Advanced search options

Advanced Search Options 🞨

Browse by author name (“Author name starts with…”).

Find ETDs with:

in
/  
in
/  
in
/  
in

Written in Published in Earliest date Latest date

Sorted by

Results per page:

You searched for id:"oai:oulu.fi:nbnfioulu-201705111802". One record found.

Search Limiters

Last 2 Years | English Only

No search limiters apply to these results.

▼ Search Limiters


University of Oulu

1. Niemi, A. (Arttu). Psykoosilta suojaavat tekijät riskiryhmissä.

Degree: 2017, University of Oulu

<div lang="fi" class="abs"> Tiivistelmä Erittäin korkeaan psykoosiin sairastumisen riskiin kuuluvat erityisesti ne nuoret, joiden lähisuvussa esiintyy psykooseja (geneettinen riski) ja joilla itsellään on jo havaittu psykoosin ennakko-oireita eli prodromaalioireita. Tavallisimpia psykoosin ennakko-oireita ovat ahdistuneisuus, mielialaoireet, toimintakyvyn lasku, sosiaalinen eristäytyminen, keskittymis- ja univaikeudet. Suureen psykoosiriskiin kuuluvista henkilöistä psykoosiin sairastuu keskimäärin 22 % ensimmäisen vuoden, 29 % toisen ja 36 % kolmannen vuoden kuluessa. Mielenkiintoista on, onko osalla näistä suuren psykoosiriskin nuorilla, jotka eivät sairastu, jokin suojaava tekijä? Sosiaalinen tuki vaikuttaisi vähentävän negatiivisten oireiden määrää UHR (ultra-high risk for psychosis) vaiheessa ja mahdollisesti vähentämään todennäköisyyttä, että negatiiviset oireet jäisivät pysyviksi myöhemmissä psykoosin vaiheissa. Korkea älykkyysosamäärä, hyvä työmuisti ja kognitiivinen joustavuus vaikuttaisivat toimivan suojaavina tekijöinä ja voivat olla vuorovaikutuksessa psykoosille sairastumisriskiä lisäävien tekijöiden kanssa. Stressitilanteita ja stressin aiheuttajaa pyritään hallitsemaan ongelmakeskeisillä keinoilla, kun taas tunnekeskeisillä keinoilla pyritään hallitsemaan negatiivisia tunnelatauksia. On havaittu, että skitsofreniaa ja masennusta sairastavat käyttävät enemmän tunne- kuin ongelmakeskeisiä hallintakeinoja stressitilanteissa. UHR potilailla todettiin olevan keskimääräisesti heikompi itsetunto. Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella onko älykkyys suojaava tekijä korkean psykoosi riskin ryhmässä. Tutkimusohjelman aineistona käytettiin Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneistä lapsista (runsaat 12 000 henkilöä) koko heidän elinaikanaan sikiökaudesta aikuisuuteen kerätty tieto yksilöiden terveydentilasta ja elinoloista. Kohortin jäsenistä on kerättyä tietoa myös koulumenestyksestä peruskoulussa sekä psykiatrisesta sairaushistoriasta. Tulosten perusteella tutkimuksessa saatiin viitteitä, että fysiikan arvosanojen suhteen arvosanan 9–10 saaneilla geneettisen psykoosi riskin henkilöillä olisi pienempi riski sairastua psykoosiin. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että älykkyydellä voi olla psykoosilta suojaava vaikutus riskiryhmissä.

Subjects/Keywords: Medicine

Record DetailsSimilar RecordsGoogle PlusoneFacebookTwitterCiteULikeMendeleyreddit

APA · Chicago · MLA · Vancouver · CSE | Export to Zotero / EndNote / Reference Manager

APA (6th Edition):

Niemi, A. (. (2017). Psykoosilta suojaavat tekijät riskiryhmissä. (Masters Thesis). University of Oulu. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705111802

Chicago Manual of Style (16th Edition):

Niemi, A (Arttu). “Psykoosilta suojaavat tekijät riskiryhmissä.” 2017. Masters Thesis, University of Oulu. Accessed November 17, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705111802.

MLA Handbook (7th Edition):

Niemi, A (Arttu). “Psykoosilta suojaavat tekijät riskiryhmissä.” 2017. Web. 17 Nov 2017.

Vancouver:

Niemi A(. Psykoosilta suojaavat tekijät riskiryhmissä. [Internet] [Masters thesis]. University of Oulu; 2017. [cited 2017 Nov 17]. Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705111802.

Council of Science Editors:

Niemi A(. Psykoosilta suojaavat tekijät riskiryhmissä. [Masters Thesis]. University of Oulu; 2017. Available from: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705111802

.