella oireilee tukahdutettuja historiallis-taloudellis-poliittisia kriisitiloja, halkeamia subjektin eletyn elämän ja laajemman sosiaalisen todellisuuden välillä. Teoksessa erityisesti henkilöhahmojen kautta oireileva poliittinen alitajunta problematisoi, jopa kyseenalaistaa, toistuvasti kapitalistista tuotantotapaa ja ideologiaa. Romaanin voidaan orastavalla tasolla myös katsoa avaavan utooppisen impulssin mahdollisuuksia, ohimeneviä kapitalistisen järjestyksen potentiaalisesti…
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Lindvall, J. (. (2017). ”Another Day Another Dollar”:kapitalismin problematiikka Hubert Selby Jr.:n romaanissa Last Exit to Brooklyn. (Masters Thesis). University of Oulu. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706012303
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Lindvall, J (Jenni). “”Another Day Another Dollar”:kapitalismin problematiikka Hubert Selby Jr.:n romaanissa Last Exit to Brooklyn.” 2017. Masters Thesis, University of Oulu. Accessed February 25, 2020.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706012303.
MLA Handbook (7th Edition):
Lindvall, J (Jenni). “”Another Day Another Dollar”:kapitalismin problematiikka Hubert Selby Jr.:n romaanissa Last Exit to Brooklyn.” 2017. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Lindvall J(. ”Another Day Another Dollar”:kapitalismin problematiikka Hubert Selby Jr.:n romaanissa Last Exit to Brooklyn. [Internet] [Masters thesis]. University of Oulu; 2017. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706012303.
Council of Science Editors:
Lindvall J(. ”Another Day Another Dollar”:kapitalismin problematiikka Hubert Selby Jr.:n romaanissa Last Exit to Brooklyn. [Masters Thesis]. University of Oulu; 2017. Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706012303
University of Oulu
14.
Jukkola, A. (Annika).
”I’ll make you into a man — even if it kills you”:komedia ja maskuliinisuus Poliisiopisto-elokuvissa.
Degree: 2016, University of Oulu
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022115
► Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin komediaa ja maskuliinisuutta Poliisiopisto-elokuvissa. Nämä elokuvat julkaistiin 1980- ja 90-lukujen aikana. Maskuliinisuus ja komedia ovat molemmat aikapaikkaisia kulttuurin tuotteita, joiden…
(more)
▼ Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin komediaa ja maskuliinisuutta Poliisiopisto-elokuvissa. Nämä elokuvat julkaistiin 1980- ja 90-lukujen aikana. Maskuliinisuus ja komedia ovat molemmat aikapaikkaisia kulttuurin tuotteita, joiden muodot ovat aina neuvoteltavissa uudelleen. Tutkimuskysymyksenäni on selvittää, millaisia maskuliinisuuksia Poliisiopisto-elokuvat tuottavat, miten maskuliinisuutta vahvistetaan, millaisia historiallisia taustoja maskuliinisuuden käsitteillä on ja miten komedia käyttää maskuliinisuutta työkalunaan näissä elokuvissa. Tutkimukseni maskuliinisuuden käsitteitä ovat muun muassa valta, homofobia, patriarkalismi, hegemoninen maskuliinisuus ja toiseus. Komedian kohdalla analysoin tutkimuskohdettani taas erilaisten teorioiden kautta, jotka ovat muun muassa, C. Wilsonin inkongruenssiteoria sekä T. Hobbesin ylemmyysteoria. Näissä elokuvissa maskuliinisuutta vahvistetaan aseilla, autoilla ja naisilla. Väkivallalla provosoidaan ja päästään sisään marginaaliryhmiin. Patriarkaalisuus ilmenee kolmella eri tavalla: Vanhemman polven perinteisempää patriarkaalisuutta edustaa Mr. Kirkland, mutta Tackleberry taas murtaa tätä perinteistä patriarkalismia ja on vaimonsa kanssa tasa-arvoinen. Mr. Fackler joutuu puolustamaan omaa patriarkaalista asemaansa vaimon halutessa työelämään, kuitenkaan onnistumatta siinä. Poliisiopisto-elokuvat tuottavat erilaisia maskuliinisuuksia, joista komisario Hurst ja Mauserin johtaman poliisikoulun oppilaat edustavat hegemonista maskuliinisuutta, kun taas maskuliinisuudet Zed, Sweetchuck ja Leslie Barbara ovat marginaalissa, mutta onnistuvat siirtymään lähemmäs kohti hegemonista maskuliinisuutta. Nämä elokuvat tuottavat myös säröileviä maskuliinisuuksia, jotka jostakin syystä eivät täytä hegemonisen maskuliinisuuden kriteereitä. Säröilevät maskuliinisuudet tuottavat inkongruenttista komediaa. Näistä maskuliinisuuksista Hightower edustaa perinteistä pohjoisamerikkalaista sankarihahmoa. Auktoriteettimaskuliinisuudet käyttävät valtaansa alaisiinsa ja nauravat ylemmyysnaurua. Sijaisuhreina auktoriteeteilla toimivat Mahoney tai muut Lassardin läheisyydessä toimivat hahmot. Alaiset alentavat auktoriteettien valtaa ja maskuliinisuutta erilaisin piloin sekä homososiaalisen verbaalisuuden avulla. Teoreettisen naurun lisäksi tulkitsen, että nauru on vallankäyttöä. Homoseksuaalisuus ja ulkomaalaisuus (venäläiset ja japanilainen vaihto-oppilas) koetaan sekä maskuliinisena että komediallisena toiseutena. Taustalla ovat rasismi, Amerikka-keskeisyys ja kylmän sodan jättämä epäluuloisuus venäläisiä kohtaan. Herekin määrittelemien homofobioiden ilmenemismuotojen (puolustus-ekspressiivinen, yhteiskunnallis-ekspressiivinen ja arvo-ekspressiivinen) perusteella Harris on homofobinen sekä yksilönä että yhteisönsä jäsenenä. Sovellan Evanthiuksen komediarakennemääritelmiä, joita ovat johdanto, selkkaus ja ratkaisu. Tulkitsen selkkauksen tarkoittamaan Aristoteleen määrittelemää peripeteiaa eli käännettä. Sovellan tätä käännettä hahmojen kokemaan miehuuskokeeseen. Ennen tätä käännettä hahmojen maskuliinisuus…
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Jukkola, A. (. (2016). ”I’ll make you into a man — even if it kills you”:komedia ja maskuliinisuus Poliisiopisto-elokuvissa. (Masters Thesis). University of Oulu. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022115
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Jukkola, A (Annika). “”I’ll make you into a man — even if it kills you”:komedia ja maskuliinisuus Poliisiopisto-elokuvissa.” 2016. Masters Thesis, University of Oulu. Accessed February 25, 2020.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022115.
MLA Handbook (7th Edition):
Jukkola, A (Annika). “”I’ll make you into a man — even if it kills you”:komedia ja maskuliinisuus Poliisiopisto-elokuvissa.” 2016. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Jukkola A(. ”I’ll make you into a man — even if it kills you”:komedia ja maskuliinisuus Poliisiopisto-elokuvissa. [Internet] [Masters thesis]. University of Oulu; 2016. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022115.
Council of Science Editors:
Jukkola A(. ”I’ll make you into a man — even if it kills you”:komedia ja maskuliinisuus Poliisiopisto-elokuvissa. [Masters Thesis]. University of Oulu; 2016. Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022115
University of Oulu
15.
Kyllönen, H. (Heini).
”Unelmoija ja runoilija”:taiteilijakuvat ja John Keatsin ja Geoffrey Chaucerin subtekstit Dan Simmonsin romaanissa Hyperion.
Degree: 2014, University of Oulu
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201411262012
► Tässä tutkielmassa tutkimusaiheena on taiteilijakuvat sekä taiteen kuvaaminen Dan Simmonsin tieteisromaanissa Hyperion. Teoreettisena viitekehyksenä on intertekstuaalisuus ja metodina vertaileva lukeminen. Taiteilijakuvia ja taiteen kuvaamista tarkastellaan…
(more)
▼ Tässä tutkielmassa tutkimusaiheena on taiteilijakuvat sekä taiteen kuvaaminen Dan Simmonsin tieteisromaanissa Hyperion. Teoreettisena viitekehyksenä on intertekstuaalisuus ja metodina vertaileva lukeminen. Taiteilijakuvia ja taiteen kuvaamista tarkastellaan suhteessa romantiikan ihanteisiin ja näkemyksiin taiteista. Erityisesti Hyperionin taiteilijakuvia peilataan vasten John Keatsin elämää, runoutta ja taidekäsityksiä. John Keatsin elämä ja runous ovat tutkielmassa tärkeä subteksti. Toinen subteksti, jota vasten Hyperionia peilataan, on Geoffrey Chaucerin Canterburyn tarinat.
Dan Simmonsin Hyperion lainaa rakenteensa Geoffrey Chaucerin Canterburyn tarinoilta. Canterburyn tarinoiden tapaan Hyperion muodostuu kehyskertomuksesta ja pyhiinvaellusmatkalaisten kertomista sisäkertomuksista, joiden kerrontavuoro määrätään arvalla. Canterburyn tarinat oli oman aikansa intertekstuaalinen iloittelu, mitä Hyperion edelleen toisintaa. Olen tarkastellut Hyperionin kehyskertomusta ja sisäkertomuksia suhteessa Canterburyn tarinoiden kehyskertomukseen ja sisäkertomuksiin ja löytänyt joitakin vastaavuuksia henkilöhahmojen kuvausten sekä tarinoiden tematiikan suhteen.
John Keatsin runous muodostaa myös olennaisen subtekstin Hyperionissa. Olen tarkastellut Hyperion-romaania erityisesti suhteessa Keatsin runoihin ”Hyperion”, ”The Fall of Hyperion” ja ”Lamia”. Dan Simmonsin romaanit Hyperion ja The Fall of Hyperion käsittelevät samoja aiheita kuin John Keatsin runot ”Hyperion” ja ”The Fall of Hyperion”. Sekä Simmonsin romaanit että Keatsin runot kuvaavat eri valtaryhmittymien välistä sotaa ja sodan seurauksia. Olen yrittänyt myös tavoittaa vastaavuuksia runoissa esiintyvien ja romaanissa esiintyvien tahojen välillä. Tulokset ovat kuitenkin erilaiset ”Hyperion” ja ”The Fall of Hyperion” runojen pohjalta. Olen myös suhteuttanut John Keatsin runoa ”Lamia” Hyperion-romaanin ”Etsivän tarinaan”.
Hyperion-romaanissa piirtyy esiin kaksi erilaista taiteilijakuvausta: unelmoijan ja runoilijan. Jaottelu unelmoijaan ja runoilijaan perustuu John Keatsin runossaan ”The Fall of Hyperion” tekemään jakoon. Unelmoijaa edustaa ”Etsivän tarinassa” esiintyvä kybridi Johnny ja runoilijaa edustaa ”Runoilijan tarinan” kertoja Martin Silenus. John Keats -kybridi Johnny on taiteilijana vasta nupullaan, potentiaalia, joka ei ole vielä toteutunut. Johnny on hauras ja herkkä. Kuitenkin Johnny uneksuu Hyperionin mysteeristä tavalla, joka lähenee olemukseltaan taiteilijuutta. Runoilija Martin Silenus puolestaan on jo juhlittu runoilija. Hän suhtautuu runouteensa vakavasti, jopa pakkomielteisesti. Siinä missä Johnny näkee unia, Silenus kirjoittaa todellisuutta toimien jumalallisen ilmoituksen välikappaleena. Molemmat, unelmoija ja runoilija, heijastavat romantiikan ihanteita, vaikka ovat monessa mielessä toistensa vastakohtia: toinen on potentiaalia — toinen aktualisoitumista, toinen herkkä — toinen rietas. Keskeneräisten ”Hyperion-laulujensa” kautta Silenus vertautuu historialliseen John Keatsiin ja tämän keskeneräisiin runoihin. Molemmat jakavat romantiikan…
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Kyllönen, H. (. (2014). ”Unelmoija ja runoilija”:taiteilijakuvat ja John Keatsin ja Geoffrey Chaucerin subtekstit Dan Simmonsin romaanissa Hyperion. (Masters Thesis). University of Oulu. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201411262012
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Kyllönen, H (Heini). “”Unelmoija ja runoilija”:taiteilijakuvat ja John Keatsin ja Geoffrey Chaucerin subtekstit Dan Simmonsin romaanissa Hyperion.” 2014. Masters Thesis, University of Oulu. Accessed February 25, 2020.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201411262012.
MLA Handbook (7th Edition):
Kyllönen, H (Heini). “”Unelmoija ja runoilija”:taiteilijakuvat ja John Keatsin ja Geoffrey Chaucerin subtekstit Dan Simmonsin romaanissa Hyperion.” 2014. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Kyllönen H(. ”Unelmoija ja runoilija”:taiteilijakuvat ja John Keatsin ja Geoffrey Chaucerin subtekstit Dan Simmonsin romaanissa Hyperion. [Internet] [Masters thesis]. University of Oulu; 2014. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201411262012.
Council of Science Editors:
Kyllönen H(. ”Unelmoija ja runoilija”:taiteilijakuvat ja John Keatsin ja Geoffrey Chaucerin subtekstit Dan Simmonsin romaanissa Hyperion. [Masters Thesis]. University of Oulu; 2014. Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201411262012
University of Oulu
16.
Kortekallio, K. (Kaisa).
Kipeitä kytkentöjä:posthumanistiset subjektit Simon Ingsin teoksissa Hot head ja Hotwire.
Degree: 2013, University of Oulu
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201303191107
► Tässä opinnäytetyössä tutkin posthumanistista subjektiviteettia Simon Ingsin teoksissa Hot head (1992) ja Hotwire (1995). Humanistinen subjekti on ollut kriisissä koko 1900-luvun ajan, mutta arkikokemuksessa se…
(more)
▼ Tässä opinnäytetyössä tutkin posthumanistista subjektiviteettia Simon Ingsin teoksissa Hot head (1992) ja Hotwire (1995). Humanistinen subjekti on ollut kriisissä koko 1900-luvun ajan, mutta arkikokemuksessa se samastetaan edelleen ”luonnolliseen” ihmisyyteen. Kuitenkin muutokset kulttuurisessa ja teknologisessa ympäristössä asettavat ihmisen tilanteeseen, jossa humanistiset oletukset essentialistisesta, rationaalisesta ja autonomisesta subjektista eivät enää toimi. Hot head ja Hotwire kommentoivat juuri tätä tilannetta: molemmissa teoksissa humanistinen subjekti muotoutuu kivuliaasti posthumanistisempaan suuntaan. Tavoitteeni on selvittää, millaisia posthumanistisen subjektin malleja Ingsin teokset tarjoavat lukijalleen ja miten nämä mallit purkavat humanistisen subjektikäsityksen oletuksia. Lähestyn tavoitettani suhteuttamalla teosten keskeisimpiä henkilöhahmoja posthumanististen teorioiden subjektimalleihin sekä toisten fiktiivisten teosten humanistisempiin henkilöhahmoihin.
Verrattaessa Hot headin keskushenkilöä Malise Arnimia humanistisiin toimintasankareihin, kuten William Gibsonin Caseen ja Peter O’Donnellin Modesty Blaiseen, huomataan ettei hänen edustamansa posthumanistinen subjekti voi toimia sankarin kaavan mukaisesti. Malise ei yrityksistään huolimatta saavuta rationaalisen hallitsijan asemaa suhteessa aseisiinsa ja ympäristöönsä, sillä hän on itsekin aseen kaltainen: laajemman kyberneettisen koneiston komponentti. Hotwiren keskushenkilö Rosa edustaa sujuvampaa posthumanistista subjektiviteettia. Rosan älykkäästä kudoksesta valmistettu ruumis on intensiivisessä ja osittain tiedostamattomassa yhteydessä teknologiseen ympäristöönsä. Rosa rinnastuu Rosi Braidottin nomadiseen subjektiviteetin malliin. Rosan seksuaalisen halun ja raskauden kautta subjekti kartoitetaan rihmastolliseksi, sosiaaliseen ja teknologiseen ympäristöön limittyväksi prosessiksi — sikiön ja kaupungin kehitystä hahmotetaan saman koreografian avulla.
Transhumanistisessa tieteisfiktiossa subjektin merkityksenantoprosessi on usein palautettu ohjelmointikielten symboliseen logiikkaan — mieli on käsitetty koodia käsitteleväksi tietokoneeksi. George Lakoffin ja Mark Johnsonin kognitiofilosofinen tutkimus osoittaa tämän pelkistävän hahmotustavan riittämättömyyden empiirisesti tutkitun ruumiillisen subjektin kannalta. Ingsin teoksissa hahmot kirjoittuvat metafiktiivisesti kuin tekstit tai tietokoneohjelmat, mutta inhimilliset subjektit kokevat virtuaalisenkin ympäristönsä ruumiillisina tiloina. Ruumiillinen merkityksenantoprosessi kirjoittaa uudelleen sekä hahmoja että ympäristöä. Ingsin tekstissä ja posthumanistisessa filosofiassa kirjoittaminen hahmottuu vahvana ja monimutkaisena teknologiana, joka voi muovata sekä kirjoittajansa että lukijansa subjektiviteettia uusiin muotoihin.
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Kortekallio, K. (. (2013). Kipeitä kytkentöjä:posthumanistiset subjektit Simon Ingsin teoksissa Hot head ja Hotwire. (Masters Thesis). University of Oulu. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201303191107
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Kortekallio, K (Kaisa). “Kipeitä kytkentöjä:posthumanistiset subjektit Simon Ingsin teoksissa Hot head ja Hotwire.” 2013. Masters Thesis, University of Oulu. Accessed February 25, 2020.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201303191107.
MLA Handbook (7th Edition):
Kortekallio, K (Kaisa). “Kipeitä kytkentöjä:posthumanistiset subjektit Simon Ingsin teoksissa Hot head ja Hotwire.” 2013. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Kortekallio K(. Kipeitä kytkentöjä:posthumanistiset subjektit Simon Ingsin teoksissa Hot head ja Hotwire. [Internet] [Masters thesis]. University of Oulu; 2013. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201303191107.
Council of Science Editors:
Kortekallio K(. Kipeitä kytkentöjä:posthumanistiset subjektit Simon Ingsin teoksissa Hot head ja Hotwire. [Masters Thesis]. University of Oulu; 2013. Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201303191107
University of Oulu
17.
Rannanpää, H. (Henna).
”Siinä nyt oli pari muuttujaa”:maskuliinisuuksien representaatioita Dome Karukosken pohjoisessa road-elokuvassa Napapiirin sankarit.
Degree: 2015, University of Oulu
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201501161020
► Tutkin Dome Karukosken Napapiirin sankarit -elokuvan (2010) representoimia erilaisia maskuliinisuuksia. Analysoin eritoten kotinurkkiin majailemaan jääneiden, syrjäytyneiden ja työttömien miesten — niin sanottujen peräkammarin poikien —…
(more)
▼ Tutkin Dome Karukosken Napapiirin sankarit -elokuvan (2010) representoimia erilaisia maskuliinisuuksia. Analysoin eritoten kotinurkkiin majailemaan jääneiden, syrjäytyneiden ja työttömien miesten — niin sanottujen peräkammarin poikien — maskuliinisuutta ja heidän muuttumistaan elokuvan esittämän vuorokauden aikana. Käytin kehittelemääni peräkammarimaskuliinisuuden termiä analysoidakseni tarkemmin mieshahmoja ja heidän ”muuttujiaan”. Hyödynsin Jukka Sankalan (2009 & 2011) tutkimuksia Lapin peräkammarin poikamiesten arjesta ja identiteettikäsityksistä. Lähdekirjallisuutena käytin myös kriittisten maskuliinisuuksien tutkimuksia sekä elokuvatutkimuksen teorioita, joita hyödynsin varsinkin road-genrestä kirjoittaessani. Analysoin Napapiirin sankareita elokuvallisen tekstin lähiluvun kautta.
Napapiirin sankarit täyttää road-genren elokuvan merkittävimmät määritelmät: identiteetin uudistamisen tarinassa, jossa lähdetään kotoa ja sinne palataan muuttuneena (Römpötti 2012; Cohan & Hark 1997; Laderman 2002). Napapiirin sankarit on toisaalta kolmen miehen — Jannen, Kapun ja Tapion — kasvukertomus, toisaalta aikalaisdiagnoosi. Elokuva tarjoaa näkökulmia arktisen hysterian ilmiöön, johon liitetään muun maussa synkkyyden, syrjäytymisen ja kuoleman teemoja (Ihonen 1999). Matkan syynä oleva digiboksin hankkiminen on lopulta Jannelle asetettu miehuuskoe: raskaana oleva avopuoliso testaa, onko Jannesta vastuulliseksi isäksi. Kapu puolestaan taistelee menneisyyden traumojen kanssa, ja Tapion on itsenäistyttävä voimakkaasta äidistään. Vuorokauden aikana Janne, Kapu ja Tapio uudistavat identiteettinsä passiivisista luovuttajista voimaantuneiksi miehiksi.
Jannen kilpailijassa Mikossa on hegemonisen maskuliinisuuden vaatimia kriteereitä: hän on vauras ja työssäkäyvä mies (Jokinen 2000 & 2012; Sipilä 1994). Pinnalta katsottuna Mikko on epäeettinen hahmo, koska hän haluaa voittaa entisen tyttöystävänsä Inarin itselleen epärehellisin keinoin. Janne sitä vastoin on sympaattinen peräkammarin poika, joka saa katsojan kunnioittamaan itseään. Kuitenkin myös Janne käyttää epärehellisiä keinoja saadakseen rahat digiboksiin, ja lopulta hän tavoittelee juuri sitä, mitä Mikolla on: statusta ja turvallisuutta. Napapiirin sankarit onkin pohjimmiltaan kesyyntymistarina miehen normin täyttämisestä. Peräkammarimaskuliinisuudesta on elokuvan mukaan kasvettava pois, mutta samalla edes puhtaan hegemoninen maskuliinisuus ei ole tavoiteltavaa miehuutta, vaan myös sitä on täydennettävä. Napapiirin sankarit ei siis lopulta vastaa kysymykseen siitä, mikä on maskuliinisuuden ideaali. Jää epäselväksi, millainen tulevaisuus mieskolmikkoa odottaa.
Toin tutkielmassani esille, että peräkammarimaskuliinisuus kumpuaa osaksi arktisen hysterian rakenteista. Niiden välistä suhdetta olisi mielenkiintoista ja antoisaa tutkia lisää. Napapiirin sankarit -elokuvan tuleva jatko-osa puolestaan tarjoaisi kiinnostavan mahdollisuuden tutkia miesten kehitystarinaa vielä pidemmälle.
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Rannanpää, H. (. (2015). ”Siinä nyt oli pari muuttujaa”:maskuliinisuuksien representaatioita Dome Karukosken pohjoisessa road-elokuvassa Napapiirin sankarit. (Masters Thesis). University of Oulu. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201501161020
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Rannanpää, H (Henna). “”Siinä nyt oli pari muuttujaa”:maskuliinisuuksien representaatioita Dome Karukosken pohjoisessa road-elokuvassa Napapiirin sankarit.” 2015. Masters Thesis, University of Oulu. Accessed February 25, 2020.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201501161020.
MLA Handbook (7th Edition):
Rannanpää, H (Henna). “”Siinä nyt oli pari muuttujaa”:maskuliinisuuksien representaatioita Dome Karukosken pohjoisessa road-elokuvassa Napapiirin sankarit.” 2015. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Rannanpää H(. ”Siinä nyt oli pari muuttujaa”:maskuliinisuuksien representaatioita Dome Karukosken pohjoisessa road-elokuvassa Napapiirin sankarit. [Internet] [Masters thesis]. University of Oulu; 2015. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201501161020.
Council of Science Editors:
Rannanpää H(. ”Siinä nyt oli pari muuttujaa”:maskuliinisuuksien representaatioita Dome Karukosken pohjoisessa road-elokuvassa Napapiirin sankarit. [Masters Thesis]. University of Oulu; 2015. Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201501161020
University of Oulu
18.
Moilanen, J. (Jussi).
John Barthin The Floating Operan ja The End of the Roadin bahtinilainen polyfonia eksistentialistisen maailmankuvan ilmentäjänä.
Degree: 2015, University of Oulu
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201504021297
► Tutkielmassani käsittelen amerikkalaiskirjailija John Barthin teoksia The Floating Opera (1956) ja The End of the Road (1958). Työssäni osoitan, kuinka teosten bahtinilainen polyfonia ilmentää eksistentialistisen…
(more)
▼ Tutkielmassani käsittelen amerikkalaiskirjailija John Barthin teoksia The Floating Opera (1956) ja The End of the Road (1958). Työssäni osoitan, kuinka teosten bahtinilainen polyfonia ilmentää eksistentialistisen etsinnän ajatusta. Väitän, että Barthin teokset yhtä aikaa parodioivat ja korostavat eksistentialistista ajattelua. Näen, että tämä eksistentialistisen etsinnän ajatus ilmenee tekstin lisäksi myös teosten muodon tasolla. Tutkimukseni pääajatuksen voi kiteyttää muotoon muoto on merkitys.
Käytän työni teoreettisena viitekehyksenä neuvostoajattelija Mihail Bahtinin teoksia Dostojevskin poetiikan ongelmia (1929) ja François Rabelais: Keskiajan ja renessanssin nauru (1965) ja näitä kahta teosta kommentoivia tekstejä kuten Julian Kristevan artikkelia ”Word, Dialog and Novel” (1986), Michael Bernsteinin Bitter Carnival — Ressentiment and The Adject Hero (1992), Sue Vice teosta Introducing Bakhtin (1997) sekä Sari Salinin Narri kertojana — Kultaisesta aasista suomalaiseen postmodernismiin (2008). Hyödynnän työssäni eteenkin kirjallisen polyfonian, dialogisuuden, karnevalismin ja intertekstuaalisuuden käsitteitä. Vertaan Barthin töitä myös Kurt Vonnegutin teoksiin Teurastamo 5 eli lasten ristiretki (1969) ja Mestarien aamiainen (1973) sekä Milan Kunderan romaaneihin Naurun ja unohduksen kirja (1978) ja Olemisen sietämätön keveys (1984). Otan tarvittaessa myös muita esimerkkejä kaunokirjallisuudesta
Työni toisena suurena viitekehyksenä käytän eksistenssifilosofiaa. Eksistentialisti kirjailijoista ja filosofeista nostan esiin Søren Kierkegaardin, Friedrich Nietzschen, Fjodor Dostojevskin, Albert Camus’n ja Jean Paul Sartren. Vertaan heidän ajatuksiaan Barthin teosten henkilöiden ajatuksiin. Hyödynnän aihealueen klassikkojen kuten Kierkegaardin Pätevä epätieteellinen jälkikirjoitus (1844), Nietzschen Hyvän ja pahan tuolla puolen (1886) ja Moraalin alkuperä (1887) sekä Camus’n Sysifoksen myyti (1942) ja Kapinoivan ihmisen (1951) lisäksi Torsti Lehtisen yleisteosta Eksistentialismi: Vapauden filosofia (2002) ja Richard Appignanesin teosta Mihin uskovat eksistentialistit (2006). Lisäksi lainaan tutkimuksessani Lehtisen teosta Søren Kierkegaard — Intohimon, ahdistuksen ja huumorin filosofi (1990). Olen myös pohtinut Bahtinin ajattelun eksistentialistisia ulottuvuuksia Tzetan Todorovin, Terry Eagletonin ja Ann Jeffersonin aihetta kommentoivien tekstein kautta.
Lähiluvun kautta löydän ja analysoin tutkimuksessani The Floating Operan ja The End of the Roadin kohtia ja piirteitä, jotka ilmentävät kirjallista polyfoniaa. Olen jaotellut nämä piirteet analyysiosiossani teosten väliseen dialogisuutteen, tekstilajien kirjon ja tyyli inkonsistenssiin ilmentämään kognitiiviseen dissonanssiin sekä karnevalistisiin piirteisiin. Tekstien välisessä dialogisuudessa analysoin, kuinka Barthin teoksien välille luodaan dialogisuutta käsittelemällä samoja asioita. Kummatkin kohdeteokseni käsittelevät muun muassa aviorikosta ja sitä seurannutta raskautta, ihmisten rooleja sekä suhtautumista värillisiin ihmisiin. Erittelen The Floating Operan…
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Moilanen, J. (. (2015). John Barthin The Floating Operan ja The End of the Roadin bahtinilainen polyfonia eksistentialistisen maailmankuvan ilmentäjänä. (Masters Thesis). University of Oulu. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201504021297
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Moilanen, J (Jussi). “John Barthin The Floating Operan ja The End of the Roadin bahtinilainen polyfonia eksistentialistisen maailmankuvan ilmentäjänä.” 2015. Masters Thesis, University of Oulu. Accessed February 25, 2020.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201504021297.
MLA Handbook (7th Edition):
Moilanen, J (Jussi). “John Barthin The Floating Operan ja The End of the Roadin bahtinilainen polyfonia eksistentialistisen maailmankuvan ilmentäjänä.” 2015. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Moilanen J(. John Barthin The Floating Operan ja The End of the Roadin bahtinilainen polyfonia eksistentialistisen maailmankuvan ilmentäjänä. [Internet] [Masters thesis]. University of Oulu; 2015. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201504021297.
Council of Science Editors:
Moilanen J(. John Barthin The Floating Operan ja The End of the Roadin bahtinilainen polyfonia eksistentialistisen maailmankuvan ilmentäjänä. [Masters Thesis]. University of Oulu; 2015. Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201504021297
University of Oulu
19.
Jussila, A.-R. (Anna-Riitta).
”Ei ole sairautta, tartuntaa, oireita tai lääkitystä, on vaan minä ja pimeys mussa.”:anoreksiaan liittyvän ahdistuksen ruumisteoreettista tarkastelua kolmessa kotimaisessa romaanissa.
Degree: 2016, University of Oulu
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605261967
► Tarkastelen tässä opinnäytetyössä anoreksian kuvausta kolmessa kotimaisessa romaanissa. Nuo romaanit ovat Kira Poutasen Ihana meri (2001), Maria Peuran Valon reunalla (2005) ja Riikka Pulkkisen Vieras…
(more)
▼ Tarkastelen tässä opinnäytetyössä anoreksian kuvausta kolmessa kotimaisessa romaanissa. Nuo romaanit ovat Kira Poutasen Ihana meri (2001), Maria Peuran Valon reunalla (2005) ja Riikka Pulkkisen Vieras (2012). Kiinnitän huomiota erityisesti anoreksian taustalla olevaan ahdistuksen tunteeseen ja sen ilmaisuun näissä teoksissa. Työni tarkoituksena on osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun syömishäiriöiden ja erityisesti anoreksian ilmaisemista merkityksistä ja tehdä omalta osaltaan syömishäiriötä entistä ymmärrettävämmäksi ilmiöksi avaamalla sen syntymisen taustoja kaunokirjallisten representaatioiden kautta. Tutkimuskohteeksi valitsemani teokset kertovat kaikki anoreksiaan sairastuvien henkilöhahmojen henkilökohtaisesta tavasta kokea syömishäiriöön sairastuminen loogisena reaktiona ahdistuksen tunteeseen ja tuovat kukin esiin omanlaisen tarinan siitä, millaisia syitä tuohon anoreksiaa edeltävään ahdistuksen tunteeseen voi olla. Tarkastelemani teokset nostavat myös esiin toisaalta samankaltaisuuksia anoreksian merkityksellisyydessä ja toisaalta näyttävät samalla sen puolen, että anoreksialla on myös omanlaisia merkityksiä jokaiselle anorektikolle tai tässä tapauksessa anorektikon representaatiolle. Työni teoreettisena taustana on ruumiin teoria ja erityisesti Maurice Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiset ajatukset. Toisena merkittävänä näkökulmana syömishäiriön tarkasteluun valitsemissani kaunokirjallisissa teoksissa on teosten syömishäiriöön liittyvien kielellisten ilmaisujen tarkastelu. Tämä tarkoittaa, että kiinnitän huomiota siihen, millaisilla sanoilla erilaisiin syömishäiriöön liittyviin merkityksiin viitataan. Keskeinen termi tutkielmassani on myös symboliikka tarkoittaen sitä, millaista symboliikkaa teoksissa käytetään syömishäiriön erilaisia merkityksiä kuvattaessa. Olen nostanut tarkastelemistani teoksista keskiöön sellaisia teemoja kuin vieraantuneisuus, rasvan ja syömättömyyden merkitykset, kuoleman merkitykset, paholaissymboliikka sekä veden ja valon symboliikka. Näiden kautta olen pyrkinyt kuvaamaan anoreksian merkityksellisyyttä reagointitapana ahdistuksen tunteeseen. Olen myös verrannut tarkastelemieni romaanien antamaa kuvaan syömishäiriöisestä kokemusmaailmasta Laura Hakalan toimittaman tietokirjan Siskonmakkarat — Miltä syömishäiriö tuntuu (2009) kuvaan syömishäiriöisten kokemuksista omista syömishäiriöistään. Keskeisenä tuloksena tutkielmassani on se, että tarkastelemani romaanit nostavat esiin tulkinnan syömishäiriön merkityksellisyydestä kokijalleen samaan tapaan kuin omaelämäkerralliset kirjoitelmatkin. Mielenkiintoisena jatkona tutkielmalleni voisikin olla nimenomaan omaelämäkerrallisten kokemusten vertailu kaunokirjallisuuden luomaan kuvaan syömishäiriöistä.
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Jussila, A. -. (. (2016). ”Ei ole sairautta, tartuntaa, oireita tai lääkitystä, on vaan minä ja pimeys mussa.”:anoreksiaan liittyvän ahdistuksen ruumisteoreettista tarkastelua kolmessa kotimaisessa romaanissa. (Masters Thesis). University of Oulu. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605261967
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Jussila, A -R (Anna-Riitta). “”Ei ole sairautta, tartuntaa, oireita tai lääkitystä, on vaan minä ja pimeys mussa.”:anoreksiaan liittyvän ahdistuksen ruumisteoreettista tarkastelua kolmessa kotimaisessa romaanissa.” 2016. Masters Thesis, University of Oulu. Accessed February 25, 2020.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605261967.
MLA Handbook (7th Edition):
Jussila, A -R (Anna-Riitta). “”Ei ole sairautta, tartuntaa, oireita tai lääkitystä, on vaan minä ja pimeys mussa.”:anoreksiaan liittyvän ahdistuksen ruumisteoreettista tarkastelua kolmessa kotimaisessa romaanissa.” 2016. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Jussila A-(. ”Ei ole sairautta, tartuntaa, oireita tai lääkitystä, on vaan minä ja pimeys mussa.”:anoreksiaan liittyvän ahdistuksen ruumisteoreettista tarkastelua kolmessa kotimaisessa romaanissa. [Internet] [Masters thesis]. University of Oulu; 2016. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605261967.
Council of Science Editors:
Jussila A-(. ”Ei ole sairautta, tartuntaa, oireita tai lääkitystä, on vaan minä ja pimeys mussa.”:anoreksiaan liittyvän ahdistuksen ruumisteoreettista tarkastelua kolmessa kotimaisessa romaanissa. [Masters Thesis]. University of Oulu; 2016. Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605261967
University of Oulu
20.
Herva, L. (Laura).
Vieraan kosketus ja subjektin rajat:henkilöhahmojen toisenvaraisuus Olga Tokarczukin romaanissa Päivän talo, yön talo.
Degree: 2016, University of Oulu
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022116
► Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani oman ja vieraan alueiden keskinäistä suhdetta puolalaisen nykykirjailijan Olga Tokarczukin romaanissa Päivän talo, yön talo (2004: Dom dzienny, dom nocny, 1998).…
(more)
▼ Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani oman ja vieraan alueiden keskinäistä suhdetta puolalaisen nykykirjailijan Olga Tokarczukin romaanissa Päivän talo, yön talo (2004: Dom dzienny, dom nocny, 1998). Lähestyn aihettani erittelemällä, kuinka teoksen henkilöhahmot reagoivat oman ja vieraan käsitteisiin. Teoriataustani pohjautuu saksalaisfilosofi Bernhard Waldenfelsin vierautta käsittelevään fenomenologiaan. Siinä pohditaan, millä tavoin vieraus kokemuksellisesti ilmenee. Sovellan analyysissani Waldenfelsin tapaa hahmottaa vieraskysymys tilallisen heterogeenisyyden kautta. Tutkielmani keskeisin käsitteellinen työkalu on paatos, joka viittaa vieraasta vaikuttuneisuuteen. Waldenfelsin mukaan subjekti ei ensisijaisesti ole aktiivinen toimija, vaan pikemminkin patientti, joka vasta muodostuu oman vaikutuksenalaisuutensa seurauksena. Näin ajateltuna subjektiviteetin taustat ovat toisenvaraisia. Tutkielmani perusjuonteena kulkee kysymys siitä, mitä tapahtuu paatokselle ja vieraudelle silloin, kun niitä pohditaan postmodernin retoriikan ja kirjallisuushistoriallisen ”subjektin kuoleman” yhteydessä.
Vaikka subjektin synty paatoksessa huomioikin saman seikan, mikä korostuu myös subjektin kuolema -diskurssissa — sen, että subjektia a priori ei ole — niin työssäni esitän, että Päivän talo, yön talo eroaa postmodernismista ennen kaikkea siinä, mitä tästä huomiosta oletetaan seuraavan. Tutkielmani tuo esille, kuinka paatos auttaa luomaan uusia ajatuksellisia polkuja postmoderneja kuolemantapauksia pohdittaessa. Luennassani ehdotan, että hahmotustavan siirtäminen tiedollisesta paattiseen kuljettaa romaanin henkilöhahmoja epistemologisen subjektin kriisistä kohti vaikutuksenalaisuutta sekä sidettä oman ja vieraan alueiden välillä. Tutkimassani teoksessa leimallisen antisubjektivistiset hahmot näyttäytyvätkin pitkälti paatoksen kumoutumisen mielessä. Tällöin vastaan tulee toiselta suunnalta apatia, tila, jossa vieras ei enää kosketa eikä asioiden välillä koeta olevan minkäänlaisia eroja. Tähän verrattuna itsen tunnustaminen suhteessa vieraaseen ja Toiseen kantaa mukanaan erityistä vastaamisen ja vastuullisuuden ulottuvuutta.
Päivän talo, yön talo koostuu lukuisista, usein sangen lyhyistä ja filosofisista henkilöhahmotarinoista, joista muodostuu teoksen mittaan oma allegorinen kudelmansa. Tutkielmassani keskityn siihen temaattiseen ja myös kirjallisuusfilosofiseen kenttään, jonka hahmot avaavat. Päivän talossa, yön talossa varsin suoraan ironisoidaan lukutapoja, jotka pyrkivät löytämään jonkinlaisen yksioikoisen avaimen tekstin tulkintaan. Nykyallegorioille tyypilliseen tapaan teos jääkin ratkaisuiltaan avoimeksi. Rinnastan työssäni lukemisen romaanissa esiintyvään nimipäivälahjan antamiseen. Siinä vieraan kosketus luo romaanin kertojahahmolle oman tilan. Esitän myös lukemisen tapahtuvan rajatilassa, oman ja vieraan alueiden välissä, rikkoutuneena yhteytenä, jossa keskinäistä dialogia ei ole saatettavissa lopulliseen synteesiin.
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Herva, L. (. (2016). Vieraan kosketus ja subjektin rajat:henkilöhahmojen toisenvaraisuus Olga Tokarczukin romaanissa Päivän talo, yön talo. (Masters Thesis). University of Oulu. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022116
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Herva, L (Laura). “Vieraan kosketus ja subjektin rajat:henkilöhahmojen toisenvaraisuus Olga Tokarczukin romaanissa Päivän talo, yön talo.” 2016. Masters Thesis, University of Oulu. Accessed February 25, 2020.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022116.
MLA Handbook (7th Edition):
Herva, L (Laura). “Vieraan kosketus ja subjektin rajat:henkilöhahmojen toisenvaraisuus Olga Tokarczukin romaanissa Päivän talo, yön talo.” 2016. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Herva L(. Vieraan kosketus ja subjektin rajat:henkilöhahmojen toisenvaraisuus Olga Tokarczukin romaanissa Päivän talo, yön talo. [Internet] [Masters thesis]. University of Oulu; 2016. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022116.
Council of Science Editors:
Herva L(. Vieraan kosketus ja subjektin rajat:henkilöhahmojen toisenvaraisuus Olga Tokarczukin romaanissa Päivän talo, yön talo. [Masters Thesis]. University of Oulu; 2016. Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022116
University of Oulu
21.
Pääkkönen, H. (Hanne).
Marginaalissa vai maailman keskipisteessä?:pohjoisen representaatioista Kerstin Ekmanin Vargskinnet -trilogiassa.
Degree: 2015, University of Oulu
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506091830
► Käsittelen pro gradu -tutkielmassani ruotsalaiskirjailija Kerstin Ekmanin Vargskinnet-trilogian pohjoisen representaatioita. Trilogia koostuu romaaneista Guds barmhärtighet (1999), Sista Rompan (2002) ja Skraplotter (2003). Tarina sijoittuu suurimmaksi…
(more)
▼ Käsittelen pro gradu -tutkielmassani ruotsalaiskirjailija Kerstin Ekmanin Vargskinnet-trilogian pohjoisen representaatioita. Trilogia koostuu romaaneista Guds barmhärtighet (1999), Sista Rompan (2002) ja Skraplotter (2003). Tarina sijoittuu suurimmaksi osaksi Pohjois-Ruotsiin, lähelle Norjan rajaa ja se kertoo usean sukupolven tarinan alkaen 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä ja päättyen lähelle nykyaikaa. Tutkin sitä, millaisia representaatoita pohjoisesta ja pohjoisuudesta esitetään teoksissa ja millaisilla keinoilla näitä representaatioita luodaan.
Lähestyn pohjoista kulttuurimaantieteen näkökulmasta kuvitteellisena, kulttuurisesti tuotettuna alueena tarkan maantieteellisen rajaamisen sijaan. Olennaista on se, millaisia mielikuvia pohjoiseen paikkaan on liitetty, ja millaista pohjoisuuskuvaa nämä mielikuvat luovat. Pohdin erityisesti sitä, toistavatko Vargskinnetissä esitetyt representaatiot vakiintuneita, stereotyyppisiä käsityksiä pohjoisesta paikasta, luonnosta ja ihmisestä. Teoreettisena lähtökohtana tutkielmassani ovat kulttuurimaantieteellisen käsitteistön lisäksi postkolonialistisen kulttuurintutkija Edward Saidin ajatukset marginaalin ja keskuksen suhteesta sekä kulttuuristen erojen tuottamisesta representaatioiden avulla. Tarkastelen sitä, miten Vargskinnetissä käsitellään pohjoista kolonialismia ja miten pohjoista määritellään. Pohjoisen identiteetin representaatioita tutkiessani hyödynnän kulttuurintutkija Stuart Hallin näkemyksiä kulttuurisesta, konstruktiivisesta identiteetistä ja stereotyyppien rakentumisesta. Pohjoisen representaation tekstuaalisia keinoja avaan metafiktiivisyyden käsitteen avulla.
Vargskinnetin pohjoisen representaatiot ovat hyvin moninaisia. Teoksissa painotetaan näkökulman merkitystä, ja pohjoinen näyttäytyykin erilaisena riippuen siitä, kenen henkilöhahmon kautta sitä kuvataan. Yleisesti pohjoiseen muualta tulleiden tai sitä muuten ulkopuolelta katsovien näkökulmista esitetyt representaatiot ovat stereotyyppisempiä kuin pohjoisen asukkaiden kautta esitetyt representaatiot. Erilaiset mielikuvat pohjoisesta asetetaan vuoropuheluun keskenään. Pohjoisen representaatioita kommentoidaan metafiktiivisellä otteella eri kertojaäänien kautta. Erityisesti saamelaistaustaisen päähenkilön Kristinin itsetietoisen kerronnan avulla kyseenalaistetaan stereotyyppisiä käsityksiä pohjoisen ihmisistä ja elämästä pohjoisella rajaseudulla. Metafiktiivisyyden ja henkilöhahmojen kulttuuristen taustojen moninaisuuden avulla osoitetaan, että kulttuuriset identiteetit ovat rajoiltaan häilyviä ja kulttuuristen rajojen vetäminen on hankalaa ja usein keinotekoista.
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Pääkkönen, H. (. (2015). Marginaalissa vai maailman keskipisteessä?:pohjoisen representaatioista Kerstin Ekmanin Vargskinnet -trilogiassa. (Masters Thesis). University of Oulu. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506091830
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Pääkkönen, H (Hanne). “Marginaalissa vai maailman keskipisteessä?:pohjoisen representaatioista Kerstin Ekmanin Vargskinnet -trilogiassa.” 2015. Masters Thesis, University of Oulu. Accessed February 25, 2020.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506091830.
MLA Handbook (7th Edition):
Pääkkönen, H (Hanne). “Marginaalissa vai maailman keskipisteessä?:pohjoisen representaatioista Kerstin Ekmanin Vargskinnet -trilogiassa.” 2015. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Pääkkönen H(. Marginaalissa vai maailman keskipisteessä?:pohjoisen representaatioista Kerstin Ekmanin Vargskinnet -trilogiassa. [Internet] [Masters thesis]. University of Oulu; 2015. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506091830.
Council of Science Editors:
Pääkkönen H(. Marginaalissa vai maailman keskipisteessä?:pohjoisen representaatioista Kerstin Ekmanin Vargskinnet -trilogiassa. [Masters Thesis]. University of Oulu; 2015. Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506091830
University of Oulu
22.
Kukka, S. (Silja).
Minkä fanit ovat yhdistäneet, sitä älkööt käsikirjoittajat erottako:Slashin eroottiset utopiat naisten reagoivana fiktiona.
Degree: 2013, University of Oulu
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201304051136
► Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani homoeroottista slash-fanifiktiota. Työni koostuu kahdesta suomalaisessa tiedejulkaisussa julkaistusta artikkelista, joiden avulla kartoitan fanitutkimuksen laajaa kenttää ja pyrin yhdistämään fanifiktion roolin yleisön…
(more)
▼ Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani homoeroottista slash-fanifiktiota. Työni koostuu kahdesta suomalaisessa tiedejulkaisussa julkaistusta artikkelista, joiden avulla kartoitan fanitutkimuksen laajaa kenttää ja pyrin yhdistämään fanifiktion roolin yleisön vastarintana uudempiin tulkintoihin fanifiktiosta kirjallisuutena. Artikkeleissa pyrin selvittämään, miten fanifiktio asettuu osaksi reagoivan fiktion genreä ja toisekseen, miten slash luo uusia utooppisia maailmoja, jotka toimivat vastapuheena vallitsevaa mediakulttuuria vastaan ja joiden avulla fanit voivat osallistua keskusteluun muun muassa mediarepresentaatioista ja vallitsevista sukupuolinormeista. Yhdistän slashin osaksi naisten luku- ja kirjoituspraktiikoita sekä osaksi naisten omilla ehdoillaan luomaa pornografiaa. Tarkastelen, miten eroottinen slash-fanifiktio toimii naisten pornografiana ja miten se poikkeaa valtavirtahomopornon konventioista. Tässä turvaudun pitkälti Richard Dyerin artikkeliin ”Yhteisymmärrys homopornosta” (2002). Fanifiktiotutkimuksen osalta tärkeimmät lähteeni ovat Henry Jenkinsin klassikkoteos ”Textual Poachers” (1992) sekä Karen Helleksonin ja Kristina Bussen toimittama teos Fan fiction and Fan Communities in the Age of the Internet (2006).
Työni johdannossa esittelen aluksi fanifiktion yhteiskunnallista ja kulttuurista taustaa sekä avaan fanifiktiotutkimuksessa aikaisemmin käytettyjä tutkimusmenetelmiä. Sen jälkeen käyn läpi tutkimukseni aineistoa ja metodologista viitekehystä. Tutkin aineistoani muun muassa sukupuolisensitiivisen lähiluvun avulla kiinnittämällä erityistä huomiota tekstin pieniin nyansseihin sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden kuvauksiin ja niihin tapoihin, joilla slash voi dekonstruoida ja muokata median tarjoamia representaatioita. Fanifiktiotutkijana tasapainottelen yhtäältä kirjallisuudentutkimuksen, toisaalta mediatutkimuksen teorioiden ja metodien välillä. Fanifiktio on tiukasti kiinni nykyisissä mediasisällöissä ja -esityksissä ja sen avulla voidaan tarkastella muun muassa nykyisiä mediarepresentaatioita uudesta näkökulmasta. Samalla fanifiktio on perinteisiä kirjallisuudenlajeja jatkavaa ja uudistavaa kirjallisuutta, jota voidaan tarkastella kirjallisuudentutkimuksen työkaluin. Toisessa artikkelissa tutkin yhtä televisiosarja Supernaturalin pohjalta kirjoitettua slash-novellia homoeroottisena kaunokirjallisena teoksena. Suhteutan novellia pastoraalin elegian traditioon, jolla on pitkät perinteet miesten välisen rakkauden kuvaamisessa. Tämän lisäksi tarkastelen novellia esimerkkinä naisten omaehtoisesta pornografiasta ja pohdin, miten slashin homoeroottiset kuvaukset poikkeavat valtavirtahomopornon kuvista.
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Kukka, S. (. (2013). Minkä fanit ovat yhdistäneet, sitä älkööt käsikirjoittajat erottako:Slashin eroottiset utopiat naisten reagoivana fiktiona. (Masters Thesis). University of Oulu. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201304051136
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Kukka, S (Silja). “Minkä fanit ovat yhdistäneet, sitä älkööt käsikirjoittajat erottako:Slashin eroottiset utopiat naisten reagoivana fiktiona.” 2013. Masters Thesis, University of Oulu. Accessed February 25, 2020.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201304051136.
MLA Handbook (7th Edition):
Kukka, S (Silja). “Minkä fanit ovat yhdistäneet, sitä älkööt käsikirjoittajat erottako:Slashin eroottiset utopiat naisten reagoivana fiktiona.” 2013. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Kukka S(. Minkä fanit ovat yhdistäneet, sitä älkööt käsikirjoittajat erottako:Slashin eroottiset utopiat naisten reagoivana fiktiona. [Internet] [Masters thesis]. University of Oulu; 2013. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201304051136.
Council of Science Editors:
Kukka S(. Minkä fanit ovat yhdistäneet, sitä älkööt käsikirjoittajat erottako:Slashin eroottiset utopiat naisten reagoivana fiktiona. [Masters Thesis]. University of Oulu; 2013. Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201304051136
University of Oulu
23.
Vornanen-Komulainen, T. (Tuula).
”Iäti tulevat laivat kulkemaan tästä ohi”:Ellin tarina ja kehitysromaanin murros Ahon Papin tytär- ja Papin rouva -romaaneissa.
Degree: 2015, University of Oulu
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505071484
► Tutkielmassa selvitetään, miten 1800-luvun loppupuolella alkanut kehitysromaanin murros ilmenee Juhani Ahon romaaneissa Papin tytär (1885) ja Papin rouva (1893). Kehitysromaani nousi keskeiseksi kirjallisuudenlajiksi modernin ihmiskäsityksen…
(more)
▼ Tutkielmassa selvitetään, miten 1800-luvun loppupuolella alkanut kehitysromaanin murros ilmenee Juhani Ahon romaaneissa Papin tytär (1885) ja Papin rouva (1893). Kehitysromaani nousi keskeiseksi kirjallisuudenlajiksi modernin ihmiskäsityksen syntyaikoihin. Moderniin ihmiskäsitykseen kuului, ettei ihminen omaksunut valmista, perittyä elämänmuotoa, vaan etsi omaa identiteettiään ja paikkaansa yhteiskunnassa. Tätä kehitysromaanille tyypillistä, jo 1700-luvulta peräisin olevaa ajatusta alettiin kritisoida sata vuotta myöhemmin. Yksilöllisen kasvuprosessin murtuminen on lähtökohtana teosten tarkastelussa.
Realismin aikakaudella henkilöhahmot olivat erityisesti mielenkiinnon kohteina. Molempien teosten päähenkilönä on Elli, jonka kasvu ja kehitys ovat tutkielmassa keskeisellä sijalla.
Päähenkilö ei ole romaanissa enää juonta teenpäin vievä toimija, vaan ainutlaatuinen yksilö, jonka luonteen ymmärtämisestä riippuu koko teoksen ymmärtäminen. Henkilökuvaukseen läheisesti liittyvät arjen kuvaukset tuovat mukaan myös yhteiskunnallisen todellisuuden. Ellin kasvatuksesta ja koulutuksesta käydyt keskustelut liitetään 1800-luvun yleisiin käsityksiin sivistyksestä, kasvatuksesta ja koulutuksesta. Koska realistisessa kirjallisuudessa teosten väliset suhteet ovat tärkeitä teosten illuusioiden luomisessa, Papin tytärtä ja Papin rouvaa tarkastellaan myös intertekstuaalisesta näkökulmasta käsin.
Papin tytär ja Papin rouva sijoittuvat murroskohtaan realismin aikakauden kehitysromaaniperinteessä. 1800-luvun lopussa suoraviivaisesti aikuisuuteen ja oman paikan löytymiseen etenevä kehitystarina alkoi väistyä toisenlaisen totuuden tieltä. Eheän identiteetin sijaan Ellille muotoutuu hajanainen, ristiriitojen repimä minuus.
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Vornanen-Komulainen, T. (. (2015). ”Iäti tulevat laivat kulkemaan tästä ohi”:Ellin tarina ja kehitysromaanin murros Ahon Papin tytär- ja Papin rouva -romaaneissa. (Masters Thesis). University of Oulu. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505071484
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Vornanen-Komulainen, T (Tuula). “”Iäti tulevat laivat kulkemaan tästä ohi”:Ellin tarina ja kehitysromaanin murros Ahon Papin tytär- ja Papin rouva -romaaneissa.” 2015. Masters Thesis, University of Oulu. Accessed February 25, 2020.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505071484.
MLA Handbook (7th Edition):
Vornanen-Komulainen, T (Tuula). “”Iäti tulevat laivat kulkemaan tästä ohi”:Ellin tarina ja kehitysromaanin murros Ahon Papin tytär- ja Papin rouva -romaaneissa.” 2015. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Vornanen-Komulainen T(. ”Iäti tulevat laivat kulkemaan tästä ohi”:Ellin tarina ja kehitysromaanin murros Ahon Papin tytär- ja Papin rouva -romaaneissa. [Internet] [Masters thesis]. University of Oulu; 2015. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505071484.
Council of Science Editors:
Vornanen-Komulainen T(. ”Iäti tulevat laivat kulkemaan tästä ohi”:Ellin tarina ja kehitysromaanin murros Ahon Papin tytär- ja Papin rouva -romaaneissa. [Masters Thesis]. University of Oulu; 2015. Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505071484
University of Oulu
24.
Kaisanlahti, S. (Sonja).
”The lake was horrible, it was filled with death, it was touching me”:subliimi erämaagotiikka Margaret Atwoodin romaanissa Surfacing.
Degree: 2017, University of Oulu
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706012311
► Pro-gradu tutkielmassani tarkastelen subliimin erämaagotiikan kerrontaa ja tematiikkaa Margaret Atwoodin (1939) romaanissa Surfacing (Yli Veden) (1972/1986). Tutkimukseni selvittää, millä tavoin kerronnassa kuvatut subliimin kauhun kokemukset…
(more)
▼ Pro-gradu tutkielmassani tarkastelen subliimin erämaagotiikan kerrontaa ja tematiikkaa Margaret Atwoodin (1939) romaanissa Surfacing (Yli Veden) (1972/1986). Tutkimukseni selvittää, millä tavoin kerronnassa kuvatut subliimin kauhun kokemukset ilmentävät kertojan sisäistä maailmaa ja millaisia merkityksiä erämaalle tässä kuvauksessa annetaan. Luennassani subliimi kauhu ilmenee erityisesti rajalla olon tematiikan kautta. Erämaan synnyttämät pelon ja kauhun tuntemukset liittyvät sekä luonnon ja kulttuurin välisen rajan, että ihmismielen rajojen tarkasteluihin. Tutkielmani teoreettisena pohjana toimivat etenkin Edmund Burken Immanuel Kantin ajatukset subliimin psykologisesta luonteesta sekä uudenlaiset käsitykset subliimista ihmismielen rajoja pohtivana tulkintojen tilana. Gotiikkaa tarkastelen teemoina ja kerronnallisina keinoina, ja sen teorioiden kautta tutkin kauhun psykologisia ja yliluonnollisia piirteitä ja niiden yhteyttä subliimiin. Merkitykselliseksi nousee myös romaanin kerronnallinen ja temaattinen monimerkityksisyys, jota lähestyn narratologian teorioiden kautta. Tutkimuksessani on myös historiallinen näkökulma, jossa luen romaania osana kanadalaisen kirjallisuuden historiaa ja sen goottilaista perinnettä. Tässä tukeudun kanadalaisen kirjallisuuden tutkimukseen, jossa isossa osassa ovat Atwoodin omat huomiot kanadalaisen kirjallisuuden luontosuhteesta. Tutkielmassani osoitan, että Surfacingia voidaan tutkia osana subliimin ja gotiikan traditiota. Tutkimuksestani käy ilmi, että nämä kentät yhdistyvät romaanin kerronnassa ilman selkeää rajaa kertojan kokemuksellisessa yhteydessä luontoon. Tässä subliimi gotiikka merkitsee hämäräperäisyyden, pelon ja kauhun tuntemuksia, joissa vihjaillaan ihmiselle tuntemattomien voimin uhasta. Lisäksi osoitan, kuinka erämaahan kohdistuvasta subliimista kauhusta tulee kertojan psyykkisen tilan paljastaja. Tässä tulkinnassa erämaa näyttäytyy psyykkisenä muistojen tilana, jossa kertojan käsitykset itsestään ja omasta kulttuuristaan problematisoituvat.
Romaanin kerronnan häilyminen toden ja epätoden sekä yliluonnollisen ja mielen tuotosten välillä herättää myös kysymyksen subliimin kokemuksen alkuperästä. Tutkimuksessani kertojan subliimin kauhun kokemuksille annetaankin kaksi vaihtoehtoa. Joko niiden voidaan nähdä palautuvan takaisin kertojan mielen prosesseihin tai niiden alkuperä sijoitetaan johonkin luonnossa itsessään olevaan, yli-inhimilliseen todellisuuteen. Tässä osoitan, kuinka lukijan näkökulmasta romaanin yliluonnolliset tapahtuvat voivat näyttäytyä kertojan hajoavan mielen kuvauksina, mutta kertojalle kokemuksissa on kyse todellisesta, spirituaalisesta yhteydestä luontoon. Kerronnan avoin loppu jättää kuitenkin pysyvän epävarmuuden tunnelman romaaniin, mikä ilmentää mielestäni hyvin subliimiin gotiikkaan kuuluvaa rajalla olon tematiikka. Kertoja joutuu hyväksymään ymmärryksensä rajallisuuden, jolloin subliimi luonto jää saavuttamattomaksi.
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Kaisanlahti, S. (. (2017). ”The lake was horrible, it was filled with death, it was touching me”:subliimi erämaagotiikka Margaret Atwoodin romaanissa Surfacing. (Masters Thesis). University of Oulu. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706012311
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Kaisanlahti, S (Sonja). “”The lake was horrible, it was filled with death, it was touching me”:subliimi erämaagotiikka Margaret Atwoodin romaanissa Surfacing.” 2017. Masters Thesis, University of Oulu. Accessed February 25, 2020.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706012311.
MLA Handbook (7th Edition):
Kaisanlahti, S (Sonja). “”The lake was horrible, it was filled with death, it was touching me”:subliimi erämaagotiikka Margaret Atwoodin romaanissa Surfacing.” 2017. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Kaisanlahti S(. ”The lake was horrible, it was filled with death, it was touching me”:subliimi erämaagotiikka Margaret Atwoodin romaanissa Surfacing. [Internet] [Masters thesis]. University of Oulu; 2017. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706012311.
Council of Science Editors:
Kaisanlahti S(. ”The lake was horrible, it was filled with death, it was touching me”:subliimi erämaagotiikka Margaret Atwoodin romaanissa Surfacing. [Masters Thesis]. University of Oulu; 2017. Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706012311
University of Oulu
25.
Puoskari, P.-L. (Pirkko-Liisa).
”Me olemme maan sontaa ja siksi vapaita”:arktisen hysterian ja korpelalaisuuden representaatioista Bengt Pohjasen Korpela-trilogiassa.
Degree: 2016, University of Oulu
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201609292852
► Tarkastelen korpelalaisuuden ja arktisen hysterian representaatioita Bengt Pohjasen Korpela-trilogiassa. Trilogia kertoo lestadiolaisuudesta irtautuneesta hurmosliikkeestä ja sen aiheuttamasta häpeästä Ruotsin Tornionlaaksossa. Kuvaa 1930-luvun tapahtumista hahmotetaan 1980-luvulla…
(more)
▼ Tarkastelen korpelalaisuuden ja arktisen hysterian representaatioita Bengt Pohjasen Korpela-trilogiassa. Trilogia kertoo lestadiolaisuudesta irtautuneesta hurmosliikkeestä ja sen aiheuttamasta häpeästä Ruotsin Tornionlaaksossa. Kuvaa 1930-luvun tapahtumista hahmotetaan 1980-luvulla monien kertojien kautta. Kristalliarkki (1987) edustaa realismia, Kolmen kyynärän jumalissa (1988) kerronta muuttuu postmoderniksi, Korpelan enkeleissä (1989) postmoderni kerronta virittyy äärimmilleen. Nimitän uniikkia muotoa portaikkotrilogiaksi. Selvitän, millaisia representaatiota arktiseen hysteriaan ja korpelalaisuuteen liitetään ja millaisin kerronnallisin keinoin niitä representoidaan. Arktinen hysteria on koettu kiusalliseksi pohjoisen kirjallisuuden ilmiöksi, ja etsin siihen myös uudenlaista lähestymistapaa. Subjektin problematisoituminen on ominaista postmodernille romaanille, samoin kerronnan hajoaminen ja metafiktiivisyys. Selvitän, miten metafiktiivisyys trilogiassa ilmenee ja mihin se liittyy. Pohdin myös, miten teosten rakenne ja kerrontakeinot kytkeytyvät temaattiseen sisältöön ja miksi romaanisarja on rakennettu portaikkotrilogiaksi. Teoreettista taustaa tarjoavat Bahtinin romaaniteoriat, etenkin hänen ajatuksensa polyfoniasta ja karnevalismista. Hyödynnän Bahtinin ajatuksia myös Kristevan suodattamana. Metafiktion kohdalla tukeudun Hutcheonin ja Waughin teorioihin Hallilan näkemyksillä täydennettynä. Trilogian kontekstualisoinnissa hyödynnän postkolonialismin ja kulttuurintutkimuksen ideoita. Pohjasen trilogia tarjoaa radikaalisti uudistavia representaatioita korpelalaisuudesta. Representaatioiden polyfonisuus suhteellistaa tulkinnat, ja korpelalaiset saavat takaisin heiltä riistetyn ihmisarvon. Korpelalaisuus ja arktinen hysteria näyttäytyvät trilogiassa yleisinhimillisinä ilmiönä. Totutut luonnehdinnat arktisen hysterian ilmenemismuodoista toteutuvat Korpela-romaaneissa, ja niitä myös parodioidaan ja ironisoidaan. Ilmiön aiheuttama kiusaantuneisuus voi osaksi johtua etelän pidättyvän tunneilmaisun ja lestadiolaisuuden vaikutuspiirissä sitä sallivammaksi kehittyneen pohjoisen tunneilmaisun törmäyksestä. Torjunnalle löytyy myös sisällöllisiä syitä: kapinallisena ja provokatiivisena arktinen hysteria heittää koko elämän absurdin kauhun lukijan silmille pehmentämättä sitä lainkaan. Esitän, että arktinen hysteria tulee nähdä karnevalismin introverttina vastinparina; se haastaa vallitsevan järjestyksen synkkyydellään ja hillittömyydellään. Ironia, parodia ja karnevalismin groteski ovat koko trilogian keskeisiä tyylikeinoja. Totuuden illuusioluonne ja faktan ja fiktion rajojen hämärtyminen tematisoituvat muun muassa postmodernin leikittelyn kautta. Subjektin problematisoiminen ja kerronnan hajoaminen kuvastavat yksilön voimattomuutta hahmottaa ympäröivää todellisuutta. Metafiktiivisyys ilmenee teoksissa kerronnan polyfonisuutena, itserefleksiivisyytenä, hierarkiasuhteiden rikkomisena sekä parodian ja ironian kautta, ja se paljastaa niin fiktion, tutkimusten, maallikkojen historiallisten esitysten kuin korpelalaisjuttujenkin…
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Puoskari, P. -. (. (2016). ”Me olemme maan sontaa ja siksi vapaita”:arktisen hysterian ja korpelalaisuuden representaatioista Bengt Pohjasen Korpela-trilogiassa. (Masters Thesis). University of Oulu. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201609292852
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Puoskari, P -L (Pirkko-Liisa). “”Me olemme maan sontaa ja siksi vapaita”:arktisen hysterian ja korpelalaisuuden representaatioista Bengt Pohjasen Korpela-trilogiassa.” 2016. Masters Thesis, University of Oulu. Accessed February 25, 2020.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201609292852.
MLA Handbook (7th Edition):
Puoskari, P -L (Pirkko-Liisa). “”Me olemme maan sontaa ja siksi vapaita”:arktisen hysterian ja korpelalaisuuden representaatioista Bengt Pohjasen Korpela-trilogiassa.” 2016. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Puoskari P-(. ”Me olemme maan sontaa ja siksi vapaita”:arktisen hysterian ja korpelalaisuuden representaatioista Bengt Pohjasen Korpela-trilogiassa. [Internet] [Masters thesis]. University of Oulu; 2016. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201609292852.
Council of Science Editors:
Puoskari P-(. ”Me olemme maan sontaa ja siksi vapaita”:arktisen hysterian ja korpelalaisuuden representaatioista Bengt Pohjasen Korpela-trilogiassa. [Masters Thesis]. University of Oulu; 2016. Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201609292852
University of Oulu
26.
Pelkonen, S. (Saija).
Adaptation as a methodical approach:a comparative study of the novel Outlander and the TV series.
Degree: 2016, University of Oulu
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605261971
► My thesis focuses on Diana Gabaldon’s novel Outlander (1990) and its adaptation (2014). I compare the two works in the light of adaptation theory. My…
(more)
▼ My thesis focuses on Diana Gabaldon’s novel Outlander (1990) and its adaptation (2014). I compare the two works in the light of adaptation theory. My sources include Linda Hutcheon’s The Theory of Adaptation (2013), Julie Sanders’ Adaptation and Appropriation (2016) and Sarah Cardwell’s Adaptation Revisited: Television and the Classic Novel (2002). I also incorporated Roland Barthes’ ideas about the text of pleasure and bliss into Hutcheon’s idea about the pleasures of adaptation. A familiar text creates pleasure but a text that manages to surprise us creates bliss. I also rely on author centered sources including articles and interviews and The Outlandish Companion (2015) by Diana Gabaldon. During my study I found out that even though Outlander at first glance seems like a straightforward popular work of fiction it actually entails complex and sometimes conflicting meanings. Outlander is an original genre mix which attempts to defy conventional ways of reading and interpreting. The author, Diana Gabaldon, attempts to influence the reading experience and interpretation by commenting on the contents and meaning of the novel. Gabaldon declares that she does not write from any political position but whether or not we can trust her word is debatable. I considered four themes around Outlander: time travel, religion, romantic love and sexuality. Especially religion is depicted differently in the TV adaptation when compared to the novel. The TV adaptation plays down Claire’s religious experience. I also found out that in the TV series Claire is depicted as a victim rather than as the hero who saves the male protagonist Jamie. The TV series thus convey the traditional gender positions where Claire is the passive participant who is saved by the active Jamie. This position reflects upon sexuality also. The chapter on male-on-male rape discusses how Jamie is forced to become the passive participant and this depiction remains the same in both works.
Tutkielmani tarkastelee Diana Gabaldonin romaania Muukalainen (Outlander 1990) sekä teoksen pohjalta tehtyä TV-adaptaation Matkantekijä (2014) ensimmäistä kautta. Vertailen teoksia keskenään adaptaatioteorian valossa. Lähteisiini kuuluu muun muassa Linda Hutcheon The Theory of Adaptation (2013), Julie Sanders Adaptation and Appropriation (2016) ja Sarah Cardwell Adaptation Revisited: Television and the Classic Novel (2002). Yhdistän tutkielmassani myös Roland Bartesin ajatukset nautinnollisesta tekstistä ja hekumallisesta tekstistä Hutcheonin ajatuksiin adaptaatioiden nautinnollisuudesta. Tuttu teksti luo nautintoa mutta teksti joka yllättää meidät pystyy tuottamaan myös hekumaa. Nojaudun tutkielmassani kirjailijakeskeisiin lähteisiin kuten artikkeleihin ja haastatteluihin sekä Diana Gabaldonin teokseen The Outlandish Companion (2015). Tutkielmani aikana huomasin että Muukalainen on monimutkainen ja jopa ristiriitainen teos suorasukaisesta ensivaikutelmastaan huolimatta. Muukalainen on omaperäinen genresekoituksensa joka pyrkii vastustamaan perinteistä lukemisen ja tulkinnan…
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Pelkonen, S. (. (2016). Adaptation as a methodical approach:a comparative study of the novel Outlander and the TV series. (Masters Thesis). University of Oulu. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605261971
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Pelkonen, S (Saija). “Adaptation as a methodical approach:a comparative study of the novel Outlander and the TV series.” 2016. Masters Thesis, University of Oulu. Accessed February 25, 2020.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605261971.
MLA Handbook (7th Edition):
Pelkonen, S (Saija). “Adaptation as a methodical approach:a comparative study of the novel Outlander and the TV series.” 2016. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Pelkonen S(. Adaptation as a methodical approach:a comparative study of the novel Outlander and the TV series. [Internet] [Masters thesis]. University of Oulu; 2016. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605261971.
Council of Science Editors:
Pelkonen S(. Adaptation as a methodical approach:a comparative study of the novel Outlander and the TV series. [Masters Thesis]. University of Oulu; 2016. Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605261971
University of Oulu
27.
Perälä, S. (Sanna).
”Siitä on pitkä aika. Muistan vain (…)”:elämäkerrallisen tarinatyöpajan toteutuminen ja muistoista tarinointi palvelukodissa.
Degree: 2017, University of Oulu
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705181928
► Tutkimuksessa kerrotaan, kuinka järjestettiin elämäkerrallinen tarinatyöpaja oululaisessa palvelukodissa ja millaista aineistoa se tuotti. Tarinatyöpajassa kirjoitettiin ja kerrottiin muistoista kertovia tarinoita kahdeksassa tapaamisessa. Työpajaan osallistui kuusi…
(more)
▼ Tutkimuksessa kerrotaan, kuinka järjestettiin elämäkerrallinen tarinatyöpaja oululaisessa palvelukodissa ja millaista aineistoa se tuotti. Tarinatyöpajassa kirjoitettiin ja kerrottiin muistoista kertovia tarinoita kahdeksassa tapaamisessa. Työpajaan osallistui kuusi palvelukodissa asuvaa henkilöä, jotka olivat iältään noin 70–99 -vuotiaita. Tutkimuksessa esitellään ja tutkitaan työpajan tuottamaa tarinallista aineistoa kehitysvaiheiden, tärkeiden teemojen sekä elämän käännekohtien (Denzinin (1989) määritelmät) näkökulmista. Tutkimuksen pääasiallisena tutkimuskysymyksenä on: Miten ja millaisia tarinoita muistoista tuotetaan työpajassa vanhemmalla iällä? Tutkimuskysymys jakautuu työssä kahden tutkimusongelman alle. Ensinnäkin pohditaan kuinka muistoista kertovia tarinoita voidaan kerätä ja kerättiin sekä arvioidaan, kuinka se onnistui. Toiseksi tutkitaan, millaista kerätty tarinallinen aineisto on. Aineiston sisältöä luonnehditaan aluksi yleisesti ja sitten suhteessa kolmeen valittuun näkökulmaan. Elämäkerrallisen tarinatyöpajan suunnitteleminen ja toteuttaminen lähti liikkeelle kirjallisuusterapian ajatuksista, joiden mukaan kirjoittamisesta ja tarinoimisesta voi olla hyötyä ihmisille (lähteenä erityisesti McCarty Hynes ja Hynes-Berry (1986)). Lisäksi taustalla vaikuttavat positiivisen psykologian ajatukset siitä, että hyvinvoinnin lisääminen on yhtä arvokasta kuin sairauksien parantaminen (keskeisenä lähteenä Seligman (2002)). Elämäkerrallisen tarinatyöpajan tarkoituksena oli tukea osallistujien hyvinvointia ja tuottaa hyvää mieltä kirjoittamisen ja tarinoimisen kautta. Koko tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esiin, kuinka muistoista tarinoiminen voi olla ihmisille merkittävää. Tutkimuksessa korostuvat muistoista kertovien tarinoiden rikas sisältö ja niiden jakaminen. Elämäkerrallisen tarinatyöpajan keskeisin esikuva oli Share Your Lifestory Workshop -työpajatoiminta (lähteenä mm. Sierpina (2007) ja Mastel-Smith et al. (2007)). Näissä ja muissa lähteissä esiteltyjä toimintatapoja hyödynnettiin. Suunnitelma ja käytännön toteutus sovellettiin tähän tutkimukseen sopiviksi. Tutkimuksessa havaittiin, että työpajaan osallistujat pitivät muistojen jakamisesta erityisesti ryhmän kanssa. Ryhmän kautta muistoihin saatiin uusia näkökulmia ja muistettiin asioita, jotka olivat unohtuneet. Tarinallista aineistoa kertyi runsaasti. Siinä ilmeni yhteyksiä ihmisen kehitysvaiheisiin (verrataan Eriksonin ja Eriksonin (1997) ajatuksiin). Tarinoiden välillä havaittiin teemoja, joita oli lähestytty tarinoissa eri näkökannoilta. Tärkeimmiksi teemoiksi nousivat terveys ja sairaus, sota ja kuolema sekä luonto ja eläimet. Näitä tutkittiin narratiivien analyysin avulla (lähteenä erityisesti Polkinghorne (1995)). Käännekohtien kuvaukset liittyivät esimerkiksi sotaan ja muuttamiseen. Näiden kuvauksille oli yhteistä se, että niihin liittyivät ajatukset selviytymisestä. Tulosten perusteella esitetään, että muistojen jakaminen ryhmässä antaa ihmisille uusia näkökulmia, kuten kirjallisuusterapian pohjalta voitiin olettaa. Ryhmän toiminnan…
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Perälä, S. (. (2017). ”Siitä on pitkä aika. Muistan vain (…)”:elämäkerrallisen tarinatyöpajan toteutuminen ja muistoista tarinointi palvelukodissa. (Masters Thesis). University of Oulu. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705181928
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Perälä, S (Sanna). “”Siitä on pitkä aika. Muistan vain (…)”:elämäkerrallisen tarinatyöpajan toteutuminen ja muistoista tarinointi palvelukodissa.” 2017. Masters Thesis, University of Oulu. Accessed February 25, 2020.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705181928.
MLA Handbook (7th Edition):
Perälä, S (Sanna). “”Siitä on pitkä aika. Muistan vain (…)”:elämäkerrallisen tarinatyöpajan toteutuminen ja muistoista tarinointi palvelukodissa.” 2017. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Perälä S(. ”Siitä on pitkä aika. Muistan vain (…)”:elämäkerrallisen tarinatyöpajan toteutuminen ja muistoista tarinointi palvelukodissa. [Internet] [Masters thesis]. University of Oulu; 2017. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705181928.
Council of Science Editors:
Perälä S(. ”Siitä on pitkä aika. Muistan vain (…)”:elämäkerrallisen tarinatyöpajan toteutuminen ja muistoista tarinointi palvelukodissa. [Masters Thesis]. University of Oulu; 2017. Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705181928
University of Oulu
28.
Lampela, R. (Riikka).
”Niin kuin kantaa itsessään sitä vaiteliasta outoa, jolle ei ole nimeä”:nomadiset ruumissubjektit Riikka Pulkkisen romaanissa Vieras.
Degree: 2018, University of Oulu
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805101748
► Pro gradu -tutkielmani kohdeteos on Riikka Pulkkisen vuonna 2012 ilmestynyt romaani Vieras. Teos liikkuu ajallisesti ja paikallisesti monella eri tasolla ja keskittyy päähenkilön Marian eri…
(more)
▼ Pro gradu -tutkielmani kohdeteos on Riikka Pulkkisen vuonna 2012 ilmestynyt romaani Vieras. Teos liikkuu ajallisesti ja paikallisesti monella eri tasolla ja keskittyy päähenkilön Marian eri elämänvaiheisiin. Vieraassa käsitellään monenlaisia aiheita, muun muassa nautintoja, tanssia, matkustamista, etnistä toiseutta, anoreksiaa ja uskontoa. Tämän takia teoksesta nousee esiin myös hyvin moninaisia teemoja. Teoksessa vahvimmin esillä ovat kuitenkin mielestäni ruumiillisuuden ja nomadisen liikkeen kuvaukset, ja tutkielmani avainkäsite onkin nomadinen ruumissubjekti. Keskityn siis työssäni analysoimaan nomadisen ruumissubjektiuden rakentumista ja kuvaamista Vieraassa. Tutkielmani loppupuolella pohdin myös, mitä nomadisuuden kuvataan aiheuttavan ruumissubjekteille. Hypoteesinani on, että koska subjektit kuvataan peruuttamattomasti ruumiillistuneina ja nomadisina, heitä leimaa tietty vierauden tuntu.
Tutkielmani analyysiosio jakautuu kahteen pääosioon: ruumiillisuuden kuvauksen analysointiin sekä nomadisuuden kuvauksen analysointiin. Ensimmäisessä analyysiluvussa keskityn erittelemään ruumiillisuutta ja sitä, kuinka Vieraan henkilöt ja erityisesti Maria kuvataan heidän ruumiidensa kautta. Kyseisessä luvussa käytän analyysini tukena fenomenologiaa ja erityisesti Maurice Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiaa sekä hänen käsityksiään siitä, kuinka subjekti elää ja kokee maailman ja muut ruumissubjektit ennen kaikkea ruumiinsa kautta. Erittelen luvussa muun muassa ikään kuin vastakohtina Marian nautintojen sekä hänen anoreksiansa kuvausta, ruumissubjektien keskinäistä vuorovaikutusta sekä ruumiin ja mielen rajojen kuvailua ja problematisointia. Toisessa analyysiluvussa puolestaan keskityn nomadisuuteen ja siihen, kuinka teos kuvaa ruumissubjektien olevan jatkuvassa liikkeessä. Erittelen nomadisuutta sen tuoman lohdun ja turvan, mutta myös sen aiheuttaman juurettomuuden tunteen kannalta. Pohdin nomadisuutta myös konkreettisten liikkeiden, kuten tanssin ja matkustamisen kautta, mutta myös ajattelun nomadisuuden, esimerkiksi oman moneutensa ymmärtämisen avulla. Kyseisessä luvussa käytän apunani erityisesti Rosi Braidottin teoretisointia nomadisuudesta ja siitä, kuinka subjektit ovat jatkuvassa liikkeessä niin ruumiidensa kuin mieliensäkin tasolla.
Teoksen henkilöiden ruumiillisuutta ja nomadisuutta kuvataan teoksessa siis hyvin monitasoisesti. Johtopäätöksenäni on, että jo teoksen nimen tasolla kuvattu vieraus tuntuu aiheutuvan nimenomaan jokaisen subjektin olemukseen peruuttamattomasti kuuluvista ruumiillisuudesta ja nomadisuudesta. Vieraus syntyy ruumiin tasolla siitä, että niin oma ruumis, ympäröivä maailma kuin muut ruumissubjektitkin pysyvät subjektille aina jossain määrin tuntemattomina, sillä kaikkia näitä suhteita määrittää samaistumisen ja yhdessä toimimisen lisäksi myös ero. Nomadisuuden kautta vierauden tuntua syntyy jatkuvasta liikkeestä ja muutoksesta. Subjekti ei voi koskaan tuntea itseään perin pohjin, sillä subjektin minuus on jatkuvassa muutoksen tilassa ja säilyy näin aina vieraana myös itselleen.”
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Lampela, R. (. (2018). ”Niin kuin kantaa itsessään sitä vaiteliasta outoa, jolle ei ole nimeä”:nomadiset ruumissubjektit Riikka Pulkkisen romaanissa Vieras. (Masters Thesis). University of Oulu. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805101748
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Lampela, R (Riikka). “”Niin kuin kantaa itsessään sitä vaiteliasta outoa, jolle ei ole nimeä”:nomadiset ruumissubjektit Riikka Pulkkisen romaanissa Vieras.” 2018. Masters Thesis, University of Oulu. Accessed February 25, 2020.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805101748.
MLA Handbook (7th Edition):
Lampela, R (Riikka). “”Niin kuin kantaa itsessään sitä vaiteliasta outoa, jolle ei ole nimeä”:nomadiset ruumissubjektit Riikka Pulkkisen romaanissa Vieras.” 2018. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Lampela R(. ”Niin kuin kantaa itsessään sitä vaiteliasta outoa, jolle ei ole nimeä”:nomadiset ruumissubjektit Riikka Pulkkisen romaanissa Vieras. [Internet] [Masters thesis]. University of Oulu; 2018. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805101748.
Council of Science Editors:
Lampela R(. ”Niin kuin kantaa itsessään sitä vaiteliasta outoa, jolle ei ole nimeä”:nomadiset ruumissubjektit Riikka Pulkkisen romaanissa Vieras. [Masters Thesis]. University of Oulu; 2018. Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805101748
University of Oulu
29.
Kauppi, K. (Kim).
Teodikea ja pahan ongelma Paavo Rintalan Kauneuden attribuutit -trilogiassa.
Degree: 2018, University of Oulu
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805101725
► Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin teodikeaa ja pahan ongelmaa Paavo Rintalan Kauneuden attribuutit -trilogian romaaneissa Aika ja uni (1993), Marian rakkaus (1994) ja Faustus (1996).…
(more)
▼ Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin teodikeaa ja pahan ongelmaa Paavo Rintalan Kauneuden attribuutit -trilogian romaaneissa Aika ja uni (1993), Marian rakkaus (1994) ja Faustus (1996). Teodikea terminä on vahvasti kristillinen ja alkujaan luterilaisfilosofi Gottfried Wilhelm Leibnizin (1646–1716) aikaansaannosta. Yksinkertaiseksi kiteytettynä se merkitsee keskustelua siitä, onko pahan olemassaolo ristiriidassa hyvän ja oikeudenmukaisen jumaluuden kanssa. Pahan ongelma taasen on sekä moraali- että uskontofilosofinen kysymys: kun teodikean luonne on jumaluutta puolusteleva, pahan ongelma taas pyrkii todistamaan, ettei esimerkiksi kristinuskon Jumalan kaltaista täydellisen hyvää ja kaikkivoipaa jumaluutta ole olemassa.
Tarkastelen tutkielmassani millaisena ja millä tavoin Paavo Rintala kuvaa pahaa ja sen ongelmallista luonnetta suhteessa Jumalaan ja ihmiseen trilogian aikana. Tutkin myös Rintalan hyödyntämää näkökulmakerrontaa Mihail Bahtinin dialogisuuden ja polyfonian teorian kautta sekä sen vaikutusta trilogian pahan kuvaan. Koko trilogia valikoitui tutkimuskohteekseni siksi, että ne muodostavat keskenään temaattisen jatkumon — eräänlaisen Rintalan oman dantemaisen vaelluksen maanpäällisessä helvetissä. Rintalan tuotanto on otollista tutkimukselle myös siksi, että se arvostuksestaan huolimatta on edelleen kovin vähän tutkittua.
Tärkeimmät tutkimuslähteeni ovat Pirkko Alhoniemen Rintalan myöhäistuotannon tutkielma Minuuden liitupiiri (2007) sekä romaanikohtaisesti Mihail Bahtinin Dostojevskin poetiikan ongelmia (1963), Dietrich Bonhoefferin kirjallinen tuotanto (Nachfolge, 1937; Brautbriefe Zelle 92, 1951; Ethik, 1949) kuin myös vanhaa saksalaista Faust -myyttiä jatkavat teokset, esimerkiksi J.W. Goethen Faust (1808, 1832). Lisäksi oleellisia lähteitä ovat monet teodikeaa ja kristinuskoa käsittelevät teologit ja filosofit, kuten Augustinus, G.W. Leibniz ja Thomas Hobbes. Myös Raamatulla on tärkeä osansa tutkimuksessani.
Tutkimuksessani päädyin seuraavanlaisiin tuloksiin: Rintalan trilogian paha on syntynyt Jumalasta, kuten kaikki muukin kristillisen katsomuksen mukaisesti. Ihminen, Jumalan kuvaksi luotu, on muuttunut 1900–luvulla maailmansotien ja joukkomurhien myötä pahan ruumiillistumaksi. Ihmiskunta on ajautunut yhdenlaiseen luonnontilaan, jossa itsekkyys ja immoralismi vallitsevat. Rintalan romaaneissa Jumala on hiljainen, voimaton tämän kaiken pahan alla. Ihminen on korottanut itsensä hänen paikalleen ja vapautunut sekä Jumalasta, Saatanasta että hyvästä ja pahasta. Paha elää Rintalan trilogian mukaan vain ja ainoastaan ihmisaivoissa: edes tekstissä esiintyvät paholaishahmot eivät ole fyysisesti todellisia, vaan ihmismielen tuotoksia.
Trilogian kerronta ei ole täysin bahtinilaisittain polyfonista, vaan ainoastaan jaksoittain. Näkökulmakerronta on keino, jolla kertoja-Rintala pyrkii itsereflektoimaan erilaisia ajatuksia, kokemuksia ja mielipiteitä. Siitä syntyvät äänet ovat nähdäkseni polyfonisia, mutta kuitenkin kertoja-Rintalan ehdoilla. On hyvinkin mahdollista, että kaikki trilogiassa esiintyvät…
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Kauppi, K. (. (2018). Teodikea ja pahan ongelma Paavo Rintalan Kauneuden attribuutit -trilogiassa. (Masters Thesis). University of Oulu. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805101725
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Kauppi, K (Kim). “Teodikea ja pahan ongelma Paavo Rintalan Kauneuden attribuutit -trilogiassa.” 2018. Masters Thesis, University of Oulu. Accessed February 25, 2020.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805101725.
MLA Handbook (7th Edition):
Kauppi, K (Kim). “Teodikea ja pahan ongelma Paavo Rintalan Kauneuden attribuutit -trilogiassa.” 2018. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Kauppi K(. Teodikea ja pahan ongelma Paavo Rintalan Kauneuden attribuutit -trilogiassa. [Internet] [Masters thesis]. University of Oulu; 2018. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805101725.
Council of Science Editors:
Kauppi K(. Teodikea ja pahan ongelma Paavo Rintalan Kauneuden attribuutit -trilogiassa. [Masters Thesis]. University of Oulu; 2018. Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805101725
30.
Mejia, Lillian Lynette.
Snow White in Space| Science Fiction Reimagines Traditional Fairy Tales.
Degree: 2015, University of Louisiana at Lafayette
URL: http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=1593257
► This thesis explores the intersection of fairy tales with late twentieth and early twenty-first century science fiction - specifically, the reimagining of classic fairy…
(more)
▼ This thesis explores the intersection of fairy tales with late twentieth and early twenty-first century science fiction - specifically, the reimagining of classic fairy tales within science fictional settings. I will begin with an overview of the ways in which fairy tales and science fiction seem particularly well-suited for such an endeavor, in terms of similarity of common themes, structure, and narrative device. Next, I will examine two recent examples: Caitlín R. Kiernan's "The Road of Needles," and Tanith Lee's "Beauty," noting deviations from the traditional source material and highlighting the ways in which the original stories have been updated for modern audiences. Finally, I will offer several of my own stories that reimagine fairy tales in science fiction settings: "Curiosity," a retelling of "The Little Mermaid," "I Dream the Snowfall, the Red Earth of Mars," a retelling of "Snow White," and "Match Girl," a retelling of "The Little Match Girl."
Subjects/Keywords: Literature
Record Details
Similar Records
Cite
Share »
Record Details
Similar Records
Cite
« Share
❌
APA ·
Chicago ·
MLA ·
Vancouver ·
CSE |
Export
to Zotero / EndNote / Reference
Manager
APA (6th Edition):
Mejia, L. L. (2015). Snow White in Space| Science Fiction Reimagines Traditional Fairy Tales. (Thesis). University of Louisiana at Lafayette. Retrieved from http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=1593257
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Chicago Manual of Style (16th Edition):
Mejia, Lillian Lynette. “Snow White in Space| Science Fiction Reimagines Traditional Fairy Tales.” 2015. Thesis, University of Louisiana at Lafayette. Accessed February 25, 2020.
http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=1593257.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
MLA Handbook (7th Edition):
Mejia, Lillian Lynette. “Snow White in Space| Science Fiction Reimagines Traditional Fairy Tales.” 2015. Web. 25 Feb 2020.
Vancouver:
Mejia LL. Snow White in Space| Science Fiction Reimagines Traditional Fairy Tales. [Internet] [Thesis]. University of Louisiana at Lafayette; 2015. [cited 2020 Feb 25].
Available from: http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=1593257.
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
Council of Science Editors:
Mejia LL. Snow White in Space| Science Fiction Reimagines Traditional Fairy Tales. [Thesis]. University of Louisiana at Lafayette; 2015. Available from: http://pqdtopen.proquest.com/#viewpdf?dispub=1593257
Note: this citation may be lacking information needed for this citation format:
Not specified: Masters Thesis or Doctoral Dissertation
◁ [1] [2] [3] [4] [5] … [1502] ▶
. 
Open Access Theses and Dissertations