Full Record

New Search | Similar Records

Author
Title Lemmikkijyrsijät ja -kanit zoonoosien välittäjinä
URL
Publication Date
Discipline/Department Department of Veterinary Biosciences; Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto; Helsingfors universitet, Veterinärmedicinska fakulteten, Avdelningen för veterinärmedicinska biovetenskap
University/Publisher University of Helsinki
Abstract Jyrsijöitä ja kaneja on historiallisesti pidetty tuhoeläiminä ja niiden tiedetään aiheuttaneen jopa maailmanlaajuisia epidemioita. Nykyään jyrsijät ja kanit ovat jatkuvasti suosiotaan kasvattavia lemmikkieläimiä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää minkälaisia lemmikkijyrsijä- ja kanivälitteisiä zoonooseja on olemassa ja minkälaisia riskejä on zoonoosien saamiselle Suomen olosuhteissa. Suomen luonnonvaraisissa jyrsijöissä ja jäniseläimissä esiintyy runsaasti zoonooseja, kuten myyräkuumetta, jänisruttoa ja lehmärokkoa. Nämä taudit vaikuttavat kuitenkin siirtyvän huonosti lemmikkijyrsijöihin ja -kaneihin. Esimerkiksi Suomen yleisin jyrsijävälitteinen sairaus, myyräkuume, ei vaikuttaisi ollenkaan tarttuvat lemmikkijyrsijöihin. Lemmikkijyrsijät ja -kanit elävät myös kohtalaisen suojattua elämää enimmäkseen sisätiloissa, mikä vähentää luonnonvaraisista eläimistä saatavien tartuntojen mahdollisuutta. Euroopassa tunnetaan lemmikkijyrsijöiden ja -kanien suurkasvattamoista lähteneitä zoonoosiepidemioita. Suomessa jyrsijöiden ja kanien kasvatus on kuitenkin pienimuotoista, jolloin suuria epidemioita ei pääse syntymään. Uusia jalostuseläimiä saatetaan kuitenkin tuoda ulkomailta, jolloin tauditkin saattavat siirtyä eläinten mukana. Lemmikkijyrsijöiltä ja -kaneilta tunnetaan runsaasti zoonoottisia taudinaiheuttajia. Nämä taudinaiheuttajat voivat tarttua esimerkiksi hengitysteiden kautta, terveen tai rikkoutuneen ihon kautta sekä suun kautta. Tautia kantava jyrsijä tai kani on useimmiten oireeton. Jyrsijävälitteisten zoonoosien tarttuminen terveeseen henkilöön on kohtalaisen harvinaista. Suurimmat riskit tartunnoille ovat henkilöillä, joiden immuunipuolustus on heikentynyt sekä runsaasti jyrsijöitä käsittelevillä henkilöillä. Suomessa riskit jyrsijävälitteisille zoonooseille ovat kohtalaisen pieniä, eikä monia tautitapauksia tunneta. Toisaalta jyrsijävälitteisiä zoonooseja on usein vaikea tunnistaa, sillä usein tautia kantanut jyrsijä tai kani on oireeton, taudit ovat verrattain harvinaisia tai huonosti tunnettuja ja ne voivat mahdollisesti tarttua muutakin kautta. Siksi lääkärissä ei välttämättä osata epäillä lemmikkieläintä sairauden aiheuttajaksi. Useilta zoonooseilta on kohtalaisen helppoa suojautua muistamalla hyvä käsihygienia sekä säilyttämällä ihmisten elintarvikkeet eläinten ulottumattomissa. Lemmikkieläimen oikea käsittely vähentää puremien ja raapimien riskiä. Lemmikkien häkit ja muu elinympäristö kannattaa myös pitää siistinä sekä suojata lemmikkien ruuat ja hoitovälineet luonnonvaraisilta eläimiltä. Tämä työ on tarkoitettu oppaaksi niin eläinlääkäreille kuin lemmikkijyrsijöiden ja -kanien omistajille erilaisten tartuntariskien tunnistamiseksi ja välttämiseksi.
Subjects/Keywords Lymfosyyttikoriomeningiitti; dermatofyytti; rabies; Streptobacillus moniliformis; Spirillum minus; Leptospira; Giardia duodenalis; Cheyletiella parasitivorax; Francisella tularensis; Encephalitozoon cuniculi; zoonoosit; jyrsijät; kani; rotta; Salmonella-bakteerit; lehmärokkovirus; vesikauhu; raivotauti; Mikrobiologia ja epidemiologia; Mikrobiologi och epidemiologi; Microbiology and Epidemiology; Lymfosyyttikoriomeningiitti; dermatofyytti; rabies; Streptobacillus moniliformis; Spirillum minus; Leptospira; Giardia duodenalis; Cheyletiella parasitivorax; Francisella tularensis; Encephalitozoon cuniculi
Language fi
Country of Publication fi
Record ID handle:10138/42680
Other Identifiers URN:NBN:fi-fe201804208325
Repository helsinki2
Date Retrieved
Date Indexed 2018-07-19

Sample Search Hits | Sample Images

…jyrsijn sairastavan elimen puremasta on 16 Taudinaiheuttaja Seoul-virus (munuaisoireinen verenvuotokuume HFRS) Sisloiset Cryptosporidium spp. (kryptosporidioosi) Encephalitozoon cuniculi (enkefalitozoonoosi)…

…luetaan vlittmsti muille terveysviranomaisille ilmoitettavaksi zoonoosiksi.62 32 5.1.2 Streptobacillus moniliformis Ksitelty kohdassa 6.2.1 5.2 Trkeimmt oraalisesti tarttuvat loiszoonoosit 5.2.1 Encephalitozoon cuniculi Encephalitozoon cuniculi…

.